Sivun näyttöjä yhteensä

16. marraskuuta 2019

Mannerheiminkatu




Vain Kekkonen sai Mannerheimin ohella eläessään nimikkokadun Helsingistä. Katuja vertaamalla saa käsityksen henkilöiden historiallisesta ominaispainosta. Urho Kekkosen katu on siis se entinen Kampinkatu, joka menee Hämiksen ohi. Mannerheimintie oli sotavuosiin asti alkupäästään Heikinkatu ja sitten Turuntie, entinen Läntinen viertotie.

En usko, että Hämeentiestä tulee Otto Ville Kuusisen katua.

Mannerheimin oivalluskyky, jota H. Meinander näyttää esittelevän oikein uudessa kirjassaan, on Paasikiven linjan keksiminen 25 vuotta ennen Paasikiveä.

Tämän hetken salakielellä sanotaan ”maantieteelle emme mahda mitään”. Mannerheimilainen ajatus oli että sekä suurvallat että pienvallat ajavat omia etujaan, ja siinä on syytä olla tarkkana, ettei se tupesta silmäänsä.

Tuon maantiede-hokeman vika on tietenkin välimatkojen ja kulkuyhteyksien huomiotta jääminen. Siis: Itämeren alueen suurvallat ovat Venäjä ja Saksa. Muinoin tuossa asemassa oli vähän aikaa Ruotsi ja ennen sitä Puola-Liettua.

Suomi aloitti toisen maailmansodan. Veljesten Hitlerin ja Stalinin hyökkäys Puolaan 1939 tosin toi sodanjulistuksen Ranskalta ja Englannilta, muttei ihmeempiä sotatoimia. Stalinin siivousoperaation epäonnistuminen Suomessa talvella 1939-1940 oli ajaa nämä herrat samalle puolelle länsivaltoja ja niiden varustajaksi ja lainoittajaksi tiedettyä Yhdysvaltoja vastaan. Se oli Stalinille kaamea ajatus – tulevaisuus Hitlerin Saksan siirtomaana. Eivät hitleriitit olisi Stalinia mihinkään tarvinneet, koska hänen valtansa perustui väkivaltakoneistoon, ja sellainen saksalaisilla oli omasta takaa.

Mannerheim käsitti 1917, että Suomi, jossa hänkin oli käynyt syntymässä, oli pysyvästä Venäjän jalkamaa. Itsenäistyminen maassa, jolla ei ollut ulkopolitiikkaa, armeijaa eikä rahaa, oli tietenkin omituinen tapaus.

Saksa rahoitti Leniniä miljoonilla kultamarkoilla. Harvoin on kuultu niin hyvästä investoinnista. Tarkoitus oli lisätä bolshevikkien kautta yleistä sekasortoa Venäjällä. Menetelmä oli siis juuri sama kuin V. Putinilla nyt. Ja se toimi. Brittien ja ranskalaisten olisi tietenkin pitänyt tukea romahtanutta liittolaistaan Venäjää, mutta niillä oli täysin tekeminen Saksan kanssa.

Suomen niin sanottu sisällissota oli Saksan sotatoimi Venäjää vastaan. Tarkoitus oli varmistaa, että venäläiset tappelevat lähinnä keskenään. Hyvä tuli. Bolshevikkien aloitteesta sotamiehet vaativat rintamilla 8 tunnin työpäivää. Ylityökorvauksista en tiedä.

Vallankumous Suomessa oli poliittinen siirto tilanteessa, jossa Saksan armeija tunkeutui yhä syvemmälle Venäjälle. Joskus mainitun ”maailmanvallankumouksen” näkymät juuri Saksassa, josta sellaisen sosialismin piti muka alkaa, olivat erittäin huonot 1917-1918. Suomen työväenliike väläytti hölmöyttä aloittamalla aseellisen toiminnan vailla aatteellisia tai asiallisia edellytyksiä. Eiväthän he osanneet edes käyttää maassa valmiiksi olevia linnoituslaitteita eivätkä saaneet venäläistä sotaväkeä mainittavasi taakseen. Suomesta nähtynä kansalaissodan sanominen amatöörien sodaksi on juuri oikea luonnehdinta.


