Sivun näyttöjä yhteensä

11. lokakuuta 2014

As such, Lemley





Se analogiamenetelmäpatentteja koskeva kirjoitus, joka tulee julki englanninkielisessä alan teoksessa, teetti työtä ihan mahdottomasti. Aihe vaikuttaa eksoottiselta, mutta asialla on käytännön merkitystä.

Patentti voi olla niin tärkeä, että yrityksen koko toiminta riippuu siitä. Esimerkkejä on Suomestakin. Viimeksi lehdille ilmoittautui Kone Oyj., jossa suojatut keksinnöt ovat olleet kauan erikoisen huolenpidon aiheena. Tästä hiilikuidun käytöstä vaijerin sijaan oli lyhyt esittely televisiossakin. Nokian patenttisalkkua väitetään hyvin arvokkaaksi; jos tiedän asiasta jotain tarkempaa, en kerro. Samsung ja Apple ovat kuitenkin käyneet oikeutta omista patenteistaan, niiden loukkaamisesta ja korvauksista. Tuo ala on poikkeus säännöstä. Tuomioistuimissa tavataan ja rahaa menee.

Eräät kuuluisat tietotekniikan patentit vaikuttavat oudon yksinkertaisilta. Amazonin ”yhden klikkauksen ostaminen” ällistytti sekä maallikot että ammattilaiset. Miten tuollaiseen oli ihan myönnetty patentti?

Järjestelmä ei ole millään päässyt tietotekniikan patentoimisessa tasapainoon. Vanhastaan itse lakitekstissä on ollut kielto. Tietokoneohjelmaa ei voi patentoida (Patenttilaki 1 § 2 mom. 3 – EPC 52). Kielto tulkitaan: ei voi patentoida ”sellaisenaan”, as such. Pelkkä ohjelma ei kelpaa. Sille täytyisi olla tekninen käyttö. Tämä tuomioistuinten kanta on mennyt vähä vähältä sekaisin, eivätkä lainmuutoshankkeet ole auttaneet. Ongelmaa on käännelty ja väännelty myös Suomessa.

Tausta-ajastus on terve. Patentit koskevat hyvin laajasti käsitettynä ”tekniikkaa”. Esimerkiksi uusi ja ennennäkemätön matemaattinen kaava ei käy patentoitavaksi, ellei osoiteta sille teknistä käyttöä. Teoreettisessa fysiikassa on suorastaan tavallista, että esimerkiksi uusi alkeishiukkanen löydetään laskemalla. Sen toteaminen kokeilemalla saattaa toteutua vain välillisesti. Alkeishiukkasen patentointi taitaa kuitenkin olla myös arkijärjen pohjalla mahdoton, kummallinen ja naurettava ajatus. Hiukkaskiihdyttimen patentoiminen puolestaan on täysin mahdollista, jos se nimittäin on uusi ja keksinnöllinen.

Rinnakkaisongelma on algoritmi, joka voi käytännön kannalta olla hyvin lähellä tietokone-ohjelmaa. Opetuksessa on tapana sanoa, että algoritmi on implementoitava softaksi ennen kuin oikeudellisesta suojasta voi keskustella järkevästi.

Ja tämä on muuttunut USA:ssa. Käytä hakukoneessa tällä nimityksellä:

Alice Corp. v. CLS Bank

Kysymys on USA:n korkeimman oikeuden päätöksestä, joka annettiin pari kuukautta sitten. Se on ensimmäinen ohjelmistopatenttia koskeva prejudikaatti Bilskin jälkeen eli moneen vuoteen. Ydinsisältö on ”as such” –opin paluun ja yleisemmin softan patentoinnin vaikeutuminen.

Mark Lemley arvioi, että lisäksi ehkä suurikin osa viime vuosikymmenien softapatenteista on Alicen jälkeen vaarassa. Ne eivät ehkä kestä mitättömyyskannetta.

Linkin takana on haastattelu. Juttu on sen verran yleistajuinen, että suosittelen sitä lämpimästi niille onnettomille, joiden on oltava selvillä tämän alan tilanteista.

