Yritän selvittää itselleni, miten hyvät kirjat on mitoitettu. Olen nyt esitellyt elämäkertoja.
Pelkään tulkitsevani kauppojen myynti- ja kirjastojen lainaustietoja oikein. Näyttäisi siltä, että olen ollut väärässä. Olen kysellyt kauan ihmisiltä, lukevatko he merkittävää kirjallisuutta omalta alaltaan tai sen ulkopuolelta vieraalla kielellä. Vastaus on aika johdonmukaisesti ei. Joku joka oikeasti lukee Hemingwayn novelleja suomeksi ei saa niistä selvää englanniksi.
Jonkun puutiais-tyyppisen kommentoijan juputus pakkoenglannista tuntuu oudolta. Auttavaa parempi englannin taito on maassamme harvinaisuus.
Syy näyttäisi olevan, että tuo laajanlainen aikuisten ryhmä ei osaa lainkaan lukea. Uutisistakin he katsovat vain kuvat.
Perinne on vanha. Se pujahti mieleeni katsellessani viimeksi kirjoittamani kenraali Talvelan elämäkerran kommentteja. Jääkärisukupolven kenraalikunta oli loistavan kielitaitoista. Jopa savolaisäijää näytellyt Laatikainen oli latinan kielen maisteri, Martola, Oesch ja (ei jääkäri) Airo viettivät vuosia Euroopan sotakouluissa. Ja Talvela opetteli vielä pakoa muistuttavalla matkallaan vuonna 1945 espanjaa ja oppi sen. Presidentti Ryti muuten osasi hälyttävän täydellisesti myös englantia.
Koska toimin neljä vuotta asianomaisen avustajana, lisäisin Martti Anhavan elämäkertateokseen, että Paavo Haavikon kielitaito oli hutera. Joku kommentoija sanoi aiheellisesti, että Kalle Päätalo oli Väinö Linnaan verrattuna melkein ”herra”, koska oli ihan rakennusmestari. Toisin kuin Aleksis Kivi he eivät tiettävästi kumpikaan edes yrittäneet lukea mitään muulla kuin suomen kielellä painettua. Kivi luki suuria romaaneja ruotsiksi ja lienee kuunnellut kernolla korvalla Fr. Cygnaeusta ja kukaties Topeliusta, joka oli todella ajan hermolla.
Haavikolla oli Penguin-niteenä Pselloksen ”Fourteen Rulers” eli neljätoista hallitsijaa ja huono koostelma Froissartista, Villehardouinista ja Joinvillestä, joiden henkilöistä hän kirjoitti näytelmiä. Ihmettelin mitä perua olivat hänen yhtä jyrkät kuin perättömät väitteensä Bysantista ja sitten keskiajasta. Hän ei tiennyt. Luultavasti lähdeteoksena oli Grimbergin ”Kansojen historia”. Ei kirjailijamestari malttanut paneutua teksteihin suomeksikaan. Tuomas Anhava saattoi kertoa hänelle, mitä Bengtsson oli kirjoittanut. Rauta-aika oli vastakirjoitus E.N. Setälälle ja Martti Haaviolle ja siinä kuvattu sampo keksitty Gotlannin hopearahalöydöistä.
”Tyttörunoilijat” (silloinen haukkumasana) muuten olivat erittäin kielitaitoisia – Meriluoto, Manner, Kirsi Kunnas, Aale Tynni ja Marja-Liisa Vartio.
Miksi kirjailija tarvitsee vierasmaalaisia malleja? Tietääkseen, missä ihmisten mielikuvitus liikkuu. Meillä lukeneisuuden hirmu oli 50-luvun paras kirjailija, Linnan ohella – Waltari. Egyptin jälkeen Waltarin Mikaelit osoittavat hämmästyttävää aate- ja oppihistorian sekä pelkojen ja hallitsevien tunteiden osaamista.
Sääli ettei Linna käänny. Syy ei ole kielen, vaan tolstoilaisen romaanimallin, jonka hän kai oppi Alex Matsonilta kirjoista ja henkilökohtaisesti.
Ja tosiaan Päätalo – autofiktiota eli omaelämäkerrallista proosaa 30 vuotta ennen kuin se tuli muotiin muualla maailmalla (Knausgaard ja muut).
