Näissä teksteissä yrittää olla juoni, joka ei ole aivan näkyvissä.
Tänään pari kommenttia tuli lähelle asian ydintä – Google ja Wikipedia.
Siis miksi näiden epäileminen ja vähätteleminen on hienoa?
Internetissä, johon siis kuuluu www, sähköposti ja hyvin paljon muuta, alkaa olla häiritsevän tasa-arvoista.
Ihmisillä on mahdollisuus tavoittaa toisia ihmisiä, saada neuvoja, esittää varoituksia ja syytää kirouksia.
Ihmiset ovat siis vallanneet tehtäviä opettajilta, papeilta ja poliitikoilta.
Internet pitäisi kieltää, mutta se ei ole enää mahdollista.
Uusin keino on verkkolehdet. Sanomalehdet näyttävät edistyneen, koska niillä on silmissään kylmä tosiasia: lukijat ja siis mainostajat lipsuvat nettiin. Aikakauslehdet eivät ole pannee monta tikkua ristiin, vaikka niiden järkevästi järjestetyt arkistot (Suomen Kuvalehti; Tekniikan Maailma) saattaisivat olla aarteita.
Äänitteiden valmistajat vainoavat nuorisoa ja valittavat menettävänsä rahaa. Ehkä menettävätkin mutta pahempaa on menettää ote nuorison mausta, joutua tinkimään ohjailusta.
Googlen ja Wikipedian vihollisista erottuvat ryhmäksi opettajat ja tiedemiehet.
Syy on epäselvä. Jopa suomenkielinen Google on korvaamaton vaikkapa jonkin kirjaiijan tuotannon esiin kaivamisessa. Kirjastojen tietokannoissa joutuu voimisteleman painosten ja laitosten parissa.
Wikipediaa sanotaan huonoksi ja epäluotettavaksi lähteeksi. Sanomatta jätetään, että se paranee jatkuvasti. Kun tietokirja on kansissa, sillä ei voi tehdä paljon. Ainakin itse taidan käyttää Wikipediaa nykyisin joka päivä ja esimerkiksi monikymmenosaista Encyclopaedia Britannicaa noin kaksi kertaa vuodessa.
Eräät alueet ovat siirtyneet kokonaan verkkoon. Kuinka moni selaa lääkärikirjaa, kun verkossa on Suomeksi hyvätasoisia tietokantoja? Sama saattaa koskea reseptejä, joissa niissäkin jotain riippuu ainesten saatavuudesta.
En ymmärrä, miksi verkosta lukeminen ja putkelta lukeminen asetetaan vasakohdiksi. Kun luen kirjaa, ponkaisen vähän väliä hakeman verkosta täsmennyksiä ja laajennuksia.
Muuttumassa ei ole vain tekniikka vaan yhteiskunnan rakenne ja tapa tulla toimeen tietojen kanssa.
En kiellä, että Nokian E90, jonka netti, sähköposti ja GPS oikeasti toimivat, muutti asennettani huomattavasti.
Nähdäkseni lehdet, kustantajat ja kirjakaupat ovat vihollisia, jotka ovat nyt aloittaneet rajoittamattoman upotussodan. Lehdessä tiedettiin, että kirjakaupat hinnoittelevat tuotesijoittelua eli kirjojen näkyvyyttä kaupoissa.
Juuri tuo on se asia, jossa verkkomedia on lyömätön.
Kaivavat omaa hautaansa.
Epäilen että lapiot on ostettu verkkokaupasta.
"Äänitteiden valmistajat vainoavat nuorisoa ja valittavat menettävänsä rahaa. Ehkä menettävätkin mutta pahempaa on menettää ote nuorison mausta, joutua tinkimään ohjailusta."
VastaaPoistaAivan. Nythän on webnetverkon myötä murtunut luonnolain asemaan noussut 80-20 -teoria, että 20 prosenttia tuotteista tuo 80 prosenttia myyntituloista, ja että se "pitkä häntä" olisi sitten anorakkien puuhaa. Kuuluisin (vaikkakin kiistelty) esimerkki lienee Amazon, jonka tuloista reilusti puolet tulee tuolta long tail -puolelta, ja tämä kehitys nähdäkseni vain etenee.
Internet tuntuu vauhdittavan etenkin alakulttuuristumista, ja kun se tuo yhteen vaikka nyt sitten renessanssiajan motettien ystäviä, niin vaikka ko. alagenre on jokaisella "markkina-alueella" erittäin pieni, on kimurantin polyfonia ystäviä maailmanlaajuisesti sittenkin yllättävän paljon - ja he löytävät toisensa blogeista, keskustelu- ja kauppapaikoilta.
Levy-yhtiöt ovat viimeisen vuosikymmenen aikana menneet täysin päinvastaiseen suuntaan: globalisaation harjalla tuotetaan kaikille sitä samaa, keskitytään isoihin artisteihin, turvallisiin genreihin, fuusioidutaan... itkuhan siitä tulee.
