Sivun näyttöjä yhteensä

25. huhtikuuta 2018

Tuloerot



Poliitikko ja virkamies eivät saa puhua totta. Blogistille sellainen ei tulisi mieleenkään.

”Miten tuloerot ovat Suomessa muuttuneet?”, kysytään, aiheellisesti.

Vastaukseni on: eivät mainittavasti.

Jokainen puolikin vuotta luennolla istunut tai tilastoja tutkinut osaa sanoa, että vastaus on surkea.

Ensimmäinen arvostelun syy on sana ”tulo”. Kuvassa on eräs indeksi, jota käytetään yleisesti. 

Yrittäjätulot, pääomatulot, ansiotulot, tulonsiirrot…

Pari vuotta sitten Yle selitti asiaa ja esitti tilaston. Yli puolet suomalaisista saa valtiolta enemmän kuin maksaa. (Pakollisia, välittömiä veroja.) Tulonsiirtoihin lasketaan muun muassa eläkkeet, työttömyyskorvaukset ja erilaiset tuet. Valitettavasti vanha tapa nälviä veronmaksajan ominaisuudessa vaatimuksia esittäviä ei ole kaikkea perää vailla. Osa veronmaksajista ei ole veronmaksajia. He saavat enemmän kuin maksavat.

Yritys-ja pääomatulojen merkitys kiihkeässä kielenkäytössä on politiikan korokkeilla suurempi kuin käytännössä. Suomi on pienten firmojen maa. Julkista huomiota saavat isot kaupat. Sata vuotta taloustieteessä on puhuttu mittakaavaedusta. Mikä määrä Suomessa on pieniä sahoja tai pikkuruisia selluloosatehtaita? 

Tämä kuulostaa niin kokoomukselaiselta että häijyä tekee. Olisi ehkä ollut parempi tyytyä sanomaan, että minun elinaikanani käytettävissä olevat tulot eli setelit lompakossa, myöhemmin saldo pankkikortin takana, ovat hyvinkin kymmenkertaistuneet.

Mutta ei se niin paljon kerro. USA:ssa minulla oli tilaisuus jättäytyä professoriksi huonompaan yliopistoon ja ponnistella siitä parempaan. Laskin vaihtoehtoja, vaikka ratkaisu oli tietysti henkilökohtainen. Kaliforniassa tulee hulluksi ennen kuin arvaakaan. Palasin ja tartuin tilaisuuksiin toimia teknillisissä korkeakouluissa. Muutama kollega sanoi, että on turhaa penkoa digitaalista toimintaa ja esimerkiksi verkkokauppaa ja tietosuojan ja yksityisyyden ongelmia, etenkin suhteessa tekijänoikeuteen ja patentteihin. En sitten uskonut.

Laskelmieni mukaan olisin jäänyt kilin osalle dollarimäärin Suomeen verrattuna moninkertaisen palkkani kanssa. Jo koulu- ja asuinkustannukset hirvittivät. Ainakin kymmenen oppilaistamme vietti vuoden Berkeleyn seudulla väitöskirjatoimissa. Se oli hieno ratkaisu. Enkä tietenkään puhu nyt mitään insinööripuolen ihmisistä.

Ei pidä paikkaansa, että Aatos Erkko olisi sanonut, että kaikki me olemme sosialidemokraatteja. Mutta olisi voinut sanoa. Jopa tässä esitetty vaatimaton tilasto tuo mieleen, että pääomapeleissä emme ole vahvoja.

Ongelma ydin ei ole tuloeroissa vaan niiden tasaamisessa tuloluokkien sisällä, pienituloisilla esimerkiksi lasten ja vanhusten asioissa. Sosiaali- ja terveystoimi eivät ole kaupallisia kysymyksi.

20 kommenttia:

  1. Jos valtio käsitetään vakuutuslaitoksena ja verot vakuutusmaksuna, niin siinä, että jotkut saavat enemmän kuin, mitä maksavat veroina, ei ole mmitään kummallista ja moitittavaa.

    VastaaPoista
  2. Hohhoijaa.

    Vaikka myöntäisimme kateuden kauheuden ja ylemmyydentunteen aiheettomuuden, on Suomi hyvin rikas maa, jossa 600 000 ihmistä elää köyhyysrajan alapuolella.

    Nyt yleisessä talousopissa ja sen pelastussanomassa eniten harmittaa seuraavat kaksi virallista totuutta. Eli
    1. Vain purkamalla hyvinvointivaltion voimme pelastaa sen.
    2. Leikkaamalla rikkaimpien veroja valtion verotulot kasvavat.

