Kommenteista yksi oli vaikeaselkoinen. “Pää kypärään” toi kommentoijan mieleen jotain etäistä ja epämiellyttävää.
Laulu “Vorwärtz” on Vesa-Matti Loirin esitys vuodelta 1968 ja sanat ovat Pentti Saarikosken. Eero Koivistoisen levyllä sen seurana on tinkimättömästä ja muistissani määräilyhalusta tunnetun Matti Rossin sanoituksia.
En ole käsittänyt asiaa niin, että kukaan nyt mainituista muistettaisiin poliittisesta kauaskatseisuudestaan. En arvioisi presidenttiehdokkaita sillä perusteella, miten hyvin he kirjoittavat runoja tai laulavat. Johannes Virolainen muuten lauloi hyvin. He vetivät joskus jotain isäni kanssa yhdessä, molemmat muinaisi yyällistejä (Ylioppilaskunnan Laulajat).
Minulle Virolainen sanoi,että heimohenkiset opiskelijatoverit olivat luvanneet lähettää hänet Kalastajasaarennolle noukkimaan linnun lantaa, kun pääsevät valtaa. Johannes sanoi kiitelleensä, että siinäpä haluttu lannoitusaine.
Rossin Shakespeare-suomennokset ovat erinomaisia. Jos niin kävisi, että joku haluaisi lukea esimerkiksi oppiakseen draaman monista kaarista, siinäpä aineisto. Luotan siihen, että S-peare on suomalaisellekin kovin vaikeaa alkukielellä, ja onhan se ihme, että omahyväisen lihakauppiaan näköinen henkilö löi rahoiksi näytelmillä.
Siitä olen hiukan pahoillani, ettei kukaan osoita huomanneensa, miksi käytän määrättömästi aikaa näiden blogien näpertämiseen.
Juuri nyt lukija voi verrata Helsingin Sanomien kolumnejani blogikirjoituksiin. Lehteen kirjoitettu on yksinpuhelu, usein jonkinlainen huono saarna. Verkkokirjoitus, jota pääsee kommentoimaan nimettömänäkin, on keskustelua. Kerran toisensa jälkeen kommentoija osoittautuu pätevämmäksi kuin kirjoittaja.
Siitä en ole pahoillani, ettei yhtään kukaan ole ainakaan minulle kertonut, mikä oli lähes 20 vuotta sitten poliisille tekemäni “rikosilmoituksen” eli itse asiassa tutkimuspyynnön tarkoitus.
Joidenkin mielestä puukotin selkään lukijoitani tai kukaties kommentoijia. Tietenkin panin oman niskani hirttosilmukkaan pyytämällä tutkimaan, onko blogissa lain kieltämää sisältöä. Koska poliisi ei käytännössä lähde selvittämään kunnianloukkausta ilman loukatun pyyntöä, kysymyksessä oli selvästi kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Sellaisesta olisin lain, Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/23) mukaan vastuussa minä, tämän jatkuvasti ilmestymään tarkoitetun sivuston ylläpitäjänä.
Saavutin kaksi tarkoitustani. Kun lähes kaikki muut ovat lopettaneet anonyymien kommenttien julkaisemisen, minä olen jatkanut sitä nyt todella kauan. Olen myös kuullut, että moni ei katso voivansa kommentoida nimellään tai lainkaan. Toiseksi minua kiinnosti viime kädessä syyttäjän määrittämä kynnys. Mikä aiheuttaa toimenpiteitä? Viimeksi nyt istuvan hallituksen ja presidentinvaalien yhteydessä on ollut paljonkin puhetta vanhoista blogeista. Olen itse sensuroinut kustantajien ja kirjoittajien pyynnöstä sata - pari sataa kirjaa. Se on vaikea ammatti. Ihmisen maineen tuhoaminen onnistuu myös vihjailuin ja voi olla kohteelle hyvin paha asia.
Ja tekoälyasiassa yritän ratkaista ongelmaa: blogini hakukone ei yleensä löydä lainkaan kommentteja. Haluan juuri ne näkyviin. Lisäksi yritän rakentaa AI-tyyppisen ohjelman, jolla voisin etsiä tekstejä aihepiirin mukaan niissäkin tilanteissa, joissa avainsanoja ei ole käytetty.