Mullakin oli joku juoni, mutta mä unohdin sen. Se ei ainakaan ole se, että vasemmistolla ei ole minkäänlaista tulevaisuutta, mutta se voi olla joku toinen.
VastaaPoistaYhdistyminen taitaa olla aina vaan yhtä kumouksellista toimintaa. Multa tais unohtua se mikä on tämän meidän yhteiskuntamme perusidea.
Toisaalta keskus on olemassa, mutta en minä sinne ole matkalla.
Tehtäviä on niin paljon, mutta kun ma kualen, niin vittu siellä hautajaisissa pitää olla pappi, olen kahden vaiheilla - siis mies vai nainen - toisaalta vielä ei ole ortodoksisisa naispappeja. Siis tissit ja kaikki vai pelkka kuiva mulkku!
Opettajista musta ei ole niin väliä. Mä muistan hyvin ton Pullilan, kun se iski helvetin kovaa pulpettiin ja huusi HILJAA.
Vittu kun tää internet on jo vanha juttu, tosin mä olen vanhempi, mutta sehän on selvää, eikä se ainakaan mun kakaroita kiinnosta.
Mulla on aika paljon ääniteita ihan noin niin kuin LP-levyillä ja sitten on myöskiiiin tässä masiinassa ainaskin 40 gigaa. Hieno luku, mutta ei oikein vakuuta ketään.
Mä ostin kesällä loputkin John Elliot Gardinerit mitä tuolta iTunesistaq sai siis ja olin aika tyytyväinen. KIITOS SINULLE VINKISTÄ! Olen niitä kuunelutkin vaikka nyt tuolla ämyreissä on toi AC/DC.
Mä oon niin ahne ja se kyllä hävettää.
Et kai sinä nyt vihollista pelkää? Mitä me tosta goooooglesta, wikipedia onkin sitten jo toinen juttu.
Kirjailijoiden tuotannosta viis,paitsi ton Hannu Salaman.Se oli aika hurjan näköinen viime talvena tossa metrossa, kun se jäi pos Kulosaaren asemalla ja varmaan käveli Hertsikaan sieltä. En uskaltanut ottaa siitä valokuvaa.
Mä muistan sen tuolta Pispalan kirjastosta, siis siitä joka oli siinä haulitornin lähellä. Se on kiva kundi ja aika vitun hyvä kirjailija.
Wikipedia tarjoaa haulla Wikipedia mm seuraavaa;
Wikipedia on Internetissä julkaistava ilmainen vapaan sisällön tietosanakirja, joka perustuu wiki-tekniikkaan. Wikipediaa kirjoitetaan useilla kielillä Wikipedian sisältö on vapaaehtoisten kirjoittama, ja se tulee aina olemaan vapaata GNU Free Documentation -lisenssin mukaisesti. Wikipediaa ylläpitää aatteellinen Wikimedia-säätiö, joka ei kuitenkaan omista Wikipedian sisältöä. Wikipedian pääpalvelimet sijaitsevat Tampassa Floridassa. Palvelimia on lisäksi esimerkiksi Amsterdamissa ja Soulissa.
Wikipedian perustajan Jimmy Walesin mukaan Wikipedia on ”pyrkimys luoda ja levittää jokaiselle planeetan asukkaalle heidän omalla kielellään mahdollisimman laadukas vapaa tietosanakirja”. Wikipedia tarjoaa laajat siteerausoikeudet: kuka tahansa voi käyttää sen sisältöä ilmaiseksi ja joitakin kuvia lukuun ottamatta myös kaupallisesti, kunhan samat oikeudet tarjotaan edelleen ja alkuperäinen lähde mainitaan. Wikipedian kuvituksen tärkeimpänä lähteenä toimii media-arkisto Wikimedia Commons, joka sisältää yli miljoona tekijänoikeuksista vapaata tai vapaasti levitettävää kuvaa ja muuta mediatiedostoa.
Mun pikku broidi täyttää vasta 50, säälittävää, mutta mä ajattelin, että mä ostan sille jonkun vanhan tietosanakirjan. Olisko ehdotuksia?
Et kai sä selaa lääkärikirjaa? Siis mehän kuollaan joka tapauksessa ja tämä elämä on mitä on!
Mä luen kirjoja yhtä useesti kun toi Paavo Haavikko, mutta en mä silti usko, että sä ponnahdat kesken Anatole Francen lukemaan täsmennyksiä täältä netistä, siis en todellakaan usko!
No joo.
Ja sitten mä olen melko varma ettei tässä mitään sen suurempia muutoksia ole tulossa, vitutus tulee pysymään tulevaisuudessakin ihan yhtä tasaisena.
Ja ketään ei upoteta ilman syytä! E90 ja paskat ensi vuonna on jo parempi malli, et sinä itsekään tuohon usko, mulla on toi - venaas- N95, onks se jotenkin hyvä?
Siis NERO ei voi antaa laadun pudota, sillä muuten hänestä tulee keskinkertainen.