    Rikkaat eivät ole ilman tulonsiirtoja yhteisestä kassastamme. Täytyy taas kerran lainata Anna Kontulan kirjoitusta vain puolentoista vuoden takaa. Tilastoja luetaan kyllä yleisesti ja jatkuvasti juuri blogistin esittämällä tavalla. Tietenkin. Seuraava tulonjakoa kuvaava tilasto on kuitenkin rehellisempi ja siten todellisempi:

    "Taas on se aika vuodesta, kun perusturvasta leikataan. Listalla ovat tällä kertaa esimerkiksi työmarkkinatuki, kansaneläke sekä eräät vammaisetuudet. Säästöjen kohdistumista köyhimpiin perustellaan jälleen sillä, että rikkailla ei ole tulonsiirtoja leikattavaksi.
    Tämähän ei ole totta. Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan köyhin kymmenes suomalaisista saa tulonsiirroista vain 9,4 prosenttia. Rikkain desiili saa tasan kymmenen, siis pikkuisen köyhiä enemmän. Loput 80,6 prosenttia jakautuvat väliryhmille."

    Kirjoitus on kokonaisuudessaan lyhyt ja asiallinen. Suosittelen lukemista ja kommentteja mahdollisista virheistä. En ole lukenut ainoatakaan sellaista.

    Kohteesta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hohhoijaa. Suomi ei ole hyvin rikas maa, vaan pitää rellestystään yllä velkaa ottamalla. Eikä ikinä työtä tekemättä ole pärjännyt niin hyvin kuin nyt. Mutta kun mikään ei riitä.

      Poista
    2. Siis me kaikki saimme suurinpiirtein tasaisesti näitä tulonsiirtoja.Tosin köyhät hiukan vähemmän!

      Mielenkiintoista olisi verrata onko tilasto edelleen melkein sama, vai onko jotain muutosta tapahtunut, ja mihin suuntaan.


      Poista
  3. Sote pistää kaikki massit ensin Tieto-koneisiin ja ulkomaille. Potilaiden hoitoon jää pennit, joista sitten säästetään ja säästetään, "kun ei ole rahaa."

    VastaaPoista
  4. Eilisen lehtitiedon mukaan jalkapalloilija Lionel Messi ansaitsee tänä vuonna 126 miljoonaa euroa. Tuon rahamäärän saadakseen pitää liittokansleri Angela Merkelin vuosituloilla työskennellä 405 vuotta, presidentti Putinin tuloilla 966 vuotta ja 2500 euron kuukausipalkalla 4200 vuotta.

    VastaaPoista
  5. Tuo esittämäsi huomio USA:n elinkustannuksista on erinomainen. Minullakin on joskus ollut samanlainen mahdollisuus ryhtyä tekemään tutkimusta Amerikan maalla. Ei se kannata kovin herkästi.

    Amerikkalaisen verotus on, toisin kuin yleensä kuvitellaan, aika kovaa. Kohtuullisella palkalla noin kolmannes tuloista menee valtion- ja osavaltionveroihin. Tämän päälle on hankittava kallis sairausvakuutus ja alettava säästää lasten opintomenoihin. Jos pitää tavoitteena, että lapset voisivat aloittaa elämänsä ilman velkataakkaa, ei käteen jää kovin paljoa. Myös asuminen on tuhottoman kallista. Lisäksi ilmanlaatu on huono. Etelä-Kalifornian ilmaa hengittämällä lyhentää elämäänsä merkittävästi.

    Suomessa palkat ovat matalammat, mutta veroilla saa paljon enemmän. Jenkeissä on hyvä pistäytyä hakemassa kansainvälistä kokemusta, mutta ei se mikään kultamaa ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitoitko menokuluiksi piikkilangat ja vartijat myös?

      Poista
  6. Kuten tiedetään Aho ja Lipponen ajoivat 90-luvulla hyvinvointivaltion alas. Siihen nähden on hyvin, että kotikaupungissani on virallisen selvityksen mukaan henkilö, jonka sote-kulut kaupungille olivat v. 2016 yli 500 000 euroa. Sote-lautakunnan puheenjohtaja tuhahti minulle vaivautuneena, että on niitä useampikin.

    Ei taida kuulua tuloerolaskentaan tällaiset tulonsiirrot.

    VastaaPoista
  7. Ei se työn tehokkuusoppi koske lainkaan kaikkia aloja. Pystyykö esim sinfoniaorkesteri soittamaan jonkin sävellyksen "tehokkaammin" ja pienemmällä porukalla kuin joskus sata vuotta sitten?

