Sivun näyttöjä yhteensä

1. lokakuuta 2014

Teknokirjallisuus II



Muutaman vuoden olen ihmetellyt eräitä historian alan tutkimuksia. Aivan kummastuttavalta tuntuvat varhaista keskiaikaa koskevat selvitykset.

Vuosikymmeniä sitten todettiin, että Euroopan keskiajalta oli säästynyt runsaasti asiakirjoja, mutta niistä oli alustavasti ryhmitelty vain noin 5 prosenttia. Kaikki muu oli pahuutensa vallassa. Kukaan ei ollut yli tuhanteen vuoteen edes vilkaissut näitä pergamentteja ja papyroksia.

Tutkimus taistelee puuttuvan tiedon ongelman kanssa. Suomenkin arkeologiassa on ollut ”totuuksia”, kuten röykkiöhautojen puuttuminen Itä-Suomesta. Viime vuosikymmeninä on huomattu, että niitä ei ollut löydetty, koska sellaisia ei ollut etsitty. Nyt niitä tiedetään aika paljon.

Vandaalien germaaniheimolta julkisuuden hallinta ei onnistunut. Päinvastoin tämä Afrikkaan päätynyt joukko sai lainata nimensäkin järjettömästi kaikkea hävittäville. Vandaaleista ei näet juurikaan ole dokumentteja. Eikö niitä todellakaan ole vai eikö niitä ole löydetty? Vastauksen esittäjän on syytä olla varovainen.

Suomessa ihmettelemme ”suomensukuisten” kansojen muuttoa tälle niemelle. Etäämmällä Euroopassa on riidelty rajustikin siitä, oliko ”kansainvaelluksia” lainkaan. Olivatko nämä Theodorikit ja Luitprandit suurten ja merkittävien rosvojoukkojen johtajia, jotka jättivät jälkeensä pysyvää sekasortoa? Toinen vaihtoehto olisi – nykytermein – siirtolaisuus, joka eteni vähä vähältä. Kun viimeinen Länsi-Rooman keisari menetti valtakuntansa eli siis verokantansa, armeija oli ollut jo monta sataa vuotta täynnä erilaisia barbaareja. Rooman eliitti aikaili toreilla, luki runoja ja nahisteli keskenään korkeista ja merkityksettömistä virkanimityksistä popsien orjien ojentamia viinirypäleitä.

Tässä on paluu Internetiin. Etsin kauhavalaisten koulutovereitteni taustoja. Noin sata täysin tuttua sukunimeä löytyi ensi hakemalla. Käytettävissä oli vuoden 1720 asutusluettelo. Katsoin 1610 voudintilejä. Edelleen täynnä tuttuja nimiä, Toppari, Somppi, Pollari, Passi…

Narc eli Kansallisarkisto tekee hienoa työtä. Asutusluetteloja ja etenkin voudintilejä on käytetty tutkimuksessa kauan, mutta nyt alkuperäiset niteet ovat lukkojen takana. Digitoituja versioita saa käyttää kuka vain, ja se on oikein. Kotipäätteen ääressä onkin helpompi zoomailla ja vaikka käydä vilkaisemassa vanhoista käsialoista unohtuneita kirjainmuotoja tai lyhenteitä. Vaikka nuo ”veroilmoitukset” käytännössä kirjoitettiin Tukholmassa mitä suurimmalla huolella ja taidolla, ovat nuo kirjoitustavat kumminkin muuttuneet.

Käväisy Eniron sivuilla kertoo, että samat nimet esiintyvät paikkakunnalla tänään runsaina. Ja sitten huono omatunto palauttaa mieleen, että viikonlopuksi täytyy olla taas kerran puoli tusinaa muovista säilytyslaatikkoa lisää. Pari minuuttia ja mielikuva on osoittautunut oikeaksi. Eräästä pörssistä niitä saa kolme kuudella eurolla mutta vieressä olevassa, hinnoillaan kehuskelevassa kaupassa ne maksavat 19 euroa kappale!

Vanhoja lehtikirjoituksia näihin blogikirjoituksiin verratessa sivullinenkin näkee, että aiheen valinnat ovat muuttuneet perinpohjaisesti. Onko kirjoittaja muuttunut itsekin? – Puhe ei ole tällä kertaa huonontumisesta.