"Jääkärisukupolven kenraalikunta oli loistavan kielitaitoista."
VastaaPoistaJotakuta viisasta (Viitaa?) mukaillen: "Oliko heillä myös jotain sanottavaa?" (Karjuntaa [furioso] lukuun ottamatta.)
Ja Rytiltähän nyt onnistui hälyttävän täydellisesti mikä vain: Siitä suvipäivän käypäläisestäkin siellä Kaukopään tehtaiden pistoraiteella hänelle ulkomaan kielellä oitis selvisi, että tuohan olikin "lämpimästi tunteva, sydämellinen, hyvää tarkoittava, herkkä ihminen".
Lue vaikkapa K.M.Walleniusta.
PoistaAi Walleniuskin oli kielimiehiä. Ilmankos, kun tuolle lapualaissankarille olivat varmasti painuneet iäksi mieleen oppi-isä Kosolan sanat "Eivät kysy tämän maan pellot...".
PoistaSuosittelen silti asianomaisen kaunokirjalliseen tuotantoon tutustumista. Kyllä siitä kommenttitehtaassa työskenteleväkin voi jotakin irti saada.
PoistaKiitos suosituksesta. Kun kerran itse mainitsit, niin saako olla utelias: missä kommenttitehtaassa työskentelet - ehkäpä peräti jossain sini(musta)valkoisessa "ajatushautomossa"?
PoistaSaahan sitä utelias olla ja itseasiassa se on järkevää, koska silloin näkökulma ei jää kapeaksi. Itse en mahdu minkäänlaiseen karsinaan, en poliittisesti enkä muutenkaan. Alkuperäinen kysymys koski kuitenkin sitä, että onko kenraaleilla jotakin muutakin sanottavaa kuin karjuminen. Kehotan edelleenkin laajentamaan näkökulmaa Walleniuksen kaunokirjalliseen tuotantoon. Teksti on huippuluokkaa ja sisältö aivan muuta kuin poliittista.
PoistaNuori polvi ei taida enää oppia edes suomea kunnolla, kiitos joka paikaan ängetyn englannin. Silti englannin ylivaltaa ei saa Suomessa arvostella.
VastaaPoistaAi ei saa. Itse teet sitä koko ajan.
PoistaEi näemmä saa, sinäkin jankutat arvostelusta koko ajan.
PoistaKyseessä on nk. fix idee. Asianomistaja ei saata uskoa errävänen tosiasoistariippumaton äkökantansa ei ole järkevissä rajoissa. On aivan turhaa väittää vastaan saati sitten yrittää saada näkökulmaa muutettua. Hän helliii ideaansa, omien ongelmien valta hallitsee ajattelukykyä.
PoistaSe sana on psykoottinen. Pakkomielle, pakkomielteenomainen tapa tai toimintamalli joka eimuutu ulkoisten tekijöiden seurauksena.
No niin, kuten huomaamme englannin ylivaltaa ei saa arvostella ilman että paikalle saapuu "sakki" hivuttamaan...
PoistaAsiaan ei oteta kantaa, tärkeintä on viestuojan leimaaminen ties miksi.
Muistuttaa aika lailla addiktin toimintaa, kun häntä pyytää vähentämään tai lopettamaan.
idée fixe -> Idefix, Obelixin koira. Oli tervejärkisimpiä koko sarjakuvan hahmostosta.
PoistaOlet siis sitä mieltä että "englannin arvosteluasi" ei saa arvostella eikä siihen vastata.
PoistaPakkoenglannin arvostelija arvostelee arvostelun arvostelua.
PoistaJankuttaminen ja muu junkuttaminen perusteluitta ja ilman syvempää tarkoitusta on tietenkin turhaa olipa aihe mikä tahansa. Sellaisesta saa vain rakkuloita rokkatorveensa.
PoistaEsseisti ja kolumnisti (jne) Janne Saarikivi on hänkin kyllästynyt englannin "ylivallasta", mutta hän ei tuohtuneenakaan junkuta joutavia vaan perustelee mielipiteensä kunnolla.
