Tulen tekemisen jälkeen ehkä rajuin keksintö oli neula.
Tämä ajatus ei ole uusi. Luusta tai eläimen hampaasta valmistettuja neuloja on löydetty, ja niissä on tuo ihme: neulansilmä.
Kun Homo sapiens ja serkku Neanderthal menestyivät Keski-Euroopassa, jääkausi oli vielä täydessä vauhdissa. Tavanomainen viimeisimmän jääkauden päättymispäivän arvio on 12 000 vuotta eaa., mutta sen jälkeenkin tuli nuorempi Dryas-kausi eli hyvin kylmä, ja myös 1400-luvun-1700 -luvun pikku jääkausi oli täyttä totta.
Todella hyvä neula ja erinomainen käsityötaito tarvitaan varusteisiin, joita ilman ei elä kymmenien asteiden pakkasessa. Suomen Lapista tuttu peski on ommeltua turkista.
Ehkä kysymys tekoälystä on väärin esitetty. Fiksun oloisen tekstin lisäksi kenen tahansa käytettävissä oleva AI muuttaa maailmaa esimerkiksi käännöksillä. Esimerkiksi opiskelija voi perehtyä tekstiin, vaikka ei osaa lainkaan kieltä, jolla se on julkaistu.
Se ajatus on lujassa, että oppiminen ja tekstin lukeminen on sama asia. Entä jos se on vain osittain totta?
Areenassa on on erittäin hienoja dokumentteja. Nyt jäin pohtimaan erästä, joka kertoo juuri jääkausista.
Hyllyssäni on runsaanlaisesti yliopistotason arkeologian ja paleontologian kirjoja. Jotkut niistä ovat vakiintuneita klassikkoja, muutamat sangen uusia.
Siitä, mitä televisio näyttää ei ehkä kannattaisi tehdä kirjaa. Osittain mullistavia faktoja on tullut satamalla, etenkin noin viimeiset viisi vuotta. Nyt katsomassani ohjelmassa porattiin näytteitä sukupuuttoon kuolleiden eläinten luista. Mukana olivat mammutit, otus jota ennen sanottiin sapelihammastiikeriksi, vaikkei se ole tiikeri, ja villasarvikuono.
Yksi mammuteista oli kuollut aliravitsemukseen eli siis nälkään.
Televisio näyttää vain hurjasti vilistäviä numerosarjoja ja mainitsee kevyesti, että mammutin genomi on avattu. Koska se ei kuulu asiaan, sitä ei mainita, että avattua genomia pengottaessa eli geenejä lajiteltaessa toimessa on tekoäly. Sen tietoteknikan avulla, jota itse käytin yliopistolla kymmenisen vuotta sitten, kenellekään ei tainnut tulla mieleen, että luujauhosta päästäisiin viisikymmentä tuhatta vuotta sitten kuolleen yksilön asioihin. Jopa se vuosi pari sitten mainittu asia, että Britannian vanhin ihmisen luuranko, Cheddarin mies, oli iholtaan tumma ja sinsilmäinen, perustuu geenien eli siis muun muassa aminohappojen emäsryhmien luokitteluun. Jäin näitä lajiteltavia tietoja on miljardi, tai tuhat miljardia, siis yksilöä kohti.
Mikään kirja ei ole yhtä havainnollinen kuin filmi esitettäessä tulen tekemistä. Ranskalainen professori on opetellut taitavaksi kiven pirstojaksi ja näyttää, miten ja mistä kivestä tehdyillä aineilla ja millaista kääpää taulana käyttäen tuli syttyy luolaan muutamassa minuutissa.
Tulen valossa on kuvasta päätellen suorastaan mukava ommella turkkia ja punoa suonista nuoraa.
Tässä itse asia on tuttu - minulle partiopoikavuosilta - mutta ei tarpeeksi tuttu. Itse asiassa tupakansytyttimeni on tulus. Niitä saa eurolla kappale kaupasta. Piikivi ja metalliratas = kertakäyttösytkä. Butaanin (“nestekaasu”) sijasta voisi tietenkin polttaa lankaa tai vaikka heinää.
Mahdollinen vastaväite kai on, että mitä tuo tavallista ihmistä kiinnostaa. Vastaus väitteeseen on, että sota, joka paukkuu aika lähellä meitä, käyttää uusinta tekniikkaa.
