Kuvan lentävä lehmä on oikeastaan kultainen vasikka. Maahanmuuttajat olivat kyllästyneet Moosekseen, joka juoksi vuorella saamassa salasanoja. Siitä on jo kauan. Tuskin muistan niitä aikoja.
Mutta tulevaisuus on jo menossa. Korvissa suhisee.
Pitää paikkansa, että Edwin Frankin “Stranger Than Fiction” (Oudompaa kuin kuvitelma / sepite) kai kielletään, koska siinä on etevyyden opit.
Saarikoskesta ei koskaa oikein tulut mitään. Se ei johtunut siitä, että hän oli hutilus ja niin kiintynyt päähän meneviin juomiin, ettei aina osunut paperilla kynään. Se ei johtunut edes siitä, että hän oli kauhavalainen, isänsä puolelta. Mathias Simonpoika kätti Ylikylässä sukuniminään myös Luomaa ja Hemminkiä.
Pentti kuunteli. Hän ei ollut tiennyt, kunnes kuuli minulta, että Salama oli ollut jumalaa paossa eli kateissa oikeudenkäynnistään Kauhavalla. Syy saatto oa se, että hän oli suorittanut asevelvollisuutensa siellä, teknisellä puolella.
Tapasimme usein etenkin siihen aikaan, kun hän osti taloa Keravalta, tai Antti Hyry ja minä ostimme ja kustantaja maksoi.
Eteväksi ryhtyminen edellyttää epäselvää puhetta. Ihmiset eivät useinkaan saaneet selvää, mitä Erik Tawaststjerna tai Paavo Haavikko sanoivat. Kirjoittaminen ei auttanut sitä asiaa.
Lainatkaa tätä. Tuomas Anhava oppi tämä jostain: sisältö määrää muodon. Muoto määrää sisällön. Ne on voitava vaihtaa milloin tahansa, myös kesken lauseen.
Frankin on oikeassa sanoessaan, että todellisuus luo kirjallisuuden ja siksi 1900-luvun romaani on 1900-luku. Tosin hän on väärässä. Kirjallisuus luo todellisuuden. Stalin on luettavissa Dostojevskista 60 vuotta aikaisemmin.
Frankin etevyyskurssi on hyvä, koska se on vaivalloinen. Kuka todella haluaisi lukea nämä: PROLOGUE: THE ELLIPSIS: Fyodor Dostoevsky’s Notes from Underground PART I. BREAKING THE VESSELS 1. THE VIVISECTOR: H. G. Wells’s The Island of Doctor Moreau 2. THE ABYSS: André Gide’s The Immoralist 3. SHUTTER TIME: Alfred Kubin’s The Other Side and Franz Kafka’s Amerika 4. YOUTH AND AGE: Colette’s Claudine at School and Rudyard Kipling’s Kim 5. THE AMERICAN SENTENCE: Gertrude Stein’s Three Lives 6. A WORLD OF LITERATURE: Machado de Assis’s The Posthumous Memoirs of Brás Cubas and Natsume Sōseki’s Kokoro 7. HIPPE’S PENCIL: Thomas Mann’s The Magic Mountain 8. WHAT DID YOU DO IN THE WAR? Marcel Proust’s In Search of Lost Time and James Joyce’s Ulysses PART II. A SCATTERING OF SPARKS 9. FOR THERE SHE WAS: Virginia Woolf’s Mrs. Dalloway 10. NICK STANDS UP: Ernest Hemingway’s In Our Time 11. CRITIC AS CREATOR: Robert Musil’s The Man Without Qualities 12. THE HUMAN AND THE INHUMAN: Italo Svevo’s Confessions of Zeno and Jean Rhys’s Good Morning, Midnight 13. THE EXCEPTION: D. H. Lawrence’s Sons and Lovers and The Rainbow 14. THE END: Hans Erich Nossack’s The End and Vasily Grossman’s Life and Fate PART III. THE WITHDRAWAL 15. DON’T CRY: Anna Banti’s Artemisia and Chinua Achebe’s Things Fall Apart 16. REFLECTIONS ON DAMAGED LIFE: Vladimir Nabokov’s Lolita and Alejo Carpentier’s The Lost Steps 17. THE WHOLE STORY OF AMERICA: Ralph Ellison’s Invisible Man 18. BOOM: Gabriel García Márquez’s One Hundred Years of Solitude 19. INTO THE ABYSS: Georges Perec’s Life A User’s Manual 20. BEING HISTORICAL: Marguerite Yourcenar’s Memoirs of Hadrian and Elsa Morante’s History 21. THE ENIGMA OF ARRIVAL: V. S. Naipaul’s The Enigma of Arrival
Näyttäisi että näistä 18 on julkaistu myös suomeksi. Camusin ja Böllin sivuuttaminen on antaaksiantamatonta.
