Kauppatieteissä
opettaneena (Lappeenrannan informaatio- ja teknologiaoikeus) käsitin, että
opetuksesta puuttuu runous ja pyhyyden tunto.
Brändin rakentamista
opetetaan. Opettamatta jää, että se on onnenkauppaa. Voi olla etten aina
osannut suhtautua tuon alan ”asiantuntijoihin” tarpeeksi vakavasti.
Erikoisen
vastanmielisyyteni kohteena ovat sellaiset toiminimet kuin e.on. Erikoisen
myötämielisyyteni kohteena ovat sellaiset kuin Espoon Sähkö.
Oma suosikkini oli
Heikkilän Makkaraliike, Toisella linjalla. Tässä on toteutumassa eräskin hanke
eli rojekti. Pienimuotoinen firmani on isäni perua Kemppiset Oy. Haluni muuttaa
sen nimeksi Kemppisen musiikki- ja makkaraliike on hylätty, vaikka selitin,
että se olisi hieno, kun liiketoiminta ei mitenkään liity musiikkiin eikä
makkaraan.
Runollisuus tulee vastaan
vanhoista luetteloista. Käytöstä jääneet nimet tuntuvat henkivän jotain
salaperäisen haikeaa. Selvää harmia tunsin, kun Klubi 7 -valomainos katosi
terveyslainsäädännön karkottamana Hakaniemestä, eikä neonputkia muutenkaan
juuri näe. Paitsi Lasipalatsin katolla saattaa olla se kenkä, varmaan Tuhkimon
mainoksena. Lasipalatsi on itsekin liikuttava nimi; tuskin moni on samaa mieltä
kuin minä, jonka silmään tuo rakennus on Helsingin keskustan kauneimpia, melkein
yhtä upea kuin Sokoksen liiketalo.
Suomen tunnetuimpiin
kuuluvat liikenimet ovat vaikeita. Stockmannia moni ei osaa kirjoittaa oikein.
Pauligissa on ulkomaan kee ja Fazerissa tuo tseta. Saksantaitoisille kysymys z
vai tz on ikuinen ongelma. Huuperissa oli pee. Varhainen muka-latinan nimi oli
Manskulla katolla, Mercantile, joka saattaa olla osittain ruotsia. Pohjalla on
kyllä latinan ryöstösaalista tarkoittava sana.
Eilen mainittiin
arkeologi Unto Salo, ja muutamat kommentoijat esittivät oudon ajatuksen, että
tiedemiehen pitäisi olla oikeassa. Se on hyvin epätieteellinen ajatus. Tiedemiehen
tulee määritellä ja täsmentää ja tulkita tavalla, jonka voi osoittaa vääräksi.
Kileitieteilijät ovat
hauskaa joukkoa. He esimerkiksi ajoittavat kielen muuttumista silloinkin, kun
kiinnekohtia ei ole – kun ei ollut kirjoitettua kieltä. Esimerkiksi se kysymys,
millaisia väyliä indoeurooppalaiset kielet levisivät ja mitä ne tunkivat
tieltään Euroopassa, on aivan avoin. Sitäkään ei tiedetä, tapahtuiko nykyisen Suomen
alueella kielen vaihtoja.
Lukijani tietävät, että
minua vaivaa tietty häjyläisyys.
Niissä merkeissä olen
miettinyt Pohjanmaan paikannimiä, joista jotkut on osoitettu uskottavasti taustaltaan
germaanisiksi. Kuten Härmä (Herman). Lisäksi monet o-loppuiset paikannimet
(Nurmo jne.) tuovat kovasti mieleen ruotsin ja siis jokien nimeämisen.
Mutta kun joku tutkija
yhdistää Ilmajoen syvällä nykyisellä Venäjällä olevaan Ilmajärveen, olen
miettinyt ja arvuutellut, keneltä asiaa kysyisi.
Lappi-nimet, kuten
Lappajärvi ja kai Lapua, herättävät hämminkiä. Ruotsin kanssa ne voivat olla
tekemisissä. Kauhava ja Kauhajoki eivät tiettävästi äännelakien mukaan johdu
nykyisestä ”kaukana” tai ”kauko-”sanoista. Tuo koon ja hoon pari on vaikea.
Nykyisemmässä suomessa Häme ja Sääminki voivat olla sama sana.
Eli naiivi kysymys: entä
jos Pohjanmaan paikannimissä ja ehkä murteissakin on venäjää?
