Ihastuin kovin Suvi Auvisen kirjaan “Maailman viimeinen eläin”. Sen aiheena on luultavasti tosi tarina ei-biologin syventymisestä hyvin eksoottiseen maailmaan, etenkin pituudeltaan noin millimetrisiin karhukaisiin.
Varoitus: vaikka teksti on loistavan hyvää, itse kirja ei ole lukijalle mikään välipala, vaan teettää töitä.
Lukiessani pääsin hiukan sisään siihen suomalaiseen ajatteluun, joka on minulle vierasta. Kirjoittajaa kuvataan henkilötiedoissa anarkistiksi. “Oma juttu” oli minulle tuntematon verkkojulkaisu. Auvinen sai journalistina merkittävän palkinnon, ja selvästi syystä.
Ehkä tuo ajattelutapa on vanhastaan viehättänyt, koska olen mielestäni käsittänyt hyvin, että “sääntömääräinen politiikka” ja siihen liittyen edustuksellinen demokratia ovat pohjaltaan keinoja estää ihmisiä sekaantumasta omiin asioihinsa.
Näin päädyin ajattelemaan, kun näin noin vuonna 1972, että myös sisukas sosialismi ja sen muunnos. jota meillä sanottiin stalinismiksi, perustuivat lähinnä eräiden ihmisten vallanhaluun. Ihmisillä oli kirjoja, mutta he eivät opetelleet ajattelemaan.
Mielestäni anarkismi taas perustuu - eräiden ihmisten vallanhaluun.
Kun maailman asioita vetämässä on etenkin Yhdysvalloissa ja Venäjällä nytkin henkilöitä, joiden mielenterveyttä ei maksa vaivaa kehua, samassa yhteydessä on pakko sanoa, että ei meilläkään Pohjoismaissa ainakaan järki ole johtanut.
Sekä nyt istuvat poliitikot että rahoituksen asiantuntijat tietävät tai ainakin aavistavat, että näköpiirissä on valtion konkurssi, koska rahat ovat lopussa.
Panimme pystyyn aivan liian kalliin sote-järjestelmän eli ryhdyimme tekemään samaa kuin esimerkiksi koulutuksessa: korjaamaan sellaista, mikä ei ollut rikki.
Suomi rikastui ennen - tosi komeasti. Tuo rikkaus kertyi kaupankäynnistä, joka alkoi vetää 1870-luvulla, tosin aina välillä takerrellen.
Tosin osa äänestäjistä on ollut eri vuosikymmenien aikana sitä mieltä, että rajat on suljettava käypäläisiltä niin että me saamme täällä esimerkiksi myydä vähän käytettyjä heinäseipäitä toisillemme.
Sen piti kuitenkin olla selvää, miten käy maan, jonka melkein ainoa tuote on paperi. Samaan aikaan merkittävä osa maailmaa siirtyi sähköön. Amerikkaan otettiin presidentti, joka ei tiedä, ettei tietokone toimi öljyllä. Tai ainakaan minä en ole nähnyt polttomoottorilla käyvää läppäriä enkä puhelinta.
Seuraava energian muoto näyttäisi olevan se, jonka levät ja niiden perässä eräät muut keksivät joitakin miljardeja vuosia sitten: valo. Siis auringonvalo.
Puun lehti, jollaisen näette kuvassa, on ihmeellinen mestariteos.
Kun asiayhteys on imaistu edellä, pääsen sanomaan, että “rikos ihmisyyttä vastaan” on mielestäni harhaanjohtava nimitys.
Paitsi jos liityn niihin kielitieteen arvailijoihin, joiden mielestä sanan “human” takana oisi protoindoeurooppalaisen kielen *(dh)ghomon- eli maa. Silloin voisi ainakin puheen tasolla tuomita rikoksen elonpiiriä (biosfääri) vastaan.
Siinä olen samalla kannalla kiittämäni kirjan kirjoittajan kanssa, ettei ihminen eroa muista eläimistä, kuten karhukaisista tai sukkulamadoista tai sitten mehiläisistä tai hirmuliskoista, muussa kuin mittaamattomassa kyvyssään ja halussaan pahantekoon.
Luulin muuten, että aina välillä kolea kohtelu, jota olen saanut joskus kokea läheltä ja kaukaa, johtuisi ennen kaikkea sitä, että olen vastenmielinen henkilö. Kyllä asiaan on luultavasti vaikuttanut myös tämä kirjoittelu, jota aivan oikein pidettiin sopimattomana itsekeskeisyytenä ja omahyväisyytenä. Tuoioistuimistakaan en kirjoittanut väitöskirjassani niin kuin kuuluisi eli kuvailemalla niiden toimintaa alan termein, vaan sen sijaan yrittämällä tutkia niissä toimivia ihmisiä ja heidän kohdittain surrealistista tapaansa käyttää kieltä.
