Oli ennen sellainenkin lehti kuin “Lukemista kaikille”. Seuraan epäluuloisesti tämän blogin laskuria ja käyn usein katsomassa yksityiskohdat tilastoista. Näen siten kiinnostusta herättäneet kirjoitukset, mutta en välitä miettiä, missä koneet eli botit ovat asialla. Järkeilen, että jutun alussa oleva numero, tänään 15 098 miljoonaa (yhteensä, lähes 20 vuoden ajalta) kertoo lähinnä, kuinka moni ihminen on saanut tekstin tai tiedon siitä silmiinsä, ja jättänyt sen sitten lukematta.
Kokemuksesta tiedän, etteivät kustantajien antamat kirjojen myyntitiedot pidä paikkaansa. Kirjastot ilmoittavat vuotuiset lainauskerrat, ja joskus katselen, kuinka monta kappaletta jotain opusta on hankittu esimerkiksi Helmet-kirjastoihin eli pääkaupunkiseudulle.
Se on oma huomioni, että sisustuskuvista ja kodeissa otetuista valokuvista kirjahyllyt ovat kadonneet täysin. Ennen piti olla, ja sitten siinä hyllyssä se yksi tarpeeton suurteos ja ne alle 10 puolivillaista romskua. Jerry Cottonit olivat pojan sängyn alla huiskin haiskin.
Kerran mietin, minne joutuivat vanhat Aku Ankkani. Olin ennakkotilaaja niin että posti toi jopa näytenumeron. Pieni veljeni Mikko söi ne. Toisin kävi Valtuille Paloille, joita isäni tilasi ja luki koko ikänsä. Niitä kertyi takkahuoneeseen asianmukaisiin pahvikoteloihin, jotka aikojen parantuessa muuttuivat punaisiksi, kluuttipintaisiksi. Yksi veljistäni otti ne kunnioittavasti talteen.
Kiitos puolisoni käytössäni on luultavasti Suomen ainoa “miten ennen asuttiin” valokuvakokoelma. Westendin huoneissa, joissa en siis itse ole koskaan edes yöpynyt, oli sangen vähän 1990-lukua nuorempaa tavaraa, mutta toisaalta kaikki oli kunnollista ja äitini pikkutarkkuuden vuoksi viimeisen päälle kunnollista. Esimerkiksi isän merkeistä oli tehty seinätaulu, jossa olivat luokkasormus 30-luvulta, sota-ajan merkit, Kokoomuksen ansiomerkki ja mieskuorojen merkit, YL ja Jussi-kuoro, mutta Tapiolan kamarikuorolla ei taida merkkiä ollakaan. Lienevät menneet muodista?
Tunnustan: on epätaloudellista, epäsiistiä ja höperöä säilyttää kerran lukematta jätettyjä tai, mikä pahempaa, jo luettuja kirjoja hyllyssä. Jos äitini olisi ollut aivan rehellinen, hän olisi ehkä tunnustanut mieliharasteekseen kirjan selkien katselemisen. Itsekin pidän kirjahyllyn katselemisesta enemmän kuin tauluista. Näky on nyt hiukan ruma, koska pojanpojat ottivat innoissaan kaiken lyriikan ja antiikin klassikot oman hyllynsä ytimeksi. Runoudessa oli esimerkiksi Saarikosken koko tuotanto ja merkittävä määrä suomenuotsalaisia ensipainoksia. Ja on Hellaakosken Jääpeili ja Leino Helkavirsien ensimmäinen nide.
“Mediakortti” -niminen verkkopaikka saattaa olla jossain määrin uskottava, koska sen keskeinen sisältö on julkaisujen mainoshinnat. Aikakauslehdet on ilmolitettu lukijamäärin, ja lukijakunnan koostumuksesta on otettu selko.
Melkein pelkästään 65 vuotta täyttäneitä, hyvätuloisia, omakotitalossa asuvia, korkeimman koulutuksen saaneita. Herraskaisimpia ovat naistenlehdet Gloria ja Eeva, heti kantapäillä Kotiliesi.
Todellinen yllätys on Suomen Kuvalehti. Olen ollut monta kertaa lopettamaisillani tilauksen, kun se on kalliskin, ja sanonut että eiväthän sitä lue enää muut kuin majurin lesket.
Mediakortti väittää lukijamääräksi 293 000 eli enemmän kuin Tekniikan Maailma, jonka harras tilaaja myös olen.
Hälytys Matti Kalliokoski tai joku muu.
