Sivun näyttöjä yhteensä

13. joulukuuta 2021

Jäniksenraudat


 

Oli puhetta, että lähin ruotsalainen kirja patenteista oli jokseenkin soveltumaton Suomeen. Jos siis joku juristi halusi perehtyä alaan, se oli erikoisen vaikeaa.

 

En ryhtynyt suomennostöihin perehdyttyäni alaan. Oli näet jo aika vanha kirja, jossa tarkasteltiin patenttisuojaa patenttivaatimuksen funktionalisen sisällön pohjalla.

 

Asian teki ikäväksi se, että Suomessa useimmat juristit tukeutuivat Saksan lakiin. Se oli kuitenkin juuri keskeisin osin, ratkaistaessa milloin patentti on kaadettavissa eli julistettavissa mitättömäksi, Suomen laista poikkeava. Meillä ja muissa Pohjoismaissa oli tältäkin osin tukeuduttu Sveitsin lakiin, ja tämä oli kyllä kiertelemättä myönnetty lain esitöissä.

 

Kenen tahansa ymmärrettävä ero oli lakiin otettu pykälä, jonka mukaan patenttisuojan määräävät patenttivaatimukset. Saksassa tuollaista sääntöä ei ollut, ja siksi maassa oli laajanlainen kirjallisuus tulkintasäännöistä.

 

Tästä huolimatta suomalainenkin professori oli alan kirjassaan keksinyt jäniksenraudat.

 

Keksintö oli johdettu ketunraudoista, joista muuten minun mieleeni tulivat salametsästäjiä pyydystäneet raudat, jotka olivat keskeisessä osassa Sam Peckinpahin loisteliaassa ja väkivaltaisessa elokuvassa ”Olkikoirat”.

 

Asiassa oli siis kaksi ongelmaa. Jäniksenraudoilla ei oikein tekisi mitään, koska jänistä tuskin saisi millään syötillä rautoihin ja lisäksi tuollaiset raudat ovat muunnelma loukusta, joita käytettiin jo kivikaudella. Kun eläin tulee tavoittelemaan herkkupalaa, sen päälle putoaa jotain painavaa, kuten kivi.

 

Niinpä on mietittävä, mikähän tässä olisi uutta eli keksintö.

 

Ja tästä tullaan yleiseen historiaan. ”Jossittelulla” on huono maine. Se on outoa. Jossittelu eli sanat ”jos” ja ”niin” sisältävä lause on matematiikan ja logiikan ydintä. Ero on selvempi englannin kielessä. ”If – then” esiintyy esimerkiksi ohjelmoinnissa perustana. Jos tämä ehto toteutuu, mene seuraavan komennon kohdalla, jos se ei toteudu, mene takaisin edellisen komennon kohdalle. ”Given that” on tuttu riippuvasta todennäköisyydestä. Olettaen että joukko koostuu kahdeksasta alkiosta.

 

Mietittäessä, mitä Stalin aikoi tai mitä Suomi, kysymys on tärkeä. Patenttikirjallisuudessa väitetään, että keksintö on vastaus tekniseen kysymykseen eli ongelmaan. Myös tämä on väärin. Kysymys on se vaikea.  Miten auton saa pysymään liukkaalla tiellä? Tämä on mutkikas mutta epämääräinen kysymys. Käytännössä teknisiä vastauksia ovat kitkapinnat, nastata ja ajoneuvon pyörien jarruttaminen tienpinnan mukaan. ABS patentoitiin 1928 ja tuli laajempaan käyttöön 1970-luvun lopulla. Aluksi automaattista jarrutusta ohjasi pyörän rinnalla vauhtipyörä, lopulta elektroniset sensorit. Tekniset kysymykset tulivat teknisten vastausten valmistuttua.

 

Näillä perusteilla tuo patenttivaatimuksen funktionaalinen sisältö on sekin virhe. Se tarkoittaisi että jäniksenrautoja saisi valmistaa koristeiksi. Ei käy. Silloinhan nastarenkaita olisi saanut valmistaa esimerkiksi linnunpelättimiksi.  – Nämä olivat kysymyksiä tunnettuun vastaukseen.

14 kommenttia:

  1. Langoilla jäniksiä pyydettiin. Ihan syystä kiellettyä, jänis jäi kitumaan langan päähän pitkäksi aikaa, lanka kun ei ollut tappava.

    Ukki joskus näytti miten hänen nuoruudessaan oli sellaisia viritelty. Liekö ollut luvallista silloinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lanka (ohutta rautalankaa) hirttää jäneksen eikä loppu ihan sekunneissa tule, mutta minuuteissa kuiteskin sillä pupu potkii hädissään niin kiivaasti, että vetää lankaa kaulansa ympärille aina vain tiukemmaksi niin, että se pureutuu jopa rokkatorven lävitse, tai niskat menee nurin; kokemusta on.

      Langan voipi lisäksi viritää polun ylle kaarelle taivutettuun ohueen koivuun tai pajuun (tms) jonka pää on lukitettu herkälle jonnekin kuusenjuuren koloon (tms). Sittä kun puppeli tämmöiseen viritelmään erehtyy päänsä pujoittelemaan, se parhaassa tapauksessa singahtaa ylös korkeuksiin ja kuolee varmasti sillä sekunnilla. Saattaapi pää jopa irrota, siitäkinpä ihan kokemuksesta mainihten.

      Loukku- ja rihmaspyynti muualla (paitsi Peräpohjolassa riekonpyynti) on ollut kiellettyä jo 1930-40-luvulta (?) lähtien mutta kyllä niitä vielä maaseudulla viriteltiin 70-luvulle saakka.