Ota se lyijytäytekynä pois rintataskusta.
VastaaPoista" ... Eteväksi ryhtyminen edellyttää epäselvää puhetta. ..."
Tästä ei voi olla kuin samaa mieltä.
kaksi musiikkimaestroa keskustelee keskenään
Eikös Saarikoski ollut, omasta mielestään ainakin hyvin vahvasti, ja äitinsä puolelta, karjalan poikii?
VastaaPoista'Tis strange—but true; for truth is always strange;
VastaaPoistaStranger than fiction.
Byron: Don Juan canto 14, st. 101
Yrjö Jylhä alkoi suomentaa Don Juania 1930-luvulla, mutta yhtään kustantajaa ei kiinnostanut. Otteita on antologioissa, mutta tuota kohtaa varmaan ei? "Totuus on tarua ihmeellisempää" on tietty vakiintunut sanonta.
Euroopan omituisuus johtunee härän keskeisyydestä sen taruissa, historiassa ja nykyisyydessä. Mitä olisivat Mesopotamia, Foinikia, Eurooppa, Kreikka, Espanja ja tähtitaivas hedelmällisyyden edustajitta eli härjittä. Joka härjillä ajaa, se härjistä puhuu, on se niinkin, juuri siksi myytit niitä vilisevät. Kuuna kullanvalkeana ei suomalainen silti härkää palvo ellei horoskoopissa. Labyrintiksi menee ilman Ariadnea, jos ei tunnista sitä mistä on kuten Platon muistuttaa ohjeena, vaan alkaa heinille härkäin ja muulien. Siksikään Saarikoskesta ei tullut muuta kuin nerokas, että ei härkiä ihaillut vaan puhui ytimekkäästi kuin paras helleeni. Se oli hänen äidinkielensä, Pindaroksen, Odysseuksen ja Pegasoksen puhe, ei härkäin mölinä eikä spanjoorien. Menneisyys on tulevaisuutemme, mutta ei kaikki menneisyys.
VastaaPoista
VastaaPoistaOlipa tiukka paketti vuoden lopuksi, täytyy tutustua siihen vähitellen. Voisi tuon Frankin kirjan lukeakin, mutta en taida enää viitsiä. Sinänsä mielenkiintoinen uusi kaanon, vuosisata fiktiona, fiktiota, fiktiossa, romaanin muodossa ja romaanin muoto vuosisadan aikana, jos oikein ymmärsin. Mutta ei kai haittaa, jos oli väärin ymmärretty. Rajaaminen on varmasti ollut vaikeaa. Yli puolet tuossa mainituista olen jostain syystä lukenut, mutta tuskin tullut sen etevämmäksi - jos kohta tyhmemmäksikään.
Yhden kirjan tilasin kirjastosta, Hemingwayn "In Our Time", tosin ruotsiksi Hangosta, koska se näyttää olevan hieman erilainen novellikokoelma kuin ne, joita olen aikoinaan lukenut.
