Tätäkään otsikkoa en ymmärrä. Suomisanakirja vaikenee. Aika
usein se vaikenee. Hiukkavaara? Lontoossa on tänään hiukkasvaara. Savusumu on
muun muassa pienhiukkasia.
Eilen niistä kirjoittaessani jätin maininnatta mm.
Wikipediasta suoraan löytyvän. Pienhiukkasen englanninkielinen nimitys ”particulate”
ei taida olla laajasti käytössä. Sana harmittaa. ”Hiukkasfysiikka” on
vakiintunut kauan sitten. Bosonit eivät kuitenkaan pesi keuhkorakkuloihin. Läpi
ne menevät.
Terveys- ja ympäristöhaitat herättävät aina vastaväitteitä. Jotkut
niistä tuovat mieleeni lääketieteellisen tiedekunnan perinnevitsin eli
henkilön, joka nimitti äskettäin apteekkeihin tullutta penisilliiniä amerikkalaiseksi
humpuukilääkkeeksi. Ymmärrettävästä syystä niin sanotun koululääketieteen
erehdysten luetteloita ei ole suuremmin laadittu, ja vähät lääketieteen
historiat tahtovat taipua kertomuksiksi voittojen sarjasta.
En tahdo ärähtää. Tutkijoiden tulkintojen epäily on
tervettä. Kun satuin itse laihtumaan pahasti, 35 kiloa, olen muuttunut
tarkkaavaiseksi lehtien laihdutusväitteille ja uutisille. Kaupan kassajonossa
tulee myös joskus katselluksi vieressä olevan koulun oppilaiden sokeridieettiä
ja myyjien todeksi myöntämää tapaa, että jotkut korvaavat kalapuikot kaupan
energiajuomalla ja suklaapatukalla.
Tosina esitetyt tiedot eivät välttämättä pidä paikkaansa,
eivätkä ihmiset käyttäydy järkevästi. Julkinen propaganda tahtoo olla
primitiivistä. Kansanterveysihmiset näyttävät saaneen taakakseen osan raittiustyön
rasitteista. En usko, että kunnallinen ja Alkon harjoittama ”raittiusvalistus”
olisi viinakäyttäytymisen muutosten takana.
Vastaus – jota siis ei pidä purematta niellä eikä vetää
henkeen – on kahdenlainen koulutus, koulun penkillä väkipakolla annettu ja itse
hankittu. Mielestäni molempia tarvitaan, ja jälkimmäinen on elinikäistä.
Kouluttautuminen tähtää oikeastaan vain tähän: miten taitoja
ja tietoja hankitaan ja miten niitä arvioidaan kriittisesti käyttöön ottamisen kannalta.
Typeräksi leimaisin ”periaatteellisen” kyseenalaiseksi tekemisen. Jos pääsee
amikseen ja opettelee ohuiden ja paksumpien metallilevyjen käsittelyä tai
esimerkiksi laatoitusta, ei ole älykästä siivilöidä oppia siinä mielessä, että
oppi on varmaan väärää. Väärin käsittäminen on suurempi uhka.
Jos istuu luennolla, on ensin opittava väärät asiat. Esimerkki
olkoon immateriaalioikeus. Jo tekijänoikeus ja patenttioikeus ovat sekä
säädöksinä että sopimuksista ja oikeustapauksista lukemalla monin osin omituisia
ja kohdittain selkeästi järjenvastaisia. Juuri siksi se minun mielestäni
pahasti vanhentunut ja käsitepohjaltaan kelottunut oppi, jota tentissäkin
kysytään, on opeteltava. Se on kuin yleisestä käytöstä jäänyt merkkijärjestelmä.
Jos esimerkiksi tuomioistuin käyttää ja ymmärtää ”venäläisiä topografikartan
merkkejä”, sille ei pidä tuossa yhteydessä tyrkyttää uudempia suomalaisia.
Noin toimien oppii skaalaamaan ja transponoimaan. Jos toinen
kuvailee taivallustaan venäjän virstoin, ei se haittaa, jos kuulija osaa
kertoimen ja hallitsee päässälaskun.
Arvovaltainen ilmatieteilijä sanoi vähän pahasti. En
ihmettele sitä. Yle on nyt tullut siihen tulokseen, että niin sanottu mielipide
on arvokas, ääneen lukemisen arvoinen, jos se on lähetetty twitterillä.
