Minulla on taipumus liioitella koulutuksen merkitystä. Luultavasti en kuvitellut itseäni jotenkin salaperäisesti toisia paremmaksi, vaikka tuntui hauskalta ilmoittaa puhelinluetteloon “varat.” Sen voi lukea varattomaksi. Oikeastaan se tarkoitti varatuomaria.
Ministeriön katsaus koulutuksesta ynnä muusta tuli.
Näette linkistä perustiedot, jotka on esitetty korukielellä. Tulos on monien tuntema mutta ei kaikkien tunnustama. Ainakin vuoden 1991 romahdus vaikuttaa yhä tuhoisasti. Selvityksestä voi lukea, että tuolloin vallinneelle tasolle ei päästä ehkä enää koskaan.
Taustalla on tuttu oletus: parempi koulutus merkitsee suurempia tuloja ja mahdollisesti parempaa elämää. Lukija tietää, etteivät nämä ole päteviä johtopäätöksiä, mutta tuon suuntaisia todisteita on. Itse pidän hyvänä, että ihminen lukee ylioppilaaksi ja jos vain voi, siitä eteenpäinkin.
Se sananlasku ei ole totta, että joku tietty ihminen on liialla opetuksella pilattu hyvä työmies. Liialla opetuksella on paljon pilattu. Sen uhreista ei saa hyvää työmiestä millään keinoin.
Olemme tekemisissä sellaisten käsitteiden kanssa kuin “herra”. Kekkonen sanoi, ettei ole herra. Mitä hän tarkoitti, sitä en tiedä. Muistaakseni hän väitti olevansa helvetin hyvä jätkä. Se ei ollut totta. Hyvä presidentti hän oli. Hän väitteli puolueen sisäisten riitojen takia tohtoriksi väitöskirjalla, joka jäi keskinkertaiseksi. Riitoja aiheutti luulo, että ainakin pääministerin olisi pitänyt olla tohtori (Sunila, L. Kr. Relander). Tuo huono ajatus riivasi pahiten edistyspuoluetta (Ståhlberg, Kivimäki, Cajander jne.). Viisas Ryti ei väitellyt, vaan hankki huimat tiedot meri- ja kuljetusoikeudesta ja kansainvälisestä kaupasta suoraan. Hänet kuvaillaan aina pankkimieheksi, vaikka hän oli maan parhaita vientikaupan sopimusten ja maksujärjestelyjen tuntijoita.
Ryti oli perehtynyt vesivoimaan. Valtio osti varhain Imatralta kosket ja jatkoi samaa rataa 30 vuotta. Rytin appi Julian Serlachius oli maan paras vesioikeude tuntija. Samalla alalla jatkoi kokoomuksen puheenjohtaja pääjohtaja, professori Kyösti Haataja, joka oli kirjoittanut torpparivapautuslain ja erinomaisia tutkimuksia juuri vesioikeudesta. Olen lukenut “Maanjaot ja talojärjestelmä” ja perehtynyt jossain määrin sarjaan Vesioikeus I-III”.
Svinhufvudin ja presidenttiehdokas Olavi Hongan olisi saanut sivuuttaa väärän koulutuksen takia. Tuomarina oppii aivan liikaa yksisuuntaista, kapearaiteista ajattelua. Paasikivi muuten oli koulunero ja väitteli vero-oikeudesta suomeksi. Kirjan nimessä oleva termi “kompetenssikysymys” viittaa edelleen tärkeään ongelmaan hallinnon ja tuomioistuimen välisestä rajasta tai jopa digi- ja alustatalouden nyt esiin nostamiin vaikeuksiin.
Erehdyin muuten Sauli Niinistöstä. Luulin että hän oli kevyen keskisarjan rullaluistelija-juristi. Maailma näytti, että hän on taidoiltaan yksi korkean virkansa pätevimpiä haltijoita, jota ei sahata silmään edes valtiosääntöoikeudella. Yritystä ei ole puuttunut.
Jolloinkin menneisyydessä radiossa saattoi soida omituisella äänellä laulettu laulu "Hän kärpässarjan on cowboy...". Mutta ei mar, täytyykin tässä lopetella, ettei nyt ihan Östbergin synkän linnan tanhuvilla häärivien tyyppien kaltaiseen itseään vikapääksi tee.
