Sivun näyttöjä yhteensä

22. helmikuuta 2015

Tykit ja teräs





Mitä historiassa ei tapahtunut? Helsinkiä ei ammuttu tuusan nuuskaksi huhtikuussa 1918? Saksalaiset lähestyivät kaupunkia Turun rautatietä myöten. Venäläiset olivat viivytelleet Viaporin eli myöhemmän Suomenlinnan riisumista, ja kaupungin satamissa oli sotalaivoja vaikka kuinka. Eräällä laivalla poistui kansanvaltaiskunta ilmoituksen mukaan tutkimaan Pietarissa taistelun jatkamisen mahdollisuuksia, joita sitten ei ollut.

Konepajateollisuuden suora osuus maan historiaan ei ole kirjoissa eikä kansissa, paitsi ehkä sotakorvauksia selostettaessa.

Kone ja Silta Oy:n Allan Staffans (1880 -1946) oli maan etevimpiä insinöörejä ja yrittäjiä. Toimialan oli Venäjän sotateollisuus, myöhemmin telakat. Firman kyljestä muuten versoi nykyinen Kone Oyj.

Staffans keräsi työnjohtajiaan ja ammattimiehiä ja toteutti uskomattoman urakan. Erilaisin verukkein hän kulki maaliskuusta 1918 Helsingin edustan eli merilinnoituksen saarilla hyvin sekavassa tilassa olevan Venäjän laivaston ja erittäin arvaamattoman Helsingin punakaartin seassa ja teki toimintakelvottomiksi käytännössä kaikki linnoitusten tykit, ainakin 54 putkea. Osa niistä oli aikakauden suurimpia yli 200- ja 300-millisiä. Osassa oli koko ympyrän kääntyvä lavetti eli ne oli tarkoitettu tulittamaan myös kaupunkia. Ammuksia oli runsaasti.

Suurimpien tykkien lukko sulkukoneistoineen painoi 250 kiloa. Koko maassa ei ollut monta miestä, jotka olisivat sekä osanneet että jaksaneet käsitellä sellaisia järkäleitä.

Osa lukoista purettiin ja pakattiin järjestelmällisesti sikin sokin pakkilaatikkoihin. Kaikkein tärkeimmät pikkuosat vietiin mukana maihin ja pantiin piiloon. Punaisille valkeni vasta muutamia päiviä ennen lopullista tuhoa, ettei tykeillä voinut ampua. Silloin saksalaiset sotalaivat lähestyivät jo Kruunuvuorenselkää ja alkoivat ampua Kauppatorin seutua rikki. Päävartion rakennuksesta lentelivät tiilet. Nykyisen Korkeimman oikeuden talon ullakolta surmattiin kiväärimiehet lahdelta käsin sota-aluksen konekivääritulella.

Syy ei ole tiedossa, mutta selostuksissa ja mielikuvissa saksalaiset liikkuvat vain kaduilla ja kiskovat kuularuiskuja mukanaan. Staffansin miehet siirsivät omin neuvoin jopa toimintakykyisiä tykkiveneitä Sörnäisistä Eteläsatamaan ja saivat apua vielä hengissä olevilta venäläisiltä upseereilta. Itämeren laivaston matruusit olivat työntäneet jo aikaisemmin osan upseereista avantoon Katajanokan rannassa. Katajanokan yleisilmeestähän näkee edelleen, että se on rakennettu parempien venäläisten upseerien asuinalueeksi ja seassa on muutamia suomalaisen sivistysporvariston taloja.

Suomenlinnan kohtalo jatkui hyvin kolkkona. Sinne alettiin välittömästi koota vangiksi otettuja punaisia, ja se tarina on hyvin tiedossa.

Nyrki Tapiovaaran elokuva ”Varastettu kuolema” perustuu Runar Schildtin novelliin ja on siirretty vuodesta 1918 runsaat kymmenen vuotta taaksepäin suurlakon tapahtumiin. Kysymys on kuitenkin aktivistien toiminnasta. Kertomuksia Viaporin sabotaasista ilmestyi jo 1920 (O.V. Itkonen, Sankareita, sotavankeja seikkailijoita – Pohjolan Gibraltarin valloittajat). Miksi tämä kaikki kuvitellut seikkailukirjat ylittävä tapahtumasarja on käytännössä unohdettu, sitä en tiedä.

