13. syyskuuta 2016

Merkilliset merkit




Kauppatieteissä opettaneena (Lappeenrannan informaatio- ja teknologiaoikeus) käsitin, että opetuksesta puuttuu runous ja pyhyyden tunto.

Brändin rakentamista opetetaan. Opettamatta jää, että se on onnenkauppaa. Voi olla etten aina osannut suhtautua tuon alan ”asiantuntijoihin” tarpeeksi vakavasti.

Erikoisen vastanmielisyyteni kohteena ovat sellaiset toiminimet kuin e.on. Erikoisen myötämielisyyteni kohteena ovat sellaiset kuin Espoon Sähkö.

Oma suosikkini oli Heikkilän Makkaraliike, Toisella linjalla. Tässä on toteutumassa eräskin hanke eli rojekti. Pienimuotoinen firmani on isäni perua Kemppiset Oy. Haluni muuttaa sen nimeksi Kemppisen musiikki- ja makkaraliike on hylätty, vaikka selitin, että se olisi hieno, kun liiketoiminta ei mitenkään liity musiikkiin eikä makkaraan.

Runollisuus tulee vastaan vanhoista luetteloista. Käytöstä jääneet nimet tuntuvat henkivän jotain salaperäisen haikeaa. Selvää harmia tunsin, kun Klubi 7 -valomainos katosi terveyslainsäädännön karkottamana Hakaniemestä, eikä neonputkia muutenkaan juuri näe. Paitsi Lasipalatsin katolla saattaa olla se kenkä, varmaan Tuhkimon mainoksena. Lasipalatsi on itsekin liikuttava nimi; tuskin moni on samaa mieltä kuin minä, jonka silmään tuo rakennus on Helsingin keskustan kauneimpia, melkein yhtä upea kuin Sokoksen liiketalo.

Suomen tunnetuimpiin kuuluvat liikenimet ovat vaikeita. Stockmannia moni ei osaa kirjoittaa oikein. Pauligissa on ulkomaan kee ja Fazerissa tuo tseta. Saksantaitoisille kysymys z vai tz on ikuinen ongelma. Huuperissa oli pee. Varhainen muka-latinan nimi oli Manskulla katolla, Mercantile, joka saattaa olla osittain ruotsia. Pohjalla on kyllä latinan ryöstösaalista tarkoittava sana.

Eilen mainittiin arkeologi Unto Salo, ja muutamat kommentoijat esittivät oudon ajatuksen, että tiedemiehen pitäisi olla oikeassa. Se on hyvin epätieteellinen ajatus. Tiedemiehen tulee määritellä ja täsmentää ja tulkita tavalla, jonka voi osoittaa vääräksi.

Kileitieteilijät ovat hauskaa joukkoa. He esimerkiksi ajoittavat kielen muuttumista silloinkin, kun kiinnekohtia ei ole – kun ei ollut kirjoitettua kieltä. Esimerkiksi se kysymys, millaisia väyliä indoeurooppalaiset kielet levisivät ja mitä ne tunkivat tieltään Euroopassa, on aivan avoin. Sitäkään ei tiedetä, tapahtuiko nykyisen Suomen alueella kielen vaihtoja.

Lukijani tietävät, että minua vaivaa tietty häjyläisyys.

Niissä merkeissä olen miettinyt Pohjanmaan paikannimiä, joista jotkut on osoitettu uskottavasti taustaltaan germaanisiksi. Kuten Härmä (Herman). Lisäksi monet o-loppuiset paikannimet (Nurmo jne.) tuovat kovasti mieleen ruotsin ja siis jokien nimeämisen.

Mutta kun joku tutkija yhdistää Ilmajoen syvällä nykyisellä Venäjällä olevaan Ilmajärveen, olen miettinyt ja arvuutellut, keneltä asiaa kysyisi.

Lappi-nimet, kuten Lappajärvi ja kai Lapua, herättävät hämminkiä. Ruotsin kanssa ne voivat olla tekemisissä. Kauhava ja Kauhajoki eivät tiettävästi äännelakien mukaan johdu nykyisestä ”kaukana” tai ”kauko-”sanoista. Tuo koon ja hoon pari on vaikea. Nykyisemmässä suomessa Häme ja Sääminki voivat olla sama sana.

Eli naiivi kysymys: entä jos Pohjanmaan paikannimissä ja ehkä murteissakin on venäjää?