Älyammus - niitä on nyt käytössä - voi ikään kuin jarruttaa lukemaan kadunnimikilvet ennen kuin se rysähtää liiteriimme, muutaman sentin tarkkuuudella, täsmälleen hakkuutukkiin, tuhannen kilometrin päästä…
Sanoisin ettei asia ole yhdentekevä.
Katsoin myös tuon jääkausidokumentin. Siinä tutkittiin myös ihmisen DNA:ta ja todettiinkohan siinä, että Afrikan ulkopuolella olevilla ihmisillä on vaihteleva määrä myös neandertalinihmisen DNA:ta. Ehkä pari%. Tämä on ollut valtavan hyvä asia, koska se on estänyt tehokkaasti myös sukusiittoisuutta. Neandertalinihmisellä oli myös isommat aivot, joten sieltä on voinut periytyä valkoihoisten isompi älykkyysosamäärä, jota Tatu Vanhanenkin aikoinaan tutki. Vähän ihmetyttää tuo jääkauden ihmisen tummuuteen vetoaminen. Taitaa olla ideologinen välttämättömyys nykyään.
VastaaPoistaKaikkein uusimpien tutkimusten mukaan myös Afrikan pohjoisosissa on jonkin verran neanderthalgeenejä. Syynä jo sekoittuneiden väestöryhmien paluumuutto Afrikkaan.
Poista"Tutki".
PoistaJääkauden ihmisen tummuus on DNA-näytteistä todettavissa. Vanhasen "tutkimukset" ovat huuhaata. Afrikan ulkopuoliset ihmiset (näihin kuuluu ihonväriltään kaikenlaisia) eroavat perimältään toisistaan vähemmän kuin Afrikassa asuvat keskenään.
PoistaHomo neanderthalensiksen aivot olivat tilavuudeltaan suuremmat kuin H. sapiensin, mutta myös rakenteeltaan osittain erilaiset: esimerkiksi pikkuaivot ja takaraivolohko olivat suurempia. - Toisaalta koko ei ole koko totuus ja lajin älykkyydestä on paha mennä sanomaan mitään; laskussa se älyn määrä on nykyään meillä länsimaalaisilla nykyihmisilläkin. Tatu Vanhasta ei silti kannattane edelleenkään siteerata, mikäli haluaa pysyä edes jollain lailla vakavasti otettavien kirjoissa.
PoistaSiinä taas ei ole mitään ihmeellistä, että viimeisimmän jääkauden jäljiltä täällä hiippaili varsin tummahipiäistä sakkia. Missä vaiheessa he olisivat ehtineetkään vaalentua, kun koko Pohjoinen Eurooppa oli kymmenien tuhansien vuosien ajan jään peitossa?!
Vaalea iho on sopeutuma leveysasteillamme vallitsevaan vähäiseen ympärivuotisen auringonvalon määrään ja sitä kautta D-vitamiinin saantiin. Syntynyttä mutaatiota - joka uusimman tutkimustiedon mukaan alkoi yleistyä vasta joskus pronssikaudella - voi pitää melkoisen onnekkaana, koska muutoin me olisimme riisitautisia koko porukka ja kärsisimme muista vakavista D-vitamiinin puutosoireista. Toki myös runsas kalan syönti lienee avittanut esi-isiämme ja -äitejämme ylläpitämään kalsidioli-varastojaan edes jollain minimitasolla. Päiväntasaajalla asuviaen ihmisten ei sitä vastoin sellaisista asioista tarvitse murheita kantaa.
Tosiaan, maanviljelyyn keskittyminen vaalenti, koska vasta sitten alkoi riisi- ym. taudit jäytää D:n puutteessa. Vaaleaihoisemmat saattoikin olla tuontitavaraa, siirtolaisvirtaa Syyriasta päin, jossa maanviljely keksittiin.
PoistaMMM...
Professori Tatu Vanhasen tutkimuksia on aivan turha vähätellä. Mikään muu seikka ei selitä Afrikan takapajuisuutta niin hyvin, kuin sikäläisten ihmisten vaatimaton älykkyys.
PoistaKannattaa myös muistaa, ettei Tatu Vanhanen suinkaan itse tehnyt älykkyystestejä, vaan hyödynsi suurta joukkoa aiemmin tehtyjä. Ymmärtääkseni älykkyystestejä tehdään edelleen aika runsaasti mm. USAssa?
PoistaOn tietysti vaikea tehdä älykkyystestiä, joka ei olisi kulttuurisidonnainen. Jos ei osaa lukea eikä laskea, eikä tunne kirjaimia eikä numeroita, eikä ole tottunut piirroksiin ja kuvioihin, niin vaatinee aikamoista älykkyyttä saada testistä edes keskinkertainen tulos.
