Arkeologian oppiriidat ratkeavat hautausmaalla.
Vasta kun edelliset oikeiden tutkimustulosten löytäjät on saatu kuoppaan ja pantu kivi painoksi päälle, vuoron saa seuraava “vallitseva mielipide”. Tapaamme opettaa, että tiede on falsifioitavissa eli vääräksi osoitettavaa tietoa. Tieteen historia puhuu toista, myös luonnntieteissä.
Tämä on tiedetty lähes siitä asti, kun eräs “herrasmies” osti lähes 200 vuotta siten parilla pennyllä nuoreen tytön meren rannasta löytämän hyvin kummallisen esineen ja piankin ilmoittautui sen kanssa maailman edelleen arvovaltaisimman tieteellisen seuran jäseneksi.
Nuoren henkilön nimi oli Mary Annings. Pienestä pitäen Englannin Dorsetin rantarinteillä telmineenä hän oli ottanut tavakseen tuoda mukanaan “erikoisuuksia”. Ninpä lähikylän pubin oven edessä myytiin hengen pitimksi ammoniittejä ja trilobiittejä. Ennen perheenisän mehetymistä tuberkuloosiin Anningsin puodista myytiin hyvin monenlaisia fossiileja, ja Mary itse oli alkanut saada aivan hiukan mainetta löydettyään hirmu vanhoja eläinten luurankoja ja opeteltuaan vertailevaa anatomiaa enemmän kuin juuri kukaan muu aikalainen.
Voi olla syytä palauttaa mieleen, että Sir Charles Lyell, geologi, oli Darwinin ystävä, ja Lyell oli käsittäessään maaperän ja kallioiden kerrostumisen keihäänkärkenä, kun maapallon iän määrittely alkoi irrota Raamatussa mainitusta. Mutta Anningsin löytämät kadonneiden eläinten luurangot toivat puheeksi sukupuuton. Ennen oli ollut eläimiä, joita ei enää ole.
Lukemani mukaan edelleen on ihmisiä, joiden käsityksen mukaan muinaisjäännäkset ovat Jumalan asettamia ansoja ihmisen aidon uskon koettelemiseksi. Silti luonnontieteissä lasketaan, että maapallon ikä olisi 4.5 miljardia vuotta.
Minua ei niinkään kiihdytä tera- tai jurakausi, jolloin hirmuliskot liikuskeleivat vain kuollakseen aikanaan Jukatanin meteoriitin iskuun, kuten melkein kaikki muukin elollinen pallollamme. Uskomaton oli ensimmäinen eli hadeeinen eoni, jolloin kuu oli paljon lähempänä maapalloa niin että varmaan tukka olisi noussut pystyyn - jos siis elämää ja tukkaa olisi ollut - pelkän vuorovesi-ilmiön vaikutuksesta, ja maapallon pyörimisnopeus oli noin kuusi tuntia vuorokaudessa.
Entäpä sitten? Johan siitä on aikaa.
Sellaiset alat kuin lainoppi tai historia poikkeavat suuresti tieteistä. Englannin kielessä luonnontieteitä tarkoittaa sana “science”. “Luonnontiede” on huono käännös, koska esimerkiksi fysiikan ja kemian kuuluminen “luontoon” oli 1800-luvulla vain jumaluusopillinen ajatus, ja biologian yhteys kemiaan löytyi paljon myöhemmin.
Merkittävä enemmistö yliopiston professoreista oli tullut siihen tulokseen, että mitään ainetta ei ole olemassa, energiaa vain. Friedell on luonteenomaisen älykkäästi kytkenyt tuon tirdehistorian vaiheen taiteeseen nimittämällä sitä impressionismiksi ja osoitamalla pääjehuksi saksalaisen kielialueen Ernst Machin, jonka sukunimi elää edelleen mittayksikkönä (äänen nopeus).
Ennen vuotta 1900 tunnettiin sähköisiä ilmiöitä, mutta mitä sähkö (ja magneettisuus) ovat, se oli lievästi sanoen epäselvää. Ehkäpä kaikkien tuntema tarina Benjamin Franklinin kokeesta leijalla ja metalliavaimella on jopa totta. Olisi käsitetty, että salamanisku ja siis ukkonen ovat sähköisiä ilmiöitä. ‘’Sähkö” eli elektroniikka puolestaan liittyy sanana meripihkan nimitykseen. Tuo veikeä ja koruna haluttu aine vetää pintaansa esimerkiksi untuvia, kun sitä on kotv hiottu vaikkapa kankaalla. Salaperäistä! “Magneetti” puolestaan on jo antiikissa hyvin tunnettu sana, paikannimi nykyisessä Turkissa ja luonnostaan rautaa puoleensa vetävä kivi, jonka tausta on monimutkainen kertoa; maapallohan on magneetti eikä tämä paikka olisi kuuta kummempi ilman magneetikenttää.