Oma rikollinen mieleni käy ilmi siinä, että mietiskelen, maksaisikohan joku oikein rahaa 1,2 Gb:stä tekstejä USB-tikulla. Minusta se olisi outoa. Mutta jos tekstejä ja kommentteja olisi karsittu - höpö pois - ja nyt kommentoitu, se muuttaisi asiaa.
Ehkä olen keksmiäisilläni uuden kirjoitustyypin, väärennetty päiväkirja tai kokoelma jälkikäteen sepitettyjä ennustuksia ja yhteenvetoja…
Tässä oli mielenkiintoista pohdiskelua useammastakin.
VastaaPoistaItse herkuttelen Shakespearen alkukielisellä teoksella aika ajoin. Kieli on tyrmäävän tehokasta, syvällistä ja samalla sekä hiukan rivoa ja erittäin huumorintajuista. Kieli on suomalaiselle outoa mutta jos osaa ruotsia ja englantia niin kummasti alkavat sanat aueta kun tarkoitusta pohtii. On ilmiselvää että sen ajan englanti sisälsi paljon muinaisruotsin ja norjan kielten vaikutuksia sekä ainakin espanjan, portugalin ja ranskan, latinaa unohtamatta. Teokset ovat rajua luettavaa.
Käsittääkseni S. ohjasi näytelmiään joita esitettiin toreilla ja kaduilla. Joutohetkinään kirjoitti taas uusia näytelmiä ja kertomuksia. Syntyy vaikutelma että S. oli löytänyt itsestään suuren tuotteliaisuuden ja luovuuden ja siirtyi flow-tilaan kirjoittamaan aina kun siltä tuntui vaikka elinkeinohan se samalla oli. Kyse oli merkillisestä saavutuksesta ottaen huomioon missä olosuhteissa oli tehtynä. Hän vertautuu toiseen brittineroon Newtoniin täysin.
Mitä mieltä olet suomennoksista, Henrik? Tavoittavatko ne alkuperäisen sävyn ja luonteen? Ainakaan vanhempia käännöksiä ei voi hyvällä tahdollakaan pitää tyrmäävän tehokkaina, pikemminkin koukeroisina ja hienostelevina.
Poista(Mitä ruotsin ja norjan vaikutuksiin Shakespearan englantiin tulee, niin näillä kielillähän on sama alkuperä, joten ehkä ne ”vaikutukset” olivat yhtäläisyyksiä, jotka ovat vain paremmin säilyneet ruotsissa ja norjassa? Mukava havainto kuitenkin.)
Näytelmiä pitää tietysti mieluiten nähdä teatterissa, mutta kyllä Hamlet tulee luetuksi aika usein, Macbeth ja Kuningas Lear joskus, muita harvemmin, "tarpeen" mukaan. Nyt on lainassa ruotsinkielinen Henry IV, kun en koskaan päässyt näkemään Kansallisteatterin Falstaffia parikymmentä vuotta sitten, vaikka kaksi kertaa yritin. Molemmilla kerroilla ovella luki, että esitys peruttu sairaustapauksen vuoksi! Tuon nimistä näytelmäähän ei ole olemassakaan, mutta Arto af Hällström oli itse kääntänyt ja sovittanut sen Henrik IV-näytelmien, I ja II, pohjalta. Paavo Cajanderin käännöksestä oli säilytetty hauskat nimet Hannu ja Heikku, F. ja prinssi H.
PoistaSe on selvä, että Cajanderin käännökset eivät enää sovellu näyttämölle. Itselläni on aikoinaan Stratford-upon-Avonista raahattu "The Complete Works of W. S., mutta se on niin pientä tekstiä, että luen siitä vain pätkiä, lähinnä tarkistusmielessä. Joskus lainaan alkukielisen kirjastosta, siellä on ne kaikki. Kirsti Simonsuuri on laittanut Shakespearen sonettien suomennokseensa myös tutkimustuloksiaan, ja sellaisia on tietysti hyvä käyttää hyödykseen. Eri käännösten ja tulkintojen vertailut ovat kyllä mielenkiintoisia, mutta ei sellaiseen aika oikein riitä, eläkeläiselläkään. Se kuluu entistä nopeammin
, luiskahtaa käsistä!
