Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
27. syyskuuta 2008
Epäonnistumisen himo
Saadun tiedon mukaan suurenmoinen musikaalin nimi ”Seis maailma, tahdon ulos”, on alkujaan graffiti eli siis Helsingin kaupunginhallituksen mielestä töherrys. Suomennos ei ehkä välitä sitä, että noin sanotaan bussissa (”I want to get off – ranskaksi je veux descendre).
On ehkä myöhäistä vakuuttaa, etten ole Kalle Päätalon, hänen kustantajansa enkä elokuvan tekijän mainosmies. Itse minä innostuin, kun näin kesällä kauhukseni isäni lukevan Päätaloa sairaalan kirjastosta.
Tuotakaan elokuvaa en ole menossa katsomaan, varsinkaan kun käsikirjoittaja nimesi sen televisiossa selviytymiskertomukseksi.
Iijoki-sarja, josta arvostan suurimmin Messukylään sijoittuvia romaaneja, ei ole selviytymistarina, vaan sen vastakohta, kertomus epäonnistumisen himosta.
Se on suomalaisten nuorten miesten ja vanhojen miesten iso yhteinen piirre. Yritetään mahdottomia. Mennään heikoille jäille vaikka viisaammat kuinka kieltäisivät. Käydään juovuspäissä paljain käsin puukkomiehen kimppuun (Kallen veli Manne eli Hermanni nuorempi) ja kuollaan niin kovin turhaan.
Romaanien Kalle, jolla lienee yhteyttä kirjoittajansa henkilöön, yrittää vähän väliä ainakin sekoittaa asiansa perin pohjin, tai mikäli mahdollista päästä hengestään. Kiitos tarkan kuvauksen lukijalla ei ole vaikeutta ymmärtää, että tämän Kallen tilannearviot ja käsitykset toisista ihmisistä osoittautuvat lähes johdonmukaisesti vääriksi.
Ei minulla ole asiantuntemusta arvioida, mikä mistäkin johtuu, mutta osaan selvittä virallisesta tilastosta, että työikäisiä miehiä kuolee joka vuosi enemmän tapaturmiin ja väkivaltaan kuin syöpäsairauksiin tai verenkiertoelinten sairauksiin. (Vuonna 2005 1900 verrattuna 1061 ja 1344.) Itsemurhiin menehtyi työikäisiä miehiä 551.
Kun tutkii ikäryhmät, ei voi sanoa muuta kuin että jälki on rumaa, ja esittää epäilyn, että kansanterveystyön painopisteet eivät taida olla oikeissa paikoissa.
Kaksikymmentä vuotta sitten uskoteltiin, että ihmisellä olisi jokin ”itsesuojeluvaisto”. Maailmansotien selittäminen osoittautui tuolta kannalta vaikeaksi. Freud kehitti kuolemanvietin, thanatoksen, joka olisi libidon kaveri.
Itsemurhapommittajat osoittavat, että ihminen voi, niin luulen, täysin tietoisesti ja olematta mielettömäksi manipuloitu, luopua hengestään surmatakseen ”toisia” mahdollisimman paljon. En oikein usko, että sillä olisi suurta merkitystä, ketä nämä ”toiset” ovat.
(Palaan ”toiseuteen”, joka Levinasin ajatuksena näyttäisi olevan äärimmäisen ajankohtainen. Tämä filosofi, joka ei edes suostunut marxilaiseen keskusteluun ennen sotia ja vietti vainovuodet niin kuin juutalaiset ne viettivät, kirjoitti sotien jälkeen pyövelin etiikasta ja vihan absurdiudesta. Levinasista on kirjoitettu myös Suomessa suomeksi.)
Fundamentalismiksi nimitetty ilmiö on nyt Suomessa. Räjähdysaineita ei ole yhtä helppo saada kuin käsiaseita.
Kirjoitan näin ajatellen kuin tohtori House: potilaat valehtelevat, oireet eivät.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Fundamentalismi jokelalaisittain tai kauhajokisittain herättää epäilyä.
VastaaPoistaEikö fundamentalismi edellytä aatetta?
Koulusurmaajat viittaavat muistiinpanoissaan ihmisvihaan, mutta teot puolestaan vihaan vertaisryhmää kohtaan. Oleellista ovat tekojen paikat ja kohteet.
Kasvatuksen, koulukokemuksen ja yhteiskunnan ajanhengen - kiusanhengen, kilpailuhengen - vinksauttama katkeruus, sanon minä.
Aatetta en näe. Malli on Amerikasta.
T.
PS: Jos auviset/saaret katsotaan lainsäädännön rukkaamisen arvoisiksi, kiellettäköön käsiaseet opiskeluikäisiltä, alle 25-vuotiailta. Muttei aselainsäädännöllä ole tietenkään mitään tekemistä ilmiön syiden ymmärtämisen kanssa.
Niillä kylillä Jumala yhä käskee naista ja nainen miestä, aivan kuten de Unamuno on kirjoittanut 1930-luvun Espanjan maaseudun poikamiesongelmasta.
VastaaPoistaSopinee kysyä missä on suomenkielinen keskustelu absoluuttisesta Jumalasta? kaiken luojasta, myös fundamentalismin luojasta.
Onko maaseudun nuori valituista valituin omassa "situaatiossaan", vai onko se harhakuvitelmaa vielä 2000-luvulla?