Mielestäni Internet on huonontanut tiedon saatavuutta.

Sekä tiedon että kirjallisuuden puolella vaatimukset ovat kiristyneet. Lehteen sai kirjoittaa löysemmin ja ylimalkaisemmin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat oli niin arvovaltainen, että vain tavalliset kiusankappaleet, jotka motkottivat aina ja kaikesta, kävivät kimppuun. Verkossa lukijan odotukset ovat niin suuret ja pois klikkautuminen on niin helppoa, että kirjoittajan on todella pantava parastaan joka kerta.

Esimerkkini hakuteoksista, sanakirjoista ja nuo voudintilit tai vanhat kirkonkirjat ovat tietysti muuttaneet työskentelytapoja dramaattisesti. Silti tilanne on se, että maallikolle esimerkiksi auttava, keskinkertainen tai hyvä perehtyminen syöpäsairauksiin on hyvin vaikeaa, koska kirjoja ei ole (paitsi taannoin kiittelemäni) ja verkon suoraan tarjoama tieto on aivan liian sirpaleista. Asiantuntijoilla on sama ongelma. Itse seuraan etenkin farmakologian patentteja koskevia kirjoituksia ja oikeustapauksia. Niiden löytäminen on nykyisin hyvin vaikeaa. Ennen riitti, että seurasi kahta tai kolmea aikakauskirjaa. Nykyisin nuo aikakauskirjatkin ovat sirpaloituneet.


Haluat kerrata korkeakoulumatematiikan differantiaaliyhtölöt, Mistä aineisto? Ehkä haluat vain olla ajan tasalla hiukkasafysiikassa. Ellei Scientific American auta, taidat olla tyhjän päällä. Kirjankustantajat ovat toinen toisensa jälkeen lakanneet julkaisemasta valistavaa (”kansantajuistieteellistä”) kirjallisuutta, koska sitä muka on verkossa. Sitä ei ole. Mutta ihmiset ovat silti lakanneet ostamasta kirjoja, ja se on paha se. […]

23 kommenttia:

  1. "armeija oli ollut jo monta sataa vuotta täynnä erilaisia barbaareja. Rooman eliitti aikaili toreilla, luki runoja ja nahisteli keskenään korkeista ja merkityksettömistä virkanimityksistä popsien orjien ojentamia viinirypäleitä."

    Tuopas kovasti mieleen nyky-Suomen olot, jossa viher-vasemmisto vaatii asevelvollisuudesta luopumista ammattiarmeijaan siirtymyllä sekä vastustaa asehankintamäärärahojen tason nostamista.

    VastaaPoista
  2. "Olivatko nämä Theodorikit ja Luitprandit suurten ja merkittävien rosvojoukkojen johtajia, jotka jättivät jälkeensä pysyvää sekasortoa? Toinen vaihtoehto olisi – nykytermein – siirtolaisuus, joka eteni vähä vähältä."

    Eikö siitä nyt ole aika vahvaa arkeologista todistusaineistoa, että myöhäisantiikin/varhaiskeskiajan tienoilla rakennuskanta ja esinelöydöt huonontuivat ja alkeellistuivat sekä kaukokauppa väheni.

    Tapahtumat todennäköisesti menivät niin, että ensi ryöstettiin kaikki liikuteltava arvokas omaisuus, sitten tapettiin tai orjuutettiin väestö sekä lopuksi asutettiin hyvälaatuinen maa, milloin keisarin suostumuksella, milloin suoralla väkivalalla. Vähän samaan tapaan kuin "kultuurien kohdatessa" Amerikan mantereella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, nimenomaan noin se ei mennyt, ja kysymys on juuri arkeologiasta. Huonontuminen ja vähentyminen oli alkanut kauan ennen barbaarivaltaa ja sitä jatkui pitkään. Hyvin monin paikoin entiset virkamiehet ja sitten suvut säilyivät tehtävissään, ja kaikki jatkui vähän kuten ennenkin, ja sitten tuli kilpailevia barbaareja jne.