38 kommenttia:

  1. Lieneekö Kekkosenkatuja muissa kaupungeissa? Edes kepun valta-alueilla? Ja kuinka paljon katujen nimiä ylimalkaan on viime vuosikymmeninä muutettu? Melkoinen riesahan nimenvaihdos on kadunvarren asukkaille ja yrityksille. Silloin lyhyt katu toki sentään on helpompi kohde kuin pitkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. https://www.google.com/search?q=urho+kekkosen+katu+kajaani&rlz=1C1AVUC_enFI755FI756&oq=Kajaani+urho+kekkoseb&aqs=chrome.2.69i57j0l5.7859j0j8&sourceid=chrome&ie=UTF-8#

      Poista
    2. Se piskuinen Kampinkatu oli pitkään UKK:n kotikatu. Eli kohdalleen meni sikälikin.

      Poista
    3. Uusien asuinalueiden katujen nimeäminen on käytännössä paljon helpompaa. Mutta sopisiko nyt vaikka jokin Mauno Koiviston katu johonkin Helsingin pussinperälle. Ja henkilöllä kai pitäisi olla alueeseen yhteys edes siteeksi.

      Poista
    4. Ei mahdollista poiketa Hämikselle tuon muutoksen jälkeen.
      PT.

      Poista
  2. Vaikuttaa siltä, että sen sisällissodan nimitys tuottaa vieläkin vaikeuksia eräille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitsi kai onkin siinä, että juridisesti kapinana alkanut väkivaltainen valtataistelu oli samanaikaisesti sekä sisäinen eli kansalaistenvälinen että myös osa monimutkaiata suurvaltapoliittista kuviota ja Venäjän vallankumousta. Ja lopputuloksena syntyi sisäisten traumojen ohella itsenäinen eli Venäjästä vapaa Suomi. Selitä siinä sitten kaikkea tuota yhdellä sanalla. En pahastu ainoastakaan vaihtoehtoisesta termistä.

      Poista
    2. Korjaisin että ei-Suomalaisista vapaa Suomi.

      Poista
    3. Sitähän ei-suomalaisista vapauttamista tosiaan yrittivät jotkut 1930-luvulla ja vähän myöhemminkin saksalaisten (ei-suomalaisia muuten nekin) aateveljiensä komennossa. Etninen puhdistus jäi kyllä heiltä vähän kesken. - Ja mitä vuoden 1918 sotaamme tulee, kuinkahan suuri osa korkeista upseereista olikaan "puhtaita" suomenkielisiä suomalaisia? Etnopersuna et toki laskene sellaisia etnisyyteesi.

      Poista
  3. En usko minäkään että Mannerheiminkadusta tulisi Otto Ville Kuusisen katu enää koskaan. Mutta ihan hyvin siitä voisi tulla Putiinin tie. Sitähän nämä Perussuomalaisetkin Suomessa kovasti nykyisin yrittävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mutta ihan hyvin siitä voisi tulla Putiinin tie. Sitähän nämä Perussuomalaisetkin Suomessa kovasti nykyisin yrittävät. "

      Ihanko tosissasi tuollaista ajattelet? Jos edes hieman seuraa aikaansa, huomaa, että esim. persujen pj. Halla-aho on kova Nato-haukka:

      https://www.verkkouutiset.fi/halla-aho-olen-kannattanut-20-vuotta-suomen-nato-jasenyytta-19199/

      Miksi noin ilmeisen poskettomia väitteitä yleensä esitetään? Onko hätä jo niin suuri, että viholliskuvaa on luotava vastoin aivan ilmiselviä faktoja?