Nyt on jo liikkellä pimeyden voimia vaatimassa orwellilaisia oikeuksia Supolle.
Kävin katsomassa tämän tuoreimman Päätalo-elokuva ja kirjoittanut siitä omaan blogiini. Kai Lehtisen muuten hienosti tulkitsemalla Kallella on kyllä suu koko ajan niin tiukasti mutrulla, että katsojaa melkein pelottaa.
VastaaPoistaElokuvan satunnainen katsoja ei saa Päätalosta kovin sympaattista kuvaa. Koko kirjasarjan lukenut ymmärtää taustoja. Kirjassa vuosikymmeniin mahtuvat muutamat syrjähypyt ja juopottelut tapahtuvat ikäänkuin ohimennen ja alleviivaamatta.
Ad Anonyymi: - fundamentalismi on aika uusi termi. Minusta käyttökelpoinen määritelmä on "varmoin ja virheettömänä pidetty uskomusjärjestelmä, joka hylkää toiset, usein suurempien ja vanhempien ryhmien totena pitämät käsitykset.
VastaaPoistaNäin käytettynä termi ei sisällä uskonnollista konnotaatiota, mutta sen sijaan esimerkiksi sen ajatuksen, että aksioma ihmishengen arvosta olisi merkityksetön.
(Ihmishengen tai persoonallisuuden arvoa ei voi todistaa - se on viime kädessä uskomus.)
Mielestäni aate merkityksessä dogmijärjestelmä ei kuulu käsitteeseen. Puhun uskomusjärjestelmästä tarkoittaen suunnilleen samaa kuin "maailmankatsomus", joka puolestaan lienee perimän, kasvatuksen ja hermofysiologian luoma tapa suhtautua toisiin ihmisiin ja maailmaan eli "ärskykkeisiin", oikeastaan "ärsytyksiin".
Jim Jones sai tuhat ihmistä ottamaan syanidia. Stalin ja Hitler saivat miljoonat ihmiset tappamaan toisiaan. Saari kävi ampumassa 10 ihmistä. Israel varautuu pommittamaan Irania ennen kuin Iran tekee Israelista parkkipaikan. Että jos tuossa menisi maapallon vieressä joku rauhallisempi planeetta, luulen monen olevan halukas vaihtamaan siihen. Täältä suunnattaisin tietysti sinne muutama ydinohjus - kaiken varalta - että jos meinaavat alkaa ryppyilemään siellä rauhan planeetalla. Se kun tuntuu olevan ihmisluonnon perimmäinen olemus. Päätalollakin.
VastaaPoistaOdotamme jännityksellä kehittyykö tämä laji koskaan sellaiseksi, että se ei tapa lajitovereitaan.
VastaaPoistaVielä vaikuttaa puuttuvan muutama hermosolu joka sallisi niin älykkään päätelmän.
On paljon helpompaa selvitä muiden kuvitellusta halveksunnasta, kuin ottaa vastuu omasta itsehalveksunnastaan. Itsemurhaiskujen filosofiaan kuuluu kai ajatus oman tahratun kunnian takaisinlunastamisesta, siis häpeän pesemisestä pois verellä?
VastaaPoistaVäkivalta suo petollista korvikestatusta nöyryytetylle minuudelle...
Martti Joenpolven yhdessä novellissa mies kertoo toiselle, että tiedemiehet ovat löytäneet avaruudesta mustan aukon. Toinen vastaa: "Eivät yhtään liian aikaisin, totta helvetissä täältä jokin ulospääsytie täytyy olla."
VastaaPoistaTuota kohtaa siteerasi mielellään eräs mies. Siksi sen muistan. Itse näen busseissakin aina vain sen, ettei saa seisoa peilin edessä eikä estää kuljettajaa näkemästä oikealle.
Kävin kans katsomassa "Päätalon". Lehtinen oli helvetin hyvä, elokuva huono, kuten arvata saattaa. Suomalaisilta pitäisi kieltää elokuvan teko.
VastaaPoistaPutin saa parasta aikaa sata miljoonaa (tämä ei ole liioittelua, huom.) ihmistä uskomaan, että vihollisten tappaminen oikean asian vuoksi on niille ihan oikein ja äärimmäisen hyväksyttävää.
VastaaPoistaMitä kaivoivat verta nenästään, tokaisi Suomen puolustusministerikin. Ja niin tokaisee kadunmies Moskovassakin kysyttäessä syytä Suomen talvisotaan (olen kuullut).
Mitä Päätaloon tulee, niin elokuvahan on tietysti itsenäinen taideteos. Ei se vaikuta millään tavalla Päätalon romaaneihin. Ne on jo kirjoitettu.
En saata ymmärtää näitä tapahtumia. Mikä "taistelu ihmiskuntaa vastaan" on räiskiä kokeisiinsa keskittyneitä, kynä kädessä istuneita naisihmisiä tai käytävällä sattumalta vastaantulevaa; ylipäätään ketään puolustuskyvytöntä.
VastaaPoistaNäiden tekojen toteuttajien raukkamaisuuden todistaa heidän viimeinen laukauksensa.
Se laukaus tarkoittaa että he tiesivät olleensa väärässä.
Kun tässä nyt on ollut kuolemasta puhetta, niin eikö se kuolema ole meillä kaikilla se ainoa näkyvissä oleva tulevaisuus. Että poikkeuksia siinä suhteessa ei ole. Alku ja loppu ovat aina olemassa. Mutta myös kaiken samanaikaisuus.
