Blogin seuraamista kuvaava mittari pyörähti eilen toiselle miljoonalle. En tiedä, onko asialla sanottavaa merkitystä.
Toisaalta esimerkiksi eilen tuli kommentteja, joiden kirjoittajat olivat selvästi eri mieltä kuin minä, ja mielestäni perustellusti.
Kirjoittajalle blogi on keino kokeilla ja keino jatkaa ajatusta. Voisin antaa pyytämättä tämän neuvon hyville ja kiinnostaville kirjoittajille– älkää olko johdonmukaisia älkääkä pysykö otsikossa.
Molemmat ovat koulun ainekirjoituksen luomia huonoja tapoja.
Venäjän toiminta, jonka luulen aiheuttavan vielä suurta sekasortoa ja suuria mullistuksia, liittyy siihen tosiasiaan, ettei Venäjä ole oikeusvaltio, eivätkä sen edeltäjät ole olleet sitä.
Tuo toimintaa liittyy toiseenkin tosiasiaan, siihen ettei Venäjällä ole mainittavaa kansalaismielipidettä.
”Kansalaismielipide” kirjoitetaan yksikköön, koska englannin varhain kehittynyt kadun ääntä kuulosteleva merkkimedia on nimeltään ”public opinion”.
Lainsäädäntö ja kansalaismielipide eivät olisi pidätelleet Putinia ja kenraaleja. Minä olen kuitenkin hyvilläni, kun ratarikon tehnyt juoksija hylätään, vaikka se on epäoikeudenmukaista. Usein laki (sääntö) on olemassa leikin / pelin / elämän sujuvuuden vuoksi, eli tavoitteena ei ole oikea ratkaisu vaan toiminnan jatkuvuuden turvaaminen.
Olen muutaman kerran uskaltautunut kysymään toiselta ihmiseltä – ystävältä: miksi juuri sinua pitäisi kohdella oikeudenmukaisesti? Miksi juuri sinun pitäisi saada ansioittesi mukaan?
Kun oikeus ei useinkaan toteudu, miksi sinä odotat, että sinun kohdallasi tehtäisiin poikkeus? Kuvitteletko olevasi jonkinlainen jumalan kummipoika tai syystä tai toisesta lottovoittoon oikeutettu?
Article 4 - La liberté consiste à pouvoir faire tout ce qui ne nuit pas à autrui : ainsi, l'exercice des droits naturels de chaque homme n'a de bornes que celles qui assurent aux autres membres de la société la jouissance de ces mêmes droits. Ces bornes ne peuvent être déterminées que par la loi.
Vapaus on valta tehdä kaikkea sellaista, mikä ei haittaa muita; ihmisen luonnollisten oikeuksien käyttämisellä ei ole muuta rajaa kuin se, joka takaa muillekin ihmisille tuon saman mahdollisuuden. Nuo rajat voidaan määrätä vain lailla.
Article 5 - La loi n'a le droit de défendre que les actions nuisibles à la société. Tout ce qui n'est pas défendu par la loi ne peut être empêché, et nul ne peut être contraint à faire ce qu'elle n'ordonne pas.
“Lailla ei ole oikeutta kieltää muita kuin yhteiskunnalle haitallisia tekoja. Mitään sellaista ei saa estää, mitä laki ei kiellä, eikä ketään saa pakottaa tekemään sellaista, mitä laki ei käske.”
Lainaukset ovat Ranskan vuoden 1789 ihmisoikeuksien julistuksesta.
Omassa "Venäjän aika" sarjassani tähtään tähän; Venäjä on toista maata.
VastaaPoistaKlassisessa ryssävihassa on yleensä kyse joko siitä, että Venäjän toiseutta ei ymmärretä, mutta sangen usein myös eräänlaista projisointia; Venäjää ei ymmärretä, mutta siinä nähdään oman psyyken pimeä puoli.
Minua ei Venäjän hyökkäys yllättänyt mitenkään. Oikeastaan olin tyytyväinen siihen, että sen ajankohta ja toteutustapa olivat jotenkin niin syvästi venäläisiä.