      Oikeastaan vain Britanniassa katkos oli selvä, mutta sielläkin roomalaisten päätös oli sotilaallinen - he keräsivät kampunsa ja poistuivat.

      Rutto (ns. Justiniaksun rutto) vei väkeä enemmän kuin miekka. Ja lopullinen niukkuuden aika alkoi, kun juuri syntynyt Islam valloitti Egyptin, jonka vehnällä sekä Konstantinopolia että Roomaa oli pidetty yllä.

      Monien kirjallisten lähteiden kertomus äkillisestä barbaarien hyökkäyksestä oli poliittisesti tarkoituksenmukainen ja lisäksi vanhanretorisen perinteen mukainen.

      Poista
    2. "-he keräsivät kampsunsa ja poistuivat."
      Ahlströmien ohessa, ja heitä,vieraitaan mm.Kekkonen tiuhaan, ja aikaansaannoksiansa valo- ja elokuvaten ahkeroi Warkaudessa myös Jänis sukuniminen perhe. Sen kolmattako polvea on Matleena etuniminen taiteen maisteri. Kai sieltä Peter von Baghin opista. Joka tapauksessa Matleena teki lyhytfilmin Jäniksenä Varkaudessa. Näin sen. Hieno, upeata elämää,surullinen päätös. Asuuneeko Warkaudessa enää ketään Ahlströmiä.Tuskin.Onko useampisukupolvista valokuvausliikettä.Tuskin. Onko jääpalloa,kai sentään. Ketteränkö vai Narukerän vai Veiterän jääkiitäjästä kulki Robinin matka Milanoon Geneveen Lontooseen Goldman Sachsin internationalistiseen keinorahakapitalismiin.

      Usea joukkuetoveri urheiluseurasta kansainvälistyi myös, sosialistiseen internationalismiin, kävi röyhkeiksi isännille -ja kohtasi häijyn koston. Heiltä siirrettiin työmaat vieraille maille. Kuka ne Karhulan uudistukset oli rahoittanut ? Kansanpankki. Kuka niiden siirrot osiksi Andritziä rahoitti, kansan- eikun Varman eläkekassa. Oli helppo ostaa kun ei ollut omaa Ahlström työväki eläkesäätiötä, jonka vastuut olisivat tulleet Andritzin kannettaviksi. Asiahan oli isosti julkisuudessa viime viikkoina eläkeherra Lyly Häkämiehen introspektio speksin uutisvuodoissa?

      Robin A. vaikuttaa myös ruotsinmaalaisen Altorin hallituksessa. Se on näitä kannibalisteja joka syö valmiita tuotantoyksikköjä ja muovaa maailmankarttaa muutaman tuhannen kaltaisensa kanssa. Ahlström Capitalilla on alan pioneerikin: Stig Gustavson oli niin ajoissa Industri Kapitalin kanssa Koneen kimpussa että palkittiin vuorineuvokseksi, kun repi varainhoitajamanagereille Konecranesin Pekan ihmetellessä tarjottua ja ottamaansa paksua rahatukkoa. Hän oli ostanut hissifirmoja yleensä jatkaakseen niiden toimintaa. No silloin oli pakko, kun kansallisvaltioon tai Barcelonaan ei ollut tunkeutumista ellei töitä jatketa paikkakunnalla.New Labour oli tosi uusi,vai mitä Paavo Blair?

      Jaarittelenpa lisää. Robin kasvokuva HS 2.10. s.A 35 on karu vanha suomalainen mies. Vastuuta ja kamppailuja on kohdattu. Paikalta ei olla paettu. Ja revi sitten kaiken alla vielä hurttia huumoria. Sovittaudu kullekin aallonpituudelle,googlasin hirvijahdin 2009 Noormarkusta Kalle Kustaan ja Silvian seurassa. Kaksi kaatoa.

      Perustajaisästä teetti leski Juhani Aholla elämäkerran. Se on monipolvinen,jotenkin tietorikkaasta näkökulmasta. Ei puristinen, muka tiedemetodologisesti pelkistävä ja preparaatiksi litistivä - ei kuin potilasvalmistelu teho-osastolle tieteen tulla ja parantaa.