VastaaPoistaMielipuolisuuden pinnistetty vapaus. Äärimmäisyyksien lumous. Sitä ennen. Lannistuneille. Lineaarinen eskatologinen kehitys. Ohimenevien katastrofien oikeutus.
Mielipuolisuudessakin on usein kyse suorituksesta - pitää syödä välillä, että jaksaa. On paljon ihmisiä jotka eivät tiedä mitä elämältään haluavat. Sitten on unelmia ja pintapuolista elämää.
Raymond Carverilta on ainakin suomennettu joskus se, Mistä puhumme kun puhumme rakkaudesta. Novelleja. Hyvää lukemista.
Tämän nykyisen paskan läpi jokaisen vain on elettävä, esimerkiksi löytääkseen uudenlaisen arvokkuuden. On kuitenkin koko ajan pidettävä mielessä, että ihminen voi olla vapaa ainoastaan etuoikeutetussa mielessä, ei koskaan suhteessa ihmisyhteisöön.
Mä olen nyt siis lukenut Преступление и наказание, joka siis ilmestyi 1866, niin siis tätä Otavan uutta 2008 ilmestynyttä painosta, kun asiasta oli erään kanssa puhetta. Uskaltaisinko sanoa, että se uusi käännös on tehnyt hyvää sille kirjalle. Uskalsin ainakin kirjoittaa niin.
Siis se alkaa nyt näin: "Mahdottoman helteisenä päivänä heinäkuun alussa, illansuussa, poistui eräs nuori mies pienestä huoneestaan, jonka hän oli vuokrannut S:n kadulta, ja lähti hitaasti, kuin epäröiden, kävelemään K:n sillalle päin."
ja....... "Siinä oli vielä yksi hänen teoriansa - ei hassumpi teoria - jonka mukaan ihmiset nähkääs jakautuvat ihmismateriaaliin ja poikkeuksellisiin ihmisiin, toisin sanoen ihmisiin, joita laki ei koske heidän korkean tasonsa vuoksi, vaan jotka, päinvastoin, säätävät itse lakeja muille ihmisille, tuolle ainekselle, roskajoukolle. Mikäpä siinä, teoria kuin teoria, une théorie comme une autre. Erityisesti häntä kiehtoi Napoleon, siis oikeastaan se, että hyvin monet nerokkaat ihmiset eivät ole pitäneet lukua yksittäisistä pahoista teoista, vaan ovat astuneet rajan yli lainkaan empimättä. Hän näyttää kuvitelleen olevansa itsekin nerokas ihminen - on ainakin jonkin aikaa ollut siitä vakuuttunut. Hän on kärsinyt ja kärsii yhä kovasti siitä, että on kyllä osannut luoda teorian, mutta ei ole kyennyt epäröimättä astumaan rajan yli, eikä siis olekaan nerokas ihminen. No, sepä se vasta onkin nöyryyttävää nuorelle kunnianhimoiselle miehelle, etenkin meidän aikanamme..."
siis 1866?
ja miehetkö vain?
Erika Runge muistelee:
"Olin esiintymistä varten silittänyt tavaratalon alennusmyynnistä ostamani mekon, käynyt kampaajalla, meikannut ja laittanut korvakorut korviini. Ulrike Meinhof sen sijaan saapui paikalle huolittelemattomana ja harmaana villapaidassa ja ryppyisissä housuissa. Hymyilin ollakseni ärsyttämättä turhaan. Hän oli surusta ja kiukusta sanaton. Hän oli älykkäämpi, mutta minä enemmän edukseni."
Meinhof;
"Nyt, sen jälkeen kun on osoitettu, että käytettävissä on muitakin keinoja kuin mielenosoitukset, Springer-kuulustelut, vastalausetilaisuudet - sillä nämä eivät ole hyödyttäneet mitään, koska ne eivät pystyneet estämään Rudi Dutschkea vastaan tehtyä hyökkäystä - nyt, kun hyvien tapojen ja hyvän käytöksen kahleet on murrettu, voidaan ja täytyy alusta alkaen uudella tavalla keskustella väkivallan käytöstä."
" Tämä on ongelma, ja me olemme sitä mieltä, tietenkin, että poliisit ovat sikoja, me olemme sitä mieltä, että tyyppi univormussa on sika, hän ei ole mikään ihminen, ja meidän on noustava vastustamaan häntä. Tämä merkitsee, ettei meillä ole mitään puhuttavaa hänen kanssaan ja että on väärin ylipäätään puhua näiden ihmisten kanssa, ja tietysti voidaan ampua."
No yksi tulkinta tuosta aiheesta löytyy siis esimerkiksi Katriina Lehdon kirjasta Meinhof, mistä edellä olevat lainaukset.
Flaubert kirjoitti joskus jotakin semmoista - olisiko ollut George Sandille - puhuessaan kirjallisuudesta, että ihmiset laskevat kainalosauvojen varaan enemmän painoa kuin itse jaloille. Ja kyse oli siis kommenteista, jonkun tekstin suhteen. Mutta niinhän se usein on elämässä muutenkin, kainalosauvoja tarvitaan ihan oikeasti.
Kumman kaukonäköisiä nämä kaverukset D ja F.
