Sivun näyttöjä yhteensä

1. helmikuuta 2015

Tuomo





Ystäväni Tuomo Mannermaa on nyt kuollut. Saan käyttää vaativaa sanaa ”ystävä”, koska perhepapin asema muuttui, kun meidän molempien vaimot sairastuivat vakavasti ja kuolivat vuonna 1994 peräkkäisinä päivinä. Oli suuri määrä käytännön asioita kaurapuuron keittämisestä Leica-valokuvaukseen. Oli myös syvempiä asioita, kuten se, että vastoin suosittua uskomusta kohtalo lyö aina harhaan. Moni erehtyy ja katkeroituu käsittämättä, ettei elämässä ole simultaanitulkintaa. Selitys tulee perässä, joskus vuosikymmenien kuluttua.

Tuomo Mannermaan tuotantoon kuuluu hieno ”Kontrapunkti”, teologista pohdintaa, ja aivan tavattoman hieno ”Pieni kirja Jumalasta”, meidän maamme oloissa suuri harvinaisuus kirjakseen, koska siinä selvitetään opillisia kysymyksiä, kristinoppia siis, mutta sen lisäksi kirja on sielunhoidollinen.

Ne jotka pitävät teologiaa kuivana alana, josta muiden kuin pappien ei kannata perustaa, ovat oikeassa. Ala muistuttaa etäisesti kemiaa tai fysiikkaa – ilman alkeisopintoja asiat ymmärtää lähinnä väärin. Alkeita ei opi koulussa eikä rippikoulussa.

Muistaakseni Tuomo, ekumeniikan professori, hyväksyi sellaisenkin sutkauksen, että uskontunnustuksen ”Pyhä Henki” on verbi. Ylimalkainen suomenkielinen vastine olisi ”vaikuttaa”.

Mannermaa oli korkean kansainvälisen tason tutkija. Edelleenkin joutuu välillä vastaamaan kysymykseen, miten ihmeessä meillä Suomessa opetetaan teologiaa yliopistossa. Eihän se ole mikään tiede, vaan parhaassakin tapauksessa joukko naurettavan vanhentuneita väärinkäsityksiä.

Tuollaisia puheita kuulee esimerkiksi teknillisten yliopistojen opettajien keskuudessa. Siellä useimmilla on vakiintuneet mielipiteet myös asioista, joita eivät ymmärrä eivätkä viitsi miettiä. Vastaaminen on sen takia oikeastaan turhaa. Vakiovastaukseni on kuitenkin ollut, että myös Dostojevskia ja Bachia tutkitaan, vaikka edellisen kirjoitukset ja jälkimmäisen sävellykset ovat todistettavasti hölynpölyä – kohinaa ilman signaalia. Molempia muuten tutkiaan yliopistoissa. Mannermaa oli etevä Luther-tutkija. Luther oli etevä jumaluusoppinut, mutta hänkin on muuten kuollut. Jopa kauan sitten.

Sivumennen sanoen oudostelen sitä, että kun nytkin monet haluavat poistaa peruskoulusta ”tunnustuksellisen uskonnonopetuksen”, he ehkä ajattelevat korvata sen epämääräisellä etiikalla höystettynä satunnaisilla tietoiskuilla eri uskonnoista, kukaan ei yleensä huomaa sanoa, että Helsingin yliopistossa ei harjoiteta ”tunnustuksellista uskonnonopetusta”. Tietääkseni se ei ole kuulunut ohjelmaan enää sataan vuoteen.

Tuomon kanssa keskustelin usein esimerkiksi natsi-ideologian ja luterilaisuuden suhteesta toisiinsa ja häneltä sain hyvin kauan sitten vihjeen Bonhoeferista, jonka Kirjeitä vankilasta 1943–-1944 (3. p. 2005) on kirjoista hienoimpia. Tosin saksankielinen teoksen nimi ”Widerstand und Ergebung” ei käänny (tyyppiä Vastarinta ja periksiantaminen – mutta Ergebung on myös tyytymys, resignaatio, antautuminen jne.). Tuo keskustelu ei ollut tieteellistä mutta johti kyllä systemaattisen teologian kysymyksiin.