      Viittankin tässä 16.11. kirjoitukseeni alla.

      Poista
    2. Obaman katu sitten.

      Poista
    3. Trumpin katu sopisi perussuomalaiseen jenkkien puon nuolentaan ja pakkoenglannin palvontaan kuin nenä päähän.

      Poista
    4. Halla-aho ei osallistu maanpuolustukseen.
      Nato on muuten hyvä ajatus, mutta miettikääpä kenen kontolle lankeaa pienten Baltian maiden puolustaminen jos Suomi liittyy siihen...

      Poista
  4. "Eivät hitleriitit olisi Stalinia mihinkään tarvinneet, koska hänen valtansa perustui väkivaltakoneistoon, ja sellainen saksalaisilla oli omasta takaa."

    Hyvä havainto ja kiteytys. Kokonaisuudessaan kirjoitus on analyysi ja historianäkemys, johon on helppo yhtyä.

    Vain yksi pieni detalji pistää silmään. Eikö tuo tähän asiaan mitenkään liittymättömän Putinin glorifiointi mene jo liian pitkälle? Tuntuu jotenkin kohtuuttomalta, että tuo lähes konskurssikypsän ja resursseiltaan lopulta aika heiveröisen maan pieni johtomies olisi kyennyt junailemaan brexitin, valitsemaan USA:n presidentin ja hajoittasi nyt EU:n. Ei mopolla mahottomia.

    Toki ymmärrän, että arvoliberaali blokki ja EU eritysesti tarvitsisi kipeästi jokin ulkoisen uhan ja pahan, jota kohtaan tunnettu pelko ja viha yhdistäsi porukat ja vesi tuulen kansalliskonservatiivien purjeista. Mutta onko Venäjästä ja Putinista uskottavasti tuohon rooliin? Toki Putin paha on ja kaikkea tuota haluaa, mutta kyvyt ja kapasiteetti eivät ehkä ole oikein suhteessa niihin odotuksiin, joita hänelle tuon kaikkivoivan ja kaikkialla läsnäolevan pahan roolissa asetamme?

    Mutta siis, hyvä tiivistys sotiemme taustoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan Suomessa nyt viimeksi kaivattaisiin Matiaksen kaltaista Putin-idealismia. Oikeaa järkevää isänmaallisuutta sen sijaan kyllä.

      Poista
    2. "Oikeaa järkevää isänmaallisuutta sen sijaan kyllä."

      Tästä pyydän saada olla täsmälleen samaa mieltä.

      Aina Venäjä meille uhka on, jos toki on samalla myös mahdollisuus. Se, mitä kritisoin, on Putin-peikon käyttö puhtaasti sisäpoliittisiin ja toisaalta EU-federalistisiin tarkoituksiin niin, että sillä ei ole mitään tekmistä reaalimaailman Venäjän tai Putinin kanssa.

      No, ehkä tämä on jo liian vaikea ja monimutkainen ajatus tässä hyvin yksinkertaisessa mustavalkoisessa maailmassamme.

      Mutta kehottaisin kuitenkin tekemään rohkean ajatuskokeen: Ajatelkaa hetki jotakin, aivan mitä tahansa asiaa ilman, että ollenkaan liitätte sitä Putiniin (tai Halla-ahoon). Kokemus saattaa olla järisyttävä :)

      Poista
    3. Putinin kyvyistä ja kapasiteetista saa varsin hyvän käsityksen, kun lukee esim. NotPetya- ja Olympic Destroyer -haittaohjelmien aiheuttamat tuhot. Niistä tulee myös mieleen, onkohan puolustusministerimme viimeaikaisine lausuntoineen ihan ajan tasalla.

      Poista
  5. JK: "Suomi aloitti toisen maailmansodan."