Flaubert kirjoitti jonakin toisella kertaa suunnilleen, että maailmassa on paljon ihmisiä jotka valittavat kovaa kohtaloaan ja että hyvien tapojen nimessä piti välttää käyttäytymästä kuten he. Että ihmisen piti ottaa uskonnokseen epätoivo, jotta hän pystyi olemaan kohtalonsa kaltainen, eli yhtä tunteeton kuin mitä se oli. Siis siksi tietenkin, että pysyi rauhallisena.
Eihän se kaakatus tässäkään tilanteessa ketään murhattua henkiin herätä.
Ja vielä jotta rauhoittuisimme.
"Se järjestys, jota meidän mielemme pystyy kuvittelemaan on kuin verkko tai tikapuut, jotka tehdään, jotta yletyttäisiin jonnekin. Mutta myöhemmin tikapuut pitää heittää pois, sillä huomaa että vaikka niistä olikin hyötyä, olivat ne järjettömät."
Tuo löytyy siitä Umberto Econ Ruusun nimestä.
Nyt on siis taas monta hyvää syytä lukea hyviä kirjoja.
Tässä hissipojalle vähän hip hoppia:
http://www.youtube.com/watch?v=4iOG_ZSEMUs&feature=related
Laitanpa tämänkin tänne joutaessani...
VastaaPoistahttp://www.youtube.com/watch?v=Wj_JNwNbETA
Olen kauan epäluuloisena , että ymmärränkö oikein, ollut havaitsevinani, että nykymachot, sovinistit, öykkärit ja nämä ammuskelijat perimmältään kaipaavat rakkautta, ystävyyttä, läheisyyttä, huolenpitoa. Mutta sitä ei sanota missään.
VastaaPoistaKoska olen isätön ja nainen, minulla on pitkälti kokemuksesta riippumaton mieskuva, Siis median luoma.Helposti uskoo, kun huudetaan lujaa.
Voisiko joku sovinisti vastata?
Antiikin kirjallisuuteen ja venäläisiin klassikoihin kannattaa paneutua ajatuksella. Ne antavat paljon aineksia tämän "uuden tuntemattoman" rikoksen analysointiin.
VastaaPoistaNuorten miesten kuolemanvietti oli havaittu jo tuhansia vuosia ennen Freudia, ja hyödynnetty kaikennäköisessä sodankäynnissä. Nuoret miehet -ja ehkä myös naisetkin- ovat kaiken sodankäynnin altista työvoimaa.
Mutta kyllä kuulostaa oudolta, että SUPO ryhtyisi tarkkailemaan poikkeavuuksia jo päiväkodeista ja kouluista alkaen.
Tämä uuspuhe yhteisöllisyydestä kätkee taakseen toiveen kaikkialle ulottuvasta kontrollista ja tarkkailusta. Luulen, etten halua Vanhasen tarkoittamaa yhteisöllisyyttä, vaan jotain muuta.
Vanha kyläyhteisön "yhteisöllisyys" on sellainen henkinen pakkopaita, että nuoret ovat maailman sivu paenneet sitä kasvukeskuksiin tai ulkomaille, jos vain on ollut vähänkin toivoa elämän perusedellytyksistä jossain muualla.
Pelkään, että hätiköidyillä reaktioilla rakennetaan yhteiskuntaa, joka ei välttämättä ole askel parempaan, vaan yhä hullumpaan suuntaan.
Urpilainen mielii ryhmäkokoja alas.
VastaaPoistaSamalla voisi opettajat korvata kouluavustajilla, jotka yhdessä pienen ryhmänsä kanssa ahmivat valtakunnallisen keskusopettamon antia videokankaalta.
Näin nostettaisiin opetuksen tasoa ja hoidettaisiin opettajien eläköitymiskysymys. Kouluavustaja olisi kiva kaveri pottumaisten opettajien sijaan.
Jummi Jammi: Rip Kirbyssä on uusi seikkailu alkamassa.
VastaaPoistaTohtori hyvä
VastaaPoistataidatte olla väärässä räjähteiden suhteen
Pitääkö/kannattaako Koillismaa-sarja lukea ennen Iijoki-sarjaa?
VastaaPoistaEpäonnistumisen himo on henkilökohtaisesti tuttua ja itse näen sen pelkuruuden muotona.
VastaaPoistaOli oikein järisyttävää huomata joitakin vuosia sitten, että minä löin laulamisen läskiksi, aloin kiukutella ja temppuilla, koska pelkäsin onnistumiseen liittyvää vastuuta enemmän kuin epäonnistumisen tuomaa tyhjyyttä.
Kun löysin sen ensin laulamisesta, löysin sen sitten muutamasta muustakin elämän vaiheesta, jossa olen kiskonut tappion varman voiton suusta.
kansanterveystyön painopisteet voivat olla väärässä, mutta vaikka kuinka lisäisi nuorisopsykiatrian määrärahoja tai terveydenhoitajia kouluun, niin vaikea on ehkäistä miesten itsemurhia tai laajennettuja itsemurhia.
VastaaPoistaKatainen ehdottaa lisää rahaa lasten ja nuorten psykiatriaan. Sitä voidaan tarvita, mutta se kaivo on pohjaton jos sillä yritetään näiden koulutappajien aikeita estää. Molemmat olivat seulonnalla vaikeasti havaittavissa. He kävivät koulua ja kykenivät normaalien velvoitteiden täyttämiseen. Nuorisopsykiatrian potilaat ovat yleensä nuoria, jotka ovat päällisin puolin selkeästi sairaampia kuin kumpikaan näistä. He eivät kykene kouluun tai arkeen.