Tieteessä hämmästyttää toisinaan muutoksen hitaus. Vielä enemmän hämmästyttää lukkoon lyötyjen “tosiasioiden” sitkeys, joihin mikään ei tunnu purevan. Yleisessä tiedossa esimerkiksi on, että Tšings-kaani oli yksi historian suurimpia hirviöitä, raakalainen ja murhaaja. Yleisessä tiedossa ei ole, että hän loi kummallisella ja hyvin pienellä armeijalla maailmanhistorian kaikkien aikojen suurimman yhtenäisen valtakunnan ja kohensi merkittävästi myös pienten ihmisten oloja, antoi avata silkkitien Japanin mereltä Kiovaan ja muodosti sen vapaakauppa-alueeksi ja oli lisäksi hyvin luultavasti merkittävä tekijä välittäessään takapajuiseen Eurooppaan ilmiöryhmän, jonka nimeksi olemme panneet “renessanssi”. Maailman mullistanut tykin käyttö näyttäisi olevan myös mongolien peruaa; heillä oli ruuti hyppysissään ja lisäksi kyky käsitellä jotain, mikä muistutti “kreikkalaista tulta”, palavaa nestettä, jolla voi poittaa vihollisen laivoja.
Hänen pojanpoikansa Kublai-kaani muuten on yhtä kuuluisa, kukaties Coleridgen runon vuoksi. Tuo runo on antologioiden perusainesta, ehkä siksi, että tunnelman romanttisuus peittää sopivasti sisällön vähyyden.
Suositellaan Italo Calvinon romaania “Näkymättömät kaupungit”, jossa Marco Polo kertoilee Xanadussa Kublai-kaanille toinen toistaan villimpiä tarinoita maailman matkoiltaan.
Vanhasta muistosta me suomalaiset emme yleensä pidä vihjauksista “mongolin” piirteisiimme. Outoa! Ennen suurvaltaa he oliva keksineet hevosen, joka sitten mullisti myös Välimeren seudun historian. Ja Kublai-kaani rakennutti laivaston, joka oli monin verroin suurempi ja parempi kuin kakkien Euroopan maiden laivastot yhteensä.
Boltzmann hirttäytyi Kaliforniassa Berkeleyssä, jossa hän vieraili usein fysiikan professorina. Sekä siellä että kotona Saksassa hän esiintyi myös suurelle yleisölle.
Hän siis oli fysiikan professori, mutta tiedemiesten vaalimassa nokkimisjärjestyksessä hänen yläpuolellaan oli vielä kaksi miestä ja lisäksi epämääräinen joukko.
Tieteellisiä vallankumouksia, joita on verrattava jalkapallohuliganismiin, on tapahtunut muutama sadan vuoden aikana. Suosikkini on tarina Gödelin toisesta lauseesta. Maailman paras matemaatikko Hilbert poistui kokouksesta itkien vuonna 1930. Virheellinen ja riittämätön muotoilu Gödelin siellä esittämästä on, ettei kaikkia matemaattisia teorioita (oikeastaan väitteitä tai totuuksia) voi todistaa oikeiksi matemaattisesti.
Omalla tavallani kirjoittaisin tämän: on todistettavissa, etteivät kaikki totuudet ole totta.
Tämän Boltzmannn vastustajat ilmoittivat vielä noin 1902, ettei atomeja, elektroneja eikä molekyylejä ole olemassa. Parikymmentä vuotta myöhemmin alkoi vakiintua puhtaasti järjenvastainen ajatus, että esimerkiksi valo n sekä aaltoliikttä että hiukkasia, joilla tosin ei ole massaa. Sitten tulivat kvarkit ja jälleen hiukan pyöristäen tieto, että kvantti voi lolla samanaikaiesti kahdessa eri paikassa. Usea varmaann tuli atelleeksi, ettei syy ja seurauksen suhde liiioin voi olla se, mit muutamia tuhansia vusia oli ajateltu. Ja tieteessä pn kiusalisia aukkoja kutn käsitys siitä, mitä on painovoima ja mtiä elämä. Tsi kuinka monta numra on olemassa.

Tšings-kaania suurempia hirviöitä ovat aina olleet tiedemiesten legioonat, jotka ovat vyöryneet maailman halki tappaen, ryöväten, raiskaten, alistaen, tapellen, ilkkuen, syytöntä verta vuodattaen ja vieden luonnon, leivän, oikeuden ja hyvän voinnin ihmisiltä ja eläimiltä, muuttaessaan viisauden kähmyksi hyödyntämiseksi ja varastamansa tiedon vääryydeksi ja tanssiessaan koturneissa yli hautojen irvokkaissa menoissaan. Hyvä elämä suojelkoon ihmisiä heiltä.