    Kysyn vaan.

    VastaaPoista
  8. "kaikki me olemme sosialidemokraatteja"
    Ne jotka sanovat että tulisi niinku laatia "uusi Forssan ohjelma", taikoittvat sillä että perutaan tuo jäljelle jäänyt toteutumaton ohjelmakohta, kohta 5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.
    Tähän A. Erkko tosiaan puuttui: hänen mielestään keskiaikaista maailmankuvaa henkivän kirkollisen dogmatismin hiljainen hyväksyntä jo sellaisenaan edusti valheessa elämistä, todellisuuspakoa ja indoktrinaatiota.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen huomannut hartausohjelmien lisääntyneen YLE:ssä. Niin ja tietenkin sen toisen uskonnon: urheilun.

      Poista
  9. Viime vuosisadan länsimainen menestystarina: oikeiston kannattama markkinatalous synnytti vaurautta ja vasemmisto piti huolen, että siitä riitti kaikille. Miten minusta tuntuu, että tämä kuvio on nyt mennyt rikki? Emme oikein tiedä miten meidän pitäisi edetä, mutta kaipa tulevaisuus sen kertoo?

    VastaaPoista
  10. Tuloerojen lisäksi pitäisi laskea myös ihmisten menoeroja. Eräs tuntemani naisihminen on menossa naimisiin miesihmisen kanssa joka joutuu maksaa avioerossa ex-aviopuolisolleen, joka myös on nainen mutta joka ei avioliiton aikana ole muuta tehnyt kuin maannut siellä kotisohvalla vaan kuin Merilehmä, ja poltellut kalliita turkkilaisia tupakoita, 1,7 miljoonaa euroa. Koska heillä ei oo avioehtoo. - Ja verottaja ei tässä tapauksessa tee muuta kuin virnuilee vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi saatana että on nimimerkki mikisillä v-mainen asenne toista ihmistä kohtaan. Misogyniaa ankeimmillaan. Mistäpä sinä tiedät toisten ominaisuudet niin tarkkaan, että tiedät syylliset ja syyttömät.

      Okei, oli varmaan köyhän ainoa 1,7 miljoonaa, joka menee jätetylle puolisolle ovenpieles, ja uusi kulta vieres jää sitä vajaaksi. Voi nyyh!

      Poista
    2. En minä kuulkaa Anonyymi-ihminen tässä mitenkään omaan pussiini puhu. Olen vain ihan sivullisena tarkkaillut asioita ja sanon asiat niin kuin olen ne nähnyt. Veemäinen en ketään kohtaan halua olla. Siksi useimmiten pidänkin ajatukseni ominani.

      Poista
    3. No, mutta kun Mikiksen Merilehmäksi kutsuma henkilö käänsi sohvalla kylkeä, niin sen kuuli alakertaan.

      Poista

  11. Sujautettakoot korkoon vuokraan voittoon arvonnousuun oikeuttavat arvopaperit mihin kuoreen hallintarekisteriin tahansa, niin eivät ne tehtaat liikekiinteistöt missään Cayman saarilla sijaitse.

    Varallisuushallinta Oy jos saisi euron osakkeelta osinkoa Hotelli Oy omistuksestaan, niin tästä se säpinä vasta alkaisi. Ensinnäkin osaketta voisi lainata vaikkapa 3 kk jaksoissa hälle ken uskoisi sen arvon alenevan ja 3 kk päästä palauttaisi osakelainassa. Hän olisi heti myynyt osakkeen ja 3 kk päästä ostaisi takaisin pörssistä halventuneeseen hintaan. Hän olisi voittanut hinnan alenemisessa ja Varallisuushallinta olisi voittanut lainakorkoa 3 kk ajalta. Vin-vin tilanne. Onnistunut shorttaus. Mistä ne molemmat kaksi rahaa tulivat ?

    Vaikka mistä, mutta yksinkertaisimmin ja perusilmiönä, ne tulevat siltä tuntemattomalta joka 3 kk sitten osti Hotelli Oy osakkeen. Hän joutuu 3 kk päästä kirjaamaan tappionsa tasearvon alenemisena. Harmi, mutta kai se kohta nousee. Myös Varallisuushallinta oy nykyarvokirjauksessa näyttää tappiota, vaikka ei niin isoa kuin 3 kk arvonalenema, sillä olihan se saanut korkoa Hotelli Oy osakkeen lainaamisesta täksi 3 kk jaksoksi.

