Jäniksenraudat

 

Oli puhetta, että lähin ruotsalainen kirja patenteista oli jokseenkin soveltumaton Suomeen. Jos siis joku juristi halusi perehtyä alaan, se oli erikoisen vaikeaa.

 

En ryhtynyt suomennostöihin perehdyttyäni alaan. Oli näet jo aika vanha kirja, jossa tarkasteltiin patenttisuojaa patenttivaatimuksen funktionalisen sisällön pohjalla.

 

Asian teki ikäväksi se, että Suomessa useimmat juristit tukeutuivat Saksan lakiin. Se oli kuitenkin juuri keskeisin osin, ratkaistaessa milloin patentti on kaadettavissa eli julistettavissa mitättömäksi, Suomen laista poikkeava. Meillä ja muissa Pohjoismaissa oli tältäkin osin tukeuduttu Sveitsin lakiin, ja tämä oli kyllä kiertelemättä myönnetty lain esitöissä.

 

Kenen tahansa ymmärrettävä ero oli lakiin otettu pykälä, jonka mukaan patenttisuojan määräävät patenttivaatimukset. Saksassa tuollaista sääntöä ei ollut, ja siksi maassa oli laajanlainen kirjallisuus tulkintasäännöistä.

 

Tästä huolimatta suomalainenkin professori oli alan kirjassaan keksinyt jäniksenraudat.

 

Keksintö oli johdettu ketunraudoista, joista muuten minun mieleeni tulivat salametsästäjiä pyydystäneet raudat, jotka olivat keskeisessä osassa Sam Peckinpahin loisteliaassa ja väkivaltaisessa elokuvassa ”Olkikoirat”.

 

Asiassa oli siis kaksi ongelmaa. Jäniksenraudoilla ei oikein tekisi mitään, koska jänistä tuskin saisi millään syötillä rautoihin ja lisäksi tuollaiset raudat ovat muunnelma loukusta, joita käytettiin jo kivikaudella. Kun eläin tulee tavoittelemaan herkkupalaa, sen päälle putoaa jotain painavaa, kuten kivi.

 

Niinpä on mietittävä, mikähän tässä olisi uutta eli keksintö.

 

Ja tästä tullaan yleiseen historiaan. ”Jossittelulla” on huono maine. Se on outoa. Jossittelu eli sanat ”jos” ja ”niin” sisältävä lause on matematiikan ja logiikan ydintä. Ero on selvempi englannin kielessä. ”If – then” esiintyy esimerkiksi ohjelmoinnissa perustana. Jos tämä ehto toteutuu, mene seuraavan komennon kohdalla, jos se ei toteudu, mene takaisin edellisen komennon kohdalle. ”Given that” on tuttu riippuvasta todennäköisyydestä. Olettaen että joukko koostuu kahdeksasta alkiosta.

 

Mietittäessä, mitä Stalin aikoi tai mitä Suomi, kysymys on tärkeä. Patenttikirjallisuudessa väitetään, että keksintö on vastaus tekniseen kysymykseen eli ongelmaan. Myös tämä on väärin. Kysymys on se vaikea.  Miten auton saa pysymään liukkaalla tiellä? Tämä on mutkikas mutta epämääräinen kysymys. Käytännössä teknisiä vastauksia ovat kitkapinnat, nastata ja ajoneuvon pyörien jarruttaminen tienpinnan mukaan. ABS patentoitiin 1928 ja tuli laajempaan käyttöön 1970-luvun lopulla. Aluksi automaattista jarrutusta ohjasi pyörän rinnalla vauhtipyörä, lopulta elektroniset sensorit. Tekniset kysymykset tulivat teknisten vastausten valmistuttua.

 

Näillä perusteilla tuo patenttivaatimuksen funktionaalinen sisältö on sekin virhe. Se tarkoittaisi että jäniksenrautoja saisi valmistaa koristeiksi. Ei käy. Silloinhan nastarenkaita olisi saanut valmistaa esimerkiksi linnunpelättimiksi.  – Nämä olivat kysymyksiä tunnettuun vastaukseen.