Kun jokin länsimaa, josta on totuttu odottamaan ihmisoikeuksien ja länsimaisten oikeuskäsitysten tukea, rikkoo niitä vastaan, me tunnemme tulleemme petetyiksi.
Kun Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia, se ei oikeasti herätä meissä samanlaista vihaa, sillä emme odota Venäjälta niitä, vaikka järjen, logiikan ja oikeuden nimissä me voisimme sen, kenties, tehdä, me kuitenkin tiedämme, ikään kuin intuitiolla, ettemme voi odottaa niitä Venäjältä.
Myös kansalaismielipiteen puuttuminen vaikuttaa asiaan. Jos jokin länsimaa rikkoo meidän oikeustajuamme, me voimme olettaa, että meidän protestimme voisi vaikuttaa maan kansalaismielipiteeseen. Venäjällä kanaalaismielibide tarkoittaa Kremlin mielipidettä kansalaisista.
Olen kai yksitoista vuotta sanonut samaa; Venäjä ei ole demokratia, se ei koskaan tule olemaan demokratia, sillä sillä ei ole, ei tule olemaan, eikä voi olla sitä kansallista perinnettä, josta voitaisiin rakentaa demokratia, sillä sillä ei ole mitään pohjaa sopimusyhteiskunnan luomiseksi.
Kiinan ja Venäjän kommunismi eivät ole kumpikaan kommunistisia kuin korkeintaan marxilaisessa, groucho-marxilaisessa mielessä, vaan ovat oman imperiaalisen perinteen päivityksiä teollisen yhteiskunnan periaatteista vastaavaksi.
Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin kirjoitus Taustalla Neuvostoliiton hajoaminen ja Kaukasian ristiriidat on julkaistu Turun sanomissa 15.8.08. Visuri toimii projektitutkijana
VastaaPoistaAleksanteri-instituutissa.
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-08-15,104:140:558572,1:0:0:0:0:0:
Joensuun rauhanryhmä otti pikaisesti kantaa ja tarjosi lehtiin:
1) RAUHAA KAUKASUKSELLE!
Joensuun Rauhanryhmä vaatii sotatoimien välitöntä lopettamista
Etelä-Ossetiassa ja koko Kaukasuksella. Georgian ja Venäjän on
ryhdyttävä rauhanneuvotteluihin heti. Siviiliväestön mahdollisuus
palata koteihinsa ja saada tarvitsemaansa aineellista apua ja
terveydenhoitoa on taattava välittömästi.
Syntynyt kriisitilanne osoittaa, miten tuhoisaa on taistelu öljystä ja
maakaasusta ja niiden kuljetusreiteistä. Rauhan säilyttämiseksi ja
ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on välttämätöntä vähentää
kansantalouksien riippuvuutta öljystä. Kaikkein vähiten maapallomme
kestää resurssien tuhlaamista asevarusteluun ja sotimiseen.
Kaukasuksen kriisi osoittaa myös, että sotilasliitto Naton
laajeneminen itään kiristää alueen tilannetta ja vähentää
turvallisuutta. Samoin se osoittaa, että Jugoslavian hajottaminen ja
Kosovon itsenäisyyden tunnustaminen EU:ssa oli harkitsematonta. Päätös
johtaa myös muiden valtioiden hajoamiseen ja vastakkainasettelujen
kiristymiseen, vaikka ekologinen tilanne edellyttäisi rakentavaa ja
pitkäjänteistä yhteistyötä valtioiden ja kansanryhmien kesken.
Joensuun Rauhanryhmän puolesta
Kirsti Era, Jouko Jokisalo, Raisa Simola, Pentti Stranius
Muuten puukko ei riitä, vastakappaleeksi tarvitaan peukalo ja sitten kielen on tultava ulos, koska puukkoa ei voi työntää suuhun. - Ottaako joku vielä tätä puuroa? Jos ei niin äiti istahtaa kattila sylissä selkä pöytään päin... - Älä hyvä ihminen raavi sitä teflonkattilaa. Ääni on nuoremman siskon. Äitin kuolemasta on syksyllä 13 vuotta ja kattila on vielä hyvä.