Siitä en kirjoittanut, että porukassa on pöljäkkeitä. Meitä pöljiä on kaikissa porukoissa, jukon suuruuteen katsomatta. Tämä kerroin, jonka nimi voisi olla Kemppisen vakio, on tutkimusteni mukaan noin 12,8 prosenttia. Siis esimerkiksi valtioneuvostossa, eduskunnassa, valtuustossa tai maitokaupan johtokunnassa ihmisiä, jotka eivät valmiuksiltaan oikeastaan sovellu sisätöihin.
Ja tähän kriittiseen massaan luen siis myös itseni. Niinpä jätin tutkimukset toisille ja ryhdyin kirjoittamaan blogia.
Minua ravistellut johdanto nakymättömään todellisuuteen eli siihen, mitä maan alla tapahtuu, on Sari Timosen ynnä muiden “Sienten biologia” (Gaudeamus).

Ihmisen ja hänen asioittensa välissä on liikaa joka sortin päättäjää, virkamiestä ja rahastajaa. Tosi on.
VastaaPoistaMitä jos otetaan se valta, joka meille kuuluu. Niin olenkin tehnyt syntymästä asti. En ole käytettävissä.
"Olen mielestäni käsittänyt hyvin, että “sääntömääräinen politiikka” ja siihen liittyen edustuksellinen demokratia ovat pohjaltaan keinoja estää ihmisiä sekaantumasta omiin asioihinsa." Kemppinen
Tuo valkoinen lehti ei ole oikea.
VastaaPoista'Mielestäni anarkismi taas perustuu - eräiden ihmisten vallanhaluun.' Kemppinen
VastaaPoistaJosku näin kuvattavan sanalla arkisti ihmisiä, jotka näkevät maailman aivan samoin kuin anarkistit mutta haluavat vain itse päästä herran paikalle.
'Meitä pöljiä on kaikissa porukoissa, joukon suuruuteen katsomatta.' Kemppainen
Se oli joku vanha preussilainen, joka jakoi ihmiset nelikenttään, älykäs ja ahkera -> esikuntaupseeri, älykäs ja laiska -> johtaja-ainesta, tyhmä ja laiska -> suoritusportaaseen ja lopuksi tyhmä ja ahkera -> maanvaiva, pidettävä kaukana kaikesta tärkeästä.
Ne on nyt 30v puhuneet ja luvanneet lupaamasta päästyään. Joka vuosi niiden lupaamat asiat ovat menneet alas päin. Vallan pitäjät ja hamuajat eivät välitä sinusta eivätkä asioista, joista puhuvat. Sinun kannattaa tietää, välittää ja puhua. Älä anna elämääsi heidän käsiinsä. Elä se itse kokonaan.
VastaaPoistaVallanpidon ruoska nyt selkääsi soittaa, julma kuin muuri läpitunkematon. Pakko on siiville nousta ja mennä sinne mihin pääsy sille on mahdoton. Nosta siis ilmoille keväinen laulu voimasta ihmisen vapauden äläkä antaudu määräyksille muille kuin tiedon ja oikeuden. Viisaus olkoon oppaana aina, silloin tie valmiina kulkea on. Enää et ryömien, madellen kulje. Siipien vahvuus on loppumaton.
VastaaPoistaSiipien vahvuus ei ole loppumaton, olen sen valitettavasti itsekin kokenut.
PoistaKannattaa olla tulilintu.
PoistaJK: ”Tuoioistuimistakaan en kirjoittanut väitöskirjassani niin kuin kuuluisi eli kuvailemalla niiden toimintaa alan termein, vaan sen sijaan yrittämällä tutkia niissä toimivia ihmisiä ja heidän kohdittain surrealistista tapaansa käyttää kieltä.”
VastaaPoistaTähän asti olen ymmärtänyt, että virallisen kankea ”tuomiokieli” perustuu siihen, että sen tarkoitus on nojata joka nurkaltaan lakikirjan pykäliin. Niinpä teot ja seuraukset on kirjattava esiin selkeästi kuin tilikirjassa konsanaan.
Surrealismi syntynee tästä perusteellisen kömpelöstä kirjaamisesta. Voin tietysti olla väärässäkin.