Täällä olisi ihminen, joka on lukenut kaikki Tekniikan Maailman numerot sen alkamisesta 1950-luvulta asti ja ainakin päällisin puolin Suomen Kuvalehdet 1940-luvun lopulta ja kohdin 30-luvulta. Tapa kai syntyi siitä, että kun olin itse Otavassa töissä, sain lehdet ilmaiseksi, ja kun sukuani on ollut siellä, olen saaneet tuntuvan alennuksen tilaushinnasta.
Koska ihastuin ylettömästi Olympialaisten avajaisista, laitan tähän suuriarvoisen lnkin
https://www.nationalgeographic.com/premium/article/catacombs-subway-sewers-underground-paris
Kävin itse nuoruuden päivinä myös Pariisin katakombeissa ja viemäreissä, jotka näkyuvät eilen avajaisohjelmassa. National Geographic pitää pintansa. Kyllä on uskomattoman hienoja kuvia ja erittäin asiapitoinen teksti!
Muutama vuosi sitten kun lehtien levikit alkoivat varsin jyrkästi laskea, luovuttiin levikkimäärän ilmoittamisesta. Tilalle tuli epämääräinen "lukijamäärä". Vanha nyrkkisääntö on, että lukijamäärä = 4 x levikkimäärä. Jos sääntö yhä pitää paikkansa, SK on tipahtanut jo reilusti maagisen 100 000 kpl levikin alle, jota se tosin lähenteli vain hyvin kauan sitten. Voi olla, että lisäksi internet ja ne jutut jotka eivät ole maksumuurin takana ovat vaikuttaneet laskentatapaan. Ei suomalaisten aikakausilehtien tulevaisuus hääviltä näytä, mutta SK on kai pakko pitää lippulaivana pystyssä. En pane sitä pahakseni.
VastaaPoistaKauppakeskuksessa ei pääkaupunkiseudulla voi enää käydä ettei ainakin parissa nurkkauksessa olisi nuoria miehiä joka päivä tyrkyttämässä ilmaista paperista Helsingin Sanomaa. Kertonee että huonosti menee. Näyttää usein myös siltä etteivät ne lehdet siinä standi-pöydällä oikein edes kelpaa.
PoistaTietääkö joku luotettavan lähteen, mikä on Hesarin nykyinen todellinen ja varsinainen levikki, eli pysyvä tilaajakunta; ei spekuloitu ja mahdollinen "lukijamäärä." Olen itse tilaaja, eli olen mukana siinä luvussa, mutta kuinka monta meitä muita on?
Toinen mediakysymys. Kemppinenhän on myös lakimies. Olen ollut siinä käsityksessä että kaikki valtion ja kunnan toiminta ( ja valtion verovaroin rahoittama) on avointa ja läpinäkyvää ihan jokaiselle kansalaiselle asemasta jne. riippumatta. Nyt kuitenkin tämän hassun YLE-jupakan yhteydessä on tullut julki mielestäni varsinainen skandaali: se että YLE:n budjetti on tosiasiallisesti salainen. Salainen? Häh. Miten tämä on mahdollista? Käsittääkseni jokaiselle on oikeus saada selville esimerkiksi julkisella sektorilla toimivan palkka, eurolleen. Itse olen kuntatyöläinen ja näin laki kuulemma menee.
Mutta miten on mahdollista ettei jokainen suomalainen veronmaksaja halutessaan voi saada selville jokaista euroa mitä esimerkiksi tässä nyt YLE käyttää? Ja siis mihin käyttää.
Eikö tästä ole hallintolaki tms. joka tästä määrää eikä minkään julkisen sektorin laitoksen budjetti voi olla salainen miltään kohdin?
Jos YLE, verorahoin ylläpidetty, kykenee pitämään budjettinsa salaisena, pystyykö sitten samoin esimerkiksi kunnan päiväkoti, peruskoulu, hammashoitola...?
Istuimelta nousematta netistä löytyvät Hs:n tilausluvut ym. tiedot konsernin liikevaihtoa myöten. Tuskin ne niitä vääristelevät.
PoistaLehtien levikit ovat yhtä suuri salaisuus kuin ennen NKP:n politbyroon jäsenten terveys. Silti pari kriteeriä HS:n levikin arvioinnissa. Takavuosina Frankfurter Allgemeine ja HS: kauan suunnilleen sama tilaajamäärä. FAZia tilaa nyt 181.000. Täten HS: hieman yli 200.000? -Nyrkkisääntö: sanomalehdellä on 1 toimittaja per 1000 tilaajaa. HS: vajaa 300 toimittajaa. Veikkaukseni: HS:llä n. 250.000 tilaajaa.