    Heh heh, kiva provokaatio meille intoilijoille. Samalla logiikalla voisi julistaa myös, että Suomi lopetti toisen maailmansodan. Itse asiassahan kuulummekin sodan voittajavaltioihin, sillä sodimme sakemanneja vastaan ja ajoimme heidät hornan tuuttiin.

    JK: "Suomen niin sanottu sisällissota oli Saksan sotatoimi Venäjää vastaan."

    Ja tässä toinen hauska provokaatio. No, tämä pätee tietysti sodan loppuvaiheeseen. Alun perinhän sisällissotamme syttyi - anteeksi: sytytettiin, kuten Professori toteaakin - siksi, että jyrkän siiven sosialistimme halusivat yhtyä tulevaan maailmanvallankumoukseen.

    No, tämä on historiaa eli mennyttä. Mutta vakavasti vaikuttaa siltä, että kun USA nyt alkaa vetäytyä myös Euroopasta, sadan vuoden takaiset asetelmat palaavat Eurooppaan. Venäjän politiikassa se näkyy jo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ”.. jyrkän siiven sosialistimme halusivat yhtyä tulevaan maailmanvallankumoukseen.”
      Kovin on kapea näkemys. Epäilemättä sosialisteillamme ei ollut mitään maailmanvallankumousta vastaan, mutta osuvampaa taitaa olla sanoa, että kyseinen siipi näki tilaisuuden vallanottoon itsenäisessä Suomessa riippumatta siitä, mitä muualla tapahtuu. Yltiöpäinen yritys koitui sitten onnenpotkuksi maan yläluokalle.

      Poista
    2. Kapeampi minusta on perinteinen näkemys, jonka mukaan sisällissotamme syttyi ihan muusta maailmasta riippumatta. Ilman Venäjän lokakuun vallankumousta ei olisi myöskään sisällissotaamme.

      Tietysti alkuperäinen ilmaisuni on kärjistetty, mutta osuu maaliinsa. Toisin kuin anonyymin "onnenpotku", joka on huti.

      Poista
    3. Leninhän oli alkuun Saksan agenttina Venäjää horjuttamassa. Saksalaiset sohivat sitten punaisiakin vastaan.

      Poista
  6. Kekkosen tie tai katu on Tampereella, Salossa ja Kankaanpäässä.

    VastaaPoista
  7. Tämä niin sanottu sisällissotamme, jota esim. viimevuotinen Tieto-Finlandia-voittaja Seppo Aalto kutsuu niin sanotusti "Euroopan selkeimmäksi luokkasodaksi 1900-luvulla" (vrt. Rasila 1968: "sota oli ensisijaisesti omistavan luokan ja omistamattoman luokan välistä sotaa"), onkin hiukan monjmutkasempi juttu kuin päältä katsoen näyttäsi.

    Kansa oli jakautunut poliittisesti täysin kahtia; keskusvalta ja järjestysvalta luhistuneet; legitimiteetti aivan epäselvä (vrt. porvarien "eräänlainen vallankaappaus" heinäkuun 1917 lopussa väliaikaisen hallituksen tuella); kahden aseellisen, toisilleen vihamielisen, valtaa tavoittelevan keskuksen synty; reformien jarrutus viimeiseen asti (vrt. eduskunta 15. - 16.11.1917) kunnes oli jo liian myöhäistä; ja lopuksi: molemminpuolisten aseellisten konfliktien leimahtaminen ja eskaloituminen jo tammikuussa (Sipoo, Taavetti, Viipuri jne.).

    Niin että kukahan siinä nyt mahtoikaan mitäkin "sytyttää"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo Aallon erinomaisesta kirjastakin, vaikka siinä sympatia on toki hävinneellä puolella, selviää ilman epäilyjä, ettei sisällissotamme syttynyt noin vaan, vaan se sytytettiin. Työväestö yritti kaapata vallan poliittisista syistä.

      Suuri vaikutus on tietysti ensimmäisellä maailmansodalla ja Venäjän vallankumouksella, joka aiheutti Suomessa melkein nälänhädän. Sitä eivät siis aiheuttaneet ahneet porvarimme.