Kaikki tietävät Helsingin ympäristön patterityöt. Kaivantoja ja bunkkereita on edelleen esillä vähän joka puolella; isoisäni oli valamassa betonia Puotilassa ja Pukinmäessä. Mutta maalinnoituksessa oli siis myös tykit. Sitten tuli vallankumous ja Brest-Litovskin rauha Venäjän ja Saksan kesken.

Ennen sanottiin, että Lenin lahjoitti Suomelle itsenäisyyden. Väite ei ole väärä, koska Svinhufvud ja kumppanit jonottivat Venäjällä itsenäisyyden tunnustusta vuodenvaihteessa 1917-1918, kun oli käynyt ilmi, että länsivallat pitivät sitä välttämättömänä. Oikeistolaisesti ajattelevat tapasivat sanoa, ettei Lenin tarkoittanut itsenäisyydellä riippumattomuutta bolshevikkipuolueesta. Kaikkien kirjojen mukaan venäläisten apu punaisille jäi hyvin pieneksi.

Miksi kukaan ei sano suoraan, että Lenin aiheutti Suomen punakapinan? Osa vasemmistostamme tiesi jo tammikuun lopulla 1918, että aseellinen kapina on kohtalokas virhe. Leninin todelliset ja väitetyt sanantuojat yllyttivät kapinaan.

Kehissä olleet, etenkin Stalin, saivat opetuksen ja painoivat sen mieleensä. Saksa marssii Salpausselkää pitkin ja sen Pietarin kaupungille aiheuttama uhka on vakava. Kuten tunnettua, ajatus oli vahvasti esillä Talvisodaksi nimitetyn selkkauksen yhteydessä, ja merilinnoitus vielä Porkkalan vuokra-alueen muodossa 1944. Historia toistaa itseään, mokoma.

Mutta Staffansille pitäisi pystyttää patsas.

29 kommenttia:

  1. Aikansa spetnaz, pieni vihreä mies?

    VastaaPoista
  2. Juu kannatettava hanke. Obuhov 12/52 voisi Kuivasaaresta vähän tupsauttaa paljastustilaisuudessa? Jooko-jooko?

    Pakattiin järjestelmällisesti sikin sokin, heh.

    VastaaPoista
  3. JK: "Miksi kukaan ei sano suoraan, että Lenin aiheutti Suomen punakapinan?"

    Onhan se sanottu useinkin, koska minäkin olen sen täällä joskus toistanut. Eli ilman Leniniä ei olisi tapahtunut Venäjän lokakuun vallankumousta, eikä siten myöskään syttynyt Suomen sisällissotaa - eikö se nyt ole kaikille ihan päivänselvää?

    Yllyttikö Lenin sitten ihan mieskohtaisesti ja vasiten punikkeja vallankumoukseen, se ei varmaan ole ratkaiseva seikka. Mutta varmaankin yllytti, kun kerran hyväksyi itsenäisyydenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sdp marraskuun puoluekokouksessa 1918 ,Bolsheviikkien edustajana Kollontain kanssa ollut Stalin yllytti "nouskaa! ei ole voimaa joka voisi teitä vastustaa, ja jos joudutte vaikeuksiin, ojennamme me auttavan kätemme". Ja sama sanoma kansanjoukolle työväentalon parvekkeelta.
      Iso-isäni asevelvollisena viaporissa 1919, oli saanut sen käsityksen, että venäläiset veivät tykkien lukot mukanaan poistuessaan.

      Poista
    2. Ad Tapsa:

      Se, joka kävi Helsingissä marraskuussa 1917 yllyttymässä, oli Stalin. Mutta tulosta ei tullut, vaikka juuri silloin olisi ollut "momentum".

      Yllytys on aika lapsellinen selitys. Vaikka luonnollisesti Suomen tapahtumat liittyvät ensimmäiseen maailmansotaan ja Venäjän vallankumoukseen, kotimaisia syitä tarvittiin.

      Poista
    3. Minunkin mielestäni yllytys on toisarvoinen selitys, kuten sanoinkin. Sen sijaan pidän selvänä, että ilman lokakuun vallankumousta ei olisi myöskään punakaartien kapinaa.

      Eikä sillä ole niin suurta merkitystä, kuka Suomessa kävi yllyttämässä, sillä koko tulevan SKP johtohan oli Venäjällä. Tuskinpa ilman uskoa Venäjän apuun kapinaan olisi ryhdyttykään.