    Mutta voittaja on siis nimeämätön pelimies joka lainasi osaketta ja palautti sen halvempana. Riesansa oli myyydä osake heti ja ostaa uusi 3 kk päästä maksaaksen osakelainansa.

    Joutavaltahan tämä näyttää, mutta luvut kumuloituvat isoiksi kun kaikki pörssiyhtiöt ja ovat pelissä mukana ja kaikki niiden omistajat kuten eläkesäätiöt ja sijoitusrahastot.

    Asia paranee jos Varallisuushallinta Oy ei lainaakaan shortaajalle, vaan myy pysyvästi oikeuden omistamansa Hotelli Oy osakkeen osinkoon yhdelle ja kurssinousun pörsissä toiselle. Jos korkotaso olisi laskussa (kuten on ollut trendinä 30 vuotta), niin oikeuden osinkoon voisi myydä 100 rahalla ja jos pörssikurssi nousussa, niin kurssin nousun voisi myydä samalla tavalla hintaa trendiin sovitellen. Nyt se on myyty kahdesti. Eikä se tähän lopu.

    Ostajat voivat myydä oikeutensa osinkoon tahi kurssinousuun seuraaville tuntemattomille. Jne. Sitten osingon alenemisen ja kurssilaskun varalta voi ostaa derivaatan. Konkurssin osalta CDS:än. Teeveestä tutun, sen palovakuutuksen naapurin taloon. Trendien jatkuessa pelit sujuvat.

    Jos huomioisi uusista peliin astujista vaikkapa tulevien osinkojen ostajan, niin hän voisi tulla peliin juuri nyt pankista lainatulla rahalla ja vakuutena tämä tulevien osinkojen paperi. Kun sinä tai minä kansalaisoikeuksinemme emme voi marssia pankkiin ja aloittaa peliä, niin se jää sisäpiiriläisten asiaksi.

    Juuri pankkien eli uuden lisän rahan valmistuslaitosten liepeillä tämä toiminta tapahtuukin, paitsi että se viettelee mukaansa laajemminkin liikkeenjohtajia millä kentillä sitten toimivatkaan.

    Parasta on että velat joiden rajaton lukumäärä ja kasvu vastaavien saamisten tahtiin on helppo tajuta, on myös, siis se velka, arvopaperi. Onhan se saaminen korkoon toiselta. Ja näin muodoin tämän työhön ja ansaitsemiseen. Tämä siis myy tulevan työntekonsa nyt. Ellei muuten niin kiimassa perustaa perhe tai jotta ei palellu.

    Kun velkoja ei tarvitse lyhentääkään, niin tämän sortin omaisuus kasvaa järkyttävästi. Siis heille joille toisen velka on omaisuuserä.

    Kai toi meni yllä suurinpiirtein oikein. Ei näitä voi kirjoittaa eikä varsinkaan lukea läpikotaisin. Se olisi kuin Niityn kuvaamista tuoksuista lähtien löyhkävivahteiden kautta pakkaseen palemiseen ja aurinkoon läkähtymiseen. Perhosia osuu niitylle ja matoja sen alle. Paimen tuo katraansa tai ei.
    jatk.

    VastaaPoista

  12. jatk.
    Se että kuvaaminen on kutakuinkin mahdotonta, ei tarkoita etteikö ekologiaa olisi edes ekokatastrofina.

    Tuolla finanssioitumisen supersofistikoitumisen maailmassa sellainen osui 2008. Sitten tehtiin toisia asioita. Pantattiin valtio ja luovutettiin keskuspankki lunnasrahaksi liikepankeille jotta maailma pyörisi niitä Ptolemaioiksen ekilepsejä lisää. Tarpeen mukaan kuten taivaankannellakin, väliin peruutaen väliin kiihdyttäen vaikka toisen planeetan taakse.

    Asian vaikeus näkyy Antti Rinteen kärsivässä ilmeessa ja Petteri Orpon ivallisessa. Orpo tietää, että Rinne tietää. Mutta ei voi paljastaa. On itse sisäpiiriläinen, ellei omaa kuorta niin Ilmarisen ja Varman ja Kevan kuoret vastuullaan kuitenkin. Kunkaan piispan tai professorin tai sellaisen tunnolla ei tunnu olevan julkipaasaaminen edes pala ja herja kerrallaan. Joo, on näistä kirjoitustakin, Michael Hudsonilla esimerkiksi.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  13. Luulin joskus että 1% omistaa yhtä paljon kuin köyhempi puolisko maapallon asukkaista.
    Olinpa väärässä. Kohta 1-8 ihmistä tekee sen.

    VastaaPoista