Mielenterveystoimen kontrolli, joka kykenisi puuttumaan näiden tappajien aikeisiin ajoissa olisi kovasti totalitaarinen.
uusi tapahtuma on todennäköinen, koska tappajat saavat niin paljon huomiota. ja sitä huomiota lukuisat nuoret miehet (ja vähemmässä määrin nuoret naiset) kadehtivat. pieninkin yksityiskohta joukkosurmaajan elämässä saa merkityksellisyyden, jota kaikki puberteetti-ikäiset merkityksettömyytensä ja keskinkertaisuutensta kanssa kamppailevat kadehtivat.
oikea tapa uutisoida olisi: 10 kuoli laajennetussa itsemurhassa.
Odotamme jännityksellä kehittyykö tämä laji koskaan sellaiseksi, että se ei tapa lajitovereitaan.
VastaaPoistaOnnistunee, mikäli lukumäärä putoaa alemmas - noin yhteen tai kahteen.
ad rip kirbyn suosittelija
VastaaPoistaEi muuten ala. Tekijä kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1956 ja loput ovat olleet surkeita jäljittelijöitä.
Hesarissa oli mielenkiintoinen artikkeli.
VastaaPoistaTutkijoiden mukaan koulusurmien tapahtumapaikka on useimmiten maaseutu (60%). Lähiöt 32% ja kaupungit 8%.
Olisko näin ollen lopetettava tämä yhteisöllisyys-jargonin hokeminen? Näyttäähän siltä, että juuri tuolla auvoisen yhteisöllisessä maaseutumiljöössä tapahtuu eniten massamurhia.
IS:n ja ILtalehden kannet rääkyivät marketeissa Kauhajokea siihen malliin, että luultavammin ensi viikolla kuullaan lisää koulu-uhkauksia.
Tilastojen ja todennäköisyyden mukaan luultavaa on myös se, että samanlaista käyttäytymistä alkaa tapahtua myös naapurimaissamme.
Näin luulen.
Ehdottomasti kannattaa Koillismaa lukea ensin. Mistä päin aloitit Beatlesin kuuntelemisen?
VastaaPoistaMutta päivän asiaan:
Monet meistä ovat olleet samalla tiellä.
Kiusattuja, väärin kohdeltuja, jopa raiskattuja.
Monet meistä olivat kympin oppilaita Nietzsche kainalossa. Tai Sartre (tai Henry Miller joka ehkä pelasti minut: pillua voi saada!)
Olla erilainen, inhota tyhmää massaa, jota ei kiinnnosta elämän mysteeri, miten tämä homma pysyy kasassa...
Se on päivittäistä sotaa, jollei käy tsägä ja joku/jotkut näytä tunnelia jonka päässä valo.
Aikanaan kun ei ollut internetiä tai kännyköitä sitä läheteltiin poste restante- tai PL -osoitteisiin kaikenlaisia yhteydenottoja. Osa osoitteista julkaisee nykyään kirjoja osana isoa alan yritystä.
Mitä jos emme etsisi syitä niin hirveän kaukaa. Monella meistä se on sielussa, vaikka nyt kuinka olisimme menestyneitä.
Lukekaa ja kuunnelkaa Kauko Röyhkää - Kovat pojat kertoo tästä paljon, niin myös Miss Farkku Suomi.
Ei voi rakastaa ihmiskuntaa ellei ole todella ottanut selvää miksi rakastaa?
Nuori mies, liikaa älyä ja turhautumia päässä... Kyllä te sen muistatte.
Netin ja tämän globaalin ihmisyksilöä halveksivan kapitalsimin kanssa... Jos se olisi ollut 80-luvun alussa. En tiedä mitä olisi voinut tapahtua.
Arabien joukossa on fiksujakin antimilitantteja:
VastaaPoista...Recently, he confronted a firebrand preacher who had exhorted Muslims to kill Christians. "Do you believe Allah is wise and that all things come from Allah?" Marwani asked. The preacher did. "Even that Mercedes you drive?" the sheik pressed on. "Because if you kill all the Christians, there won't be any of them left to build Mercedeses."
(lähde)
Kannattaa ainakin odottaa kunnes mersutehtaat on viety halvan työvoiman muslimimaihin...
Entäs itsemurhapommittajiksi manipuloidut vaiko komennetut lapset. Ihmisyys on kadoksissa, koska konrollia ja esteitä lisäämällä voidaan rakentaa turvallisempi eläintarha - tuskin tasa-arvoisesti vuorovaikutteita yhteiskuntaa.
VastaaPoistaToisaalta montako nuorta Wertheriä kärsi itsemurhaan asti, muotiaalto siitäkin tuli.
Onko onnea ilman parempi kuin kukaan tuntemuksia! Kukas nuorille sellaisen maailman on petannut?
Ohos. Media otti aiemmasta kunnioitettavasti opikseen.
VastaaPoistaFundamentalistiset poliitikot ovat nyt, ennen kunnallisvaaleja, ottaneet uhrit poliittisiksi aseikseen. Perkeleellistä toimintaa... eivätkö osaa hävetä!
Kaipa se tappaminen on ihan luonnollisen mukavaa, kun Rokkaakin ihannoidaan ja naureskellen kuunnellaan puheitaan kun listi kymmeniä ryssiä lumeen.