Verkkochatti on aivan mainio ajatus. Asiantuntijat vastaavat
ilmastokysymyksiin. Verkkokeskustelu näyttää saman kuin ennenkin. Hyvin ahkeria
keskustelijoita ovat ne, jotka toistavat hyvin vanhoja, korkeintaan puoliksi
mietittyjä luuloja joko kannattaen niitä tai vastustaen.
Tällainen johtopäätös ei ole pitävä: jos jotkut lääkärit
innostuivat suosittelemaan seleeniä (muistan kyllä tämän), toisten lääkäreiden
nyt, vuosikymmeniä myöhemmin esittämät suositukset ovat vääriä.
Se johtopäätös on oikea, että lääkärin, lääkäreiden tai alan
viranomaisten hoitosuositukset voivat olla vääriä. Kannattaako niitä sitten
noudattaa? Kannattaa.
Aion pyytää nyt ensin professori Tari Haahtelalta
blogiavustuksen eli pari kappaletta tekstiä ja viisi tai kymmenen
lähdeviittausta. Suunnitelmiini kuuluu pyytää ennen pitkää samankaltainen
Ukrainasta esimerkiksi Pekka Visurilta.
Löydän jatkuvasti hienoja blogeja, joilla ei näytä olevan
juuri lainkaan lukijoita. Kun taas tässä on, ajattelen pyrkiä suoran
siteeraamisen mahdollisuuteen. Muillekin kuin minulle ”autoimmuunijärjestelmä”
ja ”imujärjestelmä” voivat olla epäselviä käsitteitä. Toisin kuin luullaan,
verkosta ei löydä tyydyttäviä vastauksia mihin tahansa.
VastaaPoistaAsiantuntijasuositus.Tiedeyhteisön konsensuskanta.Puhdasoppisuus.Teoreema.
Eilen Teemu Mäki, pahimman nimetäkseni, revitti sellaista ahneudenpilkkaa kuin että "Mitä tapahtuu, kun ehdoton ja pyyteetön rakkaus tulee ihmisen elämään?"
Rienauksen tyyssija oli Takomo teatteri Fredrikintorin kulmassa. Ensin näytettiin jokusia vaihtoehtoisia teoreemoja kuten Björn Wahlroos videotaululla Pörssitalon 100-vuotisjuhlista 2013, ex-meklaripöytien sali,korokkeelta julistamassa, että itse kukin tietää etunsa itse ja miksi ei sitä ajaisi. Voiton nimeenhän tämä opetuksensa vannoi.Komeata retoriikkaa omiensa keskellä. Meni varmastikin jakeluun.
Todellisuutta piti kyllä pahasti loukata kun Wahlroos tähdenteli Pörssitaloa muka suomalaisen kapitalismin temppelinä. Pisimmät ja lukuisimmat vuosikymmensä paikka on kyllä ollut tukevasti kotimaisen Kolminaisuusopin eli valtio-työläisintressi-tehtailijaneuvoksen kulissi tupoteatterin pahisroolia varten,mm. Valtiottoman kapitalismin sijasta meno oli valtiomahdin ottamista muutaman suvun ja puoluepiirin haltuun teknistyvän yhdenvertaistuvan Suomen rakentamiseksi. Feodalismia se oli hierarkian kärkenä Presidentti, sitten papistona asiantuntijat/professorit. Yhteisön sydän, markka pahoinpideltynä ja indoktrinoituna luonnontilaksi rippityskouluissa. Ja vihdoin äänestäjinä kiittämässä autereisen -joskin maallisen- taivasosan palkkatyöläissääty oppikoululapsineen. Oliko muita?
Väliajan jälkeen sitten ilmestyi se ehdoton rakkaus. Kaatoi pyörätuolit ja villitsi muunkin porukan repimään kahleensa.Ja pakkonumerona yks miehenpuoli munasillaan (aina näillä pikkunäyttämöillä muijayleisön iloksi.Toinen mielen kohouma kohahti kun mainittiin Väitöskirja).