      Poista
    4. Hupaisaa kyllä, sodanaikaisena ammattiyhdistyspomona työläisiä suojeluskuntiin yllyttänyt ja sittemmin puolustusministerinäkin toiminut Emil Skog oli vielä 1970-luvun muistelmissaankin sitä mieltä, että vallankumous olisi pitänyt tehdä nimenomaan marraskuussa 1917.

      vuorela, tampere

      Poista
  4. Niillä rannikkotykeillä ampuisi paljon silloista ja nykyistä kaupunkia pidemmälle, ensisijassa kaiketi juuri niin; viimeksi niillä käydessäni mainittiin vielä taannoinen jollei ihan nykyinenkin tulitehtävä: ampua tarvittaessa Helsinki -Vantaan kiitoradat rikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 42 km kantama. Noin ungefäär volkkarin massainen jöötti molskahtaa tonttiin. Tykki on tunnettu oivallisesta tarkkuudestaan ja hyvästä kestostaan. En, tunnustan, muista monellako kilolla putki laukausta kohden kevenee. Olen senkin muistanut, noin kolmekymmentä vuotta taapäin. Rannikkotykistökilta teki ansiokkaan kunnostustyön. Heille reipas Hurraahuuto!
      Aina sitä fyrkkaa sen verran löytyy, takataskusta.
      Käynette kummastelemassa, mainio retkikohde.

      Poista
    2. Helsinki-Vantaan kiitoradat kun on ammuttu ei lentimäkoneita tienoolla näy, sillä Malmin kenttähän tuhotaan tyhmyyden täsmäasein.

      Poista
    3. Pöh höh. Eihän Malmille edes pääse laskeutumaan kuin aivan pienet koneet. Suihkareita ei voi Malmille edes ajatella. Eikä kiitoratoja voi pidentää koska kenttä on joka suunnasta tarkasti kansakunnan tärkeimpien pääväylien saartama.

      Ne "tyhmyyden täsmäaseet" on kyllä olleet omassa käytössä jo vuosikymmenen verran Malmin puolustajilla. Järki on aina jäänyt taka-alalle kun on pitänyt suurella tunteella puolustaa muutaman Cessna-miehen eksentrisiä pörinäharrastuksia. Typeryyden määrä.

      Poista
    4. Siitä kinataan kuin papan takapellon laidalle jättämästä kivireestä...

      Suo se on. Peruskalliota säästyypi.

      Ehdotan alueelle nimeä Etu-Pajula.

      Poista
  5. Maanmittauslaitoksen tuottamassa tarkassa korkeusmallissa (rakennukset ja kasvillisuus on poistettu) https://www.flickr.com/photos/65726513@N00/15517615713/sizes/o/ näkyy edelleen kaupunkialueella vanhoja linnoittamisen jälkiä, etenkin juoksuhautoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea malli, saisiko nähdä koko pk-seudun tai muualtakin?

      Poista
    2. Joitakuita muita esimerkkejä http://www.gigapan.com/gigapans?query=javvanne+lidar (laajempia) ja https://www.flickr.com/photos/65726513@N00/sets/72157622857163259/ (suppeita).

      Poista
    3. http://www.paikkatietoikkuna.fi/ ja sivulta Karttaikkuna -> Karttatasot -> Korkeus. Yleensäkin paikkatietoikkunasta löytyy erilaisia paikkatietoaineistoja.

      Poista
  6. Mietin juuri tuon geokätkeilyn kantilta.

    VastaaPoista
  7. Tästä tarinasta on olemassa vähemmänkin sankarillinen versio: Lenin oli Brest-Litovskin rauhan perusteella antanut käskyn luovuttaa Helsinki saksalaisille. Lenin oli niin valtioviisas, että paitsi aiheutti, myös petti punakapinan.

    VastaaPoista
  8. Mikä oikein on tämä useinmainittu "punakapina". Vastaus: "vapaussodan" kääntöpuoli silloisten ja nykyisten valkohenkisten mielestä. Ei Suomessa kummallakaan osapuolella 1917 mitään ehdotonta "legitimiteettiä"ollut. Oli vain kaksi jokseenkin tasavahvaa kansanosaa, jotka tavoittelivat valtaa.