Eikö olisi hauska ajatus,
jos Lapualta Kosolan talon kivijalan tilkkeenä olisi tuohta, jossa olisi
protoslaavin kirjainmerkkejä? Novgorodista on löydetty tuohia joissa näyttää
olevan kirjoitettuna suomea.
”Karjalaiset” pitivät
hallussaan suuria osia nykyistä Suomea rautakaudella. Esimerkiksi Laihialta
suosta löydetyille ruumiille on haettu esi-isiä lännestä, esimerkiksi
Friisinmaalta, mutta ei ole oikein löydetty.
Entä jos niitä löytyisi
nykyiseltä Venäjältä? Jo Novgorodista sanotaan, että siellä asui ennen
varjageja suomensukuisia ja slaavisukuisia ihmisiä ja khasaareja. Turkikset
tulivat muotiin vähän myöhemmin, mutta joet mahtoivat olla kalaisia?
Tiedän, että kun olen
lähdössä Pohjanmaalle viikonvaihteeksi, ajatus ”venäläisistä” pohjalaisten
kantaisinä voi aiheuttaa minulle merkittäviä sosiaalisia vaikeuksia seudulla.
Mutta ehkä selitän, että kun itse olen siellä syntynyt mutta aivan vailla pohjalaista
verta eli perimää, ja minua on maailmalla ulkonäön perustelle usein luultu
venäläiseksi – mitäpä jos vastaisi, että kukapa tietää, kukapa tietää.
Näissä liikemerkeissä ja
tavaramerkeissä on outo runollis-psykologisia piirteitä. Olen lähdössä
hoitamaan asian Perämiehenkadulle. Viidenkymenen vuoden aikana en ole oppinut
erottamaan toisistaan varmasti Perämiehenkatua, Merimiehenkatua ja Pursimiehenkatua.
Kaiken kukkuraksi joudun pistäytymään Itä-Pasilassa, jonka kadunnimet ovat
vielä mahdottomampia. Täytyisi katsoa lapsusta – oliko se Rajavartijankatu?
Luulisi että se on Kirkkonummella Masalassa.
Nimi voi olla erittäin
vaikea oppia ulkoa ja siten omiaan herättämään inhoa ja kauhua kaikissa
vakavasti ajattelevissa kansalaispiireissä. Mutta tämä on mysteeri. Puheena
olevasta kirjasta käy ilmi, että Elovena, jonka Suomassa tuntevat kaikki, on
sata vuotta vanha ja elo on Viipurin seudun osuuskauppaliikkeen nimestä ja ”vena”
liittyy viljaan, ehkä vehnään. Ja minä kun olin luullut että kantasana on ”venenum”,
myrkky.
En tiedä, mihin se
oikeasta liittyy. ”Vena” tarkoitta suonia, etenkin verisuonia.
Mutta tärkeintähän ei ole
merkitys, vaan tytön kuva ja että kuva on kaunis. Kansallispuku on kuulemma
yhdistelmä eri puvuista. Ehkä Helmi Vuorelman liike olisi nostanut kanteen?
Kansallispuvut nimittäin eivät ole erikoisen kansallisia, vaan ainakin useat
niistä kansanaiheisiin perustuvia sommitelmia, ja nuorempana olisin halunnut
päästä laskuttamaan riidasta, joka koskisi yksinoikeutta sellaisiin.
Lempäälän seudulla kuulemani mukana on flaamilaispeärisiä nimiä. Flemingit olivat kotoisin Flaamista, josta tuli joskus keskiajalla äkkilähtö.
VastaaPoistaMafH
Useimmat muinaiset paikannimet perustuivat luonnon muotoihin - onhan seudulla ylempänä Jokihaara -niminen paikka (ainakin viime kesänä oli vielä).
VastaaPoistaKauhajoki taas saattaa viitata joen kauhamaiseen muotoon taajaman sivustalla.
Tämä hahmotus on kertaluokkaa vaikeampaa jos etymologia täytyy hakea vanhojen karttojen virkamiesruotsin kautta.
Esimerkiksi "kuopio"-nimen merkitys ilmenee havainnollisesti 1700-luvun kaupunkisuunnittelun kartoista: asutus oli keskittynyt ilmeikkäille rannoilla, Pitkälahti, Maljalahti ja Kuppilahti (Cuoppio lax).
Tieteessä aika vakiintuneen käsityksen mukaan Kuopion nimi tulee kyllä ortodoksisesta pyhimyksennimestä Prokopios.