Kriitikko sanoi Imatran taidemuseon näyttelystä, että minun kuvat on liian kauniita, että puuttuu kontrasti. On nähtävä vastakohtia, ornamenttien loputtomuutta ei saa kuvata, jos haluaa kiitosta. Videoista tuli arvokasta palautetta - näkövammaisilta, siis sinne luetuista runoista. Arvostan sitä, koska heillä jos kellä on korvaa.
Kun Irakin sota alkoi katulapsityöltä jäätyi budjetti - kukaan ei pettynyt!?
Ryssäviha on paljolti myytti.
VastaaPoistaPäätalon sotakuvauksia kun lukee, huomaa kuinka yllättävästi "tavalliset" sotamiehet kunnioittivat vihollista.
Eikö, Kemppinen?
{Teknisten ongelmien vuoksi tämä teksti saattaa tulla useampaan kerran, ei eroja sisällössä.}
VastaaPoistaOnneksi olkoo miljoonien blogille. Jollei suomesta tule olennaisesti kansainvälisempää kieltä kuin se on, ei liene pelkoa että tätä miljonääriä uhkaisi sama inflaatio, joka mielikuvissa köyhdytti meikäläiset markkamiljonäärit.
Luen tätä blogia oikeastaan juuri päivän otsikkoa vastakkaisesta syystä: täältä löytyy monille asioille mielenkiintoisin näkökulmavaihtoehtoja, jotka onneksi eivät yleensä ole yksinkertaisia. Minkä käsittää sekunnissa käsittää usein kierosti, ruuvi uppoaa naulaa nopeammin.
Blogin suureen lukijamäärään nähden pitäisi kommentoijien varmasti malttaa harjoittaa malttia ja itsekritiikkiä, joten lopetan tämän kommentin tähän.
Joensuun stasiryhmän julkilausuma tuo mieleeni vanhat hyvät "ei koskaan enää sotaa" -ajat.
VastaaPoistaJotenkin minua huvittaa ruotsalaistenkin touhu. Ensin ajetaan puolustusvoimat alas ja sitten säikähdetään, kun huomataan kuinka matala on Venäjän sotaanlähdön kynnys.
Lipponen minua surettaa. Suuri mies pilaa jälkimaineensa Putinin putkipoikana. Saa nähdä ehtiikö katua elinaikanaan. Veikkaan, että ehtii.
ad petja,
VastaaPoistamenin ja lainasin kommenttiasi pienesti, lähteen merkiten, yhdelle toiselle foorumille, jonne aiemmin, koskien sitä, miksi hipit kritisoivat äänekkäästi Yhdysvaltoja mutteivät Venäjää, olin kirjoittanut näin sanoen syystä, että hippejä syytettiin piilosuomettumisesta:
"...olen 80-luvun lapsi, eli pelasin Commodore 64:lla Raid over Moscow -peliä, ihailin Ritariässää, Kissiä, Dr. Pepper -limppari oli parasta, ja USA paratiisi, josta tulee kaikki hyvä maailmaan. Neuvostoliitto oli perin vastenmielinen, pelottava ja samalla Pobeda- ja Lada-vitsien aihe. Käsitän tämän rakenteen vain lapsen tiedostamatta eli alitajuisesti oppimaksi ryssä-vihaksi, ja vihan perustana on tietenkin aina vanhemmilta opittu pelko, joka käsiteltiin huumorilla. (...)
Huomaan kolme erilaista suhtautumista: Venäjän (tai NL:n) unohtaminen, sen vihaaminen tai sen mielistely. Minusta kaikkien näiden asenteiden taustalla on pelko; vaikenemisessa liki kuin kollektiivinen trauma, kun jokin painetaan unohduksiin, ja samalla keskitytään ihan muihin asioihin.