      Suosittelen lukemaan Aallon kirjan ajatuksella. Teki hyvää kaltaiselleni vanhalle demarillekin.

      Poista
    2. Kannattaisiko itse opiskella Suomen historian vuosista 1917 - 1918 perusasiat, "oikein ajatuksella", sen sijaan että toistelisi erään suomalaisen puolueen kannattajille ominaisia "seisovia" fraaseja ja uskonkappaleita?

      Poista
    3. Minusta Tapsan kommentti ei (tällä kertaa) ole hullumpi. Mistäs muista syistä kuin polittiisista valta pyritään ottamaan. Politiikka vain piti sisällään epärealistisia kuvitelmia saavutettavasta onnelasta.

      Poista
  8. Aika monimutkaista se on ollut 1917-1918 kun saksalaiset pyrkivät Venäjää hajottamaan entisestään, ollen jo romahduksessa.

    Suomen osalta sanoisin, että pääsyy kuitenkin sisällissotaan oli venäläisten bolshevikkien harjoittama äärimmäinen kiihotus ja propaganda Suomen työväestöä kohtaan, tuottaen valtaisat tulokset ihmisissä jotka tuskin osasivat lukea. Bolshevikit lähettivät myös merkittäviä aselasteja Suomeen punakaarteille tarkoituksena etäohjauksella valmistaa Suomi helpoksi uhriksi seuraavalle vaiheelle eli bolshevikkien kynsiin. Venäjän armeijaakaan ei kotiutettu Suomesta juuri samasta syystä. Lisäksi työväestö oli aika lailla tietämätön olosuhteista muualla kuin aivan lähiympäristössään. Työväestön köyhin osa eli todella surkeissa oloissa, se oli kiistatonta ja toimi erittäin hyvänä kasvatusalustana kiihotukselle. Tuloksena oli suunnaton viha kapinaan ryhtyneillä työläisillä ja he alkoivat toteuttaa sumeilematta propagandan vaatimia herrasväen ja porvariston tuhoamista. Työkalutkin olivat silloin sopivasti hollilla. Pääsivätkin siinä hyvään alkuun ja ihmisiä surmattiin ilman syytä valtavat määrät Etelä-Suomessa. Monia myös julmasti kidutettiin ennen tappamista, tästä on lukemattomia kertomuksia ja todisteita, julmuus oli täysin käsittämätöntä. Siksi en lainkaan ihmettele että kostomieliala sodan jälkeen oli melkoinen ja valkoinen terrori koetti omalla tavallaan laittaa tilejä tasan, ollen tasan yhtä väärässä. Tämä on Suomen yhteiskunnan suuri häpeällinen tahra jonka jäljet haihtuvat kovin hitaasti.

    Eikö tuosta voisi jo oppia jo paljonkin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henrik on purematta niellyt 1920-luvun valkopropagandan. Olisi ehkä aika tutustua asialliseen historiantutkimukseen.

      Poista
    2. Oliko komentissani paljonkin vikoja ja jos niin mitä mahtoivat olla?