PoistaTuo on varmaan hyvä veikkaus. Sieltä lähes puolesta miljoonasta (70-luku) tultu alas aika reilusti.
PoistaNiin kuin myös HS:n arvovalta. Ennenhän ongelma oli se että vaikka oli US, HS oli pienen maan ainoa todellinen valtalehti ja sen lisäksi vielä jumala.
Nyt on enää se ainoa valtalehti, mutta ei ei enää jumala, ihmiset suhtautuvat huomattavasti kriittisemmin ja yksi syy on toimitustyön nuorisovetoisuus sekä aika selvästi välillä esiin pomppaava poliittisuus.
Puhumattakaan siitä kun nämä yhdistyvät, se on se monelle aivan liian hapokasta: tilauksia ei uusita.
Esimerkkinä jonkun epädemokraattisen ja taustoiltaan suljetun "elokapina" -kultin fanitus.
Ja kun todella selviä yhteiskunnallisesti merkittäviä uutisaiheita kuin annetaan lapaan, niitä ei aleta selvittää. Siitä esimerkkinä vaikka tuo YLE:n salainen budjetti.
Ylen budjetista ei löydy materiaalia englanniksi.
PoistaKokeilin suomen kuvalehteä taannoin josko olisi parantunut kun aikanaan siinä saattoi olla jopa ihan asiallisia tekstejä, no ostin numeron, kannessa oli apila, luin pääkirjoituksen ja totesin, ettei olisi kannattanut tuohon ropoja heittämään jos niin lyhyeen kirjoitukseen ei voi laittaa muuta tosiasiaa kuin nimen niin moraali on liian vääristynyt minun makuun. Jos se olisikin ollut sarkasmia...
PoistaOli kaikkien aikojen hienoin olympia-avaus, kyllä. Itku tuli lopussa, ei voinut mitään.
VastaaPoistaMutta yhtä asiaa en ymmärrä. Kun Venäjä ja Valko-Venäjä on aiheesta kisoista pois suljettu, miksi Venäjän liittolaiset Pohjois-Korea ja Iran ovat siellä kuitenkin mukana kuin ei mitään?
Enemmän Venäjä niistä on hyötynyt (ohjustekniikka, dronet, asemyynti) kuin Valko-Venäjästä.
KOK on venäjänmielinen nahjus
PoistaKirpputorilta ja huutokaupoista tekee ajoittain todella kiinnostavia kirjalöytöjä. Eräs kiinnostavista oli noin 25 vuotta sitten löytämäni Uudenmaan omakotiasujat-niminen teos vuodelta 1970.
VastaaPoistaPaikkakunnittain on käyty melkein jokaisessa omakotitalossa ja haastateltu heidät. Siinä on avautunut lähipiiri ja elämän tietoja asukkaista, joista osan tunnen ja monista heidän lapsensa tai lapsenlapsensa. Tällaiset teokset ovat minulle arvokkaita koska ne antavat halkileikkauksen kansasta.
Kotimme, rintamamiesmallinen, on somistettu kirjoilla, jotka ovat luettuina erinomainen akustinen varuste, ja tarpeellinen, koska ostan vain kirjoja joista ei ymmärrä ensi lukemisella kuin sisällysluettelon. Sitten yksi kerrallaan uudestaanluen niitä vuoden viiden välein, ja joka kerta ne on kirjoittanut joku ihan muu.
VastaaPoistaJos kyllästyn, on aina kirjasto. Nyt luen Den Sista Vapenia, ja toivon että se olisi saatavilla englanniksi ja halvemmalla kuin amazonin sademetsistä. Myky okändä ord.
Maailma käy yhä jännemmäksi.
Miksi englanti on suomalaiselle muka tutumpaa kuin ruotsi?
PoistaOlisiko hieman syytä huoleen?
Ad anomuumi: luen aina mieluiten alkukielellä. Ydinteknologioiden ja -tutkimuksen terminologia på sverige on kinkkistä.
PoistaMinäkin luen mielelläni alkukielellä, kunhan se kieli on suomi, ruotsi, ranska tai saksa.
PoistaEnglannin kieliseen en koske.