VastaaPoistaEnnen mies sanansa syöpi kuin maansa myöpi, sanottiin Kekkosestakin. Vai oliko se toisinpäin?
Niinistöstä ei virkatoimien osalta ole pahaa sanottavaa, mutta hän haluaa liikaa miellyttää esiintymisellään niitä "vahvaa johtajaa" kaipaavia.
VastaaPoistaDiskuteeraamisen ystävää vähän häiritsee.
Suomalainen peruskoulu ei enää olekaan maailman paras! (Miksi?) Väestön koulutustaso laskenut! (Eihän se voi olla mahdollista!) Lasten kunto heikentynyt! (Ja asevelvollisten!) Näistä saa ikäviä otsikoita. Seuraavaksi voisi tehdä katsauksen siitä, miksi näin on käynyt.
VastaaPoistaTaide ja muu kulttuuri kärsivät suuresti pandemian aikana. Kirjastot olivat kiinni. Lapset ja nuoret eivät päässeet liikkumaan ja masennuskin vaivasi monia, kontaktien puute. Nyt pitää lähteä liikkeelle ja osallistumaan, etsimään iloa.
Oli siinä raportissa myönteistäkin. Varhaiskasvatukseen osallistuminen alkaa olla pohjoismaisella tasolla. Opettajan ammattia arvostetaan edelleen. Yritykset ovat alkaneet palkata tutkijoita.
Koulutustason lasku ei koske nuorimpia ikäluokkia, ja luulenpa, että se tulee tästä vielä nousemaan, kun toisen asteen pakollisuus alkaa vaikuttaa. Pudokkaisiin pitää vain kiinnittää entistä suurempaa huomiota, kerätä heitä ihan konkreettisesti ja houkutella suorittamaan tutkinto. Rahaa tarvittaisiin lisää, se on selvä.
Korkeakouluissa opiskelevat näyttävät nyt suorittavan maisterin tutkintonsa säädetyssä ajassa - saadakseen sen luvatun palkkion, osan opintolainasta takaisin. Ainakin tuntemani nuoret ovat tarttuneet siihen porkkanaan. Työelämään päästään entistä aikaisemmin. Amerikkalaiset aloittavat jo vähän yli kaksikymppisinä.
Miksi suomalaisten maailmankuva on näin rajoittunut?
PoistaAmerikka sitä, amerikka tätä ja jos ei puhuta Amerikasta, puhutaan sitten lähinnä englannista.
Peruskoulun ja peruskunnon ongelmat alkoivat paljon ennen pandemiaa. Se toki lisäsi ongelmia, mutta näin pandemian jälkeen on hyödyllisempää miettiä niitä muita syitä. Alakoululaisten vanhempana en osaa olla kovin optimistinen heidän ikäluokkansa suhteen, vaikka uskoakseni he kärsivät pandemiasta vähemmän kuin teinit ja nuoret aikuiset.
Poista"Suomalainen peruskoulu ei enää olekaan maailman paras! (Miksi?)"
PoistaEhdotus: OPS: "ilmiöoppiminen"; "itseohjautuvuus"; "tunneäly" (tuo eteerinen, määrittelyä pakeneva) jne. aina ad absurdum?
Virossa, esimerkiksi, "lukuaineita" tiettävästi luetaan, hyvässä järjestyksessä, ilman alituista sinne-tänne-säntäilyä ja sohvilla makaamista, johon tosin liikuntatuntien tanssahtelutuokiot tuovat tervetulleita pausseja.
Koulutustasoa voidaan nostaa myös rimaa laskemalla. Maisterit ovat toivottavasti edelleenkin laakeriseppeleensä ansainneet, mutta tämä uusakateeminen porukka, ammattikorkeakoulukkaat, onkin jo vähän hämmentävämpää sivusta seurattavaa.
PoistaEsimerkiksi tietyn alan insinööriksi, AMK, pääsee lähes pelkällä etäopiskelulla (ja tämä konsepti kehitettiin siis jo kauan ennen koronaa), kunhan vain palauttaa digitaalisen oppimisympäristönsä tehtävät tunnollisesti. Mitään tavanomaisia tenttejä ei ole, vähät ns. lähipäivät kuluvat erilaisissa ryhmätöissä. - En tiedä, mikä lopulta on näiden (epäilemättä) nopeasti valmistuneiden insinöörien kompetenssi työelämää ajatellen. Ehkä hieno oppiarvo kuitenkin takaa työllistymisen ja varsinainen oppiminen tapahtuu sitten vasta työpaikalla? Titteli edellä puuhun!