Eikö olisi hauska ajatus, jos Lapualta Kosolan talon kivijalan tilkkeenä olisi tuohta, jossa olisi protoslaavin kirjainmerkkejä? Novgorodista on löydetty tuohia joissa näyttää olevan kirjoitettuna suomea.

”Karjalaiset” pitivät hallussaan suuria osia nykyistä Suomea rautakaudella. Esimerkiksi Laihialta suosta löydetyille ruumiille on haettu esi-isiä lännestä, esimerkiksi Friisinmaalta, mutta ei ole oikein löydetty.

Entä jos niitä löytyisi nykyiseltä Venäjältä? Jo Novgorodista sanotaan, että siellä asui ennen varjageja suomensukuisia ja slaavisukuisia ihmisiä ja khasaareja. Turkikset tulivat muotiin vähän myöhemmin, mutta joet mahtoivat olla kalaisia?

Tiedän, että kun olen lähdössä Pohjanmaalle viikonvaihteeksi, ajatus ”venäläisistä” pohjalaisten kantaisinä voi aiheuttaa minulle merkittäviä sosiaalisia vaikeuksia seudulla. Mutta ehkä selitän, että kun itse olen siellä syntynyt mutta aivan vailla pohjalaista verta eli perimää, ja minua on maailmalla ulkonäön perustelle usein luultu venäläiseksi – mitäpä jos vastaisi, että kukapa tietää, kukapa tietää.

Näissä liikemerkeissä ja tavaramerkeissä on outo runollis-psykologisia piirteitä. Olen lähdössä hoitamaan asian Perämiehenkadulle. Viidenkymenen vuoden aikana en ole oppinut erottamaan toisistaan varmasti Perämiehenkatua, Merimiehenkatua ja Pursimiehenkatua. Kaiken kukkuraksi joudun pistäytymään Itä-Pasilassa, jonka kadunnimet ovat vielä mahdottomampia. Täytyisi katsoa lapsusta – oliko se Rajavartijankatu? Luulisi että se on Kirkkonummella Masalassa.

Nimi voi olla erittäin vaikea oppia ulkoa ja siten omiaan herättämään inhoa ja kauhua kaikissa vakavasti ajattelevissa kansalaispiireissä. Mutta tämä on mysteeri. Puheena olevasta kirjasta käy ilmi, että Elovena, jonka Suomassa tuntevat kaikki, on sata vuotta vanha ja elo on Viipurin seudun osuuskauppaliikkeen nimestä ja ”vena” liittyy viljaan, ehkä vehnään. Ja minä kun olin luullut että kantasana on ”venenum”, myrkky.

En tiedä, mihin se oikeasta liittyy. ”Vena” tarkoitta suonia, etenkin verisuonia.

Mutta tärkeintähän ei ole merkitys, vaan tytön kuva ja että kuva on kaunis. Kansallispuku on kuulemma yhdistelmä eri puvuista. Ehkä Helmi Vuorelman liike olisi nostanut kanteen? Kansallispuvut nimittäin eivät ole erikoisen kansallisia, vaan ainakin useat niistä kansanaiheisiin perustuvia sommitelmia, ja nuorempana olisin halunnut päästä laskuttamaan riidasta, joka koskisi yksinoikeutta sellaisiin.


40 kommenttia:

  1. Lempäälän seudulla kuulemani mukana on flaamilaispeärisiä nimiä. Flemingit olivat kotoisin Flaamista, josta tuli joskus keskiajalla äkkilähtö.

    MafH

    VastaaPoista
  2. Useimmat muinaiset paikannimet perustuivat luonnon muotoihin - onhan seudulla ylempänä Jokihaara -niminen paikka (ainakin viime kesänä oli vielä).
    Kauhajoki taas saattaa viitata joen kauhamaiseen muotoon taajaman sivustalla.
    Tämä hahmotus on kertaluokkaa vaikeampaa jos etymologia täytyy hakea vanhojen karttojen virkamiesruotsin kautta.
    Esimerkiksi "kuopio"-nimen merkitys ilmenee havainnollisesti 1700-luvun kaupunkisuunnittelun kartoista: asutus oli keskittynyt ilmeikkäille rannoilla, Pitkälahti, Maljalahti ja Kuppilahti (Cuoppio lax).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tieteessä aika vakiintuneen käsityksen mukaan Kuopion nimi tulee kyllä ortodoksisesta pyhimyksennimestä Prokopios.