Mielipiteet täytyy siis olla tässäkin asiassa hyvin perusteltuja puolesta ja vastaan jos hitusenkaan aikoo vaikuttaa. Lukekaapa te aidan molemmilla puolilla nilkuttavat ko. essee: https://www.apu.fi/artikkelit/englannin-kieli-ei-tarkoita-kansainvalisyytta-vaan-ajattelun-kaventumista-janne
Ps. itse olen hyvin murheellinen onnettoman kielipääni suhteen ollut aina ja ottaisin minkä tahansa vieraan kielen haltuuni jos kykenisin. Swahilin esimerkiksi; sitä puhuvat maapallolais-ystäväni kuulostivat vallan eläväisiltä keskustellessaan keskenään swahiliksi.
Jätä lainausmerkit pois, englannista on tullut suomalaisille haittakieli ja paha ajattelun ja maailmankuvan rajoittaja.
PoistaArvostele asiaa, älä esittäjää...
PoistaVoi taivaan taliset kynttilät Jumalan pyssyt ja puukuulat. Etteikö olis jo aika koreemmasti haudata koko pakkofinlandtyyppi. Mehut veks muutenkin ja vielä tämä vuodenaika.
PoistaHerrastellen nojatuolista Reinot jalassa varmaan helppoa jäädä vangiksi johonkin typerään nyanssiin ja oikeuttaa sillä tympääntyneisyytensä ja aikaansaamattomuutensa mutta? Mikä estää tekemästä peliliikettä, itsarin ny luulis auttavan ainakin varttitunniksi, ensi alkuun.
Meillä muilla on muutakin elämää.
Alkas vaikuttaa joukkoistetulta lapsellisen uhmaiän uudelleentulemiselta, jonkun kääpiöityneen dementikon horinan aikaansaamaa pientä kiusantekoa. Mitätöntä, sisällyksetöntä ja älystä kaukana. Lisäksi käytöstapojen jyrkkä noudattaminen viittaa ahdamieliseen kenties jopa insestoidiin kasvuympäristöön eikä siltä pelasta edes aiheen vääntäntäminen nurinkurin avulla syrjään kaikesta vastavuoroisesta vuorovaikutuksesta. Ämmälaurin länkytystä. Tuulipussin repaleisen jämän läpsettä. Tyhjää tupaten täynnä, itsekäs pieni hikinen sadismi haisee kuin mustalaisen munat.
Tähän muuten tulee vastaus, että itte oot. Paljosta vetoo?
Itte oot ja itekki oon.
PoistaLisää "sakinhivutusta", pyhää pakkoenglantia ei Suomessa todellakaan saa arvostella. M.O.T.
PoistaEi ole. Hivutus, sikäli kuin sitä on on yksinomaan menettelyäsi ja kommunikointiasi koskevaa. Et argumentoi, et perustele, et tuo mitään uutta näkökulmaa etkä kerro esimerkkejä. Tyhjää! Uhriutumisesi tuo lähinnä mieleen sadomasokismin. Pelleilet ja pilailet, aihe on yhdentekevä. Tämä kaikki on selvää jo, voit lopettaa.
PoistaItseasiassa osoitti että kannattaa jatkaa, tässä maassa on selvästi suurta tarvetta kaikentasoiselle englannin arvostelulle.
PoistaEnglannin kielen arvostelu olisi paljon tehokkaampaa, jos tekisit sen englanniksi!
PoistaOletko noin pahasti leimautunut ja urautunut englannin kieleen, ettei suomen kieli enää kelpaa?
PoistaKuten huomaamme englannin halveksunnalle ja arvostelulle on tilaus, jotta ko. paska kieli saataisiin pudotettua siltä jalustalta, jolle eräät ovat sen nostaneet.
Englannin kieli on yleensä paljon sujuvampaa kuin sinun suomesi jossa alatyyliset ilmaukset sekoittuvat kampurajalkalauseisiin. Kieli jalustalla? Keitetty?
PoistaJalustalla kuin epäjumala. Onko arvostelijan arvostelu edelleen ainoa tapa jolla puolustat tuota epäjumalankuvaasi?
PoistaJääkärisukupolven kenraalikunta haki oppinsa Saksasta ja Ranskasta. Kielitaito ja maailmankuva oli siis jotain toista kuin näillä nykyisillä, jotka eivät osaa kuin englantia ja näkevät vain amerikan.