Tove Jansson vietti lapsena useita kesiään Tukholman saaristossa äitinsä suvun kesäpaikassa, ja koska äidinisä oli pappi, Raamatun kertomukset olivat niin tuttuja, että niitä saattoi leikkiäkin. Niinpä Tove rakensi ensimmäisen taideteoksensa, kultaisen vasikan, jonka ympärillä lapset sitten tanssivat. Taisi olla niin, että se herätti jotenkin pahennusta aikuisissa ja patsas oli purettava. Tai sitten minä kerron satuja.
Ei varsinaisesti vasikka eikä lehmä. Kiellettyjä kumminkin nyt. Ennen toipilaalle, lapsellekin, tarjottiin hyvin valmistettua vasikanlihaa, jota lääkäriprofessori neuvoi antamaan hänelle. Nykyisin eivät edes terveet saa nauttia punaista lihaa. Vaikka se taivaasta tulisi. Nyt se on kana joka on terveellistä, mutta ei sekään suosissa. Siksi lisäaineista koottua lumetta, joka näyttää vähän lihalta.
VastaaPoistaMihin kansa tarvitsee mooseksia, kieltoja ja käskyjä, joita ei noudateta. Nojaa taidan tietääkin. Mooses on niin aikansa elänyt ja sen tuotetta että ei kiinnosta. Jotakin rajaa täytyisi olla, mutta ei sellaista mitä hän edustaa. Läskimoosesta ei enää pidä palvottaman, liha on ankarimmin kielletty. Kuolee jos sitä syö ja tulee ne kaikki vaivat ja tauditkin. Ja maailma tuhoutuu, mutta atomipommit turvaavat elämän.
VastaaPoistaLönnrot kerää kasveja kateudesta vihreänä mutta härkää hän pelkää ja hänen perässään koko Suomi. Lihaa ei ole syödä asti kun pettukin alkaa loppua. Ketä Lönnrot palvoo ja kenen nimen hän juoksi kartalle, sen tiedämme sanomattakin.
VastaaPoistaKasvoi härkä Karjalassa,
Sonni Suomessa lihosi,
Ei ollut suuri, eikä pieni,
Oli han oikea vasikka:
Hämehessä häntä häilyi,
Pää keikkui Kemi-joella,
Sata syltä sarvet pitkät,
Puolta toista turpa paksu,
Viikon kärppä kääntelihe
Yhen kytkyen sialla,
Päivän lenti pääskyläinen
Härän sarvien väliä,
Hätäisesti päähän pääsi
Keskenä levähtämättä,
Kuun juoksi kesä-orava
Häpähältä hännän päähän,
Eikä päähän pääsnytkänä,
Ensi-kuussa ennättänyt.
Sepä vallatoin vasikka,
Sonni suuri Suomalainen
Karjalasta kaimattihin
Pohjan pellon pientarelle,
Sata miestä sarviloista,
Tuhat turvasta piteli
Härkeä taluttaessa,
Pohjolahan tuotaessa.
Härkä käyä källeröitti
Sariolan salmen suussa,
Syöpi heinät hettehestä,
Selkä pilviä siveli,
Eikä ollut iskiätä,
Maan kamalan kaatajata
Pohjan poikien lu'ussa.
Kieltojen ja määräysten kammitsoima ihmiskunta tuhoaa itsensä. Sallimus olisi ollut sallivampi, mutta kukapa sitä kuunteli.
VastaaPoistaAsiat ovat epäselvempiä kuin suuret sanat ja nerojen puheet.
VastaaPoistaEmme elä pelkistä kielloista ja käskyistä. Vaan pelkästään niiden rikkomisesta. Eniten kansan eniten kunnioittamat ja vähiten uskovat katinkultavasikat.
VastaaPoista"Lääkärin vaitiolovelvollisuus säilyy, vaikka hän olisi lopettanut toimintansa ja sulkenut vastaanottonsa. Olen nähnyt jopa korkean syyttäjäviranomaisen pohdinnan, mitä terveydentilaa koskevia tietoja muuan oli saanut ystävänä ja mitä lääkärinä. Erottelu on virheellinen. Lääkäri on vaitiolovelvollinen myös terveystiedoista, jotka hän on kuullut kahvilassa." Kemppinen