Amerikka-kritiikin keskeisyyden huomaan itsessäni liittyvän iän myötä tapahtuneeseen tiedostamiseen, ettei kaikki olekaan niin hyvin kuin lapsena luulin. Neuvosto-diktatuurista en ole mitään muuta luullutkaan. Vaikea tässä on mitään arvioida oikeasti, kun en edes tiedä venäläisistä mitään."
Onnittelut, Jukka!
VastaaPoistaMiljoona on paljon ja sillä todellakin on merkitystä.
Kiitos kaikesta tähän asti ja oikein Hyvää Jatkoa!
Toivoo, yksi miljoonasta,
Veikko-setä
(x monta)
Eli juoksuradalla saa käyttää käsiä, ja jos joku tönii tulee töniä takaisin? Takaisintönimisen sijaan tapahtunut radan ulkopuolella poikkeaminen tuo toteuttajalleen lisäsekunteja ja vaikeuttaa juoksun rytmitystä. Ehkä piikkaritkin saavat mukaansa ylimääräistä skrääbää.
VastaaPoistaLajien fyysisyyden korostaminen lienee muuten jonkinlainen muoti-ilmiö.
Venäjä ei poikkea radalta koska se ei juokse sillä.
VastaaPoistaIhmisoikeuksista:
VastaaPoistaViimeks kun kävin Berliinissä, piipahdin sisään siihen lähellä Brandenburgen Tor´ia olevaan Eu-konttoriin, info-paikkaan. Esillä oli mm. laatikkollinen pieniä (3cmx3cm) kirjoja. Yritin löytää suomen- ja/tai ruotsinkielisiä, mutta olivat loppuneet, joten kahmaisin mukaani saksan- ja englanninkielisiä. Kivoja lahjoja, aattelin.
Nämä kirjaset sisältävät tekstin: Meine Grundrechte in der Europeischen Union (Charta der Grundrechte der Europeischen Union).
Artikel 1 - Würde des Menschen: Die Würde des Menschen ist untastbar. Sie ist zu achten und zu schützen.
Artikkeleita on yhteensä 54.
Kuinkahan moni EU-maa noudattaa tätä ensimmäistä artikkelia?
täältähän se vasta saastatunkio löytyi.
VastaaPoistaMonen en ole vielä kuullut edes yrittävän kertoa, mitä nl/Venäjän oikein pitäisi tehdä siinä tilanteessa, kun pieni valtio joko natsien tukemana, tai nyt naton muka-tulemana hyökkään sen kimppuun?
ad Petja et omnibus:
VastaaPoistaEräs eteläkarjalainen, paljon Neuvostoliitossa työskennellyt ja nykyäänkin venäläisten kanssa tekemisissä oleva henkilö sanoi: - Venäläiset on ihan viehättäviä olentoja, mutta niiltä puuttuu ajattelukyky.
Ad LeenaN:
VastaaPoistaLuin Pekan jutun ja odotan sille jatkoa. Terveellinen korostus: Georgia ylikorosti myös tekemällä ensi-iskun raskaalla aseistuksella niin että tämän tiedon mukaan useat saivat surmansa - kymmenen venälistä asepukuista mainittiin.
Mihinkään tekstini väliin ei ole mahtunut mainintaa siitä, että tämä Saakashvili ei kyllä hänkään tunnu lainkaan vstuullisiin tehtäviin sopivalta henkilöltä.
Otsikosta lipsuen muistuu mieleeni P. Visurin eräässä esitelmäsään heittämä kommentti: "Indisio sille, että maa on rosvovaltio, on ennen muuta se, että alueella on öljyä."
VastaaPoistaMielellään kuulisi PV:n tarkemman analyysin ja ennusteen Kaukasuksesta. En ihmettelisi, vaikka hän sitä jo hioisi.
Iloista miljoonaa vaan. Minä ihmettelen toisinaan sitä, että kun täällä jostakusta, vaikkapa Jyrki Virolaisesta, puhut, heti kohta Jyrki Virolainen tai vastaava singahtaa kommentoimaan. Että laajasti Sinua luetaan. Tai sitten soitat heti sille, josta olet kirjoittanut. Tai ehkä ihmiset googlaavat päivät pitkät omaa nimeään ja löytävät tiensä tänne siksi.