    Tammikuun pakkasiltana 2014 asiaa kysyttiin eräässä kirjakaupassa jurisprofessori Antero Jyrängiltä. Ymmärsin, että hän oli tästä legitimiteettiasiasta edellä kuvailtua mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieteiden päivän luennossaan Henrik Meinender esittikin, että vuoden 1918 sota on edelleen niin tunneherkkä aihe suomalaisessa keskustelussa, että ihminen asetetaan oitis tietylle kohdalle poliittista karttaa sen perusteella, mitä nimitystä hän tapahtumista käyttää.

      Itse käytän siitä yleensä nimitystä sisällissota. Vaikka olihan se kapina, sillä maassa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja laillinen hallitus.

      Poista
    2. Mikä oli "laillinen" hallitus vuonna 1917? Ns. Mannerin eduskunta hyväksyi heinäkuussa valtalain. Miksei sen päätöksen laillisuutta kunnioitettu? (Suomalaiset porvarit olivat tunnetustivauhdittamassa väliaikaisen hallituksenpäätöstä hajottaa eduskunta.) Porvarilliset saivat lokakuun -17 vaaleissa, joita SDP piti laittomina, enemmistön 108 paikkaa vastaan 92. Riittikö tuo enemmistö silloisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa siihen, että voittanut, "laillinen" osapuoli sai valtuudet tehtä mitä lystää? Esimerkiksi julistaa omat asekaartinsa "laillisen esivallan" joukoiksi. Entäpä jos SDP olisi kaikesta huolimatta (porvareilla oli käsissään ylivoimainen valtaosa lehdistöstä ja siten avain mielipidemuokkaukseen) saanut enemmistön myös syksyllä 1917. Olisivatko porvarit yhtä kaikki mukinoitta tyytyneet "punaiseen senaattiin" laillisena hallituksena?

      Turhia kysymyksiä. Kyllä nykyään jo pitäisi tajuta, että vuonna 1917 vallitsi avoin tilanne, jossa uudenlaiset yhteiskuntasuhteet olivat vasta hahmollaan. Ei sitä lakikirja (tai pikemminkin kivääri) kädessä olisi pitänyt ryhtyä rakentamaan. Taavi Tainion kerrotaan todenneen, ettei sekäänniin laillista tainnut olla, että keisari pantiin viralta. Toistan: maan väestö oli jakautunut jokseenkin tasan kahteen vastaakkaiseen leiriin. Kummankin näkökohdat olisi tullut ottaa huomioon ja vasta sitten ryhtyä laillisen yhteiskunnan rakennustyöhön.Työväestölle äärimmäisen tärkeät myönnytykset (kunnallislait, 8 tunnin työaikalaki) vahvistettiin vasta, kun oli jo aivan liian myöhäistä.

      Poista
  9. Suomen kommunistit ja muut äärivasemmistolaiset omaksuivat venäläisiltä oppi-isiltään valehtelemisen perinteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entä mistä itse olet omaksunut?

      Poista
  10. Tykit eivät vissiin olleet edes punakaartilaisten käytettävissä saksalaisia vastaan, kun ne kerta olivat Venäjän asevoimien tavaraa. Venäläiset olivat tuossa vaiheessa ilmeisesti aika lailla varpaillaan että aselepoehdot tulivat noudatetuiksi, ja heillä oli kiire pois heti kun jäätilanne salli. Sekavahan tilanne taisi olla.

    VastaaPoista
  11. "Tykit ja teräs". Se kolmas (ks. Jared Diamond) tuli sitten kuvaan niillä vankileireillä.

    VastaaPoista

  12. Lapsuudestani muistan Suomen Tietotoimiston nimen. Se oli kumma. Jossakin sijaitsi tietojen toimisto. Osaisinpa tiirikoida. Pääsisinkö jokakesäisistä ehdoista ? Toinen Uutisten ja kotipiirin metsänhiljaisuuden rikkonut ääni oli joku asaansfraanspres.