VastaaPoistaJoo Hamnskärin muistomerkki. Montako veli veikkosta niitä oli kun miinanvaijerit raapi kylkiä ja monestako tuli kenraali tosiaan niin. Savon Wiinaa saivat urheat asetoverit viemisiksi, ja juustotahkon. Se jouduttiin leikkaamaan halki että sopi manusluukusta båtskiin. Muutenpa niin, perimä,- elikkä sukurasitetietona kulkee tieto viunapullojen tarkasta lukumäärästä. Eivät sitten perille päässeet sinne sotivaan maahansa mutta syy on tuskin sawon viinan, alkoholismia en epäilisi ensimmäisenä. Nyt kun se on se pötkelö paikallistettu niin olispa lystiä - ai juu ei. Hautarauha. No, jonkun tapainen sotasalaisuus kumminkin. Tuskinpa kovinkaan vaarantavaista sorttia. Voipaolla hyväkin ettei enempiä kentsuja sitten sillä keinolla ainakaan smugglattu tänne. Uggebada femttisjuu joo-o.
PoistaTästä oli ammoisina aikoina lehtijuttu, Vene -lehti, ehkä? Muisti ei yllä aivan sinne. Voi silti huoletta sanoa että perustuu tositapahtumiin. Muistikuvat, jänniä juttuja ja kuuntelevaiset korvat.
Tämä oli minulle uutta. Saksa lähetti upseereita jo marraskuussa 1917 Suomeen valmistelemaan alueen haltuunottoa. Vuoden kuluttua sotaonni yllätti valloitushankkeen toteuttajat emmekä saaneet kuningasta vaivoiksemme.
PoistaKiitoksen ilmaisee Kunnaksen Ilkka
Porukkaa lähetettiin myös sabotaasia tekemään. Ks. esim Sulo-Veikko Pekkola: Herrana ja heittiönä.
PoistaEi midiksii, entisen dyykkarin muistelemia eksoottisperäisiä umpikieroja mietelmiä vain.
PoistaIsoisoisä oli tarkkaan ottaen aika rankka osuusliikkeen kannattaja ja jotensakin fennomaani. Silti erikoisen tarkka, isoisän mukaan kova tupakkamies ja kasvatti omansa kun ei kaupasta saanut mieleistään laatua. Piippu on ikävä kyllä vieläkin tallessa ja kokeilematta, kessut ovat jo aikaa sitten käytetyt tuoksunsa vuoksi ties mihin mutta piippuhyllyyn on tallentunut erikoinen aromi.
Miellyttävää että näkökulmaa saa valottaa pienen tuikahduksen verran, noin ungefäär
talvipäivänseisakkeella ootellen.
P. S.
Nuuska lailliseksi ja oitispaikalla!
Tyhmyyteni vuoksi en osaa tehdä halkopinon reunarankoja,hjälppa till vassokuu
VastaaPoistavähän kehnoa näin ilman piirustuksia
Poistareikä maahan ja keppi siihen, poikkipuu parilla naulalla yhteen
rakenne lujittaa itsensä ladottaessa kun vähän stuuvaa
varmana muutkin osaa ja paremmin neuvojat on täällä tyylinä
mullon vissiinkai se korolla ny täytyy tästä testeihin
Netistä löytyy siihenkin ohjetta. Hakuun halkopinon teko. Työvälineeksi riittää saha ja kirves.
PoistaPP -telineet Oy, vassokuu.
Poistaih
Alan intohimoisena harrastelijana kiinnitin huomioni samaan seikkaan: vaikuttaa nerokkaan yksinkertaiselta ratkaisulta! Tuollaisen teko täytyy opetella.
PoistaOnpa kuvassa pieni poika pinon kanssa. Katsokaapa krveen, pokasahan ja pinon mittasuhteita verrattuna poikaan. Metrisiä halkoja kun on kuvassa. Reunarangasta on veistetty tyveen hahlo, yläpuolen sidepuuhun siihen sopiva lovi, teroitettu latvapuoli ja isketty maahan latva edellä. Toisessa päässä joko samalla tavoin tai sitten katkaistu sopivalta korkeudelta kasvava ranka ja muotoiltu sen pää samalla tavoin. Tulee tukevampi siten. Nauloja ei ole noihin hommiin tuhlattu eikä metsässä mukana kannettu. Kirveellä ja sahalla tuo syntyy.
