Hiljan keksin mennä Kauklahteen vanhaa tietä koulun puolelta eli rautatiestä länteen. Joku oli rakentanut 15 kerrostaloa Masalaan. Ennen isommalle tielle kääntymistä on se paikka, joka nimetään keskiaikaiseksi asuinpaikaksi. Itse asiassa se on esihistoriallinen asuinpaikka.
Vaikka tietäisitte, mikä Kehä III:lle ja junaan näkyvistä katoista on Korkmanin talon ulorakennus, älkää menkö sotkemaan paikkoja..
Lähellä oli muuten laituri, johon S/S Adlercreutz purjehti aikoinaan ja jota myös Hvitträskin herrat arkkitehdit käyttivät, sikäli kuin vilkkkaalta sukupuolielämältään kerkisivät. Hörypurresta tunnetun suvun edustajat olivat toimen poikia. Heitä sakotettiin vähän väliä tappelemisesta maantiellä, joka siis on edelleen alinen Viipurin tie tai nykyaikaisemmin Kuninkaantie. Se lienee Suomen toiseksi vanhin maantie, heti Hämeen härkätien jälkeen, ja siitä ajan kauppaan.
Nykyiset tuon nimen kantajat tunnen sävyisinä. Joku ihmettli, ikseivät nämä vaihda nimeään helpommaksi, ja vastauksena muistelin, että Juhana III:n antaman lain mukaan nimensä muuttava aatelismies pitää mestattaman. Suomennos, Kotkaristi, olisi kyllä komea.
Muutaman kerran olen luullut näkeväni tuolla tiellä vilahduksen Kaarle-herttuasta, joka on menossa Raaseporiin herjaamaan Klaus Flemingin ruumista. Katso lähemmin Edelfeltin maalaus.
Tämä Kirkkonummen seutu oli Viron puolena Paadisten luostarin maita keskiajalla ja kuului luultavasti pitkät ajat sitä ennen sekä ruotsin että balttilaisten kielten ja niiden edeltäjien vaikutuspiiriin.
Sen sijaan puheisiin nahkakansasta eli nykysaamelaisten esi-isistä, joita siis olisi parveillut Suomen sisämaissa niin että Kirkkonummellakin on Lapinkylä, jätän omaan arvoonsa. Pohjanmaalla on Lappajärvi ja Lapua eikä Kyrö kai liity kytösavuihin vaan tarkoittaa kallioista paikkaa.
Hakukoneesta näen että useatkin arkeologit rakastavat tunkioita. Tunkioilta löytää todella paljon ihmisistä, ihmissuhteista, sodasta ja kaupasta kertovaa tavaraa.
Erittäin etevää on nykyisin tutkimus, jota kukaan ei varmaan kadehdi tekoälyltä (AI). Jätevesistä ja jätöksistä eli siis paskan penkomisesta saa hyvin tarkasti selon syödystä, elimistön läpi kulkeneesta aineesta.
Sääli että ihmiset haluavat olla kadehditulta seudulta ja suurta sukua. Kun opetin kulttuurihistoriaa (Turussa) ja tutkin suomalaisia tuomareita ja heidän taustojaan, ymmärsin menetelmäni vääräksi. Ei pitäisi olla niin kiinnostunut merkittävistä ihmisistä tai paikoista, vaan merkityksettömistä.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti “tunkion penkominen” olisi ehkä antoisampaa. Tuo meidän histoirallinen paikkamme, joka on kartassa merkitty vihreällä suojelualueeksi, tuottaa tunnistaa esimerkiksi särkyneitä keskiaikaisia astioita.
Kivikauden työmaat ovat kiinnostavia toisin kuin yksittäiset esineet. Meillä on vähän ympäri Suomea paikkoja, jotka ovat täynnä pilalle menneitä kivikirveitä ja etenkin iskoksia eli kiviesinettä muokattaessa syntyneitä sirpaleita, ikään kuin kiven “lastuja”. Toiminnan laajuus, suunnitelmallisuus ja tekijöiden taito tulevat vaivatta näkyviin.