VastaaPoistaSodasta puhuttaessa olen tuntenut täällä suurinta yhteenkuuluvuutta Männistön muorin kanssa. Viittaan niin monen kuukauden taakse, ettei tässä ole mitään muistamista. Mutta eilisessä kommenttiosastossa minua järkytti se, että äkkiä oli rakennettu ryhmä "Rusakon kaltaiset kirjoittelijat". Riippumatta siitä, mitä mieltä olen Venäjästä, sodasta ja jäniksistä, minä en kannata sitä, että kenestäkään puhutaan kaltaistensa joukkona. Viholliskuvien rakentamisesta puhutaan alakoulussakin, kuulkaa. Minä tahdon, että Ruzaccho on edelleen Ruzaccho eikä mikään joukko, puolue, ihmiset yleensä, paha naapuri.
Eräs tuttava heittää silloin tällöin Äitivenäjälle kunniallista bisneskeikkaa ja hänen kertomansa jutut vahvistavat sen, että Venäjä on todellakin toista maata.
VastaaPoistaMeininki idässä on välilllä niin kuin Kummisetä-elokuvissa ja viranomaiset yhtä luotettavia kuin Tsitsikovin aikoihin.
Parhaiten mieleen jäi juttu venäläisestä rakennusyrittäjästä, joka tyhjensi parakeissa asuvien duunareiden nestemäiset ja kiinteät jätökset öljytynnyriin ja ripautti jätteen päälle pienen öljykerroksen ja pisti korkin kiinni.
Ja vei tynnyrin tien laitaan.
Josta se sitten yöllä varastettiin; säännöllisesti, joka kerta ja tietenkin maan tapaa kunnioittaen.
Kansalaismielipide ja oikeudenmukaisuudet ovat sarjassa näitä naurettavia ja järjenvastaisia ajatelmia. Ovat vain elämälle vieraita kasvatuksellisia tuloksia,
VastaaPoistajotka ovat aiheuttaneet maailmaamme laajalti tuhoa.
Geenit ja syntyessä saadut vanhemmat eivät ole oikeudenmukaisuuden tuloksia, eikä kansalaismielipide niihin vaikuta.
Maailma tarvitsee sotaa, tuhoa ja kärsimystä. Pitkässä juoksussa näillä ei ole muuta kuin positiivista merkitystä tuleville sukupolville. Jos silläkään on mitään merkitystä, kuten yksilöllä ei ole.
"...mitä nl/Venäjän oikein pitäisi tehdä siinä tilanteessa, kun pieni valtio joko natsien tukemana, tai nyt naton muka-tulemana hyökkään sen kimppuun?"
VastaaPoistaTiedotusvälineet antavatkin asiasta sitten aivan väärän kuvan, sillä niiden perusteella luulee, että sotaa käydään Georgiassa.
Mutta sitä käydäänkin siis Venäjällä?
Mummo on kyllä oikeassa, kuten yleensäkin, siinä ettei pitäisi lyödä leimoja.
VastaaPoistaSitä paitsi olen Rusacchon kanssa samaa mieltä venäläisistä: kaikki jotka tunnen ovat mukavia lämpimiä ihmisiä.
Venäjän harjoittama politiikka vain on inhaa imperialismia.
ad kariav:
VastaaPoista"Venäläiset on ihan viehättäviä olentoja, mutta niiltä puuttuu ajattelukyky."
Selitä tää mulle.
Petja ilmaisi tasan tarkaan sen, miksi Tshekkoslovakian miehitys ei minua juuri lainkaan järkyttänyt toisin kuin esin. Vietnamin sota: N:hän toimi vain juuri sillä tavalla, kuin vanhempi sukupolvi oli kertonut sen "aina" tekevän.