PoistaMutta sanoisin siis, että kuva ei esitä pinon rakentajaa, vaan on otettu hengessä että poikakin lähtenyt jo miesten töihin.
Hieno tunnelma, hieno kuva.
"Onpa kuvassa.."
PoistaOn syytä tiedostaa että 1940-1950-luvulla ja vielä sen jälkeenkin myös pikkupojat saatettiin laittaa metsätöihin miesten joukkoon. Työt olivat melkein yhtä raskaita kuin aikuisten. Satun tietämään tämän kun itsekin joudun jo 10-vuotiaana 8-vuotiaan veljeni kanssa metsätöihin kesäisin. Se oli julmetun rankkaa ja vaarallista pokasahalla ja kirveellä kaatamista, karsimista, runkojen raahaamista ja halkotöitä. Kaiken kruunasi kantojen irti kiskominen rautakangella. Jälkeenpäin tuntuu aivan käsittämättömältä että niin on voitu teettää. Ehkä siitä on jotain hyötyvaikutusta ollut, kuka tietää.
Totta mitä Stenlund kirjoittaa. Itsekin kymmenvuotiaana lapsena töitä tehneenä. Niitä kevyempiä, metsänistutusta kuokalla ja heinien hakua pellolta hevosella ja traktorilla. Tuon kokoisia puita ei kyllä vielä tuon ikäinen ja kokoinen poika taida saada halottua. Sahattua kyllä. Työmiehen kädet jo pojalla.
PoistaKahdeksan vuotiaasta alkaen olen itsekin metsätöitä tehnyt Stenlundin tapaan. Kohdallani hyötyvaikutus on se, että fyysinen kunto oli hyvä ja työkalujen hallinta oli kohdallaan ja pinon olen oikeaoppisesti alusta lähtien osannut tehdä. Pitkillä vaelluksilla kirveen ja sahan käytön osaaminen on ollut hyvää pääomaa. Nyt sitä tosin ei enää tarvita. Metsähallitus tuottaa määrämittaan pilkottuja klapeja erämaa-alueille verkkopusseissa. Olikohan ne hankittu jostain Latviasta?
PoistaKuule ei siihen tarvi ku Palaxin ja pari tuntia raktoria niin siinä on kolme pussillista sekaklapeja. Katso vaikka valmistajan sivuilta tai youtubevideoista. Haku meidän uusi hieno klapikone tms.
PoistaMetsähallitusta ei saa haukkua! Se hoitaa (kehnosti) erämajoja ja (vähän paremmin) autiotupia ja sitten sillä on visapörssi.
Erastonet ja Stenlund sikahyviä kommertaaria.Tyhmyri Parikkalasta
VastaaPoistaKiitos, on se hyvä että edes hitusen onnistuu jossain.
PoistaNyt selvisi, mistä ovat peräisin, Kekkosen ohella, Haavikon hallitsijahahmot, joihin hän taisi itsensä rinnastaa. Hyvin suppeasta lähteestä siis. Jotenkin on sellainen tunne että Haavikko on runoilijana vähän passé, vai luetaankohan häntä vielä laajalti? Jotkin aforistiset rivit tietenkin elävät ja puut vihreyksineen. Niissä oli tunnettakin. Puut olivat hänelle kyllä myös "latentti varasto", pörssiin verrattava.
VastaaPoistaNäytelmiä ei ainakaan esitetä paitsi Areenassa, Siellä on niin Rauta-aika kuin Ratsumies-oopperakin, josta pidin, erityisesti hyvien laulajien ansiosta.
Hirveän tuottelias hän oli ja taitava lainaamaan ja uudelleen käyttämään muiden tekstejä. Se on tietysti sallittua, varsinkin jos mainitsee lähteen. Hänellä oli liian hyviä avustajia, kun sai valmiita selostuksia tärkeästä ulkomaisesta kirjallisuudesta. Se kävi nopeasti, kun ei tarvinnut itse vaivautua. Nopeasti kirjaksi se oli tärkeää.
En tiedä ketä luetaan liikaa, ketä liian vähän, mutta Eeva-Liisa Mannerin runoista liikaa vaietaan.