Kun tutkin korkeimman oikeuden arkistoa, etsin konsepteista huonojen esittelijöiden papereita, joita oli ennen ratkaisun antamista jouduttu kovasti korjailemaan. Prosessi eli ratkaisun syntyminen oli kiinnostavaa. Valmis ratkaisu oli jotenkin masentavan toisteinen. Esimerkiksi Suomen rakentaminen grynderivuosina 1950-luvulta alkaen näkyy tuomioista. Erilaiset rakentajat yrittivät tietysti välttää vastuu etenkin rakennusvirheistä. Vielä esittelijä toimineet Miettinen ja Leivonen ja pari muuta kehittivät perustelut, joilla lannistettiin esimerkiksi Keskus-Sato, jonka asiamies kyllä oli myöntänyt oikeudessa, että hissikuiluissa oli puolitoista metriä vettä, mutta se oli yhtiön konekirjoittajan vika ja yksin hänen vastuullaan…
Tapana oli silloin ennen merkitä asunto-osakeyhtiön perustajaksi konekirjoittaja-sihteerit, esimerkiksi Ritva ja Raili, tai Terttu ja Marja-Liisa, joka tapauksessa nöyrää väkeä. Rakentajat ja kaupungin insinöörit istuivat Palacen toisen kerroksen ravintolassa ja vetivät viinaa niin että nuppi tutisi.
Hyviä havaintoja. Kuinkahan käy meidän as oy järjestelmän tulevaisuudessa? ei nyt kovin hyvältä näytä, olisiko korjauksen paikka?
VastaaPoistaUudenlaisen tutkimus- ja blogiaiheen odotuksessa. Me täällä arvostetun Ps:n luusereiksi ja professorin tunkioksi nimeämät emme vielä olleet varsinaisina kohteina kuin pilkalle ja häväistykselle. Sanaa työtön ei juuri näe, eikä tekstejä muista sorretuista ja vainotuista. Siis vassokuu.
VastaaPoistaJaa missä kohtaa tunkio tarkoitti meitä lukijoita? Enpä löydä.
PoistaSääli että ihmiset haluavat olla kadehditulta seudulta ja suurta sukua. Kun opetin kulttuurihistoriaa (Turussa) ja tutkin suomalaisia tuomareita ja heidän taustojaan, ymmärsin menetelmäni vääräksi. Ei pitäisi olla niin kiinnostunut merkittävistä ihmisistä tai paikoista, vaan merkityksettömistä.
PoistaSosiaalisesti ja kulttuurisesti “tunkion penkominen” olisi ehkä antoisampaa. Tuo meidän histoirallinen paikkamme, joka on kartassa merkitty vihreällä suojelualueeksi, tuottaa tunnistaa esimerkiksi särkyneitä keskiaikaisia astioita.
"Kun opetin kulttuurihistoriaa (Turussa) ja tutkin suomalaisia tuomareita ja heidän taustojaan, ymmärsin menetelmäni vääräksi."
PoistaOnko tällaisia henkilöitä muitakin kuin bloginpitäjä itse?
Joitakin vuosia sitten retkeilin eräässä metsässä ja tutkiskelin retkikarttasovellusta. Kun oikein zoomasin sisäänpäin, yhtäkkiä havaitsin kiinnostavan tiedon. Aivan lähellä pitäisi olla kivikautinen kvartsikaivos. Kapusin paikalle ja siellä oli kallionreunassa kaivujälkiä ja kvartsinkappaleita. Pienempiä iskoksia oli siellä täällä. Paikka on itsessään täysin huomaamaton eikä ohi kulkiessa olisi mahdollista havaita mitään erityistä. Pian löysin kartasta muitakin kiinnostavia kohteita kuten muinainen hopeakaivos jne. Metsissä liikkuminen kannattaa.
VastaaPoistaNäin homosapiensin luoman Markkinakokeiluaikakauden ja sitä myöten kaiken enimmäkseen luuloon perustuvan, yhden lajin hyvinvoinnin loppupuolta kun eletään, kuinka tuon "kannattavuuden" ihmislajin edustajana lasket niin, että se ottaa huomioon myös ne metsässä liikkujat jotka pelkästään luonnosta ja sen anneista (ruuasta ja suojasta, ei metalleista ja kaivannaisista) edelleen on riippuvainen, ja joka on aina kärsinyt eniten kaikesta planeetta Maahan ihmislajin kaivamasta teollisuusmontusta myrkkylisine sivuvaikutuksineen?
PoistaMinä pitelisin noita kvartsinpalasia käsissäni inhoten, sillä niistä ynnämuista kaikista luonnon ylenpalttiseen riistoon nojaavista keksinnöistä tähän toivottomaan lopputulemaan on jouduttauduttu karttasovelluksinemme.