      Poista
  3. Olemme samaa mieltä kirjoittajan kanssa Espoon Sähköstä. Teimme sille liikemerkin eli "ilmeen" muutamaa vuotta ennen kuin se myydä pätkäytettiin e.on:ille, ikuiseksi häpeäksi Espoon rahakammarille. Ne kaupparahat lienee jo aikaa sitten juotu ja syöty.

    Mutta mitä tulee veneh'laisiin, mieleen nousee muisto siitä että siinä kielessä tällä niemellä ja sen sisämaissa asuvia sanotaan tsuudeiksi. Sanan etymologia olisi mielenkiintoista ymmärtää. Lisäepiteetti on "taipaleen takaiset" (zavolotskaja tshudi) eli vene piti kiskoa pitkin muutamaakin vetokannasta ennen kuin oltiin savolaxin mailla. Savon nimitys on siis venäjästä.

    Vene muuten värkkinä tarkoittaa juurikin paattia jonka köli on rakennettu siten että se kestää vetotaipaleet; suomessa ei ole erityisnimeä meriveneelle kuten draakille. Menneen ajan asukkaat karttoivat rantoja, sillä sieltä saattoi tulla vieraita äkkikylään.

    Kölitön, yhdestä (haapa)puusta kolottu vesiväline on ruuhi. Sana esiintyy sukukielissäkin mutta on alkuperältään germaaninen.

    VastaaPoista
  4. Nyt kun pääsit hyvään alkuun, niin kerro , mitä tarkoittaa ii, siis Iisalmi,Iijoki jne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ii on lappalainen sana "yölle", siis yöpymispaikalle.

      Poista
  5. Paikannimitutkimusta parempaa harrastusta on vaikea keksiä. Nimiä voi aina pohtia kun ei ole muuta tekemistä, kuten vaikka bussissa istuessa tai yösydännä kun uni mököttää eikä suostu saapumaan paikalle. Aika menee paikannimien taustoja pohtiessa kuin siivillä.

    Kauhajoen Harja lienee muuten samaa protogermaanista perua kuin Harjavalta ja monet muut Harya (harja) ja Waldar (valta) -peräiset paikannimet. Haraldista ja sotureista lienee kyse ja rautakaudella mennään. Kemppisen hypoteesiin Pohjanmaan venäläisperuisiin nimiin en osaa sanoa mitään, mutta jos sieltä löytyy jaama nimiä (kauppa- tai postipaikka) niin se voisi olla vihjeenä.

    Hämeen - tai siis Saamen - paikannimistö on monitulkintaista. Siuro on selkeästi lappalainen nimi ja tarkoittaa kapeaa virtapaikkaa eli Siuronkoskea. Nokia ei tarkoita mitään millään tunnetulla kielellä ja nimi on pieni mysteeri. Ennen puhuttiin nokinäädistä ja ne esiintyvät Nokian vaakunassakin, mutta turhaan. Nokinäätiä ei ole Nokialla ollut koskaan ja jos olisikin niin se on reviirieläin ja Nokialle olisi mahtunut noin yksi näätä. Arvelen nimen juontuvan Nokianvirrasta, joka ennen kesyttämistään oli perin juurin ankara vastus Kokemäenjokea ylöspäin pyrkiville aluksille. Otan vastaan hyviä ehdotuksia.

    Myös Tampere nimelle löytyy useita tulkintoja. Tammer nimen taustalla lienee damm eli pato. Kerran Eestiä jalgrattaalla kierrellessäni osuin kylään nimeltä Riisipere. Se juontuu paikan saksalaisnimestä Riesenberg. Tästä sain aiheen pohtia voisiko Tampereen takana olla Dammberg eli Pispalan komea moreenivuori Pyhäjärveltä nähtynä, joka siis patoaa korkeammalla olevan Näsijärven. Baltti ääntäisi sen tänäänkin Tammpere.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tampereen nimen alkuosan on pakko johtua nimenomaan järvien välisestä padosta. Katselen juuri Tampereelta Pirkkalan suuntaan kylää, jonka nimi on ikuisesti ollut Pere.

      Kyllä Nokianvirran ja Nokian kaupungin nimi johtuu nokinäädästä. Eri asia on, oliko tuo nois tai nokinäätä sen ajan nimi soopelille vai sittenkin majavalle.

      vuorela, tampere ja nokia

      Poista
  6. Kuvan tolppaa on ainakin kannustettu liiaksi. Näin siinä käy kun kaikenmaailman kannustajia olla pitää. Rispaa saakeli. Isofamu laukaisi aina siivouspäivänä että: älkkä siin' alvariins' trampakko, lattiak kuluvak! Hän siivosi kun teki mieli - ja lujaa.