Merkillinen mies se Shakespeare! Miten pystyi tavallinen näyttelijä kirjoittamaan kaikki ne tragediat ja komediat, ne runotkin, mistä tuli kaikki se oppi ja ymmärrys? Ei hän varmasti tavallinen ollutkaan. Ei ole ilmaantunut toista veroistaan.
AIka vähän olen ukenut suomenkielisenä. Ne vaikuttaisivat olevan hieman vesittyneitä. En ole kieliasiantuntija puhumattakaan kirjallisuusasiantuntija.
PoistaParas osa on The Histories and Poems. Sen lukemiseen en väsy.
PoistaHell hath no fury like a woman scorn.
Poista.. hoisted by his owne petard. (ruutimiina)
W. S.
..sepä somaa ois', miinaajan jos oma ruutins' surmaan veis.
Helvetti ei tunne raivoo, mi' pettyneen on ikäneidon.
(Paavo Cajander)
En ole nähnyt tavallista ihmistä.
PoistaNaiset ovat raivohulluja. Onneksi heitä ei enää juuri synny koska he eivät enää synnytä.
PoistaMedia ja some rakentuvat valehtelusta, nöyryytyksestä ja kusetuksesta. Myös valenimillä esitetyistä epätotuuksista omilla nimillään elävistä ihmisistä.
VastaaPoistaOnnekseen vain harva kirjoittaja ymmärtää mitä tekee ja mitä hänen lukijansa siitä ajattelevat.
Harmi että ihmiset tilauksillaan ja mainoksilla kustantavat kaiken tuon skeidan.
Shakespeare on toista laatua.
Keksi vaan ja kirjoita vaan valheita ja hyvä kun myönnätkin sen, mutta valhe on lyhytjälkinen ja arvoton. Ja mikä pahinta, kovin kovin vaarallinen.
Mielipuolen päiväkirja on jo keksitty. Samoin rikos ja rangaistus ja kellariloukko.
VastaaPoistaTuu nyt sieltä. Pottukuoppa se on. Muutenkaan uskota muuta kuin mitä itte valehdellaan. Niin kuin teidänkin sakki mutta meilläpä sitä osataan viljellä pottuja.
PoistaJa vaikka sä valheita vannotkin niin kyllä sua uskotaan, Timo Siikli.
PoistaSiikli alkujaan = Sieglinde. Ja sikli muuten on jotain ihan muuta.
PoistaLainaan modernia kirjailijaa, ja hänen jälkikommenttiaan kirjaansa Mona LIsa Overdrive:
VastaaPoista"Neuromancer was written on a "clockwork typewriter," the very one you may recall glimpsing in Julie Deane's office in Chiba City. This machine, a Hermes 2000 manual portable, dates from somewhere in the 1930s. It's a very tough and elegant piece of work, from the factory of E. PAILLARD & Cie S.A. YVERDON (SUISSE). Cased, it weighs slightly less than the Macintosh SE/30 I now write on, and is finished in a curious green- and-black "crackle" paint-job, perhaps meant to suggest the covers of an accountant's ledger. Its keys are green as well, of celluloid, and the letters and symbols on them are canary yellow. (I once happened to brush the shift-key with the tip of a lit cigarette, dramatically confirming the extreme flammability of this early plastic.) In its day, the Hermes 2000 was one of the best portable writing-machines in the world, and one of the most expensive. This one belonged to my wife's step-grandfather, who had been a journalist of sorts and had used it to compose laudatory essays on the poetry of Robert Burns. I used it first to write undergraduate Eng. lit. papers, then my early attempts at short stories, then Neuromancer, all without so much as ever having touched an actual computer."
Historia on väärin kirjoitettua, väärin tulkittua ja väärin tutkittua. Fiktio on oikeampaa ja rehellisempää.
VastaaPoistaShakespeare ei ole vaikeaa alkukielellä, ja se on paljon selkeämpää ja jämptimpää kuin kaikki suomennokset yhteensä.