Olen vuosia paasannut Sotea vastaan johtuen sen tuhoisasta tarpeettomuudesta. Nytkin lukuisat sairaalat seisovat tyhjinä kautta maan koska sote-päättäjät haluavat keskittää. Tuloksena on kaksia asiaa. Keskuspaikoissa on pitkät jonot hoitoon ja monet potilaat kärsivät kuukausia tai vuosia ennenkuin pääsevät sisään että edes se virheellinen diagnoosi tehtäisiin. Harvaan asutuilla alueilla ihmisillä on tolkuttoman pitkät matkat vastaanottaviin yksiköihin. Sielläkin joutuvat jonon hännille. Kiireellinen hoito on yhtä lailla huonolla tolalla. Tästä on joitakin poikkeuksia eri paikkakunnilla koska eiväthän kaikki lääkärit ja päättäjät aivan tunnottomia ja tyhmiä ole.
VastaaPoistaMiljoona muutakin suomalaista paasaa sotejonoissa tätä järjettömyyttä, mutta "parlamentarismi" elikä lopulta kuitenkin harvainvalta (markkinavoimat taustalla) on se, joka päättää miten toimitaan.
PoistaSosialismikokeilut ovat epäonnistuneet, ja niin on nyttemmin käynyt myös "itseään korjaavan" kapitalismin.
Mutta suomalaisethan tykkää ottaa aina mallia Ruotsista (ja Ruotsi Ameriiiikasta eli perustuu systeemiin New Public Management NPM).
PoistaSamoin kävi koulutuksessa eli kaikki nyt lukioon, mars mars, kuten Ruotsissakin ollaan käyty jo vuosikymmeniä.
Minäpä sain eilen kirjastosta varauksena käsiini tuoreen, poikkeuksellisen kiintoisalta vaikuttavan kirjan, joka sekin kertoo näkymättömästä todellisuudesta. Tosin toisenlaisesta; eivät pärjää, mielestäni, itiöemän alaisen maailmat tai karhukaiset. Nimike on "Myyttinen pohjola. Matka elävien ja elottomien olentojen maailmaan" (Gaudeamus 2026), tekijöinä Vesa-Pekka Herva & Antti Lahelma. Molemmat arkeologeja, toinen professorina Oulussa, toinen yliopistonlehtorina Helsingissä. Aikaisemmin olen lukenut heiltä museosta ostamani pikku kirjan "Esihistoria on tässä" (2017), joka oli pohjasuunnitelma Kansallismuseon uudelle perusnäyttelylle. Silloin miellyn heidän tekstiinsä suuresti.
VastaaPoistaVasta vähän ehdin lukea ehtoolla; tänä iltana olisi tarkoitus jatkaa. Sen verran uskoakseni pääsin vihille, että nyt kyse ei ole tavanomaisesta "tällaisia uskomuksia ja myyttejä Fennoskandian pohjoiset kansat elättelivät muinaisuudessa" jne. Ei, kirjoittajien sanomalla vaikuttaisi olevan myös vahva kytkentä nykyäänkin elävien ihmisten (tiedostamattomaan) maailmankuvaan ja itse elämään.
Keskeistermiksi ja, ennen muuta, -sisällöksi nousee "relationaalisuus". Muutama näyte valaissee asiaa: "Relationaalisuus hylkää ihmiskeskeisyyden ja essentialismin, jotka leimaavat nykyaikaista länsimaista ajattelua." - "Koska relationaalisuus pohjautuu ajatuksiin, jotka eivät sovi rationalismin maailmankuvaan, useat relationaaliset näkemykset voivat vaikuttaa taikauskoisilta tai järjettömiltä." - "Relationaalinen tietäminen nojaa erityiseen ja tilannekohtaiseen tietoon, ei lausekkeiksi kiteytettyihin abstrakteihin "lakeihin", jotka ovat luonnontieteisiin pohjautuvan länsimaisen maailmankuvan keskeisiä osia." Niinpä puheenalaisen näkemyksen mukaan ”esimerkiksi puu voi olla persoonan kaltainen olento yhdessä vuorovaikutustilanteessa ja toisessa pelkkä objekti”. Rajat liudentuvat.
Paljon hienoja sanoja? Ja enemmänkin: Paljon melua tyhjästä? Voi olla (vaikka en sitä itse menisi missään nimessä sanomaan niukan tähänastisen tutustumiseni perusteella). Joka tapauksessa kirjan itse pohjoisen arkeologiaa (ja historiaa) käsittelevä runkoteksti (I Maa; II Meri; III Taivas) vaikuttaa olevan todellinen tuoreen ja uusia näkökulmia avaavan tiedon aarreaitta. – Ehkä petyn ja siksi pidättäydyn kaikesta ”suosittelusta”.