Ei heitä niin paljon ole, mutta mutta… Sekä näissä asioissa että uuden teknologia ja uusimman farmakologian alalla patenteissa ja tekijänoikeudessa liian monen liiketoiminta pohjautuu perusteettomaan uhkailuun ja kilpailijoiden tietämättömyyteen. Aivan aiheeton kieltokirje (”cease and desist”) tehoaa kovin usein. ”Alice” saattaa avata patenttitrolleille uusia mahdollisuuksia.

Patenttitrolli tarkoittaa liiketoimintaa, jossa liiketulo hankitaan pelkästään oikeudenkäynneillä. Muuan menettelytapa oli ”sukellusvene”. Ikään kuin veden pinnan alle voitiin piilottaa vaarallisia ansoja, siis hankalasti havaittavia patenttivaatimuksia, jotka voitiin tarvittaessa ottaa esiin perusteeksi käytännössä usein aiheettomille korvausvaatimuksille.

Lääkkeissä ja geeniterapiassa ekvivalenssitulkinta on johtanut samanlaiseen vahingolliseen epävarmuuteen. Alussa mainittu kirjoituksemme liittyy juuri tähän asiaan. Lemley ottaa kantaa juuri tähän. Käytän tässä omaa muotoiluani: alan (tietoteknioikka; farmakologia) vaikeaselkoisuutta ei saa kääntää aseeksi yleisöä vastaan. Vaikka patenttijärjestelmä kokonaisuutena taitaa olla vahingollinen (ja nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä samoin), käyttökelpoisia vaihtoehtoja ei ole. Siksi tuomioistuinten ja alan asiantuntijoiden on otettava kantaa ennen suistumista äärimmäisen hulluuden alueelle. Ja se on tehtävä perinteisin keinoin, perinteisellä kielellä, ei niin kuin blogissa, ei niin kuin tässä.

16 kommenttia:

  1. Tietotekniikan puolella olevat patentit ovat aivan perseestä. Joko patentoidaan jotain hyvin yksinkertaista ajatusta tai sitten käytännössä logiikkaa, matematiikkaa tai biologiaa (psykoakustiikka, jne.) todennäköisesti myös muita tieteitä. Tietotekniikassa patentit ovat juuri erittäin ongelmallisia, koska usein on vain yksi ns. paras tekniikka, jota sitten luonnollisesti käytetään kaikkialla ja erittäin monin tavoin. Lisäksi nuo tekniikat liittyvät kiinteästi tiedon rakenteisiin ja siten sen välittämiseen ja tallentamiseen eli tekniikkoja ei voi kiertää, jos haluaa olla yhteensopiva, mikä kuitenkin on perusedellytys tiedonkäsittelyssä.

    Paitsi että menetelmäpatentit jne. nyt jotkut tampiot myöntävät patentteja jo geeneille. Koko järjestelmä pitäisi purkaa ja rakentaa uudestaan sillä alkuperäisellä idealla. Ei riitä että kyse on tekniikasta vaan pitäisi oikeasti olla kyse myös suorasta fysikaalisesta efektistä. En nyt osaa tarkkaa lainausta tehdä, mutta muistaakseni saksalainen tuomioistuin on periaatteen hienosti muotoillut ja tainnut olla Pohjoismaiden neuvostollakin tähän hyvä muotoilu.

    VastaaPoista
  2. Jospa poistettaisiin patentit ja tekijänoikeudet siten, ettei olisi enää yksinoikeutta ja oikeutta kieltää muita hyödyntämästä? Korvausvelvollisuus vain eli keksijä ja ensiksi-toteuttaja pääsisivät automaattisesti osingoille. (Puhun yleiskielellä, en eksaktein termein.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on mielenkiintoinen ajatus, josta kuulisin mielelläni JK:n kommentin. Yksinoikeuttahan puolustetaan sillä, että se mahdollistaa luovuuden taloudellisen hyödyntämisen. Tuollainen mallihan mahdollistaisi erilaisten keksintöjen käytön uusiin keksintöihin, mutta niin, että vanhan keksijä saa taloudellisen korvauksen.

      Vai lisäisikö em. malli patentti ym. trolleja?