PoistaOlemme samaa mieltä kirjoittajan kanssa Espoon Sähköstä. Teimme sille liikemerkin eli "ilmeen" muutamaa vuotta ennen kuin se myydä pätkäytettiin e.on:ille, ikuiseksi häpeäksi Espoon rahakammarille. Ne kaupparahat lienee jo aikaa sitten juotu ja syöty.
VastaaPoistaMutta mitä tulee veneh'laisiin, mieleen nousee muisto siitä että siinä kielessä tällä niemellä ja sen sisämaissa asuvia sanotaan tsuudeiksi. Sanan etymologia olisi mielenkiintoista ymmärtää. Lisäepiteetti on "taipaleen takaiset" (zavolotskaja tshudi) eli vene piti kiskoa pitkin muutamaakin vetokannasta ennen kuin oltiin savolaxin mailla. Savon nimitys on siis venäjästä.
Vene muuten värkkinä tarkoittaa juurikin paattia jonka köli on rakennettu siten että se kestää vetotaipaleet; suomessa ei ole erityisnimeä meriveneelle kuten draakille. Menneen ajan asukkaat karttoivat rantoja, sillä sieltä saattoi tulla vieraita äkkikylään.
Kölitön, yhdestä (haapa)puusta kolottu vesiväline on ruuhi. Sana esiintyy sukukielissäkin mutta on alkuperältään germaaninen.
Haapioksi ruuhta myös kutsutaan.
PoistaNyt kun pääsit hyvään alkuun, niin kerro , mitä tarkoittaa ii, siis Iisalmi,Iijoki jne.
VastaaPoistaIi on lappalainen sana "yölle", siis yöpymispaikalle.
PoistaPaikannimitutkimusta parempaa harrastusta on vaikea keksiä. Nimiä voi aina pohtia kun ei ole muuta tekemistä, kuten vaikka bussissa istuessa tai yösydännä kun uni mököttää eikä suostu saapumaan paikalle. Aika menee paikannimien taustoja pohtiessa kuin siivillä.
VastaaPoistaKauhajoen Harja lienee muuten samaa protogermaanista perua kuin Harjavalta ja monet muut Harya (harja) ja Waldar (valta) -peräiset paikannimet. Haraldista ja sotureista lienee kyse ja rautakaudella mennään. Kemppisen hypoteesiin Pohjanmaan venäläisperuisiin nimiin en osaa sanoa mitään, mutta jos sieltä löytyy jaama nimiä (kauppa- tai postipaikka) niin se voisi olla vihjeenä.
Hämeen - tai siis Saamen - paikannimistö on monitulkintaista. Siuro on selkeästi lappalainen nimi ja tarkoittaa kapeaa virtapaikkaa eli Siuronkoskea. Nokia ei tarkoita mitään millään tunnetulla kielellä ja nimi on pieni mysteeri. Ennen puhuttiin nokinäädistä ja ne esiintyvät Nokian vaakunassakin, mutta turhaan. Nokinäätiä ei ole Nokialla ollut koskaan ja jos olisikin niin se on reviirieläin ja Nokialle olisi mahtunut noin yksi näätä. Arvelen nimen juontuvan Nokianvirrasta, joka ennen kesyttämistään oli perin juurin ankara vastus Kokemäenjokea ylöspäin pyrkiville aluksille. Otan vastaan hyviä ehdotuksia.
Myös Tampere nimelle löytyy useita tulkintoja. Tammer nimen taustalla lienee damm eli pato. Kerran Eestiä jalgrattaalla kierrellessäni osuin kylään nimeltä Riisipere. Se juontuu paikan saksalaisnimestä Riesenberg. Tästä sain aiheen pohtia voisiko Tampereen takana olla Dammberg eli Pispalan komea moreenivuori Pyhäjärveltä nähtynä, joka siis patoaa korkeammalla olevan Näsijärven. Baltti ääntäisi sen tänäänkin Tammpere.
Tampereen nimen alkuosan on pakko johtua nimenomaan järvien välisestä padosta. Katselen juuri Tampereelta Pirkkalan suuntaan kylää, jonka nimi on ikuisesti ollut Pere.
PoistaKyllä Nokianvirran ja Nokian kaupungin nimi johtuu nokinäädästä. Eri asia on, oliko tuo nois tai nokinäätä sen ajan nimi soopelille vai sittenkin majavalle.
vuorela, tampere ja nokia
Kuvan tolppaa on ainakin kannustettu liiaksi. Näin siinä käy kun kaikenmaailman kannustajia olla pitää. Rispaa saakeli. Isofamu laukaisi aina siivouspäivänä että: älkkä siin' alvariins' trampakko, lattiak kuluvak! Hän siivosi kun teki mieli - ja lujaa.
