Sivun näyttöjä yhteensä

28. lokakuuta 2014

Joku nukkuu sängyssäni





Aamulla arvelin kuolleeni. Kello olikin vain pysähtynyt. Nyt se syystä tai toisesta käy taas.

Katso aiheesta lähemmin Leea Virtanen (1974). Edesmennyt folkloristiikan tutkija oli uudistaja myös kootessaan ja julkaistessaan tavallisten suomalaisten yliluonnollisia kokemuksia.

Sekä luin että katsoin Hämeenlinnan autokauppa-asioista. Rouvan sukulaiset ovat ruokapöydässä kertoneet muista kotikaupunkinsa hankkeista, joita olin luullut kaikessa ystävyydessä hiukan liioitelluiksi. Väärässäpä olin. Eivät ne olleet liioiteltuja.

Kaksi asiaa. Kunnan luottamushenkilö torjui useita kysymyksiä vetoamalla liikesalaisuuksiin. Kysymykset tuntuivat olevan sellaisia, joista kunnan asukkailla eli Hämeenlinnaan veroa maksavilla olisi ehdoton oikeus saada tieto. Liikesalaisuuksiin vetoaminen ei auta.

Sitä en tiedä, miksi toimittajat tyytyvät tuollaiseen. Eivätkö toimittajat tiedä, että joka kerta, kun kunnan tai valtion tehtävissä toimiva kieltäytyy antamasta pyydettyä tietoa, kieltäytyminen on perusteltava. Perustelun on oltava sellainen, että kysyjä voi tarkistaa, onko perusteita olemassa.

Eräässä toisessa yhteydessä – Kreikka – korostettiin kiivaasti, ettei kukaan saa tehdä velkaa toisen piikkiin. Näin kirjoitettuna periaate on aika yleinen, mutta silti se on tosi. En saa ostaa paineilmanaulainta naapurin rouvan maksettavaksi. Jos hän puolestaan on asunto-osakeyhtiömme hallituksen puheenjohtajan, tuota työkalua hän ei saa ostaa minun laskuuni eli siis yhtiön maksettavaksi. Vasaran saisi.

Ostoksen tekeminen on sama asia kuin velan ottaminen. Molemmissa menee rahaa, toisessa heti, toisessa myöhemmin.  Kauhavalla on se käteisellä rakennettu kunnantalo; tarina on isäni kertoma ja saattoi olla todellisuudessa silloin kauan sitten mutkikkaampi. Isäni kumminkin väitti valtuustoon juuri valittuna huomanneensa, miten mahdoton määrä kunnalla on rahaa säästötileillä pankeissa. Hän oli sanonut vanhemmille valtuustomiehille, että tilanne on lain vastainen. Kunta saa rahaa vain kunnallisverolla, joka on jakovero. Rahantarve todetaan tulo- ja menoarviolla ja rahoitetaan verottamalla. Jos pankissa on käteistä, veroa on kerätty liikaa.

Kunnanmiehet olivat ihmetelleet, ettei kuntaa siis saisi hoitaa niin kuin taloa hoidetaan. Yhteyksiä kai oli otettu. Kunnantalo valmistui nopeasti, ja säästötilit hupenivat.

Viimeksi noin vuonna 1920 presidentti Ståhlberg huomautti, että valtion harjoittama liiketoiminta (Imatran Voima Oy) voi olla ainakin menoja katettaessa ongelmallista. Sen jälkeen on tapahtunut niin paljon, ettei valtion oikeutta velkaantua korvia myöten ole kai juuri mietitty. Veronmaksajat maksavat.

Historiallisesti vero oli useimmissa Euroopan maissa ”suostunta”. Ruotsissakin jo keskiajalla uuden veron määrääminen edellytti valtiopäivien suostumusta. Noiden asioiden käsitteleminen oli maakunnan miesten tärkein tehtävä.

Väittäisin patavanhoillisesti, ettei tämä kysymys ole aivan kuollut. Jatkuva keskustelu elvyttäminen vai leikkaaminen ei ole pelkkä politiikka-kysymys. Elvyttäminen edellyttää äänestäjien tukea. Eduskunnan päätös ei edellytä äänestäjien tukea, koska meillä on edelleen imperatiivisen mandaatin kielto. Kansanedustaja ei ole sidottu äänestäjien tahtoon eikä antamiinsa lupauksiin.