      Toinen hieno työn kronikka leivänantajistamme (lord:eista) on Tigerstedtin Hackman runoelma. Onneksi nyt ovat ilmaantuneet Markku Kuisma & kaverinsa viisastumisessa. Ikävää että heille jää vain hienon perunkirjoituksen laatiminen. Aiemmin ei ollut sanansijaa ei suunvuoroa profaaneille asioille Akatemiassa. Tigerstedtit varmaankin hymyttiin sivuun. Juhaniahoa nuoremmat eivät huristelleet Cadillacilla kalakoskille kuten J.Aho. Auto oli naapurin Eirasta, Rosenlevin. Siinä kaahatessa ja virvelöitäessä ja takkatulilla tietty puhua pulputettiin. Nyt sitä olisi golf.

      Niin Warkauden perusti Paul Wahl -höyrylaiva Savonlinnan laiturissa. Walter A. osti sen riitelevältä perikunnalta inflaation pilkkaamaan hintaan ja loi suvun teollisen suuruuden. Nyt toivoisi rahan ja talentin pukkaavan hengenhyvää,mitä on nähtykin ja kuultu. Eternal Erection show ja maanmainio keikkabussi, ratissa ja äänitorvessa Sam Huber Ahlström. Turha huokailla päättyneitä projekteja kuten teollisumisen päivänlaskua. Kamaahan se vain oli. Siitä, ei edes ruuasta, ei voi tulla niukkuutta. Bonk Factory suoltaa Tavaraa ihan ilman, kemiatfysiikat kitusiinsa ohjelmoituna, ja autonomisesti.Jukka Sjöstedt

      Poista
    3. Jänis-juttu tuli TV:stäkin. Muuten, en tiedä kenenkään Ahlströmeistä asuneen Varkaudessa, Warkaudessa ehkä; tarina siis ihan eri kuin esimerkiksi Ehnrootheilla Lauritsalassa.

      Poista
    4. JK:lle Bryan Ward-Perkins "The fall of Rome" (2005) kyllä väittää toisin.

      Poista
    5. "Rutto (ns. Justiniaksun rutto) vei väkeä enemmän kuin miekka. Ja lopullinen niukkuuden aika alkoi, kun juuri syntynyt Islam valloitti Egyptin"

      Tässä puhutaan eri ajasta minä 400-500 luvusta, Jk 600-luvun puolivälistä.

      Poista

    6. Kiitos vasteesta vai miten sanotaan. No asuivathan he tehtaittensa vieressä Waldenit Valkeakoskella, Björnbergejä Myllykoskella, Serlaciukset.Idestam Nokialla. Ensimmäiseksihän ensimmäinen rakentajapolvi -niin Antti A.:kin Noormakussa- nostattivat oikein asuinpalatsit kartanoaatelisia matkien. Ja sitten kun sukujen omistusetuoikeus pantiin faktisesti peruslakeihin 1918 ja sen jälkeen, niin jälkeläiset elivät kuin perintöylimykset pitäjiensä valtiaina. Hyväkö vaiko ei ? Ei kai lopulta niinkään hyvä, asiat uomittuivat.

      Lauritsalassahan äskeisten aikojen voimamies, UPM koaja mm. , tämä Casimir näytti miten käy tehtaan pystytys ja hienopaperiharppaus juristilta eli yhteiskuntatuntijalta ja oikeudenmukaisuuden puntarimieheltä. Kotipankkina rahoitti PYP jossa isä oli pääjohtaja ja suvulla omistusta. Dittmar&Indreniuksen 110 v. historiaan C.E. kertoi huomioitaan lyhyestä kaudestaan toimistossa. Kavereita oli mm.Arne Castren jonka valokuvasta Pörssiklubin lounaspöydästä voi tunnistaa yhdeksi voimahahmoksi tai ainakin keskeistärkeän vaihdepöydän mieheksi. Hän johti ulkomaankauppaosastoa Teollisuusliitossa eli oli vastapuolena Suomemme taravanvaihtopöytäkirjan laatimisessa Neuvostoliiton kanssa. Mikä oli raha?, barreli-dollari.Piste.