Hylätkäämme siis laatu! Paneudutaan tuohon sisältöön. Tämä on siis olevinaan huuumoria.
Johtaako puutteen poistaminen saman tien uuteen puutteeseen?
Ja sitten tuohon yhteen juttuun, joka tuli mieleeni juuri äken, eli oletko ihan oikeasti sitä mieltä, että tuo Egon Friedellin uuuden Ajan Kulttuurihistoria pitäisi julkaista uutena käännöksenä?
ja
kuka hitto sen käännöksen sitten tekisi?
ja jollei kukaan tee, niin ?
Itse ehdottelin vuonna 1996 yhdessä luentosarjaan perustuvassa artikkelissa, että riittävän laadukkaille historiasivustoille myönnettäisiin tällainen "Väestöliiton hyväksymä" tarra kanteen.
VastaaPoistaSe auttaisi lukijaa hyväksymään sisällökkään ja tasokkaan sivuston tarjontaa.
Sellaisessa olisi historia-alan järjestöillekin sopivaa työtä. Samalla ne antaisivat edes jonkin viitteen siitä, että seuraavat aikaansa. Nythän ne eivät sitä juuri tee.
Katselin äsken kauhuissani perustamani ja pari-kolme alkuvuotta päätoimittamani nettilehden etusivua.
Viimeisin "ilmestynyt" "lehti" on viime vuodelta - ja kaksoisnumero. Ennen oli miehet rautaa.
Wikipedian ongelma ovat wikinatsit, jotka blokkaavat mielivaltaisesti pois käyttäjiä, koska artikkelien kirjoittaja ei miellytä heitä. Näitä wikinatseja sanotaan myös ylläpitäjiksi. Voisi sanoa että ovat yhtä innokkaita kuin vasta valmistuneet nuoremmat konstaapelit tai uudet vartijat. Aika paljon pystyviä kirjoittajia on tämän takia jättäytynyt pois ainakin suomenkielisen wikipedian osalta ja ne tuskin palaavat. On paljon antoisampaa kirjoittaa muiden kielten wikeihin.
VastaaPoistaTuosta äänitteiden valmistajien kitinästä. Vihdoinkin on koittanut aika että ei enää tarvitse ostaa yhden hyvän piisin takia kokonaista levyä, jossa 19 muuta piisiä ovat täyttä roskaa. Tätä pakkomyyntiä kesti monta kymmentä vuotta, mutta kuten sanottu "Free at last, free at last, God allmighty we are free at last!
Ihmiset yliarvioivat muutoksen seuraukset lyhyellä aikavälillä ja aliarvioivat ne pitkällä aikavälillä. Pätee erityisesti internetiin.
VastaaPoistaGooglea ja Wikipediaa arvostelevien Buxton-indeksi jää ääripäiden väliin. En näe syytä kiinnittää heihin huomiota.
Tavaran, informaation ja ihmiskontaktien välittämisen monopolit ovat purkautumassa. Opettajille käy samalla tavalla kuin lääkäreille. Syntyvät monopolit eivät ole välttämättä parempia, mutta suositumpia.
Esitit terävän havainnon musiikista. Jos musiikin hinta ei tipu radikaalisti, musiikkiteollisuus nopeuttaa kuolemaansa. Kuten Mollins Ivy totesi: "I don't so much mind that newspapers are dying-it's watching them commit suicide that pisses me off." Ilmainen vähän huonompi sisältö hakkaa kaupallisen sisällön. YouTube hakkaa television.
Odottelen, että poliitikot tulevat ajatelleeksi, mihin perustuu puolueiden funktio. Seuraavaksi heille kirkastuu, mitä internetistä seuraa puolueille. Tulemme vielä näkemään verisen lopputaistelun verkon vapaudesta. Kyynikko sanoisi taistelun jo käynnistyneen ja keppihevosena olevan lapsipornon.
Sensuuri on tukos verkossa. Internet on suunniteltu reitittämään tukosten ohi.
levy-yhtiöiden nykytilasta kertoo aika hyvin artikkeli http://www.prospect-magazine.co.uk/article_details.php?id=9735
VastaaPoista(Linkki löydetty sivulta www.aldaily.com)
Levy-yhtiöt ovat vajonneet tuottavuudeltaan keskikastin yrityksiin. Ainoa paikka missä pyörii raha on oikeudet vanhoihin levytyksiin ja erityisesti kiertueet, joihin levy-yhtiöt haluavat nykyään entistä enemmän mukaan. Ennen kiertuelippuja myytiin polkuhintaan, ja ympärille muodostui tunnetusti mustan pörssin kauppa. Nykyään liput saattavat maksaa jopa 160£.
Ad Jussi:
VastaaPoistaKommenttisi on kova esimerkki siitä, mihin blogi pystyy mutta testi ei.
Kirjoitat itsenäisen, näennäisesti katkeilevan tekstin minun itsenäiseen, katkeilevaan tekstiini.
Kirjailija jää tätä kokemusta vaille. Runoja julkaistua mietityttää hurjasti, mitä ihmiset saavat tästä irti.