VastaaPoistaNykyään ovat USA:n toimetkin lakanneet järkyttämästä. Ne vankikuvatkin herättivät lähinnä ihmetystä, voivatko ne todella olla niin tyhmiä?
Mutta mitä tulee siihen, ettei joku maa voisi joskus tulevaisuudessa olla jotain muuta kuin nyt ja menneisyydessä, niin sellainen on päätöntä päättelyä. Tällä perusteella olisi voitu maurien Espanjassa ennustaa, että kristityssä maassa ei koskaan voi olla uskonnonvapautta - toisin kuin islaminuskoisessa.
Onnittelut miljoonasta! Olen mielenkiinnolla mittaria seurannut.
VastaaPoistaDon Jusa analysoi "ryssän vihaa" milestäni aivan oikein. Termin alle niputetaan kaikki vähänkään negatiiviset tunteet: epäluulo, pelko, halveksunta, aliarvioiminen, väheksyntä, vieroksunta - mitä muuta keksisin? Minä olen yli "kuusikemppinen" naisihminen. Lähisukulaisia kuollut sodassa ja sen vuoksi kuullut lapsuudesta asti kamalia kertomuksia venäläisistä. Mitä muuta voi odottaa: sisuksiani jäytää "ryssän pelko", jota joku sanoisi "ryssän vihaksi". Mielestäni ryssän pelko ei ole ryssän vihaa. Koko periaattellinen elämänkatsomukseni on ryssän vihaa vastaan, mutta mitään en sille voi, että pelkään ja tunnen kammoa. Järki sanoo, että se on naurettavaa, mutta toisaalta: nykyinen eurooppalainen elämäntapa ihmisoikeus-, vapaus- ja demokratiaperiaatteineen on kestänyt niin vähän aikaa, että mitä se merkitsee maailman historiassa!? Jokin poikkeuksellinen välivaihe.(Mikä onni, että oma elämäni on sattunut tähän vaiheeseen.)Voi tulla taas aika, että hyökkäsipä vihollinen idästä tai kaakosta, suomalainen mieskunto punnitaan - ja köykäiseksi havaitaan - tai ei sittenkään - varusmiehethän ovat nykyään ylipainoisia. Olisiko Natosta turvaajaksi vai provosoijaksi? Korostan vieläkin, etten tunne ryssänvihaa - pikemminkin tunnen suurta empatiaa Venäjän kansaa kohtaan. Pelkään Venäjän valtakoneistoa.
Jarmom, sota, valitettavasti, on se, joka kansakuntaa, kansalaisia kasvattaa pysymään erossa muusta pahanteosta. Geenit, mitä ne nyt sitten merkitsevätkään - DNA (ei tämä mokkulafirma), RNA, joista kertoiltiin oppikoulun viimeisellä luokalla joskus yli 40 vuotta sitten uusina keksintöinä, ovat säilöneet itseensä käyttäytymismalleja, aggressiivisiakin. Jos ei kunnon sotaa, tehdään sitten muuta, sitä jota luetaan lehdistä.
VastaaPoistaSä voit Tapsa jeesustella sillä, okei, mutta venäläisistä ja heihin sitoutuneista siinä on kyse, joiden laittoman, etnisen puhdistuksen keskeytti vasta suurvallan voimankäyttö.
VastaaPoistaSullon varmaan joku hyvä suurvalta takataskussa pistää pöytään.
Aleksander Solzhenitsynille riitti, että räikein terrori ja anarkia korvattaisiin järjestyksellä. Hän ei tavoitellut kansansa tuntien kansalaisyhteiskuntaa tai länsimaista demokratiakäsitystä.
VastaaPoistaOn oltava onnellinen vankileirin hyvistä päivistä kuten Ivan Denisovitsh.
Pitäisikö tämän kelvata meille ulkopuolisillekin?
Millainen arvon bloginpitäjän suhde edesmenneen kirjailijan tuotantoon on?
No, enpä keksi hyvää suurvaltaa, kun en keksi hyvää pienvaltaakaan: vahvempi sortaa aina heikompaa.