      No ruhtinasaika alkoi hiipua ja Keijo Liinamaa, jonka sukulaisia soitti Göstan suojeluskuntamielisessä Tehtaan soittokunnassa luki hänkin juristiksi ja rupesi Mäntän kauppalanko? johtajaksi. Muhkea kaupungintalokolossi -iso mutta upea- nousi toiselle reunalle taajamaa, ja kun GA:n palatsikin oltiin revitty, niin jo pytingit alkoivat näyttää, mihin valtikka siirtyy. AY:lle ja pragmaattisille asiantuntijoille.

      Alku oli helppoa kun oli se D-pilleri. PYP:issä tehtaanrakentajat voittivat Rainer von Fieandtin tässä inflaatiosallivuudessa ja Koivisto näki asian verotettavan tulon lisäämisenä modernin Suomen pystyttämiseksi. Aikansa kutakin,mutta kuinka nopea onkaan ajan riento. Holtitta menee, mutta tolkuun pakottaminen tuottaisi kai tätäkin kamalampaa!Jukka Sjöstedt

      Poista
  3. "Kirjankustantajat ovat toinen toisensa jälkeen lakanneet julkaisemasta valistavaa (”kansantajuistieteellistä”) kirjallisuutta, koska sitä muka on verkossa. Sitä ei ole. Mutta ihmiset ovat silti lakanneet ostamasta kirjoja, ja se on paha se."

    On se. Kirja on ainoa tiedonvälityksen muoto, joka sopii laajojen asiakokonaisuuksien esittämiseen - ja joka on sähkön saatavuudesta ja tekniikasta riippumaton. Sitäpaitsi hirvittä ajatus Orwelin maailmasta, jossa tietoa voidaan jatkuvasti muokata kulloistenkin käsitysten ja tarpeiden pohjalta (vrt Wikipedia).

    VastaaPoista
  4. Olkoon kirjoitettu Cd-Rom -levy sitten nimeltään kummituslevy. Kemppinen Päivälehdessä 18.4.1994

    VastaaPoista
  5. Historiasta kiinnostuneille suosittelen Kemia-lehden viitosnumeroa. Siinä kerrotaan Gotlannin verilöylystä 1361. Nykyaikaisin menetelmin on löydetty paljon uutta ja kiinnostavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä. Mielenkiintoista asiaa suhteessa Janakkalan miekkamiehen historiaan.

      Poista
    2. Tanskalaisten sotaretket olivat alkusoittoa Kalmarin unionille.

      Hieman oudolta vaikuttaa tuo gotlantilaisten taktiikka: kaupungin ulkopuolella selkä muuria vasten. Mikähän sen selittää?

      Poista
  6. Kirjassa on paras käyttöliittymä, mukana haju.

    I. H.

    VastaaPoista
  7. Entäs oppikirjat ? Eikö ne riitä ?
    -Physica 1, Fysiikka 1
    -Anatomia ja fysiologia
    ..

    Diff. yhtälöt: esim.
    - Weisstein, Eric W.: CRC Concise Encylopedia of Mathematics, s. 724. , 2003
    - P. Blanchard, R. L. Devaney, G. R. Hall, Differential Equations, Thompson, 2006
    - Schaum's Outline of Differential Equations, 4th Edition (Schaum's Outline Series) by Richard Bronson and Gabriel Costa (Mar 12, 2014)
    - Differential Equations (with DE Tools Printed Access Card) by Paul Blanchard, Robert L. Devaney and Glen R. Hall (Apr 11, 2011)


    M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oppikirjat on yleensä suunniteltu opetukseen. Iskulauseen mukaan laskemaan oppii vain laskemalla. Vaikka laskuharjoitusten oikeat vastaukset löytyvät monista verkkomateriaaleista, dialogisuus ei toteudu.
      Jokin Wolfram (Mathematica) on selvästi ammattilaisille.
      Katsopa esimerkiksi "Calculus".

      Poista
    2. No, ehkä minä olen poikkeus ns. yleisöstä. Tykkään lueskella oppikirjoja myös vieraalta alalta, esim. infektiotautien tai sairaanhoitajan oppikirjoja, joissa on tiukkaa asiaakin eikä populistista hölötystä.