Vajasta ja siivouskomerosta löytyy ihan K-raudasta ostettuja tuotteita joita yhdistelemällä saisi sellaisen tuliannoksen, että suljetussa tilassa kuolisivat kaikki... netti on täynnä ohjeita koti-kohde-pommituksiin.
Anonyymi: taidatte olla väärässä räjähteiden suhteen
VastaaPoistaKun on lätrännyt elämänsä varrella noiden nopeasti kärähtävien aineiden kansaa (en tarkoita yksinomaan hermoja), niin yli-uteliaille olen usein suositellut nitraamaan sokeria. Olen pyrkinyt kuitenkin mainitsemaan, että taivaan valtakunta kutsuu jos on lämpötila nousee yli –20 C-astetta.
Koska Kemppinen on silloin tällöin antanut erinomaisia lukuvinkkejä, niin pyydän nyt vinkkiä, mistä Päätalon tuotantoon tutustuminen kannattaisi aloittaa? Myönnän, että aikaisemmin minulle ei kyllä ole tullut mieleenkään koskea Päätalon tuotantoon. Nyt kun dos. Jaan Krossin(iur.) tuotannosta on jäljellä tuo Kronikka, ovat hyvät suositukset tervetulleita.
VastaaPoista-Hän oli näitä laiskoja oppilaita, jotka eivät jaksaneet lukea eivätkä pysyneet lukio-opetuksen perässä. Numeroiden perusteella hän kai sitten teki omat johtopäätöksensä ja erosi koulusta, kertoo Pyhäjärven lukion rehtori Veikko Kumpumäki Iisalmen Sanomissa. (Hänellä ei ole juuri minkäänlaista muistikuvaa koko ihmisestä.)
VastaaPoistaOlisinko minä voinut saada itsestäni samanlaisen lausunnon? Minäkin muistan tuskailleeni lukion ensikuukausina vieraiden kielten kanssa, enkä vähiten kiroilluta ns.pakkoruotsia.
Minä kaiketi olin sen verran vahvermpi ettei minusta voitu sanoa että olin lukiossa kiusattu, outo ja epämiellyttävä, kiusaus jatkui armeijassa.
Ad Omnia (Päätalon lukemisjärjestyksestä):
VastaaPoistaSaan tästä vihat päälleni, ja syystä, mutta jos on tehtävä elämässä muutakin, kuten työtä, ehdotan aloittamaan kirjasta "Liekkejä laulumailta".
Lista on Wikipediassa.
"Nuoruuteni savotat" on avainteos, mutta olen pitänyt todella paljon Tampere-sarjan kirjoista, joissa on mukana kulttuurien törmäilyä eli hyvin erilaisten ja outoja murteita puhuvien ihmisten kolhuja ja monia hysteerisen koomisia jaksoja.
Minusta pommin tekeminen pitäisi olla osa kansalaisuuskoetta; ei äänioikeutta sellaiselle, jolla ei ole pommia.
VastaaPoistakatsokaa live leakista discovery channelin zero hour columbinesta. Aika kattava ja realistinen. Pojat pelasivat Doomia koulun käytävillä.
VastaaPoistaTuota, tuota
VastaaPoistaPommien kanssa täällä Suomessa nyt ei sentään vielä ole isommin paukuteltu, uuttavuotta lukuunottamatta. Tiedossa on, että ihan julkisesti saatavana olevissa median tiedostoissa jopa vikipediasta on saatavilla paukkuvista aineista varsin yksityiskohtaiset tiedot. Lisäksi tehokkaan pommin raaka-aineet on saatavilla ilman sen kummempia ihmettelyjä maito- ja puutarhan hoito liikkeistä ilman, että siihen sen kummempaa huomiota kukaan kiinnittää.
Pussillisella vehnäjauhoja jo "sopivin lisukkein" pamauttaa huushollin seinät varsin kauas toisistaan, jos haluaa. Tarpeet jotka jääkööt tässä mainitsematta, tosiaan löytyy jokaisen marketin puutarhamyymälästä ja monesta muusta myyntipaikasta, missä lähes jokainen päivittäin asioi. (Timothy Mc Veigh)
Toivotaan nyt kuitenkin, ettei pommijuttuihin enempi koskaan jouduttaisi. Olisi kiva jos Myyrmanni jäisi viimeiseksi.
Maassa kuitenkin on kymmenin tuhansin vastuuntuntoisia ihmisiä, joilla on aseita hallussaan, ja jotka niitä hankkivat. Heistä ei ongelmaa oo yhteiskunnan suhteen.
Näin ollen jotenkin muuten asia on hoidettavissa.
Suomessa riehui vuosikymmeniä keuhkotauti, mutta hyvin montaa ihmistä ei pystytty auttamaan enää parantolassa. Keuhkotauti saatiin häviämään vasta, kun sen alkuperäiseen aiheuttajaan käytiin käsiksi ja "estettiin" sen tarttuminen ihmisiin. Lapsestahan kasvavat myös rikolliset ja kouluampujat, minusta jotakin kannattaisi ajatella senkin suhteen.
