Sivun näyttöjä yhteensä

2. lokakuuta 2014

Teknokirjallisuus III



Sanomalehtien virkaveljiä ovat huumekauppiaat ja terroristit. Sanomalehdillä tarkoitetaan tässä myös koukuttavia verkkojulkaisuja.

Väline on elämys, jollaisia saa heroiinista, tai näkyvyys, joka taataan julkisilla teloituksilla.

Välineellä ehkä pyritään johonkin. Ennen oli puolueiden lehtiä. Ehkä ne tavoittelivat puolueelle kannatusta. Ei erehdy, jos olettaa, että yleensä tavoitteena on raha tai valta. Tietoverkoissa tavoitteena on sinun rahasi, johon halutaan päästä käsiksi, tavalla tai toisella.

Eilen ja tänään minulle on tarjottu verkkosivuilla seksiä Kantvikista. Reitti on varmaan hakukoneesta ”Kirkkonummen kunta”. Olen eräistä syistä selvitellyt peruskoululaisten koulukyytiä täällä kotikunnassani. Täkäläistä Kantvikin seutua tuntien arvelisin, että reitti veisi maksullisiin verkkopeleihin, joita en ole koskaan kokeillut. Näyttäisi siltä, että niitä on paljon. En äkkiä usko, että näillä kulmin kyettäisiin vaivalloisen ja vähätuottoisen seksibisneksen markkinointiin.

Ylen verkkosivulla sanotaan, että suomalaiset ovat harvinaisen hyväuskoista kansaa. Tuota vastaan ei halua väittää. Puhe on verkkopetoksista, jotka siis yleistyvät jatkuvasti. Joskus annetaan ymmärtää, että nuo operaatiot olisivat yleensä hyvin hienostuneita ja vaikeita torjua. Niin ei ole. Ne ovat yleensä hyvin alkeellisia ja useinkin arkijärkeä käyttäen torjuttavissa.

Omien tekstien järjestely on saanut minut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että verkosta haetaan aivotonta huvitusta. Hetken huimausta en osaa lukijoilleni tarjota. Kerran keräsin oikeudellisia lehtikolumneja kirjaksi. Nytkin ne näyttävät sisältävän näkökohtia, jotka eivät ole vailla kaikkea mielenkiintoa. Kirja ei mennyt lainkaan kaupaksi.

Tärkeää ei ole, mitä sanotaan, vaan missä. Tämä ei ole kyynisyyttä. Sittarissa ei yleensä tiedetä, millaisia sovittimia heillä on hyllyissä. Luultavasti heillä on juuri se palikka, jota sinä tarvitset, eikä maksakaan juuri mitään. Verkon keskustelupalstalla olevaa tietoa ei tietenkään kannata uskoa. Tekniikan Maailman tieto on luultavasti tosi, koska lehden on murehdittava mainostajiaan ja lukijoitaan.

Ihmisen moraalisen rakenteen kolme tukipilaria olivat Raamattu. Lakikirja ja puhelinluettelo. Kaikki ovat nyt käytännössä kadonneet. Papit ovat asia sikseen. Heillä on paperille painetun raamatun lisäksi hullunkuriset kaulukset. Kun kuitenkin on niin, että edes Lenin ei kyennyt kirjoittamaan monta sivua käyttämättä Raamatun kielikuvia tai suoria lainauksia, teos on tarpeellinen. Se on mielenkiintoinenkin. Suosittelen.

Raamatunlause haetaan nykyisin hakukoneella, ja aina löytyy. Vihkikaavan ”suurin kaikista on rakkaus” antaa myös ilman sanaa ”kaikista” lähteen ja linkin 1. Korinttolaiskirjeeseen.

Puhelinluettelo on osoittautunut lähes tarpeettomaksi. Tietämieni tutkimusten mukaan ihmiset ”keskimäärin” soittavat noin kymmeneen puhelinnumeroon. Ne ovat siis kaikki kännykässä, vaikkei niitä olisi poimittu osoitekirjaan. Jos valmistelee merkkipäiviä, kuten eräät, operaattoreiden maksulliset palvelut ovat hyviä, nimittäin jos haluaa välttämättä lähettää kutsuja myös kirjekuoressa. Tarvitaan osoite.

Ennen keräsin hovioikeuden istuntoihin lakitekstejä. Toiset eivät tehneet niin, koska oli Lakikirja. Se ilmestyi joka toinen vuosi, sitten joka vuosi. Sen väliin pisteltiin asetuskokoelmia (nykyinen säädöskokoelma), jossa lakeja oli muutettu.

Useimmat ikäisenä ja vanhemmat tuomarit olivat täysin riippuvaisia Suomen Laki I –teoksesta, jota julkaisi lakimiesliitto. Hyvin monet kantoivat tuota hyvin painavaa nidettä oikeuspaikoille. Asianajotoimistot harrastivat kömpelön kulmikkaita salkkuja, jotta asiakirjojen lisäksi lakikirja mahtuisi mukaan.

Kuin pappi Raamatusta lakimiehen tavat ja taito näkyivät heti kyvystä käyttää lakikirjaa. Oli joskus vaikea olla ulvahtamatta ihastuksesta, kun katsoi, miten kollega löysi yhdellä sormen tökkäyksellä oikean kohdan ja viidessä sekunnissa oikean tekstin. Jos heiltä kysyi, paljonko kello on, he katsoivat lakikirjasta – ja se oli hyvä. Määräaikojen lisäksi on paljon muitakin asioita, joita ei pidä yrittää muistaa ulkoa. Mielikuviin isävainajastani liittyy vihreä lakikirjan eripainos ”Verolait”.