      (Tosin nurinkurinen tilanne: Kun kerran viimeinkin löysin noista sydänkäyrien tulkintaoppaan niin nykyään et saakaan enää EKG-paperitulosteita kotiin koska ne jää sähköisesti lääkäreiden päätteille. Hmph).

      M

      JK. Kiitos muuten Mukherjeen Sairauksien keisari-vihjeestä, Lainasin heti.

      Poista
    3. Wolframin Mathematican saa muutamalla eurolla älypuhelimeen. Suosittelen, jos haluaa katsoa mitä tarkoittaa y'' + y = 0


      Poista
  8. Nimet ovat maalaispitäjissä samoja kuin satoja vuosia sitten, mutta usein ovat suvut vaihtuneet. Ennen otettiin nimi talonnimen mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on mutta eroja on. Vanhoissa tileissä voudit ja kirjurit olivat taipuvaisia kopioimaan vanhat tiedot. Vertaaminen kirkonkirjoihin on välttämätöntä, kun jäljitetään todellista sukulaisuutta.

      Poista
  9. Onkohan tämä Kemppinen ollut edellisessä elämässään jonkinlainen vouti, kirjuri tai piispa? Tuomari ei ainakaan.

    VastaaPoista
  10. On pieni vivahteikkaan tunkan tuntu kuten kaikessa kellarin kätköissä tallessa olleessa mutta senkin uhalla että vastaan ei kukaan inttäisi olen taipuvainen olemaan huolissani eikö vastausta työttömien sielujen maanpäällisen vaelluksen ja hyödynnetyn tyhjännorkoilun määrää vertaavaan huonoon laskennalliseen esittämisyritykseeni (mutta parhaaseen yritykseeni) ole edes yritetty suhteuttaa mihinkään realpolitik -tyyppiseen asiaan?

    Kuuuka nuukkuu?

    Ensin tämä: Tarkistakaa wikipediasta bubo bubon levinneisyys.
    Sitten: Mikäli Teidän tulisi kantaa vastuu ja järjestää siten että hiiret, myyrät ja päästäiset elisivät ja menestyisivät tuottamatta muille eliölajeille vahinkoa kuinka toimisitte?

    1) ampuisin ne huuhkaimet kuleksimasta
    2) rahoittaisin huuhkajien ehkäisylääkkeen kehittämistä
    3) rahoittaisin hiirimäisten jyrsijöiden hedelmällisyyslääkkeen kehittämistä
    4) edellä mainitut ja huhuilisin varmuudeksi itse metsässä
    5) huhuilisin metsässä, se on niin mukavaa ja rauhoittaa kaikkia paitsi pöllöjä joilla on asiasta aivan oma käsityksensä kuten kaikestä muustakin, aina.
    6) selvänottaisin koko maailman huhuilukoulutuksen tilasta sekä missä on lähin huhuilukurssi, kävisin sen ja jättäisin asian mielestäni
    7) yrittäisin ajatella minkälaista on olla pöllö
    8) yrittäisin ajatella minkälaista on olla myyrä
    9) olisin todella pöllö
    10) jättäisin koko homman ja kutsuisin sitä vieraan valtion asioihin sekaantumisen yritykseksi, hiirien kannattaa olla ruokakomerossa hiljaa ja katsella että lajitoveri päästäinenkin pärjää. Myyristä ei ole niin väliä. Niillä ei ole kunnon korviakaan.
    11) pelkäisin aivan simona että taloon tulee punainen koiranpentu joka pitää myyristä ja hiiristä joskaan ei leiki niillä vaan mieltyy niiden makuun maistettuaan ensimmäistä päästäistä

    Iikka

    P. S.

    Ei, politiikka ei ole päästäisen vertauskuvallinen vastine todellisuudessa eikä asia ole päinkäänvastoin vaan toisin; politiikka ei ole edes osaksi sen arvoista kuin on jylhä ja komea ääni syysyössä joka lähtee tuosta upeasta linnusta.

    VastaaPoista
  11. Kirjoitettiinko Tukholmassa veroilmoitus vai verotuspäätös?

    VastaaPoista