Jotenkin samaan malliin pitäisi puuttua tähän ampuma-aseen käyttöönkin. Ei tippaakaan auta, jos "luvallisten" aseitten hankintaa yksistään vaikeutetaan. Luvattomien aseitten saantia sillä vain helpotetaan, koska luvaton tuonti lisääntyy. Syy siihen on se, että luvattomien aseitten hinta nousee "pilviin" ja sellaisen kaupasta saatava voitto muodostuu houkuttelevaksi. Rikollisten "ansiomahdollisuudet" paranee, ym. Meillähän on nyt Shengen sopimuksen mukaan rajat auki. Ihmiset liikkuu paljon, myös harmaan rahan tekijät.
Poliisit tarvitsisivat myös psykologisia taitoja, eikä vain, että osaa täyttää oikein sakkolapun ja osaa taiten käyttää "Nokian nuoriso-ohjaajaa". Pitäs olla myös psukologista silmää ja ihmistuntemusta pelissä ja sitä ei vuoden kurssilla oikein paljon ehditä opettamaan.
Oman kiusatun "perikuntani" edesottamuksia mielenkiinnolla seuraan pieni pelkokin joskus mielessä. Heilläkin on tulevaisuudessa sanansa sanottavanaan, mutta sydämestäni toivon, etteivät sitä sano Auvinen/Saari mallin mukaan. Omalta kohdaltani oon heille koettanut kertoa sellaisen paremman, lähimmäistä ja hänen oikeuksiaan kunnioittavan tavan.
Sydämestäni toivon, että puhe olisi mennyt perille.
Kun taksimiehiä on tapettu vuosien saatossa, on autoihin tullut varmuusvälineitä. Miksei opettajille. Pippurisumutin vaikka. Ja joku strategia puolustautumiseen. Atomihyökkäystä vastaan on julkaistu video-opetustakin (pulpetin alle ja kun valo on laantunut niin kuusenhavuja...). Ei ole vielä tarvittu. Koululaukut pois käytöstä ja metallinpaljastimet sisääntuloväyliin. Netin aikana ei kenenkään tarvitse kantaa metallia kouluun.
VastaaPoistaKemppinen: Syy tähän on se, että joskus oli niin, että koulusta saatiin tietoa. Siinä kävivät rikkaiden lapsia. Sitten koulusta tuli jokamiehen ja osa koulun tiedoista vietiinkin ns. erikoiskompetenssina yksityisiin laitoksiin. Vähän kuten meidän erikoiskoulut; pianhan niissä on 50% kunnan lapsista. Se oli koulu ennen. Nykyään pitää siis olla vale-karusellissa hyvin tiiviisti, ettei tipahda kärryltä. Sanotaan, että vain 20% opitaan koulusta; tuskin sitäkään: PIsatutkijat tietävät, että onnistumisiin luetaan aina kaverit, ystävät, ulkomaailma, media ja matkat. Voidaan sanoa, että jossain vaiheessa koulu rupesi vastaamaan n. 50% siitä millä pärjäsi maailmalla. Nykyään se on 20% ja silti suomalaiset käyvät koulua pidempään ja enemmän kuin muualla.
VastaaPoistaKyse on siis liikkeestä, missä poimitaan pois palasia koko ajan ja ne avaimet menevät vanhan aristokratian taskuun sillä jollain lailla he haluavat ylläpitää ns. paremmuutta koska ns. terrorismihan muuten hyökkää. Ikävää on, että tuo ns. terrori on vain sitä, ettei voi enää keskittää suurin prosenttiosuus koko maailman varoista vain muutaman (ja joskus dekadentin) käsiin. Ei onnistu: äkykkyyttä ei voi piilottaa eikä puhua pois: toki voi yrittää mutta käy kuin minun kanssani; repeää saumoista kun kohtelu ja kaikenlainen kohtaaminen on lähtökohtaisesti väärä.
Meitä on siis paljon. Me, jotka elämme sisäorientoituneena: olemme sitä mitä Lagercrantz sanoo; koska puhumme opimme mutta sankarinahan on ollut sellainen, joka osaa ulkoa kirjoista eikä puhu! Joka toistaa.
Kirjat pitää lukea omaan horisonttiin, eikä omaan taskuun ikäänkuin lyömäaseeksi. Kun lukee omaan horisonttiin nousee ihan toisella tavalla mutta minua ei silti hyväksytä. Olin luultavasti niitä lapsia, joiden DNA oli tiedossa ns. etukäteen koska lukivat merkkejä (voi lukea tähtitaivaasta tai verestä: yhtä paljon väärin voi mennä) ja niitä pitäen oikeina niin mollasivat minua jo ihan pienenä. Muistan, etten päässyt oppikouluun kun olin kymmenen ja olisi pitänyt. OLin kiusaajienkin lapsia parempi koulussa mutta silti minua piti häpäistä ja sain jäädä kansakouluun luokan pidempään. Siitä alkoi alamäki sillä isäni löi (pelkäsi minun puolesta sillä isä luuli, että olin jotenkin ollut huono tai paha) ja äitini vältteli ja oli apaattinen. En saanut ketään jolle puhua väkivallasta, joka kohdistettiin niin nuorena ja nämä kaikki oli väkivaltaa: koulu, isä ja äiti. Yksikään niistä ei luonut turvaa.
Minä menin sitten naimisiin miehen kanssa, joka ei ollut menestyksekäs mutta tuli perheestä, jossa kaikki oli tavallaan minun vastakohta: paikallaan. Mutta nyt kärsin siitä, että en voi liikkua stigmastani sillä ulkomaailma tuomitsee minut edelleen huonona (ja voin vannoa etten ole; olen elänyt ja toiminut rehdisti ja rehellisesti mutta puhuen) koska heille on vaikeaa muuttaa suuntaa. Jos jotain on sanottu totuutena heille (=rigideille) se on ikuisesti sitä.