Eero Raunion tavoin kannatan ankarasti kodin akustointia kirjoilla ja kirjahyllyillä. Visuaalisestikin viehättävää. - Ruotsi ei ole vahvin kieleni, mutta sekin kelpaa tiedonhankintaan ja elämyksiin. Hupielektroniikan (audio) harrastajana hakeuduin taannoin Turun kaupunginkirjastoon tutkimaan Jean Hiragan kirjaa putkivahvistimista (rörförstärkare) ruotsiksi. Ainoa laitos kirjastoissa. Tuli vastaan sana gallret. Mietin pitkään, mikä lieneekin. Sitten välähti lamppu päässä ja kirjaston katto nousi mielikuvituksessa kaksi metriä ylös. Tämähän on sama kuin saksan Gitter - suomeksi siis (radioputken) hila.
PoistaMeillä myös vielä on monta seinän korkuista kirjakaappia. Varmaan taulut olisivat tyylikkäämpiä sisustuselementtejä. Varsinkin, kun emme ole mitenkään systemaattisia, että kirjat olisivat edes juuri missään loogisessa järjestyksessä. Kuitenkin kirjojen selkämyksiä on mukava katsella ja ajatella miten monta tarinaa siellä piilee. Näyttää siltä, että sama on periytynyt myös jossain määrin jälkipolville. Onneksi kuitenkin vähän organisoidummassa muodossa. Kahden nuorimman lapsenlapsen kanssa juhlittiin äsken lukutoukkajuhlaa lukutoukkakakulla. Isänsä on saanut pienet pojat kannustettua lukemaan. 10-vuotias luki tässä hiljakkoin Steinbeckin Helmen, Hemingwayn kirjan Vanhus ja meri ja viimeksi Orwellin Eläinten vallankumouksen. 6-vuotiaskin lukee jo sitkeästi. Ehkä kirjahylly ei sentään ole ihan sukupuuttoon kuoleva huonekalu.
VastaaPoistaAikakauslehtien tilausten lopettaminen lienee yhä ensimmäisiä toimenpiteitä, kun köyhtyy ja pitää laskea, että raha riittää ruokaan. Nuorille ei ehkä lehtiä tulekaan, joten he irtisanovat Spotifyn ja Netflixin.
VastaaPoistaHuomaan, etten enää tunne nykylehtiä. Kun ei itse enää kirjoita mihinkään, ei lehtiä luekaan entisellä intensiteetillä. Seuraava vaihe on varmaan se, että niille alkaa vähän naurahdella. Paha on tietysti naurahdella, jos ei edes tiedä, mille naurahtelee.
Lapsuudessani lehtiä kierrätettiin. Meille tuli vain Kotiliesi, joka oli ihan tylsä, mutta Taatalle tuli onneksi Seura. Siinä oli Ratsupoliisi King ja Joka kodin lääkäri, jossa opastettiin, miten toimia, jos tulee valtimoverenvuoto. Viikon vanhan Seuran sai käydä hakemassa Taatalta. Äiti pakkasi mukaan vietäväksi vähän kaalilaatikkoa ja mustikkakiisseliä.
Aikakauslehdet ovat syrjäytyneitä
PoistaSyrjäytettyjä.
PoistaHalusin tilata äidilleni (s.1932) Kotilieden, mutta hän tuhahti, että on liian rivo (alusvaatemainokset).
PoistaLapsena ajattelin olevan kahdelaisia koteja - Apu-koteja ja Seura-koteja. Jälkimmäisiä pidin rikkaampina, sillä meille tuli Apu.
PoistaMummolan puojin vintti oli täynnä ikivanhoja aikakauslehtiä - apuja, seuroja, kotiliesiä yms mitä niitä nyt siihen aikaan olikaan. Sadepäivinä aika kului rattoisasti niitä selaillessa.
Meille tuli Apu ja naapuriin Seura, kierrätimme lehtiä, että mollemat tuli luetuksi. Äitini (s.1932) tunnusti kuolinvuoteellaan, että oli tappanut lempikissani lapiolla. Syytä en tiedä, ehkä siksi koska rikkoi hänen tekemänsä jouluhimmelin, mutta Apu-kodeissa piilee paljon väkivaltaa.
PoistaNaapurini Seura-kodissa poliisimiehellä naksahti päässä ja hän osoitti yhtenä päivänä vaimoaan aseella. Hänen työhuoneessaan oli lähes pari sataa asetta seinälle ripustettuina, joita keräili ja ikävän moni oli ladattuja. Suljetulle päätyi kuukaudeksi, mutta sai säilyttää virkansa. Tapahtui 70-luvun lopulla
PoistaKukin on laisensa, seurauksista viis. Apulaisia tai seuralaisia, apulantaa tai seurakuntaa, käyvät apukoulua tai seurahuoneella, harrastavat avunantoa tai seuranhakua, elävät apurahoilla tai pyörivät seurapiireissä… Apua, tästä ei hyvä seuraa.