VastaaPoistaKaikki tiede syntyy naurettavana ja vanhentuneena, kaikki kaunokirjallisuus on aikaansa edellä.
VastaaPoistaTiede ei ole uskottavaa, usko ei ole tiedettävää.
VastaaPoistaMarko-polo ei itsekään usko tarinoitaan.
VastaaPoistaKuka mahtoi opettaa professorille oikeinkirjoitusta, hän häpeäisi silmät päästään. Sataseitsenvuotiaat kutsutaan ensimmäiselle luokalle, mikä lienee paikallaan.
VastaaPoistaTuli vastaan Youtubessa:
Poista"Just found out that the man who invented Spell Check died today. May he rust in piss."
Kaikki valheet eivät ole valetta.
VastaaPoistaTämä.
PoistaKuten Berkeley, sotakin on miesten afääri. Missä (tiede)mies, siellä sota.
VastaaPoistaTiedemiesfossiili näyttää joskus joltain muulta. Hänen toimensa ja arvottomuutensa (eli arvojen puutos) näyttävät hänet vaatteitta keisariksi. Puutos on hidasta muuttumaan, tottahan se. Vaikka toisaalta atomiase ja monet muut suoritteet ovat mukavasti muuttaneet mualimmaa. Seuraavat sodat ovat entisiä helpommat ja tuloksekkaammat, ovathan tiedemiehet opettaneet kaikille joka paikassa, mitä sota on. Vanhuksellekin on kaunis kuolla heidän kynsissään nuorukaisille toki yhtä lailla.
VastaaPoistaHyvän tiedemiehen tuntee muutaman miehen ja kirjan maininnasta sekä heidän uutterasta haukkumisestaan ja itsen ahkerasta kehumisesta. Toisia tiedemiehiä hän vihaa mutta siltikin joskus omanvoitonpyynnissään menee ja nuolee. Hän varastaa heiltä mutta sehän on tiedettä joten se siitä. Hän haukkuu edellisen polven kollegat ja ryövää heidän edeltäjiltään. Toista on kaunokirjailijoiden jotka varastavat kauneutta ja sanoja, joten heille ei ole mitään anteeksiannettavaa.
VastaaPoistaKakkiainen on blogin suojelija, kautta kakkien Euroopan maiden.
VastaaPoistaTuo professorin hirttäytyminen on harvinaisuus, lieneekö tottakaan. Tavallisia puolestaan ovat assistenttien, kortistoon heitettyjen ja opiskelijain suidarit mutta myös professorien sekoomiset.
VastaaPoistaKuopion yliopistossa oli erikoinen ruokamyrkytystapaus. Taustalla henkilösuhteisen tulehtuneisuus.
PoistaKuva on kyllä paleontologiaa, ei arkeologiaa.
VastaaPoistaKvantti voi olla monessa paikassa, mutta toisissa paikoissa todennäköisemmin kuin toisissa.
VastaaPoistaTiedehistoria on julminta historiaa, koska.
VastaaPoistaKuva näyttää tieteen miehen matkana sisimpäänsä.
VastaaPoistaTarina on kuin kauhein ja naurettavin suomalaisen koskaan kirjoittama lyhyt kirjallisuute"mme" historia.
VastaaPoistaEihän teksti ole pätkääkään kirjallisuutemme historiaa. Luitko edes?
PoistaIhan kaikki suurmiehet eivät ole professoreja kuten Jesus Polsunaro.
VastaaPoistaMahtaakohan joku tajuta tätä?
PoistaKiitos tästä paneutuvasta tutkielmasta, joka valaisee syvillekin kansanosille tiedemiesten ihmeellistä elämää ja ponnistelua heidän parhaakseen. Kansan sivistäminen on professorien ikuinen, koskaan valmistumaton kutsumus. Tiedemiehet tieteineen eivät valmistu koskaan vaan kehittyvät usque ad aeternam tähtisikermiksi taivaalle.
VastaaPoistaSiunatuksi lopuksi opimme, että Ja tieteessä pn kiusalisia aukkoja kutn käsitys siitä, mitä on painovoima ja mtiä elämä. Tsi kuinka monta numra on olemassa. Riipaisevan totta tiedemiehen loputtomasta pyrkimyksestä totuuteen, joka ei ole vielä kertaakaan täyttynyt.
VastaaPoistaMe tuhannet lukijat olemme yrittäneet pohtia tämän kirjoituksen sijoittumista lajityypillisesti. Kiitos että se on valmiiksi avuksemme ilmoitettu viisaustieteeseen.
VastaaPoistaVain potsmodernistinen professori ymmärtää kaiken, kuten Fors- ja muut blummat.