- - -
Friedell: pitäisi kääntää mutta ei ole järkevää, koska varsin hyvä suomennos on olemassa ja jos haluaa sen ekstran, niin sitten saksaksi.
Friedell pitäisi plagioida. - Grimberg pitäisi plagioida. Mikään kustantajien toiminnassa ei kuitenkaan viittaa siihen, että heitä kiinnostaisi.
Kulttuurihistorian ja kulttuurintutkimuksen alueella on niin paljon uudempia aukkoja.
= = =
Wikipediasa: esimerkkini oli kyllä rehellinen ja Anatole France osui kohdalleen. Tyypillien Wikipedia-tsekkaus on elinaika / teosten ilmesetyminen. Muistan suunnilleen, en tarkalleen. Esim. France sai nobelin ja oli akateemikko, Proust ei. France olisi pystynyt lukemaan Proustin keskeiset niteet, vaikka he siis kuolivat suhteellisen samaan aikaan.
Ad Omnia:
VastaaPoistaPiti kirjoittaa "Nokian E90 tai jokin sellainen".
Pointti oli aidosti mobiili netti, joka ainakin minulla kummakseni toimii, ensi kertaa.
Minulle, joka olen vanha, laiska ja lihava, on vapauttavaa, ettei tarvitse kantaa läppäriä edes lyhyille matkoille.
Ovatkohan arv. lukijat panneet merkille Nokian widgettiä, joilla tämän blogin saa aika näppärästi puhelimeen. Pyysivät kauniisti luvan ja lähettivät ikoinin.
Olen hyvilläni, koska pyrin kirjoittamaan aiheista ja tyylillä, joka on omiaan junan vessassa luettavaksi.
Wiki-keskustelua blogissa: http://nielsenhayden.com/makinglight/archives/009274.html#009274
VastaaPoistaSysteeminen ongelma, että wiki-juristi, joka tuntee wikin säännöt ja keksii tarvittaessa lisää, hakkaa aina varsinaisesti asiasta jotain tietävän.
Räyhään minäkin- en vielä julkisesti:)
VastaaPoistaLuotettavuuden kannalta on huomattava ero käytänkö suomenkielistä vai englanninkielistä Wikipediaa. Eroa kuin yöllä ja täydellisellä pimeydellä.
Verkkolehdet: tein kolme kuukautta seurantaa verkkolehtien ja HS:n (it-ala) uutisoinneista. Totuus, tai pikemminkin johtopäätös on karmea. Yli 40 prosenttia uutisoinneista on vääriä, eli väärin ymmärretty, väärin käännetty alkuperäisestä, lähdekritiikkiä ei oikeastaan lainkaan, josta syystä mielipuolisen kummallisia johtopäätöksiä julkistetaan. Lisäksi useita suoranaisia toimittajien epäpätevyydestä johtuvia "valheita".
Oudointa on tietyt "lukijatutkimukset", joiden mukaan lukijat mielestään haluavat lukea uutiset mahdollisimman lyhyessä muodossa ja ytimekkäästi selitettyinä. VÄÄRIN. Kirjoitin joku vuosi sitten it-alan uutisia ja uutisen pituus oli keskimäärin 3 A4-kokoa. Olivat luetuimpia artikkeleita järjestään. palaute lukijoilta summana "Kiitos että edes joskus saamme lukea perusteellisemmin selvitettyjä asioita".
Joskus aiemmin Valitut-Palat, Kuvalehti, KIRJAT jne. julkaistiin fonttikokona 6-8, nykyisin 12-14 kirjainväli laajennettuna. Eli tekstin osuus julkaisuissa on viimeisten 20 vuoden aikana pudonnut yli puoleen... Hölmöinäkö meitä pidetään?
Keskustelin erään MS:n konfrenssin aikana parin "Tulostinalan" insinöörin kanssa" kirjoista. Jo nyt olisi 200 euron hintaluokassa mahdollisuus tuoda markkinoille tulostin joka muokkaa esmes txt-formaatilla pokkarin. Jep, pokkarin, eli tulostin tulostaa kopioidun tekstin pokkarimuotoon ja muös liimasitoo sen kansineen.
Mitäpä Kirjailija sanoisi kun kirjansa leviäisi vertaisverkoissa ja kaikki halukkaat voisivat tulostaa sen 8 minuutissa valmiiksi pokkariksi? Pieneneekö painosmäärä? Viitsiikö kukaan enää kirjoittaa tämän jälkeen?
Alla on niin herkullinen blogipostaus, että se tulee saattaa laajempaankin tietoisuuteen.
VastaaPoistaEli jonkinlaisen dsurnalistin vankka mielipide asiasta. Perustelujahan ei tietenkään tarvita. Oikeastaan tämä kuuluisi tuonne aiempaan käännöksiä ja kääntämistä sivunneeseen blogaukseen, mutta mennee tässäkin:
"Sain Petja Jäppiseltä haasteen meemiin: “Laittakaa julki viisi kirjaa, jotka teidän mielestänne pitäisi kääntää.”