Kunnallisen itsehallinnon sanotaan nauttivan perustuslain suojaa, mutta siitä vaietaan, mitä tuo suoja tarkoittaa, vai tarkoittaako se mitään. Kuntarajoja ei ehkä saa muuttaa noin vain, mutta ainakin valtio voi tehdä rahalla kiristämällä kunnan itsehallinnon mahdolliseksi. Nähdäkseni näin pitää ollakin. Kansalaisten yhdenvertaisuudesta veroäyrin edessä en muista puhutun.

EU:n käsiteltävänä oleva liikesalaisuusdirektiivi on paha asia. Sen turvin halukkaat voivat käytännössä tuhota koko julkisuuslainsäädännön. Noin pahasti käy ainakin jos ammattilaiset eli median edustajat tyytyvät myös jatkossa pelkkiin väitteisiin.

Olisi kovin hyvä, että direktiiviin tulisi selvät poikkeusmääräykset julkisten toimijoiden kohdalle. Mutta oletteko te ymmärtäneet, että ulkoistaminen ja yksityistäminen tarkoittavat jo nyt automaattisesti demokraattisen yhteiskunnan toiminnan kannalta hyvin tärkeiden tietojen ”ulkoistamista” eli salaamista?

Siis Hämeenlinnan laki leviäisi – kuka tämän maksaa? – Ei kuulu teille.

15 kommenttia:

  1. Filosofoidaanpa vähän imperatiivisesta mandaatista:

    Imperatiivista mandaattia ja muita suoraan demokratiaan vivahtavia hallintojärjestyksiä vierastetaan siksi, että ajatellaan, että kansalla on väärät, virheelliseen tietoon perustuvat mielipiteet, joiden noudattaminen johtaisi kaaokseen. En tämän perustelun substanssista eri mieltä.

    Kokonaisuuden kannalta olen kuitenkin skeptinen sen suhteen, että puoluepamppujen ja virkamiesten mielipiteet olisivat joitain poikkeuksia lukuunottamatta merkittävästi paremmalla tolalla. Sitä paitsi, jos kansa on vaillinaisesti sivistynyttä, eikös pitäisi pyrkiä sivistämään lisää? Luulen, että parlamentarismin autuaaksitekevyys on vähän samaa kantaa kuin esimerkiksi monarkian autuaaksitekevyys: Lukitaan nykyinen tilanne ja järjestelmä; stabiliteetti on arvo sinänsä. Parlamentarismi ei siis ole kansanvaltaa (kansanvalta olisi suurimmalle osalle ihmisistä kauhistus) vaan parannettu versio monarkiasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. saattaa mennä ohi mutta tämänpäiväisessä NY Timesissä oli juttu äänestäjien ja edustajien suhteesta ja siitä kuinka äänestäjien ääntä voidaan toteuttaa. -Äänestäjät voivat olla kuinka kahjoja hyvänsä, edustajan annettava järjen äänen kuulua -Tämä viimeinen siis henkilökohtainen mielipiteeni.

      http://www.nytimes.com/2014/10/29/opinion/nothing-in-moderation.html?emc=edit_th_20141029&nl=todaysheadlines&nlid=22455505&_r=0

      Poista
  2. Mahtava kirjoitus -kiitos eritysesti noista kuntapuolen näkemyksistä! Ståhlbergista on aina ilo kuulla jotain. Mutta tuo yliluonnollinen puolikin on kiinnostava. Borgesilainen arkisen esineen tai ilmiön pelottavuus voisi olla hieno näkökulma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ståhlbergista kyllä hyvin vähän, mutta Kyösti Kalliosta ei milloinkaan mittään!

      Poista
  3. Eikös julkisuuslaki nimenomaan vaadi, ettei tuollaisia liikesalaisuuksia voi julkishallinnossa olla? Niinpä julkishallinto siis saa ulosmitata tuolta yksityiseltä toimijalta tuon salaisuuden vuoksi saadun hyödyn, koska tällöin kyse ei ole julkisen vallan käytöstä ja silloin tuollaiset viranomaispäätökset eivät ole legitiimejä ja sopimuskumppani toimii omin luvin lain ulkopuolella..? Eli jos siis kyse on sopimuskilpailusta, salaisuuksia pitävälle voittajalle ei tarvitse maksaa mitään. Jos taas kyse on kaavoitushyödystä, tms. tontti ja sillä olevat rakennukset voidaan pakkolunastaa. Muut subventiot voidaankin ulosmitata toimijalta ja pomoilta ja lakimiehiltä suoraan..

    VastaaPoista
  4. Eikö vähitellen pitäisi nostaa esiin myös kysymys oikeustoimikelpoisuudesta? Jos kahdesti lähettää rahaa nigerialaishuijareille (käytetty tässä yleiskäsitteenä eikä viittauksena nimenomaiseen valtioon), pelaako enää täydellä pakalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän sitä luulisi, mutta kun kysymyksessä on kuitenkin paatunut rahamies, niin muutama sata tuhatta sinne tänne lumetekona, peittää hyvin muutaman miljoonan, joka mahdollisesti on kätketty. En sano, että on vaam mahdollisesti on. Kaikkien kauhistellessa yrittäjän typeryyttä, mies varmasti nauraa matkalla ulkomaille.

      Poista
  5. "Olisi kovin hyvä, että direktiiviin tulisi selvät poikkeusmääräykset julkisten toimijoiden kohdalle."

    Noiden lakien, direktiivien ja tulkintojen tarkoitushan on nimenomaisesti päästä eroon kaikesta julkishallinnon "syövästä". Eihän valtiosta saa jäädä jäljelle kuin oikeuslaitos, joka rahoitetaan oikeudenkäyntimaksuin, ja maanpuolustus, joka tuotetaan ostopalveluna ja rahoitetaan tasaveroin. Muun tuottaa markkinoiden kaikkivoipa ja erehtymätön näkymätön käsi. Oligarkia on harhaa ja kaikki on sallittava - myös salailu. Uusliberalistit, libertaarit ja konservatiivit tietävät, että kilpailu ja yksityistäminen parantaa kaiken ja johtaa paratiisiin. Siksihän perheissäkin lapset syövät velaksi, jonka aikanaan maksavat vanhemmilleen takaisin, ja tarvikkeitakin yleensä ostetaan aina vain puolet tarpeesta, jotta markkinaehtoisuus ja keskinäinen kilpailu tekisivät kaikkien perheenjäsenten elämästä parempaa!

    VastaaPoista
  6. Veisattiin kansakoulussa poikien kanssa Ateenalaisten laulua juhlasalin perällä olevan voimistelupukin päällä. En olisi osannut aavistaa, että minut siirtäisi puolivuosisataa myöhemmin eläkkeelle ateenalainen, suomenkielentaidoton lääkäri. Kieliongelmat koituivat kohtalokseni, niin olen päätellyt.

    VastaaPoista
  7. On noista kunnantaloista sieltä samalta suunnalta vähän toisenlaisiakin juttuja. Vimpeliläiset "kunnanmiehet" valittelivat naapuripitäjän perholaisilleoman kuntansa velkaisuutta. Nämä antoivat seuraavan neuvon: Meiltä paloi koko kunnantalo. Sitten ostettiin ihan uusi vihko ja kanteen kirjoitettiin Perhon Kunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja samassa Vimpelissä kyläläiset riitelivät kateellisina siitä, mille kolkalle pitäjään rakennettavaksi päätetty b-mielisairaala tehdään. Aikansa kiistaa ja jahnailua sivusta seurannut lääninhallituksen päättäjä tuskastui ja sanoi että:
      - kattakaa koko pitäjä!

      Poista
    2. Ei se noin mennyt. Naapuripitäjät olisivat jokainen halunneet työllistävän mielisairaalan omaan pitäjäänsä ja kehittelivät kisan hävittyään katkeria vitsejä (sinne meni, minne eniten tarvittiin jne). Kateellisuuttahan se oli. Kerrotaan, että Aisopos muokkasi kuuluisan sanontansa tästä: Happamia sanoi alajärveläinen B-mielisairaaloista.

      Poista
  8. interestingly, the headstone of a famous blues singer had this:
    I didn' t wake up this morning.

    VastaaPoista
  9. Arvon blogistilta taisi mennä ohi, että tämä liikesalaisuuksiin vedonnut luottamushenkilö istui myös kohun keskiössä olevan yrityksen hallituksessa ja kysymys koski sitä, kenen kanssa tämä yritys on neuvotellut rahoituksesta. Miksi hän olisi tästä tilivelvollinen veronmaksajille? Eiväthän neuvottelut edes johtaneet mihinkään. Eihän jokainen kunnallisessa luottamustoimessa oleva voi olla velvollinen juoruamaan kysyttäessä mistä vaan hankkeesta, jossa on yksityispuolella mukana. Sinänsä julkinen avoimuus ja läpinäkyvyys on hyvin tärkeää, mutta nyt lyötiin lyötyä miestä suotta.

    VastaaPoista