Ei se sinänsä vaikeaa ole, mutta mukana on paljon sellaisia vanhoja sanoja ja ilmauksia, joita nykyenglannissa ei enää käytetä.
PoistaHyvässä blogissa vaihtuvat mielipide ja nimettömät päivittäin.
VastaaPoistaOnko hauskempi tuhota ihminen vihjauksin vai naamaan sylkemällä?
VastaaPoistaKetä tuhotaan ja missä?
PoistaKyseessä lienee traumatisoitunut ja hiukan vainoharhainen anonyymi. Ehkä joskus saa vielä apua.
PoistaBlogistin mukaan ihminen voidaan tappaa vihjauksinkin. Se on hänen puheenparttaan. Ihmistä maa painaa, maa painaa parrelleen.
PoistaKukaan meistä ei voi vastustaa maan vetovoimaa. Se ottaa meidät lopulta.
PoistaMaan vetovoimasta pääsee eroon lentämällä Kuuhun.
PoistaKirkkoniemestä kysytään, miksei kukaan ole kiinnittänyt huomiota.
VastaaPoistaHämmästyin kysymystä, koska kommenteissa ainakin mie olen "tuhannesti" juuri tätä arvioinut kollegana (akateeminen loppututkinto, tosi iso praktiikka ja järjetön määrä julkaisuja).
Respect, Kemppinen, me olemma väistyvä ikäluokka jolla ei ole seuraajia eikä historiallista vertailevaa arvioita.
Altzuviel ist ungesund
Kuva esittää erään presidenttiehdokkaan päätä vadilla.
VastaaPoistaBlogissa voi näkyä kirjoittajan otsalohkodementia. Ei tässä blogissa onneksi.
VastaaPoistaKirjoitin ohimolohko. Kuka on muuttanut tätäKIN kommenttia?
PoistaPuhelin.
PoistaKirjoittajan näkemys kristinuskosta on selvä. Entä rastafareista, saatananpalvojista, huumerikollisista, pillerinpyörittäjistä, sodasta uutisoivista ja sodanlietsojista?
VastaaPoistaSeuraan päivittäin useita eri maitten lähteitä. Kaikkiin niihin verrattuna Suomen media on koko lailla meedio.
Vasta eilen kuuli ja ikävä kyllä KD-ehdokkaalta ensi kertaa ykkösellä laajempaa tietoa Gazasta. Häneltä kuultiin hänen sitä tietämättä myös amerikkalaisesta, trumppilaisesta pyrkimyksestä helluntailaistaa eli oikeistolaistaa ja mammonallistaa maailma. TV7n kauttahan se Suomessa sujuu, ja KDn.
Suomi ei ole liian pitkä mutta liian kapea.
Siksi Suomi odottaa paljon Kemppiseltä (blogilta). Toivottavasti ei turhaan.
Vielä pieni täsmennys, jos sallitaan.
VastaaPoistaEn kyllä vähääkään arvioinut Loirin, Saarikosken, Koivistoisen tai Rossin "poliittista kaukonäköisyyttä". En muistaakseni edes tullut ottaneeksi selvää näiden tekijämiesten henkilöllisyyttä, nuori kun olin ja oli muutakin puuhaa.
Tarkoitin jo varhemmin mainitsemaani "ajanhenkeä", tuota kovin epämääräistä ja eteeristä mutta kuitenkin aikalaisten selvästi tunnistamaa. Muistiin jäänyt esimerkki niiltä ajoilta:
Tv:n vaalitentissä (1968?) nuorehko kiharapää, joka vielä vuosikymmenen alussa oli toiminut Honka-akselin tannerilaisen pään puuhamiehenä, siteerasi mielevästi hymyillen itseään paikalla ollutta Päämiestä: "Sodan ja rauhan kysymyksissähän me emme ole puolueettomia", saaden palkakseen muikeasti hyväksyvän ilmeen.