Tässä jo välillä näytti ihan siltä että yläasteella ja lukiossa riittäisi kaksi oppiainetta, nimittäin penkkipunnerrus ja pitkä matikka. Mutta jospa se taas siitä.
PoistaKoulutustasosta ei aina ole titteliksi, ennen oltiin hyvin osaavia teknikoita mutta nyt jo lähes saman melkein yhtä varmasti osaavia AMK-inssejä.
PoistaJoitakuita varmasti kiusaa ettei diplomisädekehää tittelissä ole. Heille lohtu että oli mottimestarin titteli. Viljo Kirppu Kausalan terä sahassaan oli siksi ylivertainen yhdistelmä ettei yrittäjiä ole ollut sen perästä, kisoja ei sitten ole tarpeen ollut järjestää. Diplomihalonhakkaaja?
Esimerkiksi diplomikoneistaja on muuten henkilö jolla on koneistajan tutkinto, eli diplomi suoritetusta tutkinnosta kuten asia ilmaistaan suomeksi. Vaikka kaksi henkilöä toimisikin ammatissa ja palkkakuitissa lukisi koneistaja asia on hiukan outo, voi olla että molemmilla on metallialan perustutkinto mutta toinen on päässyt töihin opiskelemaan alansa töitä kolmeksi vuodeksi ja saa yrittää tutkinnon suorittamista. Vaatimattomuus mahtuu toleransseihin.
"Diplomi"-tutkinnot ovat tuontitavaraa Saksasta, jossa ennen Bolognan prosessia diplomi-alkuisia tutkintoja olivat yksityispuolelle suuntaavat ammatillisluonteiset ylemmät korkeakoulututkinnot, vanhimpina ja tärkeimpinä Diplomingenieur ja Diplomkaufmann. Valtiollisella puolella vastaava asema oli erster Staatsexamenilla.
PoistaSittemmin Saksassa on ollut myös alempia diplomitutkintoja, mutta näiden tunnuksena on (FH), joka erottelee AMK-tutkinnon ylemmästä korkeakoulututkinnosta. Tuota jälkiliitettä on käytettävä rangaistuksen uhalla. Vielä alempi diplomitutkinto on Berufsakademiessa, eli opistossa, suoritettu tutkinto, jonka jälkiliitteenä on vastaavasti (BA).
Suomessahan on vain yksi diplomitutkinto, diplomi-insinööri, joka sai tämän nimikkeen vuonna 1942, kun teknisten oppilaitosten loppututkinnon suorittaneille annettiin oikeus käyttää insinöörin nimikettä. Tätä ennen TKK:sta valmistuttiin insinööriksi eikä opistoista valmistuneilla ollut virallista tutkintonimikettä ollenkaan. Yleiskielessä puhuttiin kyllä "insinööreistä", mutta viranomaisen papereissa luki "herra" tai vaikka "entinen ylioppilas". Varmaan yksi syy, miksi tutkintonimikkeitä muutettiin, oli halu palkita insinööriammattikuntaa, joka oli antanut raskaan uhrin sotakentillä ja teki raskasta työtä sotateollisuudessa. Toinen syy oli epäilemättä tarve lisätä yhteensopivuutta Saksan armeijan kanssa.
"Koneistaja" on muuten tutkintonimike ihan sellaisenaan. Sen väärinkäyttö on rangaistavaa. Ei siihen tarvitse lisätä mitään ylimääräistä korostamaan, että on tutkinto. Voi olla ylpeä suorituksestaan ihan sellaisenaan.
Onko siis Diplomiekonomi jätetty tutkintona pois?
PoistaDiplomiparkettikosmetologi?
PoistaDiplomekonom oli joskus vuosikymmeniä sitten Hankenin myöntämä alemman korkeakoulututkinnon tutkintonimike. Kovin montaa diplomiekonomia ei enää työelämässä taida olla. Nykyisin kaikki kauppatieteen maisterit saavat yliopistoltaan ekonomin arvonimen, ruotsiksi ekonom.