Mutta minä olen älykäs, kohtaava ja kaunis ajatuksissani. En vaan enää pääse minnekään: tiet tukitaan ja kukaan ei uskalla soittaa tai olla kaveri. Mieheni on ruvennut oireilemaan myös; meillä on vaikeaa ja kaikki siksi, että en suostunut enää olemaan uhri; heidän ikuinen sylkykuppi, koira tai pelle.
Epäonnistuminen ei ole himo: epäonnistuminen on aina muiden sanelema vaikka sanovat, että itse voi muuttaa. Ei voi koska ulkomaailma noudattaa tuon alle 20% -ryhmän ohjeita ja se vastaa varmasti pian myös saman älykkyydessä. Jos 80% tiedoista menee myyntiin se tarkoittaa, että vain rahalla ostetaan jo nyt tietoa. Se ei heti näy. Pian on niin, että alle 10% tulee koulusta ja sekin on vain teknistä osaamista; ja loput sanotaan, että pitää tulla kasvatuksena kotoota. Mutta samalla lisääntyy syrjäytyneisyys samassa suhteessa.
Koulukirjoista vedetään koko ajan tietoa ja käsitteitä pois. Pikkuhiljaa ja nousevat vastaavasti kun sykli on otollinen uusista kirjoista, tietokoneohjelmista ja uuden ajan oppimateriaalista. Jotka olisi voinut siis olla edelleen ilmaista pumpataan tiivistetyksi kuvaksi kouluun ja avataan hengittävänä oliona uudesta oppimateriaalista. NÄin olivat ajatelleet, että ihmiset rajataan ns. thinkers/doers. Mutta kun se ei toimi niin; koska learning on aina osaksi doing: mutta ei yksin.
Teoriat ja käsitteet kulkevat osaamisen ja omakohtaisen kokemuksen kanssa aina yhtä. Ei voi opettaa sellaista, josta ei mitään tiedä tai sitten se on vain kirjainten oppimista. Ulkoaoppimista. Jotta kaupallisuus saisi rahansa.
Elämä on siis päälaellaan; voisimme sanoa 20/80-suhteessa. PItäisi olla 50/50 edes niin pysyisi pää suorana. Vaikka se tietäisi dialogia ja polemiikkia vasen/oikea rintamalla. Tämä vasemmiston nojautuminen oikeiston elämään veti siis kaiken vielä idioottisemmaksi.
(Milton Friedman, Maailmanpankki).
No, nyt vaan suoristamaan: minä haluaisin tehdä tälle työtä: missä ja miten professori? Olen halukas ja vielä jaksan, osaan ja olen oikeasti hyvä pedagogi. Minusta vaan sanottiin niin paljon koska he pelkäsivät, että tulee esiin. Silti tuli. Nyt minua kartetaan; ovat mustamaalanneet liikaa. Toivon vaan, etteivät siirrä vihaansa ja oikeita terroritekoja elämäämme: en ole syyllinen sillä olen vain pelastanut oman nahkani älyttömyyden oireista.
Jokelan koulumurhaaja sanoi ihailevansa erästä vanhaa kalastajaa, jonka opetuslapsi hänen äitinsäkin oli ollut.
VastaaPoistaVanha kalastaja kommentoi surmia omaan nihilistiseen tyyliinsä.
Äiti taisi tuntea oman vastuunsa tapahtumiin ja kantoi vastuunsa lopullisella tavalla.
Vanha kalastaja jatkaa kuolettavaa narinaansa arvostettuna ajattelijana.
Tänä vuonna jenkkilässä luokan priimus suunnitteli pommi-iskua ilman mitään simputustaustaa. Kavereitakin on. Kaikki pitivät mukavana pojuna. Vanhemmat ilmiantoivat kun saivat käsiinsä pojalle tulleen postilähetyksen, jossa oli ammonium nitraattia (Oklahomakamaa). Tallennuskapasiteetti ei takaa harkintakykyä.
VastaaPoista"Pitääkö/kannattaako Koillismaa-sarja lukea ennen Iijoki-sarjaa?"
VastaaPoistaAnnanpa minäkin oman lukujärjestykseni Päätalosta:
Koillismaata EI kannata lukea ennen Iijokea. Muuten voit saada saman tartunnan kuin 90 % maamme kriitikoista – "viihdettä".
Aloita siis suoraan Huonemiehen pojasta ja paina hammasta purren loppuun asti tai ainakin Tammerkosken sillalle. Sen jälkeen olet vihitty.
Voit toki tutustua ennen sitä Päätalon itsenäisempiin teoksiin - esim. Kairankävijä ja Viimeiset savotat ovat ehtaa kamaa. Miksei Ihmisiä telineilläkin, kelpo esikoinen.
Jarin kanssa olen samaa mieltä Henry Milleristä, mutta eri mieltä kairojen kerouacista. JK:n vinkki sopii vain sellaiselle, jolla ei ole päätalomaista perusteellisuutta, vaan joka makustelee sieltä täältä, vähän kuin Volter Kilpeä lukisi.
Kysyjällä tuntui kuitenkin löytyvän oikeaa asennetta.