PoistaMonien nykyisen ajan ilmiöiden tausta vasten en väheksyisi edes niitä kirjahyllyn lukematta jätettyjä niteitä. Jokainen niistäkin on aikoinaan jollakin tavalla tullut käsitellyksi: selailtuna, silmäiltynä, parhaimmillaan kohdittain luettuna ja sillä keinoin ehkä jotain odottamattoman tähdellistäkin tarjonneena. Ja joka tapauksessa ne, "lukemattomatkin", ovat osoituksia omistajansa pyrkimyksistä eri ikäkausina, mitä joku kirjoittaja toisaalla kerran piti sinänsä arvostettavana asiana.
VastaaPoistaLiioin en osaa pitää entisajan ns. suurteoksia ainakaan tyystin "tarpeettomina". Kyllähän niitä ilmaisesti valtaosin myytiin ihmisten keinotekoisesti luodun ostovietin ja illusoristen mielikuvien herättämisen avulla. Mieleen on jäänyt jo jossain 30-luvun lehdessä näkemäni suurteosmainos: "Tieto valtaa, tieto voimaa, kansa tiedon aateloimaa." Siis silloisen mainosnikkarin oikea mestariseos Sir Francis Baconia ja "Kieku ja Kaiku" -poljentoa.
Joillekin jopa nuo "suurteokset" saattoivat tuottaa jopa mielihyvää ja iloa aina uuden osan ilmestymisen odotuksineen. Vaikka en minkäänmoinen runouden harrastaja häpeäkseni ole ollutkaan, niin rohkenisiko tässä yhteydessä käyttää jossain näkemääni Hellaakoski-sitaattia: "Hyvien kirjojen vahvaa juomaa juoden / elänee joku läpi usean raskaan vuoden."
Onnea suosiosta! Tuolla mainostuksella saa varmaan lehtien vuosikertoja ilmaiseksi. Edistys leviää Valittujen palojen yms. myötä.
VastaaPoistaEn ollenkaan vastusta erilaisten vähemmistöjen näkyvyyttä olympialaisten avajaisissa. Mutta olympialaisten on tähän asti edellytetty olevan uskontoneutraaleja. Nyt kuitenkin tehtiin samalla parodiaa kristinuskon ehtoollissymboliikasta. Olisiko sama ollut mahdollista jonkin muun suuren maailmanuskonnon kanssa?
VastaaPoistaKokemuksesta tiedämme, että on uskontoja, joita ei voida parodioida ilman, että seurauksena on räjähdyksiä, automaattiaseiden laulantaa ja valtavia mellakointeja. Seurauksena on melkoinen määrä kuolonuhreja.
PoistaKyllä saatana nyt vähintäänkiin myhäilee mielissään, jollei ala jo röhöttelemään.
PoistaSellaisia te "kristityt" olette, Toipila.
PoistaRäjähtelevien lepakoiden puolue syyttää MUITA friikeiksi.
PoistaTosiasiat lepakoista ovat muuttuneet muka vitsiksi tietämättömien nauraessa omaa tyhmyyttään.
PoistaNimittäin mm YLE vitsaili muutama vuosi sitten räjähtävillä lepakoilla, vaikka kyseessä on tosiasia – Saksassa tuulivoimalat tappavat yli 200 000 lepakkoa vuosittain. Ehkä enemmänkin.
Esimerkiksi Popular Science kirjoitti seuraavasti: ..." Pikkuruisella lepakolla ei ole mahdollisuuksia kovalla vauhdilla pyörivän siiven läheisyydessä. Vaikka siipi ei osuisi lepakkoon, turbiinit luovat ilmanpainemuutoksen ja eläimen keuhkot eivät kestä sitä, vaan räjähtävät."...
Räjähtelevät lepakot,
PoistaAuttaako aina luotettavan toutuusmedia Yle uutinen asiasta ymmärrystä yhtään eteenpäin:
https://yle.fi/a/3-6993036
Tuulimyllyn siven kärkien nopeus lähtentelee äänen nopeutta pahimmillaan. Ne jotka ymmärtävät purjehduksen tai lentämisen alkeet, tuntevat siipipinnan tuulen- ja suojanpuolen pintojen välisen paine-eron, paine-eron, joka esim. tuulimyllyn tapauksessa kaikki ne megawatit tuottaa. Kun tämä paneen äkillinen muutos kohtaa elävän otuksen myllyn siiven ohi hujahtaessa, yhtä sun toista tapahtuu elimistössä. Verenpaineet ja muut paneet hitusen heittävät ja poksauttelevat paikkoja.