      Poista
    3. Kun kerta kysyt:
      - "'äärimmäinen' kiihotus, 'valtaisat' tulokset"
      Suomen työväestön ns. kiihotus oli kyllä kotoista tekoa. Venäjän bolsevikkijohto kylläkin yllytti Työväenpuolueen johtoa vallankumoukseen, mutta se on eri asia.
      - "valmistaa Suomi helpoksi uhriksi seuraavalle vaiheelle eli bolshevikkien kynsiin"
      Siis bolsevikitko valmistautuivat heittämään Suomen sosialistit vallasta jahka näiden vallankumous ensin olisi onnistunut? Höpö-höpö.
      - "Venäjän armeijaakaan ei kotiutettu Suomesta juuri samasta syystä."
      Eivätpä taida historiantutkijat olla samaa mieltä.
      - "suunnaton viha kapinaan ryhtyneillä työläisillä"
      Ai että ihan 'suunnaton'.
      - "alkoivat toteuttaa -- herrasväen ja porvariston tuhoamista"
      Ei taatusti. Yksilötason terroria kyllä esiintyi laajasti murheellisin tuloksin. Raskaisiin rikoksiin syyllistyneitä punakaartilaisia pyrittiin muuten saamaan vallankumousoikeuteen tuomittaviksi ja jokunen kai saatiinkin.
      - "Monia myös julmasti kidutettiin ennen tappamista, tästä on lukemattomia kertomuksia"
      Juupa juu Jussi-kulta. Mitähän historiantutkijat tästäkin sanovat.
      - "valkoinen terrori koetti omalla tavallaan laittaa tilejä tasan"
      Eikä vain tasan. Sehän meni tunnetusti reilusti yli, kun valkoinen johto ei katsonut tarpeelliseksi hillitä terroria. Mutta Henrikin loppukommenttiin voin kyllä yhtyä.

      Poista
    4. Ylireagoit syystä tai toisesta sanomisiini.

      En ole kummankaan osapuolen kannattaja enkä hyväksy heidän tekojaan joten en ole myöskään niistä mitenkään osallinen. Perustan käsitykseni ainoastaan siihen mitä olen elämäkerroista ja aikalaiskuvauksista lukenut. Molemminpuolinen väkivallan käyttö oli suuresti ylimitoitettua. Voisin mainita joitakin kuvauksia juuri niistä ensimmäisistä raakuuksista joita syntyi kun punaiset pakenivat Lahden seudulta saksalaisten saavuttua Lahtea valloittamaan. Mutta lukijoiden mielenrauha olisi mennyttä pitkäksi ajaksi joten jääköön.

      Poista
    5. Tässä kohtaa pitänee myöntää, että myös minulla pätevyys sähkö- ja tietoliikennetekniikassa on suurempi kuin Suomen historiassa.

      Poista
  9. Ainakin Rostockissa löytyy Urho Kekkonen straße.

    VastaaPoista
  10. Prescott Bush tarjosi Hitlerille bensat taistelussa bolshevikkeja vastaan. Putin marssittaa Buk ohjukset paikalle, jos jokin maa haluaa tehdä pesäeroa länteen. Aapisesta muistan vain luvun, jossa tuuli, sade ja aurinko yrittivät vuorollaan saada miehen riisumaan takkinsa. Soigu kertoi hastattelussa Venäjän olleen valmis syömään kädestä, jos auringon olisi annettu paistaa, mutta ei. Ei NATOssa olla sen takia, että se toisi turvaa, vaan sen vuoksi, että eroaminen on vaarallisempaa. Varsinainen hotelli Kalifornia.

    VastaaPoista
  11. Pielavedellä on Urho Kekkosen tie, jonka varrella Lepikon torppa olla nököttää.

    VastaaPoista
  12. Mielenkiintoinen teksti. Eri tärkeinä koettujen henkilöiden nimiä on käytetty eri paikkakuntien tiennimityksissä, puistoissa ja kaupunginosissakin. Toki joitakin katuja voisi myös joko nimetä uudelleen taikka vaihtoehtoisesti uusia kaupunginosia rakentaessa huomioida historia ja tärkeät henkilöt, joiden nimiä näissä kaduissa tms. voisi käyttää, jotta myös katukuvassa ja esimerkiksi yleissivistyksessä ihmiset muistaisivat nämä historian henkilöt ja tapahtumat. Helsingin Vuosaaressa on esimerkiksi hauskasti nimetty entisen Pauligin kahvitehtaan alueelle nimetyt kahvi-aiheiset kadut, sekä muistuttamaan Gustav Pauligin elämäntyöstä kahvin parissa.

    VastaaPoista