VastaaPoistaEteläpohjalaisissa saattaa olla jonkin verran slaaviverta, jos joidenkin suomalaisten geeniperimää koskevien tutkimusten päätelmiä on uskominen. Heidän ja Puolan Veiksel-joen suuosan väestön perimässä on kai joitakin yhteneväisyyksiä. Olisiko siis nyky-Puolan alueelta saapunut joskus muinoin väkeä Pohjanlahden rantamille? Mene ja tiedä.
VastaaPoistaAloin ajatella samaa tekstiä lukiessani. Kirjoitan lisää aiheesta, jos muisti suostuu pyörittämään kelaa pidemmälle, mutta joku tuttavani kertoi, että tutkiessaan oman sukunimensä historiaa hän havaitsi sen vievän jonnekin etelä- tai itärajan taakse. Asiaan liittyi jonkinlaista vahvasti vaiettua paikallishistoriaa. Pitää koettaa muistaa tarkemmin, koska tarina vaikutti kiinnostavalta.
PoistaAivan varmasti tänne on saapunut vuosituhanten saatossa väkeä vähän joka paikasta. Veikselin ja Väinäjoen tietämillä varmaan joskus asui alku-baltteja, jotka toivat meille mm. kirves-sanan, ehkä myös metallisen kirveen.
PoistaEn tiedä, kuinka paljon Etelä-Pohjanmaalla on ollut venäläistä liikennettä. Vesitiet johtavat Karjalasta tulijan paljon helpommin Oulu-, Ii- ja Kemijokien vesistöihin. Oulujokea pääsee aika kätevästi Ääniselle, Iijokea pitkin Uhtualle ja Kemijokea myöten Vienan Kemiin. Kaikkia näitä reittejä pääsee sitten jatkamaan kohti Volgaa, kulkematta Vanhan Laatokan ja Olhavajoen kautta, mikä on varmasti ollut iloksi tulleja välttelevälle.
PoistaIissä virtaa pikkuinen joki, jonka nimi on Olhavajoki. Paikannimi tarkoittanee karjalassa vetistä uomaa. Käy mielessä, onko kyse ollut piruilusta. Mitättömälle pikkujoelle, jota pitkin ei voi nousta kuin 30 kilometriä merkityksettömälle erämaajärvelle, on annettu nimi, joka viittaa idäntien tärkeimpään valtasuoneen. Vähän samanlainen nimi kuin Tampereen Etu-Amerikka, joka sijaitsee perimmäisessä korvessa Hervannan takana.
Kaarle-herttuan suurimpia valtiomiestekoja lienee ollut Oulun vahingossa sattunut perustaminen. Rakentamalla Ouluun pysyvä sotilastukikohta otettiin Perämeren rannikko pysyvästi Ruotsin haltuun. Tämä mullisti Pohjolan geopolitiikan. Venäjä työnnettiin kertaheitolla Maanselän itäpuolelle. Homma täydennettiin vielä sillä, että melkein kaikkien Pohjanmaan pienempienkin jokisuitten markkinapaikoille rakennettiin pysyvät kaupungit.
"Vähän samanlainen nimi kuin Tampereen Etu-Amerikka, joka sijaitsee perimmäisessä korvessa Hervannan takana."
PoistaTampereelta löytyy myös alue nimeltään Uusi Eurooppa. Hervannan takana sekin - ehkä jo pientä laittoa kaipaavia vennamolaisia.
Tampereelta löytyy myös Amuri muistona idän utopiasta.
PoistaVoitaneen pitää varsin todennäköisenä, että nykyisen Suomen alueella puhuttiin jotain ihmeellistä kieltä ennen kuin saamen kieli tänne saapui (ja saameahan puhuttiin muinoin lähes koko nyk. Suomen alueella; esimerkiksi Ilomantsi on saamea). Peruste on siinä, että saamen kielessä on suurehko joukko outoja sanoja, jotka on helpointa selittää lainautuneeksi tuosta muinaiskielestä, jota nimitän fennopelasgiksi. (Tai saattoi niitä kieliä olla useita.) Paikannimistä esimerkiksi Päijänne ja Inari ovat samaisesta kielestä (tai samoista kielistä, kuinka vain).