Tuo Leica – ja vielä R-Leica – ei tullut mainituksi sattumalta. Oli se mahdottoman kallis kamera silloinkin, filmin aikaan. Toisaalta se oli paras ja käytännössä ainoa todella hyvä instrumentti mustavalkokuvaukseen. Nikonin ja Canonin parhaat ammattirungon on oikeastaan mukautettu reportaasikuvaukseen. Lehtikuvaajat käyttävät niitä, tai hiukan kevennettyjä versioita, kuten Canon EOS 5 D.

Vielä paljon kalliimmat vehkeet, kuten suurformaatin Hasselblad, ovat sopivia esimerkiksi henkilölle, joka on valmis käyttämään kuukauden esimerkiksi jonkin tunturin valokuvaamiseen. En ole tullut ottaneeksi asiasta selvää, mutta ruotsalainen mestari Grundsten näyttäisi olevan näitä miehiä.

Tuomon valokuvat olivat hyvin samanlaisia kuin hänen kirjoituksensa ja itse asiassa muistuttivat hänen puhetapaansa. Suuri mestari kykenee peittämään varmuutensa eli katseen syvyyden ja käden järkkymättömyyden.  Katse on todella syvä vain kun se on pelottomasti kohdistettu korkeuksiin. Käsi on järkkymättömimmillän siunatessaan.

Ajatus oli harmaasävyjen saaminen näkyviksi. Väri on viime kädessä turha, subjektiivinen tekijä. Moni suuri valokuvaaja on oivaltanut, että piirroksista ja grafiikasta huolimatta valokuva on maalaukseen verrattuna voitolla tutkiessaan vain harmaan sävyjä. Mustavalkokuvat tarkoittaa mustavalkoisen vastakohtaa. Mustavalkoinen on teologiassa mainikealainen ajatussuunta – valitse joko pimeys tai valo. Suomalainen pappi ja ihminen, Tuomo Mannermaa, tutki käytännössä, miten loputon määrä sävyjä mustan ja valkoisen väliltä löytyy.

23 kommenttia:

  1. Kyllä, tunnustuksellinen uskonnon opetus on hyvä korvata epämääräisellä etiikalla höystettynä satunnaisilla tietoiskuilla eri uskonnoista. Se on sittenkin vähemmän epämääräistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on se käytännön ongelma, että ns. tunnustukseton katsomusaine eli elämänkatsomustieto on katsomusaineista tunnustuksellisin. Jos tutustuu oppikirjoihin, huomaa, että kyse on lähinnä ateismista oppiaineena. Kirjat ottavat selvästi katsomuksellisia kantoja uskonnottomuuden puolesta sen sijaan, että suhtautuisivat aiheeseen tasapuolisesti. Myös eräiden suosittujen oppikirjasarjojen kirjoittajat ovat vapaa-ajattelijalikkkeessä näkyviä henkilöitä.

      Elämänkatsomustieto suhtautuu käytännössä vapaa-ajattelijaliikkeeseen kuin se olisi ko. oppiaineen opettama uskonto. Esimerkiksi kirkkohistoria korvautuu syoraan ateismin historialla.

      Tästä syystä on hankala kuvitella, miten maahamme saataisiin aikaan uskontoihin sitoutumaton elämänkatsomusoppiaine, kun käytännön kokemus asiasta kertoo tällaisen aineen muodostuvan selvän tunnustukselliseksi.

      Poista
    2. Mutta eikö nykyisenmuotoinen elämänkatsomustieto ole juuri muodostunut sellaiseksi kuin se on, koska se on ollut rooliltaan eräänlainen vastapooli uskonnonopetukselle?

      Toisaalta mikä on katsomuksellinen kannanotto uskonnottumuuden puolesta, kenenkin mielestä. Tasapuolisuuden nimissä on vaadittu kaikenlaista 'älykästä suunnittelua' vaihtoehtoina modernille kosmologialle ja biologialle.