VastaaPoistaTuhannet aivosolut saavat aamujumppansa tätä tutkiessaan. Se on tieteen tehtäväkin Kainin ajoista alkaen.
VastaaPoistaTaru ja tiede ovat totuutta ihmeellisempiä.
VastaaPoistaTavan kansa lukee tätä ihmeissään kuten Juuso lappalaisten tekosia. Jokainen haluaa tiedemieheksi ei rahan vaan totuuden janossa. Myös kilpaurheilijan tie Amerikan suurille kentille on okainen mutta perillä rahakas. Vaikka ei tiedemies ole kuin irvikuva jääkiekon suurmiehistä.
VastaaPoistaOn hyvä puhua kvarkeista ja kvanteista ihmisille jotka tuntevat vain karkit ja lantit. Se on tieteen tehtävä sivistyksen kokkovalkean sytyttäjänä.
VastaaPoistaOnko lopputulema se, että kaikki tiedemiehen sanomana on totta, tavallinen pikkusieluihminen ei tiedä. Toden näköistä se on. Tiede on suurten henkien kuolematon valtakunta.
VastaaPoistaTiedemies on pilkkimies etsimässä ahventa valtavalla jääaavalla kairansa, onkensa ja tuulen kanssa kamppaillen ikuisena Eskona kotiin kaivaten ja äidin pamppua luontonsa mukaisesti paeten. Yliopisto on julma äiti joka syö porsaansa.
VastaaPoistaTieteessä on jotain mitä sivistymätön ei käsitä, tiede.
VastaaPoistauskonnollisena kokemuksena.
PoistaKirjoituksesta huomaa miten pahasti olemme englannin vankeja lähes kaikessa.
VastaaPoistaOnko tällä blogilla muitakin kommentoijia kuin tämä yksi kaunakirjailija?
VastaaPoistaKertaluontoinen havainto ei ole falsifioituva. Esimerkiksi: "Näin juuri albatrossin lentävän ylitseni pellolla". En kyllä nähnyt.
VastaaPoistaEvoluutioteorian teki ehkä henkisesti mahdolliseksi paljon juuri tuo että maapallon ikä voitiin uskoa huomattavan suureksi. Lamarck ei kenties ollut vielä oikein oikeutettu tuohon uskomiseen.
Periaatteessa evoluttio kait voi sisältää hyvin, hyvin epätodenneköisiäkin ja hyödyllisiä sattumia, mikäli elämän kehittyminen tasollemme on hyvin harvinainen ilmiö. Tämä seurannee antrooppisesta periaatteesta. Nimittäin pitäisi ilmeisesti ottaa huomioon sekin, että elämää on voitu testailla muissakin maailmankaikeuksissa ja toisaalta, että elämää voidaan pohtia vain siellä missä se on kehittynyt riittävän pitkälle. On siis voinut olla hyvin paljon arpajaisia ja tässä kadonnee ajankin merkitys.
Friedell, osat yksi ja kaksi, kuuluvat lempilukemistooni. Kelpuutin aikoinaan opuksen, irti leikatun osan siitä, lapinvaelluksillenikin iltalukemiseksi taltassa viimeiseksi.
Saattaa pitää paikkansa, että tiede on itsensä korjaavaa. Esitys menee mielestäni usein vähän pieleen siinä kohdassa, että samalla väitetikään äänettömästi, että tästä seuraisi että tiedemies olisi itseänsä korjaava. Näin ei tarvinne olla, koska tieteen eteenpäin menolle riittää, evoluution hengessä, se että seuraavien polvien kykenevät nuoret tutkijat ottavat uudet ajatukset omakseen riittävissä määrin. Tiedemies voi siis olla ainakin lopulta jonkin sortin uskovainen omissa asioissaan.
Kommentoin vielä renessanssiakin. Lueskelin juuri siitä ja siinä tuli mieleen ajatus tai kysymys, että olisiko Bysantin valloitus/tuho vaikuttanut voimakkaasti renenssanssin syntyyn. On mahdolista, että väite on väärä tai hyvin tunnettu, mutta siitä ei suoranaisesti puhuttu. Kenties ihmiset tunsivat että jotakin olennaista henkistä oli katoamassa heidän henkisestä taustastaan ja vierestään ja tuli kiire koota ja kehittää oman kultturitaustan asioita. Leonardo syntyi vuosi ennen Konstantinopolin valloitusta.
28 kommenttia, joista ainakin 25 on samalta kaverilta, eikä yksikään liity postauksen aiheeseen. Mikäs siinä, eihän se kiellettyä ole. Vopi olla jopa terveellistä.
VastaaPoista"Arkeologian oppiriidat ratkeavat hautausmaalla" . ..kuten monet muutkin ongelmat. lähdenpä tästä Azoreille sukellusvarusteet följyssä.
VastaaPoista