VastaaPoistaLuulen, että Kemppinen kyllä saattaa tietää kaiken tämän kertomani.
Sanomatta jäi, että todennäköisimmin sana Suomi on tuota samaa muinaiskieltä kuin Päijänne ja Inari (eikä lainaa mistään indoeuroopasta). Sille on tietenkin aivan mahdoton antaa mitään merkitystä.
PoistaNäistä asioista mm. Jaakko Häkkinen on kirjoitellut mielenkiintoisia asioita.
PoistaSaamelaisten kielenvaihto lienee tunnettu asia - eli he todellakin ennen kuin vaihtoivat alkuperäisen kielensä sukukieleemme saameen, puhuivat jotain nykyisin tuntematonta kieltä. Häkkinen ajoittaa tämän kielenvaihdon tapahtuneen paljon myöhemmin kuin ennen on arveltu, muistaakseni rautakauden alkuun.
Saamea puhuttiin todellakin koko maassa, mutta todennäköisesti puhujat eivät olleet nykyisiä ns. etnisiä saamelaisia, vaan itäisen Suomen esi-isiämme (viittaan mm. geenitutkimuksiin).
Tämä on todella 'väga huvitav' aihe.
Aiheesta lisää:
Poistahttp://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php
Ad Omnia: Ii johdannaisineen, kuten Iijoki, lienee aika varmasti sama sana kuin yö. Se on selvä että yöpuoli voi olla ilmansuunta ja ilmansuunta taas riippuu siitä, mistä päin sitä katselee.
VastaaPoistaIisalmeen ajautuneena pohjalaisena oon kyllästymiseen asti saanut kuulla että Yösalmessa oikeasti asutaan.
PoistaKaupungin edustalla lainehtii Porovesi. Voi kuinka mukavaa olisi ajatella että saamelaisten porot muinoin sen jäällä juoksentelivat.
Uskon kuitenkin että ennen savolaisten saapumista täällä (mahdollisesti) elelleillä saamelaisilla ei mitään poroja ollut.
Poronhoto lienee alkanut elinkeinona vasta satoja vuosia myöhemmin.
Muutenkin uskon Veijo Meri-vainaata, helpot ja ensin mieleen tulevat selitykset sanojen ja nimien synnylle harvoin osuvat oikeaan.
Ii ja yö - mitenkähän lienee, suattaa ollakin vuan suattaa olla että ettei sinne päinkään.
Kahvinporovesi. (Humuksen värjäämä.)
PoistaOlin kerran Karjaan Kansalaisopiston eräällä suomensukuisten kansojen alueille järjestämällä matkalla Novgorodissa, ja siellä opas kertoi niistä tuohikirjeistä, joita oli löytynyt arkeologisissa kaivauksissa savikerroksista entisten katujen alta, joille oli laitettu aina uusia puukerroksia entisten vajottua. Yhdellä sellaisella tuohenpalasella on vanhinta tunnettua kirjoitettua suomea tai siis oikeammin jotain karjalan kieltä, mutta kyrillisin kirjaimin. 1200-luvulta, jokin loitsu luultavasti. Sivistynyttä väkeä. Jospa vaikka Kemppisten sukua.
VastaaPoistaSilloin meitä sivistettiin, oli yliopistojen opettajia ja muita asiantuntijoita luennoimassa ja sitten matkoja Vienan mereltä Unkariin. Se ihanuus loppui, kun rehtori jäi eläkkeelle. Niin se on, asioiden hoito on ihmisistä kiinni. EG
Hämäläisistä nimistä vielä, eli Kanta-Hämeen nimikirjosta kertoo hamewiki, tuossa artikkelissa: http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-H%C3%A4me)
VastaaPoistaPaljon on saksasta tullutta nimistöä.
Oscari
Ad Omnia: poronhoito alkoi meillä 1800-luvulla. Sitä ennen harjoitettiin peuranpyyntiä.
VastaaPoistaLappalaisten historia on uus"myyttien" varjossa ja toivoisi jotain yleistä oikeata (viimeistä tietoa) esitystä siitä. Muuten miksi ei Elovenan merkkinimi ole saattanut tulla luovasti siitä itsestään eli kaurasta=avena.
PoistaKuka olikaan se kirjoittaja, joka käytti naapurinsa muijasta termiä "tuo sinun mäkipeurasi".
PoistaElovena : katsoin vanhasta herbariosta. Kaura on Avena Sativa.
