Tyranni

 

Lukeminen on kuntoilua. Se myös aiheuttaa ajattelua, joka on ilmaista.

 

Tietenkin palaan Camus’n kirjaan, joka yhdistää murhaoikeudenkäynnin ja äidin kuoleman. Tietenkin luin sen huolellisesti, taas kerran, ranskaksi, koska tuo teksti ei käänny. Nimikin on väärin. ”L’étranger” ei tarkoita sivullista. Virhe toistuu muilla kielillä. Outsider, der Fremde, Främlingen. Kirjassa kaikki muut ovat vieraita sivullisia, paitsi päähenkilö, joka puhuu pääasiasta.

 

Muistikirjoihinsa Camus on merkinnyt muitten kirjoja otsikolla ”outoja kertomuksia”. Siellä on Borges ja sellaisia. Camus’n kirjan paikka ranskalaisen sanomalehden listan ykkösenä on oikea. Kirja on sensaatiomainen, koska henkilö ja hänen tarinansa on samanaikaisesti omituinen ja tosi. Näin on oltava, koska aihe on olemassaolo.

 

Luin siis Magnus Västerbron laajan kirjan ”Tyrannens tid”, joka kertoo Kaarle XII:sta ja suuresta pohjan sodasta (meillä isoviha) ja lukuisista aikalaisista. Kirjoittaja ei sano sitä näin, mutta Ruotsi keksi fasismin, joka oli voimassa jo Kaarle XII:n aloittaessa täydellisenä yksinvaltiaana isänsä kuoltua 1697.

 

Maassa sallittiin vain yksi mielipide, ja sekin oli salainen, koska kuningas ei kertonut sitä, eikä vastannut kysymyksiin.

 

Rankaiseminen oli johtava aate. Eräältä mieheltä lyötiin pää poikki, koska hän oli humalassa jotenkin epäillyt, onko jumalaa olemassakaan. Itse kuningas viipyi 14 vuotta muilla mailla rangaistakseen Puolan kuningasta ja Venäjän tsaaria.

 

Hänellä oli eri jumala kuin muilla. Hänelle jumala oli antanut kaiken vallan, muille ei valtaa lainkaan.

 

Ruotsalaiset eivät ole varsinaisesti lakanneet ihailemasta sankarikuningasta, joka aiheutti enemmän kärsimystä kuin kukaan muu maan historiassa.

 

Hän keksi ajatuksen, jota Hitler käytti: valittu kansa. Kaarlen mukaan Raamatussa sanottiin, että Ruotsi on jumalan valittu kansa. Hitlerin mukaan muuten vain oli käynyt ilmi, että saksalaisuus oli valittu alistamaan muut kansat, koska se oli paras ja sen johtaja eli hän itse oli vailla vertaa.

 

Mielenkiintoisesti Stalin ei koskaan väittänyt itsestään vastaavaa, vaan hän ilmoitti tarvittaessa noudattavansa kommunismin vääjäämättömiä lakeja. 

 

Vielä mielenkiintoisemmin Putin, joka ilmoitti menevänsä Kiovaan listimään sieltä natsit, näyttäisi olevan aito natsi. En ole varma, missä määrin tämä 1700-luvulta johdettu ajatus on otettu huomioon: entä jos hän on syvästi tosissaan? Entä jos hän todella johtaa valittua kansaa?

 

Lisään tähän varmuuden vuoksi: omasta mielestään. Heti kun Kaarle oli saanut Norjassa luodin ohimoonsa, useimmat huomasivat olleensa sitä mieltä, että rajoittamaton yksinvalta on huono ajatus.

 

Pultavassa taistellaan nytkin. Otin esiin Topeliuksen Välskärin kertomukset, ruotsiksi ja kommentoituna. Siinä on vain 1772 sivua. Seitsemännen sarjan jakson ”Siniset” lopulla on ”Pultavan laskeva aurinko”. Katson mainitaanko siinä Putinia.