Kaikissa tapauksissa ”koviin” luonnontieteisiin perustuvaan maailmankuvaan kallionlujasti luottavillekin sopinee Hervan ja Lahelman aluksi kehyksenä esittelemän ”Villi Pohjola” -televisiosarjan erään henkilön lausuma Hamlet-sitaatti: ”Taivaassa ja maas’ on paljoa, jot’ ei sun järkioppis uneksikaan.”
Aasin tai hevosen silmät voidaan peittää ja se voidaan ruoskia kulkemaan loputtomasti ympyrää ja pyörittämään painavaa laitetta. Sama tehdään ihmiselle tulos- ja säästötavoitteen nimissä. Ennen sanottiin, että Suomen hevosen on saatava kulkea ilman katseen rajoittamista. Niin muuttuu maailma, Eskoseni.
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista lukea perusteellinen tutkimus päättäjien ja virkamiesten tilasta: mielen, moraalin, puolueettomuuden, ajatuskyvyn, muistin, päämäärätietoisuuden, tolkun ja työkyvyn tilasta. Sitä ennen olisi tietysti perusteellisesti kerrottava, mitä nämä sanat tarkoittavat.
VastaaPoistaErinomainen kirjotus taas.
VastaaPoistaAinut kappale, joka ei kuulu joukkoon, on tämä ehkä vähän populistinenkin ja ilmeisesti "tasapainottavaksi" tarkoitettu heitto:
"Tosin osa äänestäjistä on ollut eri vuosikymmenien aikana sitä mieltä, että rajat on suljettava käypäläisiltä niin että me saamme täällä esimerkiksi myydä vähän käytettyjä heinäseipäitä toisillemme."
Ehkä jo hieman väsynytkin stereotypia tuollaisesta kansanosasta ei taida olla ihan tästä maailmasta. Vienti, avoin vuorovaikutus ja kaupankäynti maailmalle ovat kaikkien intressissä. Ne eivät edellytä sitä, että Suomesta tehdään maailman hövelein sosiaalitoimisto koko maapallon väestölle.
Saattaa nimittäin olla, että Suomen kantokyky ei tuohon riitä, kun edes omia ei oikein pystytä ylläpitämään siitäkän huolimtta, että velkavuoremme koko ajan vain kasvaa.
Ehkä vllkaisu Ruotsiin avaa astelmaa hieman.
Kaikki Suomen taloutta ja suomalaisten elämää ylösrakentava kanssakäyminen ja maahanmuutto on toivottaa. Ja sen vastakohta taas ei.
Mutta tällä pikku finessillä viilattuna manio teksti. Kiitos siitä.
Tuo Matiaksen siteeraama kemppismi paljastaa kuinka vaikeaa tosiasioiden tunnustaminen - eli viisauden alku - voi joskus olla ihan fiksuillekin ihmisille.
PoistaTilanne on erinomainen jumalallisen väliintulon ansiosta: Ἄρτεμις ex machina. ἀπὸ μηχανῆς θεός suo mahdollisuuden yhä uusille jumalolennoille nousta luotamme ja laskeutua keskuuteemme. Mysteeriä hyväksikäytetään eniten USA:ssa ja Venäjällä, mutta pieni Suomi on tällä teatteritaiteen alalla kirkkaasti kolmas. Ei pidä unhoittaa poies, että Suomessa kenestä vaan voi tulla mitä vaan, on se niin monesti nähty.
VastaaPoistaAristoteles kritisoi ihmeitä ja yllätyksiä, joita niin kotimaamme ilman tekoälyäkin kuin verkkojulkaisut tulvivat yli äyräitten: "On ilmeistä, että juonenkäänteiden ratkaisujen... pitäisi syntyä itse juonesta, ei keksinnästä, kuten Medeian ja Iliaanin kotiinpurjehdusta käsittelevässä kohdassa. Kekseliäisyyttä on käytettävä draaman ulkopuolisissa asioissa - joko aikaisemmissa tapahtumissa, jotka eivät ole ihmisten tiedossa, tai myöhemmissä tapahtumissa, jotka on ennakoitava tai ilmoitettava... Tapahtumissa ei saa olla mitään epätodennäköistä, muuten ne ovat tragedian ulkopuolella, kuten esimerkiksi Sofokleen Oidipuksessa." Aristoteles kannattaa realismia toisin kuin elämä.
VastaaPoistaSuomessa arvotetaan vain sitä, joka ottaa palstatilan haltuun ja varaa sen itsekehulleen. Joka toista kehuu, saa ylleen väheksyjien vihat.