VastaaPoistaOn vieläkin ainakin espanjaksi avena. El avena hieman väärin siis kirjoitettuna.
PoistaJK: "...Pohjanmaan paikannimiä, joista jotkut on osoitettu uskottavasti taustaltaan germaanisiksi."
VastaaPoistaOmaa sukuanikin tutkiessani olen päätynyt Oulujoki-varteen 1300-luvulle, jonne kolme todennäköisesti Satakunnasta tullutta hansaliiton kamasaksaa perustivat talonsa vieri viereen. Talot seisovat siellä vieläkin. Oman esi-isäni nimi lienee ollut Hartwig.
Euroopan kaupunkihistorian luennoitsija TY:ssa kertoi, että Turun muutaman tuhannen asukkaan väkimäärästä oli Hansa-aikana
Poistahuomattava osa Saksasta muuttaneita kauppiaita ja käsityöläisiä. Heitä siirtyi myös muihin rannikkokaupunkeihin. Saksalaista vaikutusta on sitä kautta eri puolella maata.
JK: "Sitäkään ei tiedetä, tapahtuiko nykyisen Suomen alueella kielen vaihtoja."
VastaaPoistaYlempään kirjoitukseeni viitaten huomautan, että ainakin saamelaiset ovat vaihtaneet kielensä aika todennäköisesti nykyisen Suomen alueella.
"Valmistuttuani insinööriksi toimin ensin pari vuotta Kuopiossa Huuperilla hajulukkona.Ja sen jälkeen Iisalmessa jonkun aikaa ratapölkkynä." (Jaakko Teppo)
VastaaPoistaSuomessa on ollut vuosisatoja satamakaupunkeja ja toistasataa vuotta venäläisiä varuskuntia. Olisi pieni ihme, jos perimään ei olisi tullut kalmukkia, tattaria, neekeriä ja muita ulkomaaneläviä, koska aina kun nuoria miehiä kootaan joukoksi, niin kyllä pillua jostain pitää saada. Yleensä langenneilta naisilta, mutta myös bordelleista. Viime sotien ainakakin tuli geenipooliin arjalaista ja yleisliittolaista liittymää ihan todistettavasti.
VastaaPoistaBloginpitäjän haikeuteen vanhojen yhtiönimien perään voi yhtyä.
VastaaPoistaTodellakin, jotain runollista ja iäksi mennyttä on maksukuponkien allekirjoituksissa ja teksteissä sadan vuoden takaa, joissa teksti on komealla kaunokirjoituksella mustalla musteella piirretty tukevalle kuponkikartongille:
”Wiipuri, 13.IV.16.
Laskujemme pr 19/1 ja 6/4 suoritukseksi myötäliitämme tämän mukana Smk 100:00. Odottaen arv. saamisilmoitustanne piirrämme
Kunnioituksella, Wiipurin Willa- ja Puuvillatehdas Gust. Törnqvist O.Y”
”Sortavala, 25.VII.16.
Myötäseuraa Smk 56:64, jolla summalla pyydämme laskun 22/6-16 kuittaamaan ja siitä ilmoittamaan.
Osakeyhtiö Hosainoff, psta M.Salmela”
”Inha, 26.VII.16.
Per Fraktura af 26/4 Fmk 143:55
August N:son Keirkner, Inha Bruk, B. 28/7-16, L.S.”
Tampereellahan toimii Kiinteistövälitys Köyhä & Poika Oy. Mainio nimi, vaikken tiedä miten totuudenmukainen.
VastaaPoistaEtelä-Suomessa taas vaikuttaa mm. taidekuljetuksia hoitava kuljetusliike Hellä & Lämpöinen. Nimi tulee firman perustajien sukunimistä.
PoistaJunan ikkunaan Kouvolassa näkyvä kyltti "Kymen Pultti ja Työväline" saa aina hyvälle tuulelle. Jotain kunnollista on vielä olemassa.
VastaaPoista"Oma suosikkini oli Heikkilän Makkaraliike, Toisella linjalla. Tässä on toteutumassa eräskin hanke eli rojekti. Pienimuotoinen firmani on isäni perua Kemppiset Oy. Haluni muuttaa sen nimeksi Kemppisen musiikki- ja makkaraliike on hylätty, vaikka selitin, että se olisi hieno, kun liiketoiminta ei mitenkään liity musiikkiin eikä makkaraan.
VastaaPoistaTämä ei ihan minulle aukea? Äitini suku omisti toisella linjalla olevan heikkilän makkaratehtaan/liikkeen....