Kivaa menoa pitkin matkaa sarjakuvaveijareita ryöstösekoiluissa,sertifikoitua taidelaulantaa vastavaisuna ilmaisevammalle musisoinnille. Mitä tämä Pasolini/Mäki/Takomo hakkasi muotoon ? Sitä vaan mitä kedon paimenet älypäiden iloksi pönttöinä ovat vuosituhansia toistaneet, että Jumala tuli ihmiseksi. Ja toisinpäin. Ihan mahottomia idoleita.
Tässä näytelmässä Wahlroos asettui kohdalleen. Voittologiikka laajeni akateemisuutensa osoituksena myös Onnellisuus keskusteluun ja sen allokointeihin. Ne kuulema menevät solmuun, joten Voitto paras ja puhdas. -Kysyisi Yrjö Hakaselta niin tietäisi paremmin. Älypuhelimilla voisi preferenssit ilmituoda demokraattisesti ja Keskuspankkivaltio jakaisi rahaa yksilöllisen kysynnän mukaan. Näitä on anarkisti/huli-gaaneja/-vilejä toiseenkin junaan, myös magneettileijuvaan. Ja piletti maksatetaan älykännykällä keskusvalvomon tilille. Kulun,liabilityn vastakirjauksena yhteisön ilo,assettina. Tase tasan manipuloituna kuin Nordeassa.
Elitistähän näiden puuhat ovat verrattuna pankkimiesarkeen.Arkailevaa rohkaisisin toteamalla, että kyllästyneen pitkästyneenähän sinä seurata pinnistelet toistoviihdettäkin ja aikasitappajien samuuksia mauttomuuksia. Kokeilepa nykytaidetta. Saisi katetta vaivautumiselle/ilonpidolle oppineisuuden ja kekseliäisyyden ex-hyveissä ja huveissa.Jukka Sjöstedt
Ihan kaikille ei ole vielä selvinnyt teh internetsin sääntö 34 eli Rule 34. Ainoa sääntö mitä tarvitaan. Toisin kuin luullaan netistä löytyy kaikki. Ihan kaikki.
VastaaPoistaIhan hieno kiva.
PoistaIH
Itsekin olen ollut lapsena kesät maalla eli siis astunut lehmän rieskaan, ja terveenä on oltu.
VastaaPoistaHelsingin katupölystä kuitenkin kärsin. Kunnon painevesipesu aamuin illoin maksaisi varmasti, mutta niin maksavat terveyshaitatkin.
CERN-fyysikko innostui ajamaan autoaan liian kovaa ja ajoi poliisin tutkaan.
VastaaPoistaFyysikko puolustautui: - Hiukkasen kiihdytin.
M
Tätä tapahtuu harvoin: ymmärsin molempien Jukkien kirjoituksesta saman verran!
VastaaPoistaHiukka on paikannimien ja hiukkaskiihdyttimien ohella myös sukunimi. Mulla oli ystävänä sen niminen ihminen Rovaniemellä oleskellessani ja Lapinperiltä sen suvun alutkin kai lienevät. Vrk:n mukaan sukunimenä heitä on kuolleinensa 560.
VastaaPoistaHyvä idea tuo blogiavustus !
VastaaPoistaHola Jukka! Ja terveisia Teneriffalta. Seurattuani Sky-Newsin ja BBC:n uutisia olen tullut siihen tulokseen, etta Lontoon "sumu" oli tuulien tuoma hiekkamyrsky Saharasta. Me kutsumme taalla kalimaksi, eika se ole taalla mitenkaan ainutlaatuinen ilmio. Silti en halua vahatella ilmastonmuutosta, painvastoin. Jotain tarttis tehda.
VastaaPoistaHyvaa jatkoa! Aino
Holà! Hauska kuulla. Jos näet tuttuja vanhalta verstaalta, sanopa terveisiä.
PoistaHiukka on myös hieno hiekkaranta ja pesäpallostadion Sotkamossa. Matti Hiukka oli lappilainen jalkapalloilija, maajoukkuemies ja takavuosien maalitykki.
VastaaPoistaKaaras tohon vähä krettaa, sano isä, hiukka viäl, so!
VastaaPoistaPT, talonpoika evp.
Seleenistä oli puutetta suomalaisessa ravinnossa vuosikymmeniä sitten. Lisättiin lannoitteisiin, saanti on nyt sopivaa.
VastaaPoista