Oletan, että tällaiset asiat on testeissä otettu huomioon? Ylipäätään ihmispopulaatioiden välillä on monenlaisia eroja, joten miksei myös älykkyydessäkin. Mutta ovatko ne jotenkin ratkaisevia, who knows.
Isokenkäisten ja aivoisten ansiosta maapallo tuhoutuu saasteisiin ja atomisotiin. Yhteisöjen sairaudet surmaavat jo sitä ennen hautuumaittaan hyviä ihmisiä. Vuoden ajan sen näki Maria J:sta. Isoaivoiset ja kenkäiset eivät hellitä. He hirnuen jatkavat hirmutekojaan. Mariat pääsevät vapauteen neulansilmän kautta. Se on heille ainoa tie aivokkaitten rakentamasta maailmasta.
VastaaPoistaPari viikkoa sitten päätin kysyä tekoälyltä, mistä on peräisin lukion englannin tekstikirjasta mieleen jäänyt lause "I know a good many stories but this time I'll tell you one that is quite true". Se osasi heti kertoa, että lause on Tolkienin teoksesta "Taru sormusten herrasta". Kertoi myös, mistä osasta ja mihin tarinaan lause liittyy.
VastaaPoistaTämänkertainen neula-asia palautti mieleen, että lauseen jälkeen tekstissä käytettiin sanoja "axes", "knives", "hammers" ja "needles". Tekoälyltä taas kysymään. Hänpä olikin muuttanut mielensä: "Pahoittelen mahdollista epäselvyyttä aiemmassa viestissäni. Kyseinen lause ... on itse asiassa peräisin Tolkienin teoksesta "Hobitti" eikä "Tarun Sormusten herrasta". Kysyttäessä ei osaa kertoa, missä kohdassa jompaakumpaa teosta nuo sanat ovat käytössä. Tunnen itseni yhtä fiksuksi.
Täysin avuton on tekoäly, kun haluan tietää, missä suomalaisessa kaunokirjallisessa teoksessa käytetään sanaa "voilokki". Sen mukaan voilokki on
"suomen kielen puhekielellinen ilmaus, ja se tarkoittaa sekavaa tai sotkuista tilannetta". Toivottavasti ei. Äitini halusi kerran selvittää, missä teoksessa oli hauska tarina, jossa puhuttiin voilokista. Kysyi kirjastossa kirjastonhoitajalta. Tämä ei osannut sanoa mutta aikoi kysyä äidiltään, joka aivan oikein osoitti Jotunia.
Siitä syntyy kunnon voilokki, kun älyammuksilla (ihmisen kehittämillä lentävillä hirmuliskoilla) aletaan ratkoa yksityisiä arkielämän ristiriitoja.
margariinivaris
PoistaNoita spekulatiivisia uutisia "tummaihoisesta Cheddarin miehestä" (tässä yleisluonteisena teknisenä terminä) ilmestyy vähän väliä lehtien palstoilla ja verkossa. Tyylilajia voisi luonnehtia sanoilla "menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua". Useimmiten niistä paljastuneista salaisuuksista ei kylläkään jonkin ajan kuluttua pukahdeta enää mitään eikä missään. Ilmeisesti nykyaikaisessa huomiotaloudessa on yritettävä lyödä mynttiä myös arkeologian, geologian, paleontologian jne. avulla.
VastaaPoistaNäin maallikkona tuntuu, että todella merkittävältä vaikuttavia uusia teorioita jää laajalta yleisöltä pahasti katveeseen. Esimerkkinä sellaisesta voisi mainita Reijo Pitkärannan kymmenisen vuoden takaisen väitöstutkimuksen. Pitkäranta teki maaperätutkimuksia Suupohjan alueella. Hänen tekemiensä havaintojen ja muiden pohjoismaisten tutkimusten perusteella tuolloin pääteltiin, että Veiksel-jääkausiaika oli valtaosaltaan jäätön, myös nykyisen Suomen alueella. - Kuka vielä muistaa?
Tv:n dokumenteissa yleensä teollisen vallankumouksen Wattin höyryjen esittelyjen varjoon tahtoo jäädä koneneulojen, tekstiilikoneiden, vallankumous, jota valaisi muistaakseni mm. Bill Bryson (Lyhyt historia lähes kaikesta) ja joka pisti suuren Intian käsityöläiset polvilleen ja köyhyyteen.
VastaaPoistaMMM...