    VastaaPoista
  7. Eteläpohjalaisissa saattaa olla jonkin verran slaaviverta, jos joidenkin suomalaisten geeniperimää koskevien tutkimusten päätelmiä on uskominen. Heidän ja Puolan Veiksel-joen suuosan väestön perimässä on kai joitakin yhteneväisyyksiä. Olisiko siis nyky-Puolan alueelta saapunut joskus muinoin väkeä Pohjanlahden rantamille? Mene ja tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aloin ajatella samaa tekstiä lukiessani. Kirjoitan lisää aiheesta, jos muisti suostuu pyörittämään kelaa pidemmälle, mutta joku tuttavani kertoi, että tutkiessaan oman sukunimensä historiaa hän havaitsi sen vievän jonnekin etelä- tai itärajan taakse. Asiaan liittyi jonkinlaista vahvasti vaiettua paikallishistoriaa. Pitää koettaa muistaa tarkemmin, koska tarina vaikutti kiinnostavalta.

      Poista
    2. Aivan varmasti tänne on saapunut vuosituhanten saatossa väkeä vähän joka paikasta. Veikselin ja Väinäjoen tietämillä varmaan joskus asui alku-baltteja, jotka toivat meille mm. kirves-sanan, ehkä myös metallisen kirveen.

      Poista
    3. En tiedä, kuinka paljon Etelä-Pohjanmaalla on ollut venäläistä liikennettä. Vesitiet johtavat Karjalasta tulijan paljon helpommin Oulu-, Ii- ja Kemijokien vesistöihin. Oulujokea pääsee aika kätevästi Ääniselle, Iijokea pitkin Uhtualle ja Kemijokea myöten Vienan Kemiin. Kaikkia näitä reittejä pääsee sitten jatkamaan kohti Volgaa, kulkematta Vanhan Laatokan ja Olhavajoen kautta, mikä on varmasti ollut iloksi tulleja välttelevälle.

      Iissä virtaa pikkuinen joki, jonka nimi on Olhavajoki. Paikannimi tarkoittanee karjalassa vetistä uomaa. Käy mielessä, onko kyse ollut piruilusta. Mitättömälle pikkujoelle, jota pitkin ei voi nousta kuin 30 kilometriä merkityksettömälle erämaajärvelle, on annettu nimi, joka viittaa idäntien tärkeimpään valtasuoneen. Vähän samanlainen nimi kuin Tampereen Etu-Amerikka, joka sijaitsee perimmäisessä korvessa Hervannan takana.

      Kaarle-herttuan suurimpia valtiomiestekoja lienee ollut Oulun vahingossa sattunut perustaminen. Rakentamalla Ouluun pysyvä sotilastukikohta otettiin Perämeren rannikko pysyvästi Ruotsin haltuun. Tämä mullisti Pohjolan geopolitiikan. Venäjä työnnettiin kertaheitolla Maanselän itäpuolelle. Homma täydennettiin vielä sillä, että melkein kaikkien Pohjanmaan pienempienkin jokisuitten markkinapaikoille rakennettiin pysyvät kaupungit.

      Poista
    4. "Vähän samanlainen nimi kuin Tampereen Etu-Amerikka, joka sijaitsee perimmäisessä korvessa Hervannan takana."

      Tampereelta löytyy myös alue nimeltään Uusi Eurooppa. Hervannan takana sekin - ehkä jo pientä laittoa kaipaavia vennamolaisia.

      Poista
    5. Tampereelta löytyy myös Amuri muistona idän utopiasta.

      Poista
  8. Voitaneen pitää varsin todennäköisenä, että nykyisen Suomen alueella puhuttiin jotain ihmeellistä kieltä ennen kuin saamen kieli tänne saapui (ja saameahan puhuttiin muinoin lähes koko nyk. Suomen alueella; esimerkiksi Ilomantsi on saamea). Peruste on siinä, että saamen kielessä on suurehko joukko outoja sanoja, jotka on helpointa selittää lainautuneeksi tuosta muinaiskielestä, jota nimitän fennopelasgiksi. (Tai saattoi niitä kieliä olla useita.) Paikannimistä esimerkiksi Päijänne ja Inari ovat samaisesta kielestä (tai samoista kielistä, kuinka vain).

