Lapin ikä

Kuva Mauri Timonen LC Uitto

Suomi syntyi vuonna 1601 ja Lappi saman vuoden lokakuussa.

Koska tuota ajankohtaa ennen tuotettiin jokin määrä kirjallisiakin dokumentteja, ja maasta ja merestä löytyy esineistöä, on ehkä täsmennettävä. Muu jää tapahtumahorisontin taakse.

Puun vuosirenkaisiin perustuva aineisto on hieno. Puun vuotuinen kasvu vaihtelee. Ahkeralla vertaamisella ja mallintamisen keinoin syntyy katkeamaton sarja. Suosta tai saunan seinästä otettu hirsi on ajoitettavissa tarkasti vuosirenkaiden sarjastaan. Vuodet ovat veljeksiä.

Pohjoisesta Pöyrisjärvestä nostetuista järeistä männyn rungoista on verkossa runsaasti kuvia ja tietoja. Ehkä on hyvä, että ilmastonmuutoksesta väitellään. Siihen väittelyyn ei tässä oteta osaa. Se tieto riittää, että muutokset ovat olleet suuria myös ihmisen toiminnasta riippumatta.

Suomalainen Lapin järvistä kerätyn aineiston dendrokronologia eli lustosarja ulottuu yli 7 000 vuoden taakse. Myös siitä suoraan näkyvät keskiajan lämpökausi ja ”pikku jääkausi”. Näyttää olevan totta ja todistettua, että vuosi 1601 oli kylmin puoleen vuosituhanteen. Mahdollisesti sen jälkeenkään kesä ja talvi eivät ole olleet kertaakaan yhtä pahoja.

Viikinkiretkien alkaminen ja loppuminen liittyivät selvästi säätilojen muutoksiin. Viljan menestymisen kannalta Grönlannissa on kiinnostavaa, onko siellä jäätä vai maata. Siirtokunnan menestyminen Amerikan puolella riippuu myös siitä, löytyykö seudulta mitään syötävää.

Suurmiehet ja uskonnot ovat menettäneet merkitystään historiallisten tapahtumien selityksinä. Siis: mikä osuus tavattomalla kylmyydellä oli 30-vuotiseen sotaan ja siis Ruotsin nopeaan nousuun suurvallaksi?

Sata vuotta myöhemmän Suuren Pohjansodan suora yhteys säähän on monin kohdin tuttu. Karoliinien kuolemanmarssi Norjan tuntureilla liittyi fön-tyyppiseen pakkasmyrskyyn. Sitä sata vuotta myöhemmän Napoleonin Moskovan retken lämpötilan vaihtelut mitattiin ja tunnetaan. Lukemat ovat hirmuisia. (Monissa graafisissa esityksissä muuten pakkaslukemat ovat Reaumur-asteikolla.) Hitleriä ajatellen on syytä muistaa myös monien suomalaisten muistama ilmiö. Talvi 1941-1942 oli melkein yhtä kylmä kuin Talvisodan talvi, joka puolestaan oli tilastoykkönen pakkauskauden pituuden vuoksi.

Mielenkiintoisesti Ruotsin kuningas Kaarle IX, aikaisempi Kaarle-herttua, Kustaa II Aadolfin isä, oli tavattoman kiinnostunut Lapinmaasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Sinne lähetettiin väkeä selvittelemään maisemaa ja maastoa. Liikenteessä olivat Andreas Bureus ja muista yhteyksistä sangen tuttu Daniel Hjort. Uteliasuutta herättivät kauppayhteydet Oulangan vesistön kautta Karjalaan ja pohjoinen reitti rannikolle, jolle Iivana Julma oli perustanut Arkangelin. Huonon ilmastovaiheen vuoksi Arkangelin satama oli jäässä kovin suuren osan vuotta. Uskottavan tulkinnan mukaan puoli vuosituhatta aikaisemmin Permia (Bjarmia) oli sijainnut samalla seudulla, ja silloin jäätä oli paljon vähemmän. Norjalaisen viikingin Ottarin tarina purjehduksesta tuolle seudulle on säilynyt.

Jossain Lofooteilla oli lämpimällä ensimmäisellä vuosituhannella asutus, jonka merkillisin jäänne on 80 metriä pitkä rakennus. Sitten on tämä Kvenland (”Kainuu”), joka olisi sijainnut Perämeren länsi- ja itärannalla ja ulottunut ties kuinka kauas pohjoiseen. Asia on avoin. Monenlaisia käsityksiä on esitetty.

Silti ”Lappi” oli keskiajan loppupuolelle asti jotain aivan muuta kuin tuolla nimityksellä nykyisin tarkoitetaan.  Jotkut vahvallakin vakaumuksella esitetyt väitteet seudun menneisyydestä ovat selvästi perusteettomia.

Saamelaiset tiesivät Kiirunan seudun rautamalmin ja käyttivät sitä. Ruotsin valtio sai vihiä asiasta 1600-luvun lopulla, mutta malmin suunnaton määrä käsitettiin vasta sata vuotta myöhemmin. Kaarle IX:n haave toteutui lähes 300 vuotta hänen kuolemastaan: maailmanhistoriallisesti merkittävä aarre, ylhäällä, pohjoisessa. Ajattelen mennä katsomaan Marja Helanderin valokuvanäyttelyä Forum Boxiin. Tarjolla näyttää olevan pohjoisen näkökulmasta täydellisen ympäristötuhon kuvia.

Rintamasuunta siis kääntyi neljäsataa vuotta sitten etelään. Nyt se on jo kääntynyt pohjoiseen, kohti väyliä ja öljyä.

Kun maassa on malmia, syntyy magneettisia häiriöitä, eikä kompassi näytä oikein. Se pyörii. Pyöriikö julma ja äkkipikainen Kaarle-kuningas haudassaan, siitä ei ole tietoa. Kuninkaiden hautoja täällä on monta.