      Meillä oli alakoulussa selkeä kannanotto sen suhteen että koululounaasta piti ääneen kiittämän Jeesusta eikä keittiötä, kunnallisverotusta tai poliittista päätöksentekoa.

      Poista
  2. Näin se nyt vaan menisunnuntaina, 01 helmikuuta, 2015

    'Sivumennen sanoen oudostelen sitä, että kun nytkin monet haluavat poistaa peruskoulusta ”tunnustuksellisen uskonnonopetuksen”, ...'
    प्रत्येकबुद्ध

    Edelleen? En tunne suomalaisen uskonnollisen keskustelun historiaa, koska en ole lukenut siitä mitään, ja olen nuori. Mielikuvani on, että se on saapunut ja levinnyt spontaanisti ilman sen kummempaa harkintaa. Jonkinlaista harkintaa on tietysti voinut olla.

    Nykyään on se "ongelma", ehkäpä internet, että lukutaitoinen lapsi saa käsiinsä tietoa muustakin. Ei se ruksisysteemi verrattain kovinkaan vakuuttava ole. Tämä on muisto.

    Seppo Heikinheimollakin oli loppujen lopuksi mielipide.

    Jos minulta kysytään Bachin parhaudesta, vastaan siihen erehtyväisellä tavalla.

    Lopuksi vitsi:
    Jos väliaineessa aaltoliikettä kohtaa kitka, pienenee amplitudi (värähdyksen laajuus), värähdykset hidastuvat, heikentyvät, ja energiaa imeytyy (absorbeerautuu). Jos väliaineessa etenee kahdesta tai useammasta lähtökohdasta tulevia aaltoja, interfeerautuvat ne, s.o. ne sulautuvat yhdeksi aalloksi (ks. Interferenssi). Kun aalto heijastuu, voi se sekä tuleva aalto interfeerautua ja siten muodostaa seisovan aallon. Silloin jäävät ne osaset lepoon, jotka ovat välittömästi heijastuvan pinnan luona, samoin kuin ne osaset, jotka siitä ovat sellaisella etäisyydellä, joka, pitämällä puolen aallon pituutta mittayksikkönä, voidaan ilmoittaa kokonaisella luvulla. Missä osaset ovat levossa, syntyy solmuja, missä ne värähtelevät, kupuja. Seisovia aaltoja tapaa esim. soittokoneiden kielissä, urkutorvissa, vedessä (aaltojen lyödessä laituriin).

    VastaaPoista
  3. Mannermaan Pienessä kirjassa Jumalasta on tiivis kuvaus kultaisesta säännöstä. Asetu toisen asemaan kuin olisit hän itse, tulkitsen hänen käsityksensä ohjenuoraksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tàssàhàn on samasta asiasta kysymys kuin Rauman kaupungin sisààntulo toivomus: "Ol niingo kotonas" Tahtoo tietysti sanoa ettà jos kotonasi p..annat sohvalle, voit tehdà sen tààllàkin.

      Poista
  4. Dostojevski kirjoitti hölynpölyä ? Trollaus ? Tsehov saattoi kirjoittaa hölynpölyä mutta F.M ei. Trollaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hölynpölyä ovat, täynnä metafyysistä hölynpölyä. Tšehov oli sentään ateisti!

      Poista
  5. Tunnustuksellinen uskonnonopetus on poistettu peruskoulusta yli kymmenen vuotta sitten.
    Lauri

    VastaaPoista
  6. Dostojevskin kirjat hölynpölyä? Ensimmäisen kerran rohkenen olla blogistin kanssa eri mieltä - jso tuo nyt oli hänen oikea mielipiteensä, vai oliko tahallista ärsyttämistä. Ei kannata lukea Väyrysen tavoin Dostojevskia yhdessä päivässä. Eikä aloittaa Rikoksesta ja rangaistuksesta. Suosittelen kiinnostuneille alkuun Idiootti -teosta. Sen jälkeen olin itse hakemassa heti uusia, muistaakseni Karamazovin veljeksiä. Väinö Linnan vertainen nero ihmismielen tuntijana ja kuvaajana. - Bachista olen samaa mieltä: hölynpölyä. Kuten Haanpää sanoi: musiikissa on oltava hetkauksen paikkoja. Niitä ei löydy Bachilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai ei Bachisss ole hetkauksen paikkoja - anonyymi on paitsi nimetön, myös tietämätön.