Vastaus: ei yhtään kirjaa.
Suomalaisen käännöskirjallisuuden taso on niin surkea, että en halua sitä roskaa enää yhtään pilaamaan kirjallista kultturimaisemaamme. Palataan asiaan, kun kääntäjät oppivat kunnolla a) ulkomaiden kielet ja b) suomen kielen."
Tuo on siis sivulta http://jarilindholm.com/
Aivan huippuosaaja tuo kaveri.
Wikipedian antama tieto vaihtelee riippuen millä kielellä teet haun.
VastaaPoistaNuclear power tai Economics of nuclear power antaa esim. MIT:n laskeman arvon 6.7 c/kWh ja kotimainen vastine 2.2 c/kWh ydinvoimalassa tuotetulle energialle.
Tuo jälkimmäinen lukema kai on peräisin tutkimuksesta, joka tehtiin LPR:n suunnalla.
Ehkä olikin parempi, ettei matemaattista eliittiä Tapiolan yläasteelta päästetty tässä irti.
Olisi voinut lipsahtaa amerikkalaisempi lukema esille.
Voimaloiden vakuuttamisesta vaietaan kotimaisessa versiossa täysin.
Rakenteilla olevaa tehdään kuin Iisakin kirkkoa ja ostetaan komponentteja ja työvoimaa sieltä mistä halvimmalla saadaan verkostoituneesti.
Nettikansa on jo tottunut kärsimään netistä ostamiensa hyödykkeiden toimimattomuuden ja hankaluudet yleensä itse. Sama periaate näyttää levinneen energia-alallekin, kansalainen on katastrofin suurin kärsijä.
linkki kokonaisuudessaan (ja osissa) on siis
VastaaPoistahttp://www.prospect-magazine.co.uk/
article_details.php?id=9735
Tiedon autorisoinnilla lienee pitkät perinteet. Suomessakin harrastetaan tyytyväisenä tätä asioiden ja ilmiöiden personointia. Kaikki pitää voida yhdistää naamoihin joita suuri yleisö voi kyylätä. Nuoren ja turhamaisen kulttuurin ilmiö. Olipas fantastinen tuo arkistosi Faulkner-haastattelu. Jotenkin se liittyi tähän. Hän puhui siinä väkeviä luomisesta.
VastaaPoistaOlen luvannut itselleni, että en puhu Wikipediasta. Tässä sitä lisää.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä wikinatsien kanssa. Artikkeli http://fi.wikipedia.org/wiki/DX-kuuntelu
on muuttunut hirviöksi. Vaikka kuinka kehotetaan ystävällisesti "Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia", ongelmana on että tuo ei enää parantamalla parane. Se pitäisi kirjoittaa uudestaan. Kokonaan. Alusta loppuun. Vanhan artikkelin korvaaminen kokonaan uudella taas käsitetään vandalismiksi.
Olen eri mieltä wikinatsien kanssa. Itseään ensyklopedisteiksi nimittävät katsovat, että Wikipedian käsittelemiä aiheita on rajattava tiukasti. Heidän wikissään ei ole sijaa epäselville määritelmille (luettelo eksentrikoista), eikä mitättömyyksille (artikkeli ankistien fanzinesta). Perustelu heillä on. Saa hihittää: "joku voi tulla ja lukea satunnaisen artikkelin marginaalisesta asiasta ja päättää sillä perusteella, että Wikipedia ei ole mistään kotoisin." (Lienee tuttu asenne helsinkiläisille, joiden kunnallispoliitikot saivat vuosikymmeniä sitten päähänsä, että kaupunkia on kehitettävä ja pidettävä yllä ulkomaisia turisteja varten, ei niitä varten jotka kaupungissa asuvat ja elävät.)
Jos minulta kysytään (onneksi kukaan ei kysy), niin jos maailman piirissä olevien tosiasioiden luonne ja lukumäärä ovat ongelma ensyklopedian kannalta, niin ensyklopedia joutaa mennä.
eivtä eivät ihmiset ole mitään vallanneet
VastaaPoistainformaatio eli luoja on tullut lähemmäs
Kiitos tästä kirjoituksesta. Työskentelen kirjastomaailmassa, jossa joillekin Wikipedian; voisipa sanoa että koko verkkomedian vähättely on tullut osaksi ammatti-identiteettiä ja henkilöt, jotka pyrkivät selittämään ja ymmärtämään muutosta leimataan tekno-uskovaisiksi ja ties miksi. Toivottavasti olen väärässä, mutta tällä hetkellä uskon, että tämän asenteen seuraukset tulevat olemaan tuhoisat viimeistään siinä vaiheessa, kun vain internetin aikakauden eläneet tarttuvat vallankahvaan.
VastaaPoistaKemppinen oli äsken "Ajankohtainen kakkonen" -ohjelmassa. Toimittaja kyseli tulevasta Rusi vastaan Suomen valtio -oikeudenkäynnistä. Kemppinen on sillä tavalla yllätyksellinen haastateltava, että toimittaja välillä häkeltyi Kemppisen vastauksista.