Tuo oli aika yllättävä näkemys mutta siihen lienee perustelunsa jotka eivät selkeästi käyneet ilmi. Kvartsi oli niitä harvoja mineraaleja joita ihmiset pystyivät tuhansia vuosia sitten kaivamaan esille Suomen alueella. Niitä käytettiin nuolten kärjissä, veitsissä ja muissa työkaluissa. Ilman niitä olisi täällä elänyt vähemmän ihmisiä ja hekin entistä kurjemmissa tilanteissa. Tähän liittyen esim. unkarin kielessä on kiviin liittyvää sanastoa, ollen lähes identtistä suomen kielen kanssa. Ovat siis peräisin useiden tuhansien vuosien takaa.
Poista"...selkeästi käyneet ilmi." Sekoitanpa hieman lisää vaikka mitään merkitystä sillä ei ole. Kunhan vain läyrytään joutavia.
PoistaJos kvartsilöytö olisikin jäänyt sille tasolle, jossa sitä olisi säästeliäästi käytetty elämän huokumiseen jotenkuten ja miten vaan muuten kuin nykyisessä yltäkylläisyydessä olisi asia ok.
Mutta yksi maaperän löytö, josta seurannut keksintö käyttöä varten on johtanut toiseen ja kolmansiin löytöihin ja keksintöihin ja nytten ollaan siinä ylimääräisten keksintöjen suossa josta ei ylös enää kammeta.
Ihmislajia olisi tarpeellinen määrä selviytynyt siinä missä muitakin jos sen aivot eivät olisi jatkaneet kasvuaan kuin maaperän "rikkauksista" kasatut jätevuoret nykyisiin hallitsemattomiin mittoihinsa myrkkyineen ja muine saasteineen.
Tämä kaikki eloton älykrääsä on täysin tarpeetonta oikealle elämälle.
Mutta syyntakeettominahan täällä vaelletaan: emme ole itse elämäämme tilanneet, pannaan siis hösseliksi vaan.
Vastuunkantajaa ei oikeasti ole olemassa. Ihmisaivot ovat tehottomia vastustamaan helppoon elämään johdattelevia houkutuksia.
Kun pitäisi opetella uudelleen kävelemään, niin sen sijaan keksitään vain uusia kulkupelejä ja niihin virtasovelluksia uutuusuutuuden perään.
Maaperän kvratsilöydökset alkavat olla kaiken muun kallioperästä kaivetun mukana pölynä tuulessa. No, mennään sitten Marsiin kaivelemaan, mutta vain hyvin pieni murunen valtavasta ihmismassasta joka maapallolla parhaillaan vielä mataa kohti mustaa aukkoa ilmastoitujen teslojensa uumenissa.
Liikakasvuiset älyaivot ovat syöneet lapsensa.
Tunkiolla kiekaistessaan kukko ei tiedä, mitä herättää.
VastaaPoistaKirkkonummea en kyllä miellä sisämaaksi, mutta mitä saamelaisiin seudulla tulee, esimerkiksi naapuripitäjän Noux/Nuuksio on saamelaisperäinen. Ja suomen kielikin on Kirkkonummella ollut läsnä ammoisista ajoista. Vanhoista kylännimistä esimerkiksi Hirsala, Pork(k)ala ja Rilaks ovat pohjaltaan suomea. Puhumattakaan pitäjän pohjoisosan vanhoista suomenkielisistä kylistä.
VastaaPoistaTanskalaisessa merimatkaoppaassa 1200-luvulta useimmat paikannimet ovat ruotsinkielisiä. Kuitenkin siinä erikseen mainitaan Hankoniemestä (Hangethe) myös suomenkielinen nimi Kumionpää (Cuminpe). Siitä itään purjehdittaessa, Loviksundin ja Jussarön välillä, on paikka nimeltä Karienkaskae. Ennen Porkkalaa on vielä Oriinsaari (Horinsarae) eli tanskaksi Hestö. Rannikolle suomenkielinen sisämaaväestö oli siis ehtinyt jättää jälkensä ajanlaskun ensimmäisellä vuosituhannella.
PoistaMielenkiintoinen rinnastus: grynderijutut ja tunkiot.
VastaaPoistaNs. aluerakentaminen ja gryndaus kuntakoplauksineen lienee joskus 1950-80-luvuilla ollut semmoista, että makkarantekokin on kovin kaunis vertaus.