      Poista
  3. Kemppisen viittaamasta tuoreesta spekulaatioista Nokian parenttisalkulla julkisuudessa esim.
    http://app.kauppalehti.fi/news/article/raha?article=201410701826

    VastaaPoista
  4. Joo, yleisasiantuntija Jukka Kemppinen ne uudet koneetkin varmaan patentoi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olin ensin juuri tämän alan tuomari ja siten professori.

      Olitko sinä?

      Kommenttisi on outo. Jos haluat kommentoida ikävästi, tällainen ei kelpaa.

      Poista
    2. Poista sitten. Pyydän kuitenkin anteeksi.

      Poista
  5. Kovin laihaksi blogistin anti patenttiasioissa on jäänyt, niin tuomarina kuin professorinakin. Ei siten ihme, että koko professuuri lakkautettiin Lappeenrannassa blogistin eläköityimisen jälkeen. Mitä järkeä turhaa professuuria olisi pitää talossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisitko ilmoittaa nimesi ja yhteystietosi ministeriöön. Koska esität arvion asiasta, olet ilmeisesti selvillä opetuksesta ja opinnäytteiden lukumäärästä oikeustieteellisisä tiedekunnissa ja teknillisissä yliopistoissa.

      Voisit kertoa muillekin, mihin tietoihin perustuu käsityksesi eri tuomareiden panoksesta patenttiasioihin. Mielenkiintoa herättää sekin, miten tietäisit patenttioikeudenkäynneistä, jotka on sovittu - sehän on alalla hyvin tavallista.

      Minusta näyttää, että valehtelet.

      Miksi näet sen vaivan, sitä en osaa arvata.

      Poista
    2. Mark Lemley on USA:ssa eniten siteerattu lakiproffa, mutta Kemppinen suomalaisessa juridiikassa ilmeisesti vähiten siteerattu proffa. KKO:n esittelijä ei muuten ole tuomari.

      Poista
    3. Et sisi ole lainkaan lakimies!

      Kysypä isältäsi ja äidiltäsi tai muilta aikuisilta tuosta KKO:n esittelijän virasta. Itse tarkoitin kuitenkin hovioikeudenneuvosta. Se on sellainen setä, joka on töissä hovioikeudessa. Sitaatteja voisit laskeskella mm. väitöskirjoissa - muista sitten, kun olet oppinut kunnolla lukemaan.

      Ja lopeta nämä isolle siskolle sanellut kommentit. - Itse asiassa lopetakin kommenttisi itse. Ovathan nämä kyllä olleet vitsikkäitä.

      Poista
  6. Olipa kerran teknillisellä korkeakoululla sisältötalouden professuuri. Ajateltiin digitalisoida arvokkkainta kansallista perintöä Aleksis Kivestä alkaen.

    No sittemmin digitalisointi on tullut peräkamareihin saakka autioittaen kirjastoja siinä matkan varrella, mutta kustantajat jaksavat vängätä vastaan. Frankfurtissa ihmeteltiin nuorten suomalaisnaisten intoa jatkaa sotien käyntiä yhä uudestaan ja uudestaan, vaikka tiedetään, että kun oikein rumasti ihmisiä kohdellaan, syntyy ilkeitä jälkiä ja rumia hajuja, joita edes moosekset eivät halua itse kokea. Siihen tarvitaan rautanyrkkiä. Iske oikeaan, viillä vasempaan, minne vain käteni sinua ohjaa. Minä, Herra, olen puhunut.

    Sofi Oksanen pääsi Zeit Magazinin kansikuvatytöksi: Finnlands dunkle Königin. Suomen tumma kuningatar.

    VastaaPoista
  7. Elä, älä provosoidu, Kemppi! Kiukuttelemalla ja sättimällä pienenet ja alat olla pian kaltaisemme, kemppinen. Ilmennyt kommentoijien puheripuli ja toisaalta Isäntäämme kohdistuneet herjaukset ovat molemmat turhia. Kaikki inhimillisesti kelvollinen tarvitsee varjelua ja sitä minä tässä toimitan.
    riuskin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  8. JV se lienee siellä kiukuttelee... Jättäkää hänet omaan arvoonsa, professori. Ymmärrettävästi häntä kismittää kun oma bloginsa ei ole tullut noteeratuksi isommin, eikä haastattelupyyntöjäkään lehdistöltä tule.