    Luulen, että Kemppinen kyllä saattaa tietää kaiken tämän kertomani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanomatta jäi, että todennäköisimmin sana Suomi on tuota samaa muinaiskieltä kuin Päijänne ja Inari (eikä lainaa mistään indoeuroopasta). Sille on tietenkin aivan mahdoton antaa mitään merkitystä.

      Poista
    2. Näistä asioista mm. Jaakko Häkkinen on kirjoitellut mielenkiintoisia asioita.

      Saamelaisten kielenvaihto lienee tunnettu asia - eli he todellakin ennen kuin vaihtoivat alkuperäisen kielensä sukukieleemme saameen, puhuivat jotain nykyisin tuntematonta kieltä. Häkkinen ajoittaa tämän kielenvaihdon tapahtuneen paljon myöhemmin kuin ennen on arveltu, muistaakseni rautakauden alkuun.

      Saamea puhuttiin todellakin koko maassa, mutta todennäköisesti puhujat eivät olleet nykyisiä ns. etnisiä saamelaisia, vaan itäisen Suomen esi-isiämme (viittaan mm. geenitutkimuksiin).

      Tämä on todella 'väga huvitav' aihe.

      Poista
    3. Aiheesta lisää:
      http://muinainensuomi.foorumimme.com/index.php

      Poista
  9. Ad Omnia: Ii johdannaisineen, kuten Iijoki, lienee aika varmasti sama sana kuin yö. Se on selvä että yöpuoli voi olla ilmansuunta ja ilmansuunta taas riippuu siitä, mistä päin sitä katselee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Iisalmeen ajautuneena pohjalaisena oon kyllästymiseen asti saanut kuulla että Yösalmessa oikeasti asutaan.
      Kaupungin edustalla lainehtii Porovesi. Voi kuinka mukavaa olisi ajatella että saamelaisten porot muinoin sen jäällä juoksentelivat.
      Uskon kuitenkin että ennen savolaisten saapumista täällä (mahdollisesti) elelleillä saamelaisilla ei mitään poroja ollut.
      Poronhoto lienee alkanut elinkeinona vasta satoja vuosia myöhemmin.
      Muutenkin uskon Veijo Meri-vainaata, helpot ja ensin mieleen tulevat selitykset sanojen ja nimien synnylle harvoin osuvat oikeaan.
      Ii ja yö - mitenkähän lienee, suattaa ollakin vuan suattaa olla että ettei sinne päinkään.

      Poista
    2. Kahvinporovesi. (Humuksen värjäämä.)

      Poista
  10. Olin kerran Karjaan Kansalaisopiston eräällä suomensukuisten kansojen alueille järjestämällä matkalla Novgorodissa, ja siellä opas kertoi niistä tuohikirjeistä, joita oli löytynyt arkeologisissa kaivauksissa savikerroksista entisten katujen alta, joille oli laitettu aina uusia puukerroksia entisten vajottua. Yhdellä sellaisella tuohenpalasella on vanhinta tunnettua kirjoitettua suomea tai siis oikeammin jotain karjalan kieltä, mutta kyrillisin kirjaimin. 1200-luvulta, jokin loitsu luultavasti. Sivistynyttä väkeä. Jospa vaikka Kemppisten sukua.

    Silloin meitä sivistettiin, oli yliopistojen opettajia ja muita asiantuntijoita luennoimassa ja sitten matkoja Vienan mereltä Unkariin. Se ihanuus loppui, kun rehtori jäi eläkkeelle. Niin se on, asioiden hoito on ihmisistä kiinni. EG

    VastaaPoista
  11. Hämäläisistä nimistä vielä, eli Kanta-Hämeen nimikirjosta kertoo hamewiki, tuossa artikkelissa: http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-H%C3%A4me)
    Paljon on saksasta tullutta nimistöä.

    Oscari

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: poronhoito alkoi meillä 1800-luvulla. Sitä ennen harjoitettiin peuranpyyntiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lappalaisten historia on uus"myyttien" varjossa ja toivoisi jotain yleistä oikeata (viimeistä tietoa) esitystä siitä. Muuten miksi ei Elovenan merkkinimi ole saattanut tulla luovasti siitä itsestään eli kaurasta=avena.

      Poista
    2. Kuka olikaan se kirjoittaja, joka käytti naapurinsa muijasta termiä "tuo sinun mäkipeurasi".

      Poista
  13. Elovena : katsoin vanhasta herbariosta. Kaura on Avena Sativa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On vieläkin ainakin espanjaksi avena. El avena hieman väärin siis kirjoitettuna.