PoistaMuistan kun Tampereen TööTööTööt (= Tampereen Työväen Teatterin) talon Karvalakkikapakassa (= joka sijaitsi siinä kivijalassa) Eeva-Liisa pelasi 20-pennin pajatsoa. Minäkin halusin. Kysyin, saanko tulla kimppaan, ja sain, ja sitten me laskettiin paljonko meillä kolikoita on. Aika paljon. Mutta vaikka niitä olisi ollut enemmän, lopputulos olisi ollut sama, hävittiin. Sillä... eihän ihminen koneelle pärjää (paitsi joskus hyväkuntoinen pyöräilijä voi ohittaa traktorin, mutta silloin täytyy kyllä polkea pirun lujaa).
Eeva-Liisalla oli paksu talvitakki, ja kun lumi oli sulanut sille, hänestä huokui samanlaista märkää lämpöä kuin unisesta eläimestä.
Oi mikä virke lopuksi!
PoistaNuuhkii Kunnaksen Ilkka
Olin etsinyt pitkään Georg Buechnerin kuuluisaa keskeneräistä näytelmäklassikkoa "Woyzeck" ja sitten huomasin, että se löytyykin kääntäjänsä Eeva-Liisa Mannerin näytelmätäydennyksestä, joka on saanut nimen "Santakujan Othello", sen alusta. Itse katkelmassa on 24 sivua, ja saman verran on lisälehtiäkin. Nyt kun vielä saisi jostain alkuperäisen, mutta voi jo käydä nautiskelemaan. Näytelmä jäi kesken kirjailijan kuollessa 1837.
PoistaMannerin uusi tuleminen voisi koittaa keväällä, kun runot julkaistaan uusintapainoksena, ja tuleehan se elämäkertakin. Manner oli mahtava kääntäjäkin,
Laajalti? Haavikkoa??!
PoistaEn usko, että kukaan lukee (enää) Haavikkoa ollenkaan. Olen itse tukevasti keski-ikäinen, mutta Haavikko oli jo aivan passé omassa (akateemisessa) nuoruudessani; nykynuorille - vaikka nuoruuden käsitettä venytettäisiin aina neljäänkymppiin asti - Haavikko on tuskin tuttu edes nimenä. Sic transit gloria mundi.
Eipä silti, olen tavannut parikymppisiä opiskelijoita, joille eivät populaarimmatkaan takavuosien nimet, kuten Elvis Presley tai The Beatles enää sano mitään. Muuan nuori nainen mietti pitkään, mihin nimi "Kekkonen" liittyy. Kun ihmettelin, että eikö tyypistä nyt sentään ole ollut puhetta ainakin lukion historian tunneilla, totesi tyttö napakasti, ettei hänen tarvitse muistaa asioita, jotka tapahtuivat ennen kuin hän oli edes syntynyt.
Aika laittamattomasti sanottu.
Kuvasta tulee mieleen huonompi pino, Mikko Niskasen "Surmanluodeissa" koostama, jonka läpi päivä ja pirullinen ostaja katselevat toisiaan.
VastaaPoista"Poikki ja pinoon!" Se voi olla käsitys kerran hankitusta "kielitaidosta", joka saa sellaisenaan loppuelämän kelvata. Osta tai älä!
Matikkapäästä muuten puhutaan nykyaikana ehtimiseen ihan niin kuin ennenkin, mutta kielipäästä ei juuri ollenkaan. Kaikki kun näyttävät sen suhteen muuttuneen täysin tasa-arvoisiksi.
Talouslobbyn ja kulttuurielämän toiveet eivät käy yksiin.
PoistaHalkopinon pitää olla hatara, että ilman virtaa läpi. Propsipinon ei.
PoistaKoska en oppinut englantia kouluissa ymmärrän sitä parhaiten, laajan valikoiman takia. Tuntemattoman sanan tapaan enää kerran puolessa vuodessa, yleensä tieteellisessä tekstissä (ja Shakespearessa). Saksaa vältän, ruotsia siedän. Haavikkoa kaihdan, kolkko ja kuiva ihminen. Sampo on ilmiselvä Nebran tähtitaivas.