PoistaSyntinsä on myös Niinistöllä. Nimittäin 1990-luvun lamavelkaisten törkeä kohtelu ja eurojärjestelmään liittyminen. Harva juristi saatikka poliitikko ymmärtää makrotalouden päälle juuri mitään. Saatikka mikä arvo käytännön operaatioissa on omalla kelluvalla valuutalla. Eurojärjestelmään liittyminen oli täydellinen virhe.
VastaaPoista"Eurojärjestelmään liittyminen oli täydellinen virhe."
PoistaOlet väärässä Toipila. Kuten tavallisesti.
Katso nyt kuinka surkean kurjasti Ruotsilla menee, kun se ei ole liittynyt euroon.
Ruotsin valuutta elää suhdanteiden ja Ruotsin kilpailukyvyn mukaan. Kauheaa!!
On myös syytä epäillä, että Ruotsi ei ole osallistunut Saksan pankkien beilauksiin ja kaikkiin muihin "välineisiin" aivan sillä perinpohjaisuudella ja antaumuksella, kuin esim. euromaa Suomi. Eniten tuosta on tietysti kärsinyt Ruotsi. Ruotsia vaivaa tässä myös tietty vapaus ja itsemäärämisoikeus omasta kohtalostaan - pahoja asioita, jotka esim. Suomessa on päättäväisesti torjuttu. Ja torjutaan päättäväisesti myös jatkossa.
Euroon liittyminen oli parasta mitä Suomessa voitiin tehdä 1990-luvulla. Se mahdollisti vakaan valuutan ja helpotti vientikauppaa. Entiset devalvointikikkailut loppuivat eikä enää ammattiliitoilla ollut sellaista valtaa puristaa neuvotteluista suuret korotukset jotka sitten maksettiin devalvaatiolla ja inflaatiolla ja kovilla veroilla.
PoistaVasta aivan äärimmäisen pakon edessä Suomen Pankki ja takapirunsa kykenivät laskemaan markan kellumaan syyskuussa 1992. Siitä alkoi välittömästi kansantaloutemme toipuminen ja korkojen rauhoittuminen, kun ei enää tarvinnut puolustaa ylikorkeata markan ulkoista arvoa järkyttävän korkeilla koroilla. Markan kellutus myöhästyi 6 - 7 vuotta. Koko 1990-luvun Suuri Lama olisi jäänyt syntymättä, jos markka olisi päästetty kellumaan ajoissa.
PoistaMarkkinataloutta ja makrotaloutta ymmärtämättömät poliitikot ryssivät koko homman, kun veivät Suomen eurojärjestelmään, joka on elänyt kriisistä toiseen ja on ollut kaatumassa jo monta kertaa. Jos uskomme markkinatalouteen, niin markkinat löytävät kelluvalle valuutalle aina sille kuuluvan oikean arvon. Jos emme usko markkinatalouteen, niin sitten täytyy kai uskoa suunnitelmatalouteen, jossa kiinnitettyn valuutan uskottavaa arvoa joudutaan arpomaan jossain keskuspankin pimeässä takahuoneessa. Ammattiliitotkin joutuvat miettimään täysin uusiksi palkkavaatimuksensa kelluvan valuutan olosuhteissa. Samoin työnantajat joutuvat harkitsemaan palkaaliukien vaikutusta omaan lompakkoonsa ja koko kansantalouteen.
Euro on kelluva valuutta ja on ollut melkoinen siunaus kansan säästöille, kuten Toipilakin tavallaan myöntää.
PoistaCredit Suisse Wealth Report 2021 osoittaa, että Suomen kansalaisten varallisuus on valunut Portugalin ja Kreikan tasolle. Islanninkin kansalaisten varallisuus on kaksinkertainen meihin nähden. Syitä on tietenkin monia. Yksi keskeinen seikka lienee kuitenkin se, että jo vuosikausia poliittinen johtomme on yrittänyt verotusta kiristämällä saada meitä rikastumaan. Sillä kurin olemme kuitenkin onnistuneet tukahduttamaan taloudellista aktiivisuuttamme ja olemme hitaasti köytyneet vuosi vuodelta.
PoistaMarkka aikana omaisuus devalvoitiin pois. Ja tuo verotuksesta ruikutus on tyhmyyden merkki.