      Poista
  14. JK: "...Pohjanmaan paikannimiä, joista jotkut on osoitettu uskottavasti taustaltaan germaanisiksi."

    Omaa sukuanikin tutkiessani olen päätynyt Oulujoki-varteen 1300-luvulle, jonne kolme todennäköisesti Satakunnasta tullutta hansaliiton kamasaksaa perustivat talonsa vieri viereen. Talot seisovat siellä vieläkin. Oman esi-isäni nimi lienee ollut Hartwig.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Euroopan kaupunkihistorian luennoitsija TY:ssa kertoi, että Turun muutaman tuhannen asukkaan väkimäärästä oli Hansa-aikana
      huomattava osa Saksasta muuttaneita kauppiaita ja käsityöläisiä. Heitä siirtyi myös muihin rannikkokaupunkeihin. Saksalaista vaikutusta on sitä kautta eri puolella maata.

      Poista
  15. JK: "Sitäkään ei tiedetä, tapahtuiko nykyisen Suomen alueella kielen vaihtoja."

    Ylempään kirjoitukseeni viitaten huomautan, että ainakin saamelaiset ovat vaihtaneet kielensä aika todennäköisesti nykyisen Suomen alueella.

    VastaaPoista
  16. "Valmistuttuani insinööriksi toimin ensin pari vuotta Kuopiossa Huuperilla hajulukkona.Ja sen jälkeen Iisalmessa jonkun aikaa ratapölkkynä." (Jaakko Teppo)

    VastaaPoista
  17. Suomessa on ollut vuosisatoja satamakaupunkeja ja toistasataa vuotta venäläisiä varuskuntia. Olisi pieni ihme, jos perimään ei olisi tullut kalmukkia, tattaria, neekeriä ja muita ulkomaaneläviä, koska aina kun nuoria miehiä kootaan joukoksi, niin kyllä pillua jostain pitää saada. Yleensä langenneilta naisilta, mutta myös bordelleista. Viime sotien ainakakin tuli geenipooliin arjalaista ja yleisliittolaista liittymää ihan todistettavasti.

    VastaaPoista
  18. Bloginpitäjän haikeuteen vanhojen yhtiönimien perään voi yhtyä.

    Todellakin, jotain runollista ja iäksi mennyttä on maksukuponkien allekirjoituksissa ja teksteissä sadan vuoden takaa, joissa teksti on komealla kaunokirjoituksella mustalla musteella piirretty tukevalle kuponkikartongille:

    ”Wiipuri, 13.IV.16.
    Laskujemme pr 19/1 ja 6/4 suoritukseksi myötäliitämme tämän mukana Smk 100:00. Odottaen arv. saamisilmoitustanne piirrämme
    Kunnioituksella, Wiipurin Willa- ja Puuvillatehdas Gust. Törnqvist O.Y”

    ”Sortavala, 25.VII.16.
    Myötäseuraa Smk 56:64, jolla summalla pyydämme laskun 22/6-16 kuittaamaan ja siitä ilmoittamaan.
    Osakeyhtiö Hosainoff, psta M.Salmela”

    ”Inha, 26.VII.16.
    Per Fraktura af 26/4 Fmk 143:55
    August N:son Keirkner, Inha Bruk, B. 28/7-16, L.S.”

    VastaaPoista
  19. Tampereellahan toimii Kiinteistövälitys Köyhä & Poika Oy. Mainio nimi, vaikken tiedä miten totuudenmukainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Suomessa taas vaikuttaa mm. taidekuljetuksia hoitava kuljetusliike Hellä & Lämpöinen. Nimi tulee firman perustajien sukunimistä.

      Poista
  20. Junan ikkunaan Kouvolassa näkyvä kyltti "Kymen Pultti ja Työväline" saa aina hyvälle tuulelle. Jotain kunnollista on vielä olemassa.

    VastaaPoista
  21. "Oma suosikkini oli Heikkilän Makkaraliike, Toisella linjalla. Tässä on toteutumassa eräskin hanke eli rojekti. Pienimuotoinen firmani on isäni perua Kemppiset Oy. Haluni muuttaa sen nimeksi Kemppisen musiikki- ja makkaraliike on hylätty, vaikka selitin, että se olisi hieno, kun liiketoiminta ei mitenkään liity musiikkiin eikä makkaraan.
    Tämä ei ihan minulle aukea? Äitini suku omisti toisella linjalla olevan heikkilän makkaratehtaan/liikkeen....

    VastaaPoista