    Tänään kohtasin tämän taikasanan kirjoitettuna. Agence France-Presse. On siis yhä olemassa eikä edes nimeänsä päivittänyt, vai olisiko kerinnyt jo retroilla takaisin ? Uutisensa on hauska ja koskee Kreikkaa. Sen minulle tarjoilee Guardian. Lööppillä möi pyhänä Bildt. Ja nyt siis minä tällä paikalla! Varoufakiksen ja Tsipraksen pitäisi ehdottaa tänään velkojatahoille äkkinäinen reformiohjelma, jolla nämä hellittäisivät 7,2 mrd vielä nostamattomista apulainoista. Siis nämä loput ilman vanhoja ehtoja ja siis uusilla tänään esittelemillään aikeilla. Mitä löytyi Bildtin (kautta AFP kautta Guardian) tietämän mukaan ja olisiko riittävästi? Olisi kai ainakin numeroina. Varoufakis lupaa periä 7,3 mrd. Miten. Kaksi ja puoli mrd otetaan rakennerahastojen valtionvelan Euroopan vanhan interbankUnionin rahankylvön sadonkorjaajilta eli superrikastuneilta Kreikan businesmiehiltä, unohtamistaan veroista. 2,3 mrd tulisi bensan ja tupakan salakuljettajilta, ah ! takautuvasti kuin Bobrikoffin sortokautena. Lyhyt vuotouutiseni ei mainitse kuinka loppuerä peitettäisiin, perittäisiinkö apteekkarien toimiluvista ja lakimiesten määrärajotteiden markkinaetuoikeuksista suurpiirteisesti ? Kuten meillä voisi panna ulosottoon eduskunnan taksipalvelulta Kovaselta kahmimistaan taksiluvista, kai Pressan innovaatiopalkintokin Hannun piirongin päältä.

    Troikka julistaa huomenna minkä painon ehdotuksille panee. Tuskin isoa. Pitäisi ehdottaa loppujenkin nakurantojen kaavoitusta, moottoriteiden uudistamista tullinkantopuomeilla, yritysten antautumista myytäviksi eurorahan lisääjille, näiden pankkitasekapasiteetilla plus varjopankkilisillä, eli että Varma ja Ilmarinenkin ulkomailla luuraavilla kymmenmiljardisillamme pääsisivät projektiin mukaan. Lainantajina hedgefundin ydinpääoman, osakkeiden omistajille. Se on Suomen säästöjen osa, mutta eläkenautintamme edes hutera ja vajoava perusta. Onneksi Antti Rinne sai vuodenvaihteessa läpi uudistuksen. Elo ja muut eläkelaitokset voivat ottaa velkaa rahoittakseen omia hedgefundfinanssöörejämme, asuntokannan ostoja vuokrakiskojille ja näin ylläpitää paperivarallisuuttamme.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On maamme superköyhä ja siksi jää kirjoille aikamme innovaatioköyhyys ihmeteltäväksi tuleville.

      Kaivetattas joka metrolinjan päähän lisää ja luoliin kirjatorit. Ota yksi, jätä yksi -idealla. Kirkkonummen kirjatoukat ry? Kampin Kirjaturva Ky, meillä syvimmät syöverit! Vuosaaren vahinkokirjayhdistys.
      Ka, mikä estää?

      Poista
  13. Laitan punakapinan virolaisten piikkiin. Ennen Toomas Ilvestä tai Konsta Pätsiä, virolainen suomalaiset asioiden sotkia oli Jaan Anvelt.

    Lenin ja silloinen pikkupolitrukki Stalin halusivat Suomen vain seuraan Viron valitsemaa tietä!

    5. juunil 1917 Ajutise Maanõukogu valimistel valiti J. Anvelt VSDTP saadikuna Eestimaa Kubermangu Ajutise Maanõukogu liikmeks ja 14. juulist 1917 kuni ta väljaheitmiseni 5. veebruaril 1919 oli Jaan Anvelt Ajutise Maanõukogu liige.

    5.–9. augustil 1917 toimunud Eesti Nõukogude I Kongressil valiti Jaan Anvelt Eestimaa Nõukogude Täitevkomitee esimeheks. J. Anvelt võttis aktiivselt osa Oktoobrirevolutsioonist Eestis, ta oli VSDT(b)P Tallinna komitee ja Põhja-Balti komitee liige. 25.–28. oktoobril 1917. aastal toimunud Eesti Nõukogude II Kongressil valiti J. Anvelt taas Eestimaa Nõukogude Täitevkomitee esimeheks ja Eestimaa Sõja-Revolutsioonikomitee liikmeks. Wiki

    VastaaPoista
  14. Patsas Allan Staffansille? Miksei yhtä hyvin sitten Leninille tai Trotskille? On osoitettu, että Staffans toimi Venäjän armeijan toimeksiannosta. Palkkakuittikin on tallella.

    Ks. Harry Halén, Viaporin tykit 1876 - 1918. Unholan Aitta 30. Hki 2009.

    VastaaPoista