VastaaPoistaHyvin meni tämä tuokio TV:ssä Kemppinen. Oikein hyvin.
Anonyymi:
VastaaPoistaJonkinlaista liioittelua on ilmassa, sillä levyillä harvemmin on ollut 20 kappaletta edes populaarimusiikin piirissä - joitakin hittikokoelmia lukuun ottamatta. Albumin pituus on ollut noin 10-14 kappaletta jo puoli vuosisataa, ja viime vuosikymmeninä se on ollut pikemminkin lyhenemään päin.
Mun mielipide:
Jotain hyvin koomista on siinä, että Jari Lindholmin blogimerkinnässä, jossa hän vihjaa, että suomalaiset kääntäjät eivät osaa suomen kieltä, on itse aivan alkeellinen kielivirhe. Suomen kielessä kun lainausmerkit ovat symmetriset eivätkä epäsymmetriset, kuten esimerkiksi englannissa.
"Epäilen että lapiot on ostettu verkkokaupasta."
VastaaPoistaHeh. jotenkin tuntuu siltä ettei rautakauppa oikein toimi nettikauppana, varsinkin kun ne halvimmat kiinalaiset lapiot eivät kuitenkaan kestä suomalaista routamaata. Ja vaatteitakin on vähän hankala netistä ostaa. On mielenkiintoista että verkkokauppa tuntuu toimivan parhaiten juuri kulttuurin tuotteiden myymisessä, toisin sanoen alalla, joka kaikkein eniten Internettiä pelkää.
"Jotain hyvin koomista on siinä, että Jari Lindholmin blogimerkinnässä, jossa hän vihjaa, että suomalaiset kääntäjät eivät osaa suomen kieltä, on itse aivan alkeellinen kielivirhe."
VastaaPoistaJa juuri edellisen viestin otsikossa Lindholmilla oli vielä kaameampi virhe:
"Langalla-sarjan David Simon: Pihtiputaan mummo haistakoon huilu"
"Mummo haistakoon huilu." Ei näin.
Ad Majuri:
VastaaPoistaLapiosta - katso kuitenkin Clas Ohlsson tai Biltema.
Luullakseni molempien verkkokaupat ovat huomioon otettavia.
Näyttää myös siltä, että vakiintunut postimyynti on sulautumassa verkkokauppaan - Hobby Hall ja sitten etenkin IKEA.
Katselin taannoin reisitaskuhousuja ja yllätyin siitä, miten yksiselitteisiä mitat / koot ovat. Sitä vastoin tavaratalossa jokin XL saattaa tarkoittaa aivan mitä tahansa.
Minulla ei ole esittää lukuja, mutta ainakin meidän postissa (kaupan yhteydessä, Kirkkonummella) silmämääräisesti puolet paketeista tulee postimyyntiliikkeistä. Näen jatkuvasti aivan tavallisen näköisiä ihmisiä palauttamassa postimyyntituotteita.
Ja yli kaiken on Verkkokauppa.
Ja parastaikaa televisiossa puhutaan asuntojen verkkomyynnistä. Pidän nyt puheena olevaa oman asunnon verkkohuutokauppaa todella kiinnostavana koseptina.
Verkkomyynnistä vielä...
VastaaPoistaClaes Ohlssonin ja Bilteman konseptit taitavat perustua siihen, että myydään mahdollisimman halvalla tavaraa ,jonka periaatteessa voikin ostaa lähes sokkona. Eivät ne silti kai vielä ainakaan K-Rautaa, Starkkia tai Bauhausia uhkaa, nuohan avaavat jatkuvasti toinen toistaan isompia liikkeitä, Kirkkonummellekin taisi vasta tulla K-Rauta... En tiedä ovatko kehityksestä jälkijunassa, ei ainakaan vielä siltä näytä.
Sen sijaan kirjoja ja musiikkia, joiden myynti on periaatteessa mahdollista siirtää vaikka kokonaan elektroniseen muotoon, on yhä haastavampaa myydä perinteisissä kaupoissa. Levyjen ja kirjojen ostaminen kun tapahtuu joka tapauksessa ennakko-oletuksen perusteella, eikä niitä varmaankaan niin helposti palauteta kuin muuta tavaraa. Sitten taas toisaalta elektroniikan ja tietotekniikan tuotteiden siirtyminen nettimyyntiin tuntuu vain luonnolliselta. Asuntokaupan tapauksessa netti varmasti auttaa paljonkin, silti asunnot ovat uniikkituotteita, jotka täytyy joka tapauksessa käydä paikan päällä tsekkaamassa.
Mille tavaralle nettikauppa on luonnollisin, sen aika näyttää. Omakohtainen kokemukseni vaatteiden ja sisustustavaran ostamisesta verkosta on aika heikko, levyjen ja kirjojen kanssa ei ongelmia ole ollut.