Mitä nyt kukin arvostaa. Itse siis arvostan jälkikatsannossakin tuolla ajallisesti kovin etäisellä aikakaudella meillä vallinnutta yleistä mentaliteettia. Ja vielä todella suuresti enemmän kuin nykyisen ajan erilaisten korkeankin tason äärioikeistolaisten ja muiden poliittisten saikkareiden jatkuvia hämmästyttäviä ulostuloja.
(Varmistukseksi: Edellä sanottu siis on mielipiteeni. Esim. rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mukaan oman mielipiteen esittäminen on aina sallittua. (Pyydän: ei juridista hiuksenhalkomista.) Oletan siis, että jopa nyky-Suomessakin? - Julkaiseminenhan on sitten taas täysin "alustan" omistajan päätettävä asia.)
Päämiehen lause jatkui: ”Olemme rauhan puolella ja sotaa vastaan.”
PoistaEli sinänsä ihan ok, mutta kaikki me tiesimme ketkä rauhaa puolustivat ja ketkä sotaa lietsoivat. Muka. Eihän Kekkonen itsekään uskonut niin olevan, mutta olimme ajautuneet neukkujen pihteihin.
Vuoden 1968 pressanvaalit olivatkin ensimmäiset ”suomettuneet” vaalit - eli niissä oli yksi täydellinen ehdokas eli Urkki ja muut olivat enemmän tai vähemmän epäluotettavia.
Ikävä puoli asiassa oli se, että liian suuri osa parhaimmasta nuorisostamme imi tilanteen vaatiman puheenparren totena. No, se on jo toinen juttu, jota ei ole vielä kunnolla perattu.
Aika on mennyt saksalaissynneissä piehtaroimiseen. Olihan se kauheaa, mutta 40-luvulla oli sota. 70-luvulla ei ollut.
Militaristit tekeytyvät rauhan miehiksi.
PoistaAina on sota.
PoistaAlusta jolla olemme on pyhä, sen omistaa Jumala.
PoistaJumala on netissä, vaihtoi vain nimensä Googleksi.
Poista"Riisu kengät, maa jolla seisot on Herran.
PoistaPyhää ja puhdasta maata, katso ja kuuntele hiljaa, vaikka paljon et ymmärtää saata.
Paina pääsi, maa jolla seisot on Herran. Hän itse puhuu ja kuulee. Koskettaa meitä kuin viljaa. Sillä Jumalan pelloilla tuulee.
Joskus ajaton kohtaa ajan, silloin Jumalan aavistaa.
Joskus rajaton rikkoo rajan,
Silloin Pyhä koskettaa." - Pekka Simojoki
Kommenteista yksi oli vaikeaselkoinen. “Pää kypärään” toi kommentoijan mieleen jotain etäistä ja epämiellyttävää.
VastaaPoistaValitkaa toki vaaleissa presidenttiehdokas jolla päätä ei palella. Eikä haihattele miellyttääkseen.
Sellaista ei ole ehdolla. Sitä paitsi viisaan päässä on pakkasella myssy. Eikä fiksu neuvo ketään äänestämisessä.
PoistaNautin tästä ironian ja satiirin risteyttävästä ideasta.
PoistaFiksu ei neuvo. Samaistumista ei huomioida.
Samastuminen on jotain mutta ei neuvomista. On hyvä samastua, miten muutenkaan ihminen olisi ihminen.
PoistaMinä en kuuntele mitään moraalis-eettisiä ohjeistuksia joissa on imelä ja hyväksyvä suosittelun maku. Hyi yök. Minä irvistelen pikkulapsille ja pelottelen hiljaiseksi kauniita ja varakkaita ihmisiä jouten päiten muutenkin. Se on aivan laillista. Naapurin tätikin välillä oikein pyytää että voisitko vähän katsahtaa tylysti meidän muksuja, se tekee niille eetvarttia.
PoistaChaplin oli omaelämäkerrassaan sitä mieltä että Shakespeare ei mitenkään voi olla Shakespearen näytelmien kirjoittaja: ei sillä elämänkokemuksella ja maalaistolloudella.