VastaaPoistaKävijälaskuri. Portsareiden kultainen papukaijamerkki kultaisin rannekoruin Saapasjalkakissojen ritarikunnaan ansiomerkki? Kemppinen.
VastaaPoistaOpin tie on autuas aina, latinaksi. Rohkenee hän omankin hoksia ellei paremmat kelpaa tunnuslauseeksi aatelointia silmälläpitäen.
Työvoittoon uskovien oma rauhoitusalue. Frihetsområde!
Noista "tyttörunoilijoista" olen ihaillut pitkään erityisesti näinä päivinä edesmennyttä Kirsi Kunnasta. Hän on tosiaan selvästi ollut kielitaitoinen ja ansioitunut kääntäjänäkin. Lisäksi hän tuntuu olleen monella tavoin ennekkoluuloton ja laaja-alainen ihminen. Kirsi Kunnas näyttäisi olleen mm. kääntämässä matemaatikko ja loogikko Bertrand Russelin omaelämäkertaa. Heti tulee mieleen myös joitakin hänen riimittelyjään, joissa ainakin meikäläinen on tunnistavinaan selvää matemaattista pohdiskelua. Haitulan hatusta vedetyisstä kaniineista tulee päättymätön jono "Loppuuko koskaan runo tää? Viimeistä kania et edes nää!" Äärimmäisen pientä lähetytään hauskasti Aikamme Aapisen runossa Å eli Ångström.
VastaaPoistaOpin lukemaan Aku Ankasta ja Aikamme Aapisesta. Parasta A-ryhmää.
PoistaOn vanhemmissakin ärjyyttä.
PoistaSilti, kohdasta H (mistäs ny muusta)
hattu, housut, hohtimet
hiiri, herneet, huhmaret.
Matemaatikkoveljeni asui 80-luvulla jonkin aikaa soluasunnossa Vantaalla yhdessä
VastaaPoistaKunnaksen pojan Martin eli Eppu Normaalin kanssa. Poika opiskeli silloin tietääkseni teoreettista fysiikkaa. Hän oli ehkä perinyt taipumuksiaan äidiltään?
Re edellinen kommennti; Martti Syrjä ei ole Eppu N. eikä ole tarkoitus että E. N. henkilöityisi Marttiin, vaikka näin onkin käynyt. Yhtyeen nimi tulee Mel Brooksin elokuvasta Young Frankenstein, myös meillä esitetty Frankenstein Juniorina. Käännöskukkasen vastuun saanee Mikael Wiik. En ole ollut paikalla riittävästi vaikka olin parit kerrat paikalla minäkin, vaikkei ehkä olisi pitänyt.
PoistaTotta kai vain yksi Epuista. Kai sen jokainen tietää.
PoistaMietin pohjaako Puhtoinen lähiöni tuon ajan asuntotilanteeseen, Paasilinnan Koikkalainen kaukaa kertoo myös omaan taattuun tyyliinsä silloisesta asuntorakentamisen aallon synnystä. Virheitä saatiin aikaan koko määriä, maininnan ansaitsee Malminkartano Helsingissä, sen voisi ja se tulisi purkaa kokonaan ja rakentaa tilalle tehokas tornitalorykelmä siten että kolmekymmentä kerrosta on valmiiksi maan pinnan alla. Lähiöt.. Breznevskajat vielä ymmärtää mutta Kontula, Malmi, Töölö, Vantaa, Espoo. Toiseen käteen Tapiola, Kaivoksela, Tapanila, Pihlajamäki, Suomenlinna. Asunut kaikissa, (en Moskovassa, suuri harmi) kokenut jotain jostain asumisesta.
PoistaToisekseen taisi olla Martin veli Mikko,joka opiskeli teoreettista fysiikkaa.
PoistaJuuh, kyllä se muutaman vuoden Hgin yliopistossa hengaillut eppu oli nimenomaan Pantse; mahtoiko pikkuveli Martti ehtiä suorittaa lukiotakaan loppuun ennen kuin musiikki vei jo mennessään?
PoistaKouluttautui joka tapauksessa myöhemmällä iällä (yhdessä silloisen vaimonsa kanssa) Alexander-tekniikan opettajaksi. Jos ei nyt fysiikkaa eikä ihan fysiologiaakaan, mutta vähän sinne päin.