PoistaEuro luotiin jossain määrin Saksan talouden ehdoilla mutta oli kuitenkin melkoinen sekasikiö mm. suhteessa eri maiden entisten valuuttojen arvoon, siinä mielessä kelluntaa ei tapahdu.
PoistaEdes Saksa ei pärjännyt Eurossa ja joutui tekemään melkousen remontin (tilanne joka ei pääty milloinkaan) kohta Euron käyttöön oton jälkeen.
Yksi monista ongelmista on eri maiden käytännön tason oikeuslaitoksien ja niihin liittyvien käytäntöjen erilaisuus.
Oikeudenköynti tai muu asian hoito voi viedä vuosia ja polttaa valuuttaa ja järjestelmä voi käytännön tasolla poiketa paljon naapurimaan järjestelmästä.
Korkojen nousu on myrkkyä sijoituksille, velkakirjamarkkina on suurempi kuin osakemarkkina ja se ohjaa loulta myös osakemarkkinan toimintaa.
Likviditeetti on järjestelmän suurin ongelma. Rahan siirto eri maisen välillä samassa valuutassakin kestää aivan liian pitkään.
Keskuspankit - FED ennen kaikkea - ovat vahingoittaneet likviditeettiä mm. ostamalla markkinoilta parasta ja luotetuinta likviditeettiä edustavia USAn valtion velkakirjoja - noin 3 kk tai lyhemmän maturiteetin omaavat.
Saman tapaiset operaatiot ovat olleet suuri ongelma muidsakin maissa, myös Euroopassa.
Korkojen nousu laskee velkakirjojen arvoa ja monessa keskuspankissa velkakirjojen on vienyt ne tappiolle, näin kävi mm. Sveitsissä.
Tilannetta on hyvin vaikea korjata. Jonkinlainen lama tai taantuma on tulossa.
Sivistyksen laskulle Suomessa löytyy yksi selkeä syy, mutta sitähän ei saa mainita tai tuoda esille (joka paikkaan ängetty pakkoenglanti).
VastaaPoistaNiinistö ei johtanut Suomea NATOon, vaikka oli 10 vuotta aikaa. Historia olisi palkinnut jo yrityksen. Edeltäjältään sellaista ei voinut edes kuvitella. Nyt odotellaan vetelät housuissa. Maan turvallisuuden varmistaminen on presidentin tärkein tehtävä. Niinistö on siinä epäonnistunut, mutta kuinka pahasti, selviää vasta ajan kanssa.
VastaaPoistaOdotetaan vetelät housuissa mitä NATO tuo tullessaan....
PoistaNatoon vieminen ei koskaan ole kuulunut presidentin toimivaltaan.
PoistaEi Nato ainakaan Putinia pahempaa tuo.
PoistaMistä tiedät?
PoistaOnko Putin tuonut Suomelle oikeastaan vielä mitään muuta pahaa, kuin tämän NATO limbon ja pelleillyn?
PoistaKatso Putinin puolustelija edes vähän ympärillesi.
PoistaSurkeaa, taitaa olla niin että meistä kahdesta, sinusta on enemmän hyötyä Putinille "pyhässä vihassasi".
PoistaAatteelliset tuomarit jatkavat linjallaan ilman huolen häivää, kaukana vapauteen laskemistaan kriminaaleista.
VastaaPoistaMikähän aate tuomarikunnassa muka vallitsee? Populismi sekoittaa näissä aina puurot ja vellit. Jos eduskunnan säätämä laki on vinksahtanut, tuomari joutuu sitä silti parhaansa mukaan noudattamaan.
PoistaPresidentti Niinistölle kansan oikeustaju ei ole samantekevä.
PoistaMiten Niinistön oikeustaju liittyy tuomioistuinten toimintaan?
PoistaNiin tai näin, kaikki lait ovat presidentin vahvistamia.
PoistaVähiten kouluttautunut presidenttimme muuten voitti Nobelin rauhanpalkinnon.
VastaaPoistaSiis Kyösti Kallioko?
PoistaToiseksi vähiten kouluttautunut presidenttimme sai Nobelin rauhanpalkinnon.
PoistaSivistystaso laski yliopistouudistuksen ja juotojen professorien myötä.
VastaaPoista