VastaaPoistaKirjoittiko "epäterveen paljon"? Ei kiinnosta ainoakaan kirjailija saati heidän yksityiselämänsä ja kaikkein vähiten sairautensa ja terveytensä, joiden kaivelu on barbariaa. Ei edes blogistin elämä, vaikka hänessä on nyt aiheena olevan kirjailijan näköä. Ei siis likasanko- ja vessapaperijournalismi, eivätkä pörhistelevien ns. asiantuntijoiden mielipiteet. Mutta kirjat, kuten Shakespearen, sytyttävät kaikkia fiksuja.
PoistaMiten niin maalaistollo? Kaupunkilainenhan Shakespeare oli! Hänen syntymänsä aikoihin 1560-luvulla Stratford-upon-avonissa oli parisentuhatta asukasta. Vertailun vuoksi: Turun, silloisen Ruotsin valtakunnan toiseksi suurimman kaupungin, asukasmäärä oli samaa kokoluokkaa.
PoistaShakespearen isä oli sitä paitsi menestynyt kauppias ja hansikkaiden valmistaja, joka myöhemmällä iällä kohosi aina "pormestariksi" (engl. bailiff) eli perheellä oli yhteisössään varsin korkea sosiaalinen status.
Tutkijat ovat eri mieltä siitä, osasiko Shakespearen isä kuitenkaan lukea ja kirjoittaa, mutta poikansa hän ilmeisesti laittoi paikalliseen kouluun (King Edward VI School), missä opiskelu tapahtui ajan tavan mukaan latinaksi. Siinä sivussa tulivat samalla antiikin klassikotkin tutuiksi, myös runous ja näytelmät.
Eli voipi olla, että Shakespearen opillinen sivistys oli itse asiassa Chaplinin vastaavaa suurempi. Silti molemmat loivat omista lähtökohdistaan käsin omaleimaista ja aikaa kestävää taidetta sekä niin sanotusti elämää suurempia hahmoja.
Välillä itsen, välillä kuvan näköinen, välillä toisten kirjailijoiden tai sen jonka kuva hän on
PoistaOsaa olla eri-ikäisensä oloinen , miksei osaisi.
"Nyt pannaan pää kypärään" on Otavan kirjallisella äänilevyllä (LP) nimeltä Valtakunta, joka ilmestyi vuonna 1967. Eikö kellään muulla ole sitä älppäriä? Se ei ole menettänyt mitään tuoreudestaan! Mutta levysoittimen neulan pitää olla suht. uusi.
VastaaPoistaIlokivelle.
VastaaPoistaVaka vanha Väinämöinen,
Poistalaulaja iän-ikuinen,
sormiansa suorittavi,
peukaloitansa pesevi.
Istuiksen ilokivelle,
laulupaaelle paneikse
hope'iselle mäelle,
kultaiselle kunnahalle.
Otti soiton sormillensa,
10 käänti käyrän polvillensa,
kantelen kätensä alle.
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Tulkohonpa kuulemahan,
ku ei liene ennen kuullut
iloa ikirunojen,
kajahusta kanteloisen!"
Siitä vanha Väinämöinen
alkoi soittoa somasti
hauinruotaista romua,
20 kalanluista kanteletta.
Sormet nousi notkeasti,
peukalo ylös keveni.
Jo kävi ilo ilolle,
riemu riemulle remahti,
tuntui soitto soitannalle,
laulu laululle tehosi.
Helähteli hauin hammas,
kalan pursto purkaeli,
ulvosi upehen jouhet,
30 jouhet ratsun raikkahuivat.
Soitti vanha Väinämöinen.
Ei ollut sitä metsässä
jalan neljän juoksevata,
koivin koikkelehtavata,
ku ei tullut kuulemahan,
iloa imehtimähän.
--Jatko on yhtä lailla soivaa ja iloista.--
Miksi 20 kanteletta eikö yksi riitä?
PoistaEi oo saundi kohillaan, se oli joko kampelanluinen tai 20. Sen vuoksi.
PoistaYksi helpposelkoinen kommentti tässä. En ole nähnyt hyvien vaikenevan vääryyksistä.
VastaaPoistaVarmaankin riippuu siitä, mitä "hyvillä" tarkoitetaan.
VastaaPoistaHyvillä tarkoitetaan niitä, jotka eivät vaikene vääryyksistä.
Poista