      Poista
    2. Et selvästikään ole kuunnellut Bachin 2. Englantilaista sarjaa Ivo Pogorelichin soittamana, esimerkiksi. Minullekaan ei oikein avautunut blogistin FD tai JSB pointit. Neropuheet tietysti erikseen, mutta kyllähän nämä herrat loivat sentään jotain. Pistäkää paremmaksi!

      Poista
  7. Uskonnoista kertova opetus kuuluisi historiantunneille ilman erillisotsikointia.

    Kaikenlainen tunnustuksellinen opetus (poliittinen tai uskonnollinen=sama asia) on iänkaiken ollut vain aatteiden saarnaajien ja heidän sidosryhmiensä tuottamaa propagandaa ilman, että mikään, maailman ylitsekään eskaloitunut ismi olisi myöhemmin, tieteellisen tai filosofisen tarkasteluprosessin lävitse käytyään oikeaksi teoriaksi tai menetelmäksi kansakuntien ohjailussa osoittautunut. Saatikka että niille lopullista selvyyttä, oikeaa tai väärää, koskaan löytyykään. Joskus todempana pidän sisintä tuntemustani joka sanoo, että kunhan vain ilmaan täytettä huidotaan (huudetaan) ja epäpuraan ja sotiin syitä saadaan.

    Toki Euroopassa juuri ja juuri on isommat, asein käydyt jykällykset kyetty jotenkin pitämään kurissa kun on otettu palvontakohteeksi ja jumalien jumalaksi markkinatalous ja sen käsikassara raha, mutta pelotteet (Venäjä, Nato ja Ydinase=Helvetti) täytyy silti pitää alati ihmisten mielissä.

    Teologian opetuksesta enkä sen sisällöstä tietenkään tiedä mitään, mutta sen jälkiä olen yrittänyt elämäni varrella kovastikin joskus tulkita onhan sen tien porkkaajat omien polkujeni ylitse tahi alitse niin monesti ristiin rastiin menneet ihan kompasteluksi asti.

    Sen olen kokemalla kokenut, että papeiksi ryhtyvillä on laidasta lukien se ominaisuus, että he osaavat hivellä juuri niitä kohtia, joissa puheiden ja päälle taputusten kohteiden vastaanottoreseptorien polvet notkahtelevat miellyttävien tuntemusten kohdalla. Mutta tehokkaalla kauppiaalla, poliitikolla tai saarnaajalla ei käytännössä ole mitään eroa. Maalipinnan värivivahteista, olipa ne auton kyljessä tai valokuvassa, he osaavat tarvittaessa rakennella jakeet joista puheisiin vakuuttavat höysteet löytyvät.

    Uskontoja ja jumalia ei meidän tarvitse epäillä vaan ihmistä, joka täällä niistä totisena totena saarnaa.

    VastaaPoista
  8. Kukaan merkttävä teologi ei muistini mukaan puolusta kreationismia eikä edes ns. älykkään suunnittelun oppia. Ainakin ensimmäisenä mieleen tulevat tällaiset huuhaaoppineet ovat tekniikan tai lääketieteen alalta. Kysymys siitä mikä tieteenala heikoimmin opettaa tieteellistä ajattelua jää siis auki.

    Huomattakoon kuitenkin nämä, joidenkin sorsateologeiksikin nimittämät, jotka yrittävät sukeltaa teologisen tiedekunnan läpi puhtaalla ulkoluvulla, ettei heihin vain yliopistossa tarttuisi mitään tieteellistä hapatusta.

    Muistan ehkä n. 45 vuoden takaa vaimoni (tai silloin tyttöystäväni) asuntokaverin opiskelija-asuntolassa lukeneen innostuneena juuri tuon Bonhoefferin kirjan ja päättäneen samantien lukea kaikki saman kirjoittajan kirjat. Pettymys oli suuri kun muu tuotanto olikin seikkaperäistä teologista pohdiskelua.