Tuo tappaa suorien törmäysten lisäksi.
Mutta niin kommentoija kuin muutkin "paremmin tietävät" vain virnuilevat onnellisina tietämättömyydessään.
Ajalle niin tyypillinen ilmiö, valitettavasti.
Jos faktaa myllystä ja lepakoista sallitaan, sitä löytyy mm. tästä (Yle):
Poistahttps://yle.fi/a/3-6993036
Aika moni on näköjään niellyt Donald Trump Jr. somekoukun kristinuskon häpäisystä Pariisin olympialaisissa. Itse näin vain Dionysoksen, mutta ehkä se johtuu siitä, että olen opiskellut antiikin Kreikan mytologiaa ja ajattelen omilla aivoillani.
Poista"...ajattelen omilla aivoillani."
PoistaMe ajattelemme omilla aivoillamme, mutta tapauksessasikin aivojesi ajatuksiin vaikuttaa perehtyneisyytesi Antiikin Kreikan mytologiaan.
Hurmion jumala Dionysos siis kuiskii korviisi viettelevästi ja kertoo, mitä sinun kuuluu omilla aivoillasi ajatella.
Aivot omat, mutta ajatukset vuosituhansien kuluttamia johdannaisia, muualta luettuja. Opittuja. Edellä käyneiden ja rinnallasi tälläkin hetkellä kulkevien aivoihisi syöttämiä. Opettajiesi kädestä pitäen niitä sinne tunkemia.
Tyystin omin ajatuksin ei yksikään lajimme edustaja vauvasta vaariin/mummiin-väliä kulje. Itsestäni vähiten sellaista uskon.
Syntymässä saatujen aivojen kapasiteetti määrittelee myöhemmin, kuinka laajalti ajatuksia sinne mahtuu ja esille saakka tursuaa. Sitäkään et ole voinut itse itsellesi omin aivoin ajatellen suunnitella ja määrätä.
Luultavasti kehitysvammaiset veljeni (4) omaavat ihan omiakin ajatuksia, mutta niitä emme kykene me "vammattomat" ihmiset ymmärtämään.
Hyvä esimerkki aiheeseen päivän Hesarissa on Marku Ruostilan haastattelu. Yhtään omaa, itse kehiteltyä ajatusta joka kattaisi kaiken syy-seuraussuhteen sisältämän maailman ei häneltäkään ilmene. Älyä pakrollaan olevissa sivoissansa hänelläkin on aikalailla vain yksi asento jonka hänen sivistyssukunsa sinne jo syntymässä sääti.
Oikeutetusti ihailemamme blogisti Jukka Kemppinekin lukee ensin kirjan ja sitten kertoo, mitä hän siitä nerokkailla aivoillaan ajattelee, mutta niihinkin ajatuksiin vaikuttaa tuhannet jo juuri nyt luettua kirjaa ennen luetut kirjat.
Missä ovat Jukka Kemppisen ihka omat ajatukset? Mitä ne voisivat edes olla?
Tyhjää taulua ei voi olla olemassa ominkaan aivoin ajattelijoilla. Ja mitä tyhjä taulu voisi kenellekään kertoa?
Olen kyllä sellaisenkin ihan nimettynä taidenäyttelyssä nähnyt, mutta ei se sittenkään ollut tyhjä. Luetteloon laiteun nimensä "Tyhjä taulu" lisäksi siinä oli jonkun ajatuksen kanssa leikkaama taustakangas jonkun toisen ajatuksen kansa leikkaamissa raameissa ja mikä kummallisinta myös signeeraus ja vuosiluku alareunassa.
Taustakangaskin oli tietenkin jonkun ajattelijan suunnittelema, tekemä, tehtaan linjastolla prosessinvalvojan tarkkaama, monen muun ajattelevan ihmisen käsissään pitämä, eivätkä puiset listatkaan metsästä tarkoitukseensa saakka ilman ajatustenkin voimaa ollut paikoillensa kulkeutunut.
Missään emme pakoon pääse toisten vaikutuksista omien aivojen
ajatteluun.
Minäkin tarvitsin tämän kökön kommentin laatimiseen anonyymin omilla aivoillaan ajattelun sysäyksen.
Sivistymättömien ja köyhien sukujen kuusenjuurilta teitä tervehtien V-EK
"Aