Sivun näyttöjä yhteensä

14. marraskuuta 2018

Ja ikävä




Taide – kirjallisuus – on perimmältään tieteenvastainen liike. Tiede vastustaa taidetta kaikin voimin.

Kynnyskeksintö kirjapaino oli oman aikansa twitter. Ajatus oli sama kuin nykyisin. Keskustelu ei ole mahdollista, koska vastaaminen ei onnistu. Lentolehtinen ja twiitti ovat yksipuolisia julistuksia. Teknologiaa suositaan, koska kattavuus on niin suuri. Stalin joutui karjumaan torilla. Hitlerille oi osoitettu sähköinen äänenvahvistus, mutta ääneen jäi oluthalliongelma: miten saada se kantamaan särkymättä.

Lutherin kootut teokset on monissa kirjastoissa koottu samoihin hyllyihin. Selvää tekstiä on 72 erittäin isokokoista nidettä ja kirjeenvaihtoa on useita kymmeniä kirjoja.

Jos sellainen hylly kaatuisi, niin Lutherinkin muhkealla ruumiinrakenteella menisi henki.

Luther oli luultavasti mielipuoli. Eräät hänen  kirjoituksensa viittaavat pahasti narsismia vakavampaan häiriötilaan. Mutta  monin kohdin tuotannossaan, jopa Roomalaiskirjeen selityksissä, hän osoittaa tunteneensa hyvin munkeille ominaisen kuolemansynnin ”acedia”, joka käännetään perinteisesti väärin ”hengellinen laiskuus”. Kysymyksessä on turhuuden tunto, elämän tarpeettomuuden taju, jollainen lienee edelleen tyypillistä luostari- ja vankilaoloissa.

Luther itse osasi vastustaa tuota kääntämällä saksaksi ensin Uuden testamentin ja sitten Raamatun. Alkukieliä hän ei osannut pahemmin. Ainakin Erasmus myös huomautteli siitä. Mutta tulos, Lutherin saksa, oli sellaista, jota ei ainakaan minun tietääkseni ole koskaan ylitetty. Kielen tuoreus, kuvallisuus ja ihmeellinen eläväisyys tekevät pilkkaa toisten suorituksista.

Baudelairen ja muiden ”inho ja ikävä” oli 1800-luvun tauti, suunnilleen sama kuin aikakauden itse käyttämä ”melankolia”, Juuri tuon taudin takia pantiin pystyyn mm. ensimmäinen maailmansota. Siihen aikaan Freud oli jo kuljettanut yleiskieleen sanan ”hysteria”, joka kuvasikin erinomaisesti ajan tunteita ja tapoja.

Nykyaikana hyvä hoito on luopua Platonista ja ryhtyä Aristoteleen kannattajaksi. Platon oli musertava nero, jonka oivalluksien koko syvyyttä ei ole vieläkään käsitetty. Huvittavasti esimerkiksi yritykset silmukkakvanttipainovoiman muotoilemiseksi lähtevät Platonin ajatuksesta: avaruutta ei ole olemassa, ja siten ei aikaa liioin. Kenttiä on.

Georges Perecin ”Elämä. Käyttöohje” muuttuu yhä hurmaavammiksi, mitä pidemmälle sitä lukee. Itse kivitalon kasvattina käsitin jo varhain lapsuudessa, että talot ovat ikuisia. Vain ihmiset vaihtuvat. Seinät kestävät ja puut uskovat Jumalaan.

Omakin kotitaloni on niin tärkeä, että olen miettinyt itselleni kiilan muotoista (porrassyöksyn alle jäävän tilan kaltaista) huonetta, johon voisi vetäytyä. Tosin talo on purettu, mutta ei siitä niin vähällä pääse. Jo tuhat vuotta sitten kirkot rakennettuun paikkoihin jotka kuhisivat perkeleitä. Sama koskee tietysti monia merkittäviä rakennuksia. Ja juuri sellaista Perec kuvaa leppymättömällä rakkaudella.

6 kommenttia:

  1. Luther pohjimmiltaan ymmärsi uskonsa harhaksi. Kirjoittikin paljon epäuskosta ,kuten "järki on pirun morsian". Korosti saksalaista identiteettiään ja ymmärsi synagoogien polttajia. Varmasti turhautti , että uskonsa perustui puolentoista vuosituhannen takaisiin juutalaistarinoihin.

    VastaaPoista
  2. JK: "...Platonin ajatuksesta: avaruutta ei ole olemassa, ja siten ei aikaa liioin."

    Olen selvästi lukenut Platonia liian vähän, sillä en ole törmännyt tällaiseen väitteeseen. Sen sijaan muistelen, että Platonin mukaan aika nimenomaan on olemassa, kun taas Aristoteleen mukaan ei.

    VastaaPoista
  3. JK: "...Platonin ajatuksesta: avaruutta ei ole olemassa, ja siten ei aikaa liioin."

    Onhan siitä aikaa, kun Platonia luin, mutta silti rohkenisin esittää kohteliaana oikaisuna, että tuon ajatuksen esitti hänen oppilaansa Aristoteles.

    Kuuntelin jokin aika sitten esitelmän aikakäsityksistä kautta aikain. Ensin antiikin ajattelijat olivat sitä mieltä, että aika ja avaruus olivat harhaa, sitten Platon esitti että molemmat ovat oikeasti olemassa - aika oli kuin tyhjä tynnyri, johon tapahtumat sijoittuivat - mutta sitten Aristoteles puolestaan todisteli ettei aikaa sinänsä ole olemassa, se on vain liikettä ja muutosta.

    On se aika vaan aika velikulta.

    VastaaPoista
  4. Ajatuksia Lutherista, mielestäni yhdestä merkittävimmistä vallankumouksellisesta kautta aikojen.

    Yksinkertainen oppinut jostain Saksin tuntemattomuudesta nousi kahta sen aikaista Euroopan mahtajaa, Keisaria ja Paavia vastaan. Aseinaan hänellä olivat vain omassa päässä munkinkammion yksinäisyydessä syntyneet uudet ajatukset, joita kumpikaan hallitsija eivät voineet hyväksyä. Wormsin valtiopäivillä osoittamansa taipumattomuuden hedelmistä saamme edelleen nauttia.

    Kirjoittamansa saksankielen hän haki kaduilta ja kujilta, äitien ja lasten jutuista, tavallisilta markkinoilla kulkijoita, katsoi heidän suutaan, miten he puhuivat ja merkitsi kirjaimet sen mukaan. Lukijat huomaavat, että se on saksaa, jota he ymmärtävät. Tämä kieli poikkesi kansliakielestä, jota hallinnon typerät virkamiehet käyttivät. (En tiedä miksi, mutta tässä tuli mieleeni eräs ulkoministeri)
    Kansan kieli ja uusi keksintö kirjapainotaito auttoivat uusien ajatusten levittämisessä. Tukena hänellä oli paikallisia pikku ruhtinaita, jotka myös halusivat olla hallitsijan kanssa eri mieltä.

    Lutheriin pääsin tutustumaan paremmin, osuttuani mainioon, saksalaisen kulttuurihistorioitsijan Richard Friedenthalin teokseen "Luther Sein Leben und seine Zeit vuodelta 1967. Kirja odotti minua Sigtunassa, antikvariaatissa noin 20 v sitten, eikä hinta, 90 kr ollut päätähuimaava.
    Pekka Tammi

    VastaaPoista
  5. Aristoteles: Fysiikka, Kirja IV. Carlo Rovellin tiivistelmä Aristoteleen aikakäsityksestä on kirjassa Ajan luonne s. 64-65. Aika on muutoksen mitta. Jos mikään ei muutu, aikaa ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta mitä on se "mikä", joka joko muuttuu tai ei muutu?

      Tiivistäisin asian mieluummin niin, että jos on "jotain", niin silloin on myös "aika".

      PS. "Ajan luonne" on vielä lukematta, joten voi olla, että Rovelli avaa asiaa oivaltavammin.

      Poista