      Periaatteessa jäneksen saa patansa täytteeksi raudoillakin (sille on jopa omansa ollut joskus kuten päätekstissä hieman vähän osutellaan) ja kun niitä viritteleepi sen kulkureiteille eli poluille, joita se lumen aikaan päivämakuuksiltaan öisille ruokailualueittensa suuntaan tamppaileepi niin ei siinä houkuttimia tarvise miettiä.

      Jänes on vain niin kevyt tassuttelija, että laukaisija täytyy olla tosi herkällä. Piisaminraudoissa ei kaikki pupuset pysyneet kun niitä poikasena kokeiltiin, on sillä niin voimakkaat ne hangenpolkimet. Jänesraudat onkin piisaminraudoista se viritetympi malli. Vieläköhän niitä jossain päin mualimaa tehdään?

      Poista
    2. Lupakäytäntö tunnettiin, se oli korpilaki.

      Poista

  2. Missään tapauksessa en löytäisi asiapohjaa tälle. Orleansin neitsyen aikana 1400-l "kansallisvaltioita" kerääntyi mahtisuvun ympärille. Tällainen sitten hommasi hovihankkijoita ja heille kuninkaanvaltaa, yksinvaltaa kauppahommiin. Kuninkaan hovi ja sotajoukko tietysti velkaantui kauppamiehelleen. Tämä oli kevyt heittää sivuun ja jättää hovin velat maksamatta.

    Kiskonta tms pantiin syyksi jos huvitti. Valtio antoi oman velanottonsa anteeksi itselleen ja piispa löysi syntiä kyllin kauppamiehestä. Ei muuta, mutta muistan kun menettelyn nimi oli VISA. Ja sehän yhä kajahtaa suomeltakin osto/maksu touhuissa. Tämmöisiä hallitsijan päästämisiä veloistaan ja uuden alun alkamisia reunusti tietenkin sekasorto. Miekka ja tykki sitä sitten silottivat. Ja taas mentiin.

    Jotain ankkuria saatiin kun ruvettiin julistamaan merkantilismia ja kullan holvittamista. Sieltä kryptasta ja välillä hovin keittiöstäkin jalometallihaarrukat sulatettiin ja maksettiin palkkasotureille. Piiritysmuurien sisällä pantiin maksulupauksia muistiin ja setvittiin vihollisen kyllästyttyä ja häivyttyä. Vaikka eihän kaupungissa ollut ollutkaan niin kovin julmasti mitä kanssaporvarille kaupitella. Tästä kuitenkin sana LINNARAUHA. Sellainen konsensus jonka tunsivat ennen Tampereen Yliopistoa kansanedustajat. Nythän ei tarvihe osata paitsi mitä tentissä arvataan kysytään.

    Ja asettua klikattavaksi. Somesta se, minkä Arto Nyberg, tuo siunattu, rohkeni viimepyhänä livauttaa esivalta nonfaulse rakosesta, että lähi-idässä nettikaupitaan reissuja Moskovan kautta Suomen rakosille rajoille. Että siitä vaan. Muutamalla tonnilla pääsisi ja työperäisethän saavat shekin heti. Lopetan ennen kuin Jatk.JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas tätä samaa sekopäistä shaibaa... Ajatukset säntäilee kuin jänikset kevätkiimassa.

      Poista
    2. Kommari! Oo ihmisiks... O- K- ?

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Hallantie, voisitko välillä syödä lääkekuurisi loppuun asti, ettet tänne (ja sinne tänne) aina pullahtaisi kuin joku saatanan Saukko. Pliiiiis!

      Poista
  4. Eikös se ole perusjuttuja patenttivaatimuksissa, ettei niissä saa olla funktionaalisuutta. Jos haluaa saada hakemuksensa läpi.

    VastaaPoista
  5. Kuusamossa Kiutakönkään takana on luontopolku ja siitä hiukan sivussa lienee vieläkin karhuloukku jolla on voinut pyytää myös ahmoja. Siinä on tukeista tehdyt seinät ja raskas paino joka rotkahtaa pedon selkään kun se puraisee syöttiä perällä.

    Stalinin aikomukset tulivat melko lailla selviksi 1939-1945 ja vielä siitä eteenpäin tuli täydentävää tietoa 1953 asti. Suomella ei oikeastaan juuri mitään todellisia aikomuksia ollut vaan tarrauduttiin puolueettomuuden oljenkorteen. Se oli Suomen hallitusten suurimpia virheitä niinä aikoina. Puolueeton valtio suurvaltojen välissä muuttuu puolustuskyvyttömäksi uhriksi jonka joku nappaa vaikka sotilaallisista syistä. Espanja ja Portugal säilyivät sotien aikana melko puolueettomina mutta sijaitsivat muusta Euroopasta sopivan syrjässä panssarivaunujen reiteiltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Espanjan "puolueettomuus" säilyi ilmeisesti siksi että Hitler ei suostunut maksamaan Francolle mitä tämä pyysi. Sana "melko" pitää tässä yhteydessä laittaa lainausmerkkeihin. Saksalaiset saivat esimerkiksi käyttää Espanjan maaperää aika vapaasti vakoilu-ja tiedustelualustoina siihen asti kun oli jo varmaa kuka sodan voittaa.

      Poista
    2. Tämä vain todistaa väittämäni. Jos Hitler olisi nähnyt hyödylliseksi, olisi syöksynyt Espanjaan ja ottanut sen ilman suurempaa vastarintaa. Mutta Espanjalla ei ollut mitään merkitystä itävaltalaiselle kattilanpaikkaajan pojalle.

      Poista