Keskikoulun uskonnonopettajana Pohjanmaalla oli 60-luvulla seurakuntamme kirkkoherra. Hän oli kotoisin samasta pitäjästä kuin presidentti Ryti. Olin katsomassa Tuntematonta sotilasta (elokuvaa) paikallisen nuorisoseuran salissa.
VastaaPoistaYleisön joukossa oli myös rovastimme. Hän palasikin elokuvaan seuraavalla oppitunnillaan ja arvosteli elokuvan sotilaiden "rumaa" kielenkäyttöä. Miehet eivät kuulemma kiroilleet rintamalla! Hän oli ollut rintamapappina ja vienyt suru-uutisen kaatuneista kymmeniin koteihin.
Kukapa sitä pastorin läsnäollessa kiroilla kehtaisi. Miten muuten rintamapappi ehtisi omaisten koteihin?
PoistaNiinpä. Papit joutuivat viemään suruviestejä kaatuneista koteihin. Kävivät he virkansa puolesta myös rintamalla, kuten ko. pastori kertoi käyneensä.
PoistaWaltarin aforismissa rintamapappi sanoo manailevalle miesjoukolle: "Älkää kirotko niin kovasi, pojat". Joukko hiljenee, mutta yksi sotilaista sanoo kuin anteeksipyytäen: "Ei köyhää uskota, ellei kovasti kiroo".
PoistaJo on hölmöläisten hommaa! Valko-Venäjän johto järjestää ja organisoi hengenvaaraan suurin joukoin Eurooppaan pyrkiviä muslimeja ja vaatii samalla EU:ta ottamaan kaikki Puolan rajalta rynnivät muslimit Eurooppaan VEDOTEN ihmisoikeuksiin! KÄSITTÄMÄTÖNTÄ! Luulevatko nämä rajalla olevat muslimit Euroopan todella haluavan avosylin ottaa heidät vastaan. Eivät kai he niin tyhmiä kuitenkaan ole. Alkaa jo epäilyttää, kuka tässä tyhmä on - Eurooppako?!
VastaaPoistaSamakuin murhaaja ,kädet uhrin kaulalla ,kiristäen vaatisi kovaan ääneen pelastusta ja poliisia paikalle. Näin juuri tekee Valko-Venäjä.
Valko-Venäjä ja kenties vielä korkeammat tahot haluavat suistaa EU:n (Demokratiat ) suohon - suoltamalla anarkiaa ja aikaansaamaan tuhon koko EUROOPAN Demokratioihin.
Demokratian, joka on meidän kaikkien hyvinvoinnin-lähde ja elämisen edellytys.
Kannettu vesi ei kaivossa tunnetusti kauan pysy, joten rikollisin aikein varustettu valtio(t) pääty(y)/vät tuhoamaan kadehtimansa.
Asiaa, mutta voisit vähentää huutomerkkejä ja luopua Trump-tyylisistä korostuksista. Ne tekevät tekstistäsi vaikealukuista.
PoistaJaa että oikein muslimeja, no hyvä ettei sentään raakoja ja julmia kristittyjä :-)
PoistaPäätalosta vielä sen verran, että eihän hänen omaeläkerralliset teoksensa - siis Iijoki-sarja - ole "totta" edes siinä mielessä kuin omaelämäkerrat, vaan todellakin autofiktiota. (Ne kuvaavat silti todellista elämää, ei keksittyä kuten esim. Pohjantähti.)
VastaaPoistaTärkeintä ja parasta niissä minun mielestäni ajankuva. Ihan kuin pääsisi aitiopaikalta kurkkimaan millaista oli elämä pohjoisilla selkosilla niihin aikoihin, autenttisena, ilman jälkiviisautta.
Päätalohan tekee itsestään mielellään vähän pellen ja tohelon, etenkin sosiaalisissa suhteissa ja naisasioissa - mutta ei koskaan työnteossa. Hänen ylirehkimisensä on traagista, ei huvittavaa.
Mitä lähemmäksi nykyaikaa hän tulee, sitä enemmän alkaa näkyä kyllä pientä poseeraustakin. Se on inhimillistä.
Väinö Karikoski (V. A. M. Karikoski).
VastaaPoista