VastaaPoistaÄijällä ei ollut autoa mutta muutaman hepan peräprutku ja soutuvene. Olivatpa kessuhurrit appivanhemmat käymässä toiselta puolen Suomea, niin äijä tuikeana muistutti, että veneessä ei tupakoida, ja kiskoessa konetta käyntiin alkoi miestä sapettaa yhä enemmän, jolloin kirosana poikineen livahti ilmoille. Esikoinen uskaltautui huomauttamaan, että isän jatka vai oliko se ahteri oli bensaletkun päällä. Kun systeemi vihdoista viimein prutkahti käyntiin, komensi hän jokaisen siirtymään himpun verran tuhdolla tasapainon saavuttamiseksi, kenet mihinkin suuntaan. Mielialansa vähitellen kohetessa kaikkien toteltua kaivoi hän tupakkiaskin ja tulitikut taskusta ja pani tupakaksi. Tätä kaikkea appivanhemmat kertoivat toisella puolen Suomea värittäen tarinaa sopivasti.
VastaaPoista"Amerikkaan otettiin presidentti, joka ei tiedä, ettei tietokone toimi öljyllä. Tai ainakaan minä en ole nähnyt polttomoottorilla käyvää läppäriä enkä puhelinta."
VastaaPoistaEi kai ihan raakaöljyllä, mutta siitä jalostetulla tuotteella kai? Dieselgeneraattoriko se on masiinan nimi? Toimii dieselillä ja tekee sähköä? Sellanenhan pitäisi olla joka huushollissa nykyään.
"Kun maailman asioita vetämässä on etenkin Yhdysvalloissa ja Venäjällä nytkin henkilöitä, joiden mielenterveyttä ei maksa vaivaa kehua, samassa yhteydessä on pakko sanoa, että ei meilläkään Pohjoismaissa ainakaan järki ole johtanut."
VastaaPoistaEikös näitä tällaisia ole ollut aina?
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet paksuja. Perunan kulutus tulisi palauttaa 60-luvun tasolle.
VastaaPoistaEn nyt kehuisi suomaistenkaan järkevyyttä. Elämä on valintoja. 500 miljoonaa euroa panssarihaupitsehin vai terveyden huoltoon. Listahan on loputon. Se on turha itkeä jos omilla valinnoilla ajetaan talous alas ja rahat loppuu. Enkä nyt puhu mistään talouden rakenteista ja liian jäykistä työmarkkinoista.
VastaaPoistaOn mielenkiintoista huomata että Suomen historian menestyskaudet ajoittuvat siihen kun Suomea on hallittu Pietarista ja suomettumisen aikaan.
Jaa että ihmisten omilla valinnoilla muka talous on ajettu alas!
PoistaJos joku persu esittäisi samat jutut ja väitteet kuin Suvi Auvinen, niin raastupa kutsuisi ja tuomio pätkähtäisi kovimman mukaan. Hänhän on ehdottanut mm. pään leikkaamista Stubbilta!
VastaaPoistaSitä sopii verrata vaikka Päivi Räsäsen tuomioon, jonka syy ja perustelut ovat niin naurettavaa piperrystä, etteivät ne menisi läpi edes Venäjällä.
Juutas puhuu asiaa oikeuslaitoksemme tasosta. Ja yhteiskunnastamme laajemminkin.
PoistaMedia on näissä homissa yksi vastuuton mutta populistinen valtiomahti ja suuri vaikuttaja, joka kiskoo vinoon, minkä ehtii ja jaksaa. Ja kyllä se jaksaa (klik, klik, klik, ...).
Stubbin pää ei ole mikään kansanryhmä joka nauttisi lainsuojaa.
PoistaPäivi Räsäsen artikkelit ovat valtavirtapolitiikkaa Venäjällä joten siellä hän luultavasti saisi niistä mitalin tai kirjalllisuuspalkinnon. Ilmeisasti Juutas ja Matias haluavat tännne venäläistä oikeuslaitosta.
PoistaOikeuslaitos noudattaa meidän eduskuntamme säätämiä lakeja. Jos laki ei miellytä, ei voi mitään. Ellei sitä sitten muuteta. Ja varsinaista populismia leimata oikeuslaitoksen tasoa yhden päätöksen perusteella, oli siitä mitä mieltä tahansa.
Poista"Hänhän on ehdottanut mm. pään leikkaamista Stubbilta!" Missä? Milloin? Todista.
VastaaPoistaTodista ettei ole.
Poista