    Puhumattakaan monialaisuudesta, kielitaidosta, kulttuurista jne. mitä Teillä taas on vaikka muille jakaa.

    JV vain yrittää katkerana sohia itseään parempia, ja haisteli että patenttiasiat olisivat Teille se arka kohta. Jättäkää moinen sohaisu omaan arvoonsa.

    Te olette Paras, arvoisa Professori.

    Kiitos muuten Lemley-vinkistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katkeruudesta, rahasta tai vallantavoittelusta ei ole suoranaisesti kyse. Kyllä tässä selvääkin selvemmin vain on kyse saman kylän miehen, Tapani Kansan, Kulkumies-levyn kestohitistä nimeltä Äidin pikkupoika.

      Reppana oikein, kun koettaa tyhjästä jotain uutta Nokiaa luoda. Tekee sen kovin rehellisesti pistämällä itsensä likoon, eikä suinkaan henkilökohtaista noteerausta mediassa tai missään muuallakaan kaipaa. Jos joku jotain hiffaa, kivat sille, mutta pikkupojalle reippailunsa sallittakoon. Väyrysen Pavenhan moinen mediapeli ja pelleily tuhosi, ainakin omien sanojensa mukaan. Surullinen tarinahan se Paven taival oli, kun virvelin kela kun ei vetänytkään. Vai olisiko ollut siima poikki? Selityksiä kumpainenkin, niihin ei ole ollut tapana sortua.

      http://www.youtube.com/watch?v=fdwdPVxU4s0

      Muuan Camel Bootsit taasen tehtiin (myytiin) aikoinaan miehille, jotka kulkevat omia polkujaan. Sama se, oliko pelkkä myyntipuhe vai ei, mutta olisi kiva tietää, että millähän kengillä historian silmätikuksi joutunut LT aikoinaan taivalti rapakkonsa taakse. Taustalta paljastuu mielenkiintoisia yhteyksiä, yksin ei tarvinnut puuskuttaa, vaikka saletisti henkihieverissä oltiin. Miettikää nyt itsekin. Hänellä oli silti mainetta apunaan, josta syystä Laguksen miehet auttoivat, vaikka arvot ja kansalaisluottamus riisuttiin. Niitä ei ole muuten vieläkään palautettu. Kyllä addressiin raapustin minä poika aikoja sitten nimeni.

      Selvennyksenä vielä, että
      JV:llä, tai kenelläkään muulla ulkopuolisella ei ole nykyhetkessä ja tilanteessa osaa eikä arpaa, vaikka reissumies selvästi hänkin. Yksin ähelletään, mutta jos apua edes jostain löytyy ja se vielä saadaan, se otetaan hitto vie avosylin vastaan. "Pojaat, ne jyrää meitin!"

      http://www.youtube.com/watch?v=XnVPDblxQAI

      Hauskoja ralleja. Vaan olisikohan siellä Akateemisessa ale? Lähdenpä tästä kaupungilla piipahtamaan ottamaan selvää, netistä en katso kerran se on se jutun juju.

      Ps. On muuten tuskaa puhelimella kommentoida pieneen laatikkoon ja kaivaa linkkejä, mutta kokeilu se oli tämäkin. Kone olisi ollut vieressä.

      Poista
    2. Ennen osattiin tehdä muitakin hyviä mainoksia kuin Camel Boots. Olisi mainosbisneksen heppusillaki syytä palata juurille, koska nämä olivat oikeasti mieleenjääviä pätkiä. Tuskin tarvitsisi patenteista piitata, senkuin tekisi vain.

      https://www.youtube.com/watch?v=SmC2b4ypsYs

      Patukkamainoksesta tuli mieleen eräs menevä toinenkin ralli. Kari Tapiolla oli meinaan kova hitti, Juna kulkee... Pitäisi vain löytää se päätepysäkki.

      https://www.youtube.com/watch?v=uUN5vMIkIeM

      Pohjolan pidoista ei viitsi mainita sanaakaan, vaikka siihen suuntaan se veturi puksuttaa.

      Poista