VastaaPoistaEn hyväksy tietenkään Georgiankaan toimia Etelä-Ossetiassa. Karmeaa. Älytöntä.
Mutta minua ärsyttää oikeasti se, että Venäjä esiintyy pyhimyksenä. Emme ole ikinä hyökänneet minnekään, olemme aina oikeassa, meitä sorretaan.
Miksiköhän, arvon RH, kaikki Venäjän pienet naapurit ovat tästä asiassa aivan eri mieltä? Ne kaikkiko ovat vain pahansuopia ja kateellisia ja lännen kätyreitä?
Eivätkä ymmärrä, että Venäjä ajattelee vain ja ainoastaan heidän parastaan.
Minä vastustan sotilasliittoja, mutta en siksi etten hyväksyisi tappamista, päin vastoin, olen vankasti tappamisen kannalla.
VastaaPoistaEnoni kertoi miten hänen ruotsalaiset tuttavat olivat aikoinaan järkyttyneitä, kun hän ehdotti tappamista kriisin ratkaisuun ja kertoi että se on aikaisemminkin toiminut Suomessa oikein hyvin.
Väkivalta lopettaa vittuilun
Minun vastahakoisuuteni sotilasliittoihin liittyy siihen mitä setä Niccolo on kirjoittanut, mutta myös silkkaan viisauden ja älyn arvioon.
Älykäs selviää niistä ongelmista, mihin viisas ei joudu.
Sotilasliittossa pieni maa on aina vaihtorahaa.
Sotilasliiton sijaan pienen maan pitää kasvattaa vittumaista brändiään, tukea maanpuolustuksellista infrastruktuuria, moniarvoista yhteiskuntaa, johon eri intressipiirien on helppo sitoutua ja tehdä pomminrakentamisesta kansalaistaito, niin että taipaleen takaiset tsuudit tietäisivät, että tänne voi tulla, mutta täältä on vittumainen poistua.
bubu, siteeraamani virke on minulle lausuttu tuossa muodossa. Ymmärrän sen tarkoittavan pohjimmiltaan aika lailla samaa, mitä Petja puhuu venäläisyydestä. Ajattelukykyä - ajattelutapaa - mittailee jokainen omista lähtökohdistaan, jotka usein tukeutuvat yleiseen mielipiteeseen ja ennakkoluuloihin. Näin itse neljäsosaryssänä ajattelen.
VastaaPoista"Sä voit Tapsa jeesustella sillä, okei, mutta venäläisistä ja heihin sitoutuneista siinä on kyse, joiden laittoman, etnisen puhdistuksen keskeytti vasta suurvallan voimankäyttö."
VastaaPoistaEttä oikeasti on kansoja, joilla menee niin huonosti että pitää pyytää venäläisiä apuun...?
Tapsa:
VastaaPoista"Miksiköhän, arvon RH, kaikki Venäjän pienet naapurit ovat tästä asiassa aivan eri mieltä?
Hhmmmm ...Miljoona natokiimasta kärpästä erehtyy paskasta?
" ..Eivätkä ymmärrä, että Venäjä ajattelee vain ja ainoastaan heidän parastaan."
Et sitten tiennyt hyvää suurvaltaa?
Elä oo milläsäkään, ei tiennyt Paasikivikään. Venäjä on Venäjä, antakoon elämä mulle älliä erottaa toistaan ne asiat joita voin muuttaa, ja ne joillen mitään voi.
" ...Miljoona natokiimasta kärpästä erehtyy paskasta?"
VastaaPoistaPakkohan tätä on jatkaa, kun tämä on niin hauskaa: miksi ne ovat natokiimassa?
Sanopa se.
Ad Anonyymi
VastaaPoistaKyllä Ivan Denisovitshin päivän loppu "melkein onnellinen päivä" on käsitettävä ironisesti. Koko novellihan on yhtä understatementia: koko leirihomma esitetään ihan normaalina, ja lukijan on itse tajuttava esim. se miten usein päivän aikana kyse on elämästä ja kuolemasta.