Wikipedian Omaha beach & Severloh -artikkeleista käyty keskustelu on aika mielenkiintoinen kuvaus yhteisöllisestä oppimisprosessista. Ei tämä aina ole niin helppoa!
VastaaPoistaMitäpä Kirjailija sanoisi kun kirjansa leviäisi vertaisverkoissa ja kaikki halukkaat voisivat tulostaa sen 8 minuutissa valmiiksi pokkariksi? Pieneneekö painosmäärä? Viitsiikö kukaan enää kirjoittaa tämän jälkeen?
VastaaPoistaKuka aikuisten oikeasti viitsisi tulostaa satoja sivuja, mikäli painotuote vain olisi jotenkin järkevämminkin saatavissa?
Etenkään nykyisillä musteiden hinnoilla, kun on halvempaa ostaa uusi tulostin (+mustekasetti) kuin pelkkä mustekasetti?
En edes viitsi miettiä paperikokoa.
Eli tuskin oikeasti vaikuttaisi mitään, mutta kyseinen Kirjailija voisi hyvinkin ottaa palkokasvin sieraimeen. Olisipahan vain samanlainen (virheellinen) mielikuva kuin mitä musiikin kanssa nyt markkinoidaan.
Kirjojen verkkomyynnistä vielä:
VastaaPoistaTein taas pienen tilastoinnin DC-hubeilla (vertaisverkko) jaettavista "nettikirjoista".
1200 suomalaista DC-sovelluksen käyttäjää jakaa parhaillaan esimerkiksi It-Pressin kirjoja (http://www.itinfo.fi/enterprise/) siten että yksittäisellä jakajalla on keskimäärin 10 kirjan tiedostot jaossa. Kaikki Suomessa julkaistut verkkokirjat löytyvät pelkästään DC-hubeilta tuhansin jaettavin kappalein.
Ilmankos nettikirjojen kauppa käy hyvin nihkeästi. Yliopistot, ammattikorkeakoulut, oppilaitokset, kunnat, valtionhallinto imuroivat kirjoja hyvin mittavissa määrin, ainakin ip-numeroitten perusteella.. Kiinni ei helposti jäädä... näistäkään laittomista kopioista.
Jeps sanoi:
VastaaPoistaKuka aikuisten oikeasti viitsisi tulostaa satoja sivuja, mikäli painotuote vain olisi jotenkin järkevämminkin saatavissa?
Etenkään nykyisillä musteiden hinnoilla, kun on halvempaa ostaa uusi tulostin (+mustekasetti) kuin pelkkä mustekasetti?
En edes viitsi miettiä paperikokoa.
Eli tuskin oikeasti vaikuttaisi mitään, mutta kyseinen Kirjailija voisi hyvinkin ottaa palkokasvin sieraimeen. Olisipahan vain samanlainen (virheellinen) mielikuva kuin mitä musiikin kanssa nyt markkinoidaan.
Kyllä pokkarin saa helposti skannattua A4-muotoon nykyisillä beta-ohjelmilla ja tulostaa sen A4:ksi. Monet "ilkiöt" jakavat vastaavia jo vertaisverkoissa, jollakin on aina aikaa...
Pokkari voidaan myös muuntaa PDF:ksi ja tulostaa/kopioida vaikkapa yliopiston kopiokoneilla.
Tämä on hieman eri asia kuin musiikin levittäminen ja imurointi vertaisverkoissa ja iskee todella Kirjailijan suoneen, kuten on jo iskenytkin...
40 gigaa on tosi vähän musiikkia, mutta ymmärretään internetiä vanhemman henkilön kapasiteettiongelmat.
VastaaPoistaIlmainen laatukama on laajemmin tarjolla ehkä vielä jonkun aikaa, kun pienet piirit kokevat vielä koko nettivillityksen omanaan. Vähitellen tarjonta muuttuu sellaiseksi kuin kadulla - ilmaiseksi saa lähinnä sontaa ja toisten valitsemaa puistomusiikkia. Pienet piirit ovat sitten erikseen.
Viiskymppiset vannovat vielä paperin nimeen (voi nukahtaa kirja tyynyn alla) ja uskovat sivunumerointiin (ks. lähde ss. ??). Paperin käpistely hämärässä on kuulemma elämys. Voi maiskutella sivu kerrallaan sitä, minkä toinen on sulkakynällä joskus tavu kerrallaan raapustanut. Antiikkia antiikkia sanoisin.
Palvon kirjan henkeä liikkuvalta ja loistavalta nestekiteeltä. Sivun kääntäjien munkkikunta käy palvomassa paperipainoksiaan minun verovaroillani rakennetuissa ja ylläpidettävissä hillittömissä temppeleissä (monta jokaisessa kunnassa).
Kirjat kuivuvat pdf muotoon. Painos on aina riittävä. Mahtuisi parille palvelimelle ja muutamalle kovalevylle. Muut muodot joutaisivat yhteen maailmanlaajuiseen museoon virkailijoiden vartioitavaksi ja järjesteltäväksi.