En enää uskalla käyttää lakikirjaa. Tuossakin mainitsemassani koulukyytiasiassa katson aina verkosta. Myös tekijänoikeuslain! Myös ne pari pykälää, jotka olen itse kirjoittanut. Itse asiassa varsinkin ne. Ja tämä on henkinen muutos. ”Nettiriippuvuudesta” motkottavat eivät taida muistaa, mitä kaikkea ei saa muistaa. – On minullakin hyllyssä kunniamuistona pari nidettä Tekniikan käsikirjaa, jossa on mm. laskukaavat eri teräslaatujen lujuuksille. 

13 kommenttia:

  1. Valtion virastoissa oli Viator -merkkiset hakukoneet. Päteviä, nopeita.

    I. H.

    VastaaPoista
  2. Vähän erikoiselta näyttää, kun koululaiset pyöräilevät ilman käsiä, älypuhelintaan leipoen. En muista nähneeni koskaan ihmistä pyöräilemässä kirja avoimena kädessä. Edes luokan hikipinkojen. No tulihan sitä itsekin pyöräilleeksi ilman käsiä. Katseella tosin seurasin liikennettä tai luontoa. Joistain onnettomuuksista on jo puhuttukin, kun on törmäilty liikennemerkkeihin tai muihin ihmisiin. Älypuhelin on nykyajan talismaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskiajalla Neitsyt Marialla saattoi olla maalauksissa tai veistoksissa kirja kädessä. Milloin ilmestyy digitaalinen lukulaite pyhimyskuviin vai onko niitä jo?

      Poista
    2. Hm, kädetön pyöräilijä...

      Poista
  3. Triptyykki, tekno vis-a-vis eko. Apuvälineitä käytellään kuinka sattuu, itsetarkoituksellista naputtelua, timpurinvasaran pilaamista kiveen hakkaamalla. Kanttirauta kestää miehen kourien iän. Moska kuluu, ne ovat kuluvat.

    Muuttoyrityksen jäsen hersyi hilpeällä asenteella nosturin reippaasti repsottavasta alumiinilevystä: "Autolle ei myönnetä sairaslomaa."
    Myönsin ymmärtäväni mutta olin valeenpitävä ja vaikenin.

    Välineet ovat fetissi monelle. Utelias, tutkiva inehmo. Pornoa kurkkii kun toisten asioista tahtoo tietää ja ne paremmin osata. Tekisi vaikka puutarhatöitä tai ruokaa senkin ajan. Menisi yöllä kastautumaan ekoveteen, järveen, mereen. Kävisi elokuviin, kaupungille, nakkikioskin kautta onnellisena kotiin. Vaan kun on duuni-, kauppa- ja nettiyhteys ja räpiköi saadakseen itselleen jotain.. jotain.. Edes Jotain. Ei saa saada.

    Tuhkaa. Vain tuulta ja vettä riittää kaikille. Vettä ja vessoja piilotellaan.

    Head Honcho: "Kaikki tahto syödä instant ihminen, minä osta kaikki tuhka mikä sinä teke sinu tehas, me teke big bisnes, lisä vain kuuma taika-miilu-vesi. Täme uus hyvä, kukaa ei syö kukaa muute ja me kuole nälkkään."

    Oma kippo mukaan. Kottikärryjä ei päästetä jonoon. Istutuksista on kielletty tekemästä:
    a) pilkkaa
    b) nuotiota
    c) hammastikkuja
    d) ravintoa

    Niitä on myytävänä sisällä.

    Älyjakelu, tavallinen järki riisutaan päästä. Hullutukseen jonotetaan, hullutetaan että oltaisiin kuin köyhän talon porsaat, suu-saparo-suu-saparo. Meidät nakitetaan! Uskotteko?

    Ostrovski uskoi.

    I. H.

    VastaaPoista
  4. Onko AdBlockin käyttäminen itsekästä ja epäeettistä toimintaa? Vai tekeekö blogisti todellakin nettieläinkokeita seuraamalla mitä mainoksia saa riesakseen kullakin hakuyhdistelmällä? Nyt mää ole hämmästyny.

    VastaaPoista
  5. Best blog in Finland. Kaverit huutelevat puskista nimettöminä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. bushido = pusikko

      adodyybi 1

      Poista
    2. Ei uskalla, kato, huudella omalla nimellänsä! Munaisivat vain ittensä.

      Poista
  6. Kauhavalaisista suvuista tuli mieleeni se kutomo, jolle minunkin kotimökissäni kudottiin kaitaliinoja ja jotain muutakin. Se oli Pyykön kutomo, iso tekijä joskus 50-60 luvulla. Hube.

    http://www.systeemi.net/Pyykn-Kutomo-Kauhava-gt-SOK-Turku-1972,name,2476767,auction_id,auction_details#galery

    VastaaPoista
  7. Eilenää istui kahvipöydässämme kaksi vierailevaa toimittajaa. Nuoriso esitti kysymyksen Lex Kalliosta joka sai kaikki, myös sen kolmannen toimittajan (joka en ollut minä) pyörittelemään päätään -- "ei se ollut siirtolais-asutuslaki". Jolloin nuoriso ja toinen toimittajista kaivoivat esiin älypuhelimen. Asia selvisi 30 sekunnissa. Sanatarkasti.

    Maailma on mukavasti muuttunut, ja mielestäni paremmaksi.

    VastaaPoista
  8. Kyllä siviilituomarille riittää lakikirja, ei tarvi välilehtiä eikä varsinkaan nettiä. Siviliijutut kuin ratkaistaan oikeusperiaatteilla eikä niihin tavata merkitä lainkohtia, mitä nuorena ymmärtämättömänä juristina ihmettelin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellä siviilijutuilla ajatellaan ehkä sopimusoikeutta ja yleistä vahingonkorvausoikeutta; esimerkiksi yhtiöoikeudessa oikeuslähteissä on kyllä oltava tarkempi.

      Poista