    Epäilemättä tuo pieni kirja "Kirjeitä vankilasta" on kuitenkin ollut monille tärkeä. Bonhoefferin ajatukset "uskonnottomasta kristinuskosta" levisivät laajalle. Ne olivat myös monen fundamentalistisesti ajattelevan mielestä vaarallisia.

    En tiedä miten suuri vaikutus Bonhoefferin ajatuksilla on ollut suomalaisessa teologiassa. Tuntuu että jotain samaa viisasta ajattelutapaa on kuitenkin esimerkiksi nykyisen arkkipiispan kannanotoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leo, oletko itse lukenut Bonhoefferia? Mielipide kiinnostaisi!

      Poista
    2. Toki juuri tuon pienen kirjan olen lukenut. En muuta. Siitä on jo kauan, varmaan ylikin 45 vuotta. Uskonnollisessa kodissa kasvaneelle se oli jotenkin tajuntaa ravisteleva kirja. Avasi aivan uusia ennen tuntemattomia näkökulmia ja haastoi ajatukset liikkeelle.

      Hieno kirja vaikka en siihen ole enää palannut. Luulen kuitenkin että vaikutus on ollut jossakin suhteessa kestävää. Mitään seurakunta-aktiivia minusta ei kuitenkaan tullut. Pikemminkin sen perusteella näin maallistumisen jopa ihan normaalina valtavirtana vaikka kirkkoon kuulunkin. Joskus tuntuu jopa, että monet ateistit ovat paljon parempia kristittyjä kuin konsanaan useimmat seurakunta-aktiivit. Tämä on tietysti hyvin hyvin syntinen ajatus!

      Ehkäpä Bonhoefferin ajatusten seurauksena myös tämä vapaa-ajattelijoiden ja fundamentalistiuskovaisten nokittelu on jotenkin vaivaannuttavaa. Täydellinen tietämättömyys ja alkeellinen typeryys paistaa niin selvästi molemmilta suunnilta.

      Poista
  9. Lapsille valehteleminen pitäisi lopettaa. Aikuisista ei ole niin väliä. Hube.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin no, jotkut opettavat että about 379 miljoonaa vuotta sitten jokin ryömi merestä maalle ja josta mekin sitten pikkuhiljaa kehityimme. Ja tällaista materialistista tuubaa opetetaan lapsillemme. Olisikin todisteita, vaan ei ole kuin ateismia ja tiedeuskoa. Että satunsa kullakin...

      Poista
    2. Ei uskontotunneilla valehdella lapsille, jos sitä tarkoitit.

      Opetus ei ole tunnustuksellista, emme täällä koulussa sano mitään siitä, miten pitäisi uskoa, miten asiat ovat tai muuta sellaista.

      Opetetaan kristinuskon sisältöjä, ihan niinkuin historian tunnilla puunilaissotia tai merkantilismia.

      Ei se sen kummempaa ole.

      Poista
    3. Onko vapaan mediamme välittämä uutinen kahdeksan ruotsalaismiehen rikoksesta Amorella-laivalla totuus, valhe vai itsesensuuria?

      Poista
    4. Totta. Ja sitä pahinta olkinukkeajattelua taitaa nykyään edustaa ns kosmologien metafyysiset kannanotot.

      Poista
  10. "...natsi-ideologian ja luterilaisuuden suhteesta toisiinsa..." voin lisätä muistin virkistämiseksi Adolf Eichmannin viimeiset sanat "Long live Germany. Long live Argentina. Long live Austria. These are the three countries with which I have been most connected and which I will not forget. I greet my wife, my family and my friends. I am ready. We'll meet again soon, as is the fate of all men. I die believing in God."

    VastaaPoista
  11. Tässäpä olisi haasteellista teologista käännösmateriaalia runoilijalle. Tuomokin voisi tätä kuunnella. Jasmine Thompson, Take me to church. Spotify löytää.

    VastaaPoista