PoistaHaluan tarjota kahvit. Tarkemmin sähköpostilla, voi ehkä mennä roskapostiin, joten pidä silmällä. On vastauksia joskus esillä olleisiin kysymyksiin, jopa vuosia vanhoihin.
VastaaPoistaRuotsiksi kivikautisella arkeologisella tunkiolla on hauska nimitys, "kökkenmödding", joka tulee vastaavasta tanskan sanasta, ö vain vinoviivalla kirjoitettuna, ja kö-hän ei myöskään pehmene, liukene. Siis köksavfallshög, keittiöjätekasa, ja sieltä saattaakin löytyä yhtä ja toista mielenkiintoista ihmisten elämään liittyvää. Vielä 60-luvulla, kun kierrätystä ei ollut järjestetty, mökillä heitettiin ainakin tyhjiä säilykepurkkeja kivien väliseen louhokseen, mutta vähitellen sellaiset jätteet alettiin viedä kaupungin roskikseen ja eloperäiset pantiin edelleen kompostiin.
VastaaPoistaNykyisin tuota sanaa käytetään myös kuvaannollisesti, esimerkiksi että hallituksen politiikka on "ett slags pragmatisk kökkenmödding". Usein sillä viitataan juuri johonkin epämieluisaan kasaumaan politiikassa.
Niin, ja tuo "pragmaattisuuskin" taitaa, mitä nykyiseen kökkenmöddingiin tulee, enimmältään silmänlumetta. Sanotaan vain aina aluksi ylen haikialla äänellä "vaikeaa se tulee olemaan" (per aspera), pidetään riittävä paussi, ja sitten "tullaan, tullaan, toimehen me tullaan..." (ad astra). On siis jotain muuta mikä yhdistää (ja mälleissäkin löytyy).
PoistaKukko kiekuu punaheltta, tunkion se turva on. Koko pihan perukalle aamun airut verraton. Konsa siellä lintu laulaa, raivon riehuessa nousee tanaan silloin kukon höyhenet. Kipeästi nokkasee, ja määrää päivän sävelet.
VastaaPoistaKukko kiekuu punaheltta, kanatarhan turva on.
PoistaIsännälle, emännälle, aamun airut verraton. Jne.
Kiinalaiseen sosiologiaan sisältyy 12 merkkiä. Olen lohikäärme. Kukko; joka on syntynyt 1909 on 1964 syntyneen meikäläisen paras ihailtava ja kaveri. Töistä ei vaan tule mitään koska minä pelkää edes työtä sitä vastaan minua ei voisi puolustaakaan. Lopultapuolen keksin että heh, onhanbittä nuorempiakin leidikukkoja. Oii isoisäkin eriään kerran mummill3 eroti7kan mestari.
PoistaOhho kun juna heilahtelee.
Vau
91 km/h
Ranskassa on (oli vielä 90-luvun alussa) arkeologian haara nimeltään 'koprologia'. Kaivelevat vanhoja tunkioita ja huussien alustoja ja etsivät loiseläinten munia. Artikkelissa (le Figaro, päivämäärää en muista) kerrottiin mm. että aatelisten asuinsijoilta löytyi enemmän lajeja kuin rahvaan tunkioilta. Aateliset metsästivät (heidän etuoikeutensa) ja söivät saaliin ehkä hiukan punertavana, rahvas söi kotieläimiä (kun saivat) ja silloinkin vähän sitkeämpiä palasia, jotka sitten piti kypsentää kunnolla.
VastaaPoistaTekisi mieli sanoa että tässä ainakin luonto tasoittaa puntteja mutta ei se noin vähä paljoa auta.
Tärkeille ihmisille voi aina sanoa, että "paskalla säkin käyt ja kantapäät osuu maahan ekana, joten pidäpä sitä suuta vähän soukemmalla". Viimeinen sana ei ole viittaus Espoon Soukkaan.
VastaaPoistaKauklahdessako luki talonrotiskon seinässä että Köklax Klan?
VastaaPoistaKotuksen etymologisen sanakirjan mukaan tunkio tulee muinaisgermaanin dungiōn-sanasta. Tarkoitti kasaa tai lantaa.
VastaaPoistaEnglannissahan on tänäkin päivänä "dung, dunghill", myös merkityksessä lanta, ja ruotsissa "dynga".
Poista