Solzhenitsyn arvosti paikallisdemokratiaa (a la Sveisti) ja siitä olisi hänen mielestään pitänyt aloittaa Venäjälläkin.
Natokiimassa voi käsittääkseni olla kysymys vain lesbosuhteesta.
VastaaPoista...miksi oikeudenmukaisesti ja ansioitteni mukaan?
VastaaPoistaMutta kyllähän me saamme. Ihan jokainen. Näissä oloissa. Oikeudenmukaisuus on taruolento. Iso lohi, joka ei tartu.
Petjan vaihtorahanäkemys on tosi hyvä.
VastaaPoistaKansakuntien johtoon on tungos, jossa menestyy murhaajan suruton. Indigon sininen jää rannalle.
" ...Miljoona natokiimasta kärpästä erehtyy paskasta?"
VastaaPoistaPakkohan tätä on jatkaa, kun tämä on niin hauskaa: miksi ne ovat natokiimassa?
Sanopa se.
Mielihyvin, menneisyys oli karua eikä heille kukaan kädestä pitäen kertonut riittävästi satuja pahoista voimista, sellaisia kuin 119. Pahiksista hyvä ottaa tuota pikaa selkävoiton.
Tätä tosin tapahtui CIA:n toimesta myös jo silloin kuin muu maailma ei välittänyt Baltiasta, Puolasta ym.
tuntumaa ittellänikin ...meikäläistä solidaarisuuden tuen historiaa kirjoittaneena, ja yhtenä tuon merkillisen opportunistisen välinpitämöttömyyden todistajista.
Se ei tarkoita etteivätkö nämä sorretut nyt voisi jo kasvaa aikuisiksi, jotka ajattelevat ja arvioivat jo omilla aivoillaan, mihin, ja minkä intressien tosi asiallisen palvelukseen, lähettelevät joukkojaan maailmalla.
Marjolle
VastaaPoistaIvan Denisovitshin ironia ei ole jäänyt vaille minunkaan huomiotani. Kuin ei nyky-Venäjäkään, jossa tunnutaan elettävän nyt niitä vankileirin onnellisimpia päiviä.
A.S on minulle tärkeä kirjailija. Kyllähän se järkytti 70-luvun suomettuneessa ympäristössä, että suuren kotikaupunkini kirjaston kokoelmassa ei ollut Nobel-kirjailijan Vankileirien saaristoa. Kesäpaikan eli punaisen Ruoveden kirjastosta teos kuitenkin löytyi.
Ivan Denisovitsh kuuluu kirjallisuuden helmiin ja kestää aikaa. Hyviä ovat Syöpäosasto ja Ensimmäinen piirikin. En tiedä ketään, joka olisi vapaaehtoisesti jaksanut lukea loppuun Punaista pyörää.
Taitaa olla taas aika ottaa Solzhenitsynia lukupöydälle.
se on pahasta jos tunkee toisten asioihin ase kädessä. mutta osataan sitä itsekin kävellä narun jatkoksi. Jimiltä tuli juuri Jonestownin murhenäytelmästä. Tuhat ihmistä otti syanidia kun johtaja kehotti... onhan tämä maailma aivan järjetön. Pitikin syntyä tällaiseen dna-kierteeseen. Kun seuraavan kerran ollaan taivaassa vetämässä narusta, että mihin otukseen sieluksi, niin taidan valita toisen planeetan.
VastaaPoistaSeuraava kulttuurikausi maan- ja ihmiskehityksessä onkin juuri sopivasti venäläinen.
VastaaPoista...
Toisin kuin saattaisi ajatella, en välttämättä ihastu siitä, että olemme saavutaneet yksimielisyyden, ennen kuin olemme saavuttaneet edes kaksimielisyyden siitä mistä olemme saavuttaneet yksimielisyyden.
VastaaPoistaKun on ihmiset ovat olleet kanssani samaa mieltä Venäjästä, soisin heidän olevan ensin selvillä mitä mieltä minä siitä olen.