Paperi on tiedon ja immateriaalisen viihteen jakelualustana aivan järjetön. Jos kaikki näkevät haluaisivat saman tiedon yhtä aikaa, pitäisi kaikki metsät kaataa sanoman alustaksi. Jos kaikki näkevät haluaisivat saman tarinan yhtä aikaa viikoksi lainaan, syntyisi elämän pituinen jono. No combrendo. Voisimme rationalisoida kirjastoalalta 90 & jengistä ja kirjojen säilytystiloista pois ja maksaa säästöistä vaikka tekijänoikeuspalkkioita. Kädet vaan veks tuottajan ja kuluttajan välistä, niin tuottaminen pysyy kiinnostavana.
VastaaPoistaHyperlinkki periaatteessa asian ratkaisee. Mutta kuinka viittaan paperikansan ymmärrettävästi verkossa yksisivuiseen mutta tulosteena 1500 sivuiseen tekstiin.
VastaaPoistaAnonyymille siitä paperista ja sen kulutuksesta -
VastaaPoistajos kaikki haluaisivat lukaista sen kirjan omalta tietokoneeltaan niin...?
Olisiko tietsikka ostettava jokaiselle? Kuinka kaistaa riittää kun 5 miljadia imuttaa kirjaa samanaikaisesti? Entä jos sen tulostaa? Riittääkö sähköä enää teollisuudelle?
Meinaat että Kirjailija kirjoittaa, painaa, postittaa, jakelee, laskuttaa... Kuinka monta sataa kirjaa jaksaa Kirjailija päivässä postittaa, kirjoittaa osoitteen, liimata postimerkin ja kantaa Postiin, luottotiedot tarkistaa... hmmmmm... Kyllä se noinkin menee...
ad jarmom
VastaaPoistaKännykkä saa koko ajan lisää ominaisuuksia ja satasen läppäri on tulossa joka muksulle kehitysmaahan! (hullua muuten tehdä kauhea kasa vanhaa tekniikkaa - eikös ne jokapojan läppärit voisi korvata älypuhelimilla, jotka myös kuluttavat hiukan vähemmän luonnonvaroja ja mahtuvat pienempään tilaankin)
Pakattu teksti ei kaistaa vie. Tulostus sähköpaperille, jota voi uusiokäyttää aikas nopeaan.
Läppärin kanteen aurinkopaneli, niin ei lopu sähköt maailmasta.
Kyllä kirjailija voi hoitaa kaiken yhdellä napin painalluksella miljoonille - kun kirja on valmis.
Sittenpä kirjat voisi polttaa vaikka turvevoimaloissa.
Toinen, mikä varmaan muuttuu on tallennusalusta: 500 gigainen USB-kovalevy on todella hauska.
Sinne mahtuu 100 HYLLYMETRIÄ CD - musikkia ja 20 HYLLYKILOMETRIÄ kirjallisuutta - luulisin.
Oma muuttokuormani tulee olemaan todella pieni! Kunhan nää kaikki saa kuvattua ja skannattua...
ad jarmom
VastaaPoista"Riittääkö kaista kun 5 miljadia imuttaa kirjaa samanaikaisesti?"
Oletko kuullut vertaisverkosta ja satua shakkipelin synnystä?
Kun ensimmäinen imuttaja antaa kahden muun imuttaa omalta kovalevyltään ja nämä vastaavasti omiltaan, niin liikenne jakautuu tasaisesti ja jakelu tapahtuu nopeasti.
ad.nonyymille:
VastaaPoistaKannettavia tietsikoita ja sähköpapereita ne kehitysmaalaiset ehdottomasti tarvitsevat. Nälkä ja jano siinä tulee kun virtaa veivataan.
Kun nämä käyttäjätkin voitaisiin pakata pieneen tilaan ei ruokaakaan juuri tarvittaisi, eikä lääkkeitä. Ottavat virran toisistaan.
Minä kerään kirjoja hyllyyn seinälleni. Vihaan tauluja. Poltan ne.
Nappia vaan painamalla, juu. Öljytalossa asuu onnellisia ihmisiä.
Kirjailijan ei tarvitse edes kirjoittaa kirjaansa kun se jo sähköisesti on aivokuvauslaitteen avulla saatu tekstimuotoon.
adno2.nyymille:
Olen kuullut vertaiverkoista ja shakkinappuloista.
Näinhän sitä elintarvikettakin voitaisiin jakaa Afrikkaan. Yksi vertainen veivaa sampoa ja toiset pelaavat shakkia. Kun eivät raukat lukeakaan osaa. Onneksi siellä ei vertaisverkkoilua tarvi rajoittaa kun ei kaistaakaan riitä.
Voisivathan ambolaiset keitää riisinsäkin tuolla auringonvalon avulla, mutta kun se riisikin on jonnekin bittitaivaaseen hävinnyt.
Paranee ja vauhdilla.
VastaaPoistaYli 20%:ssa suomenkielisen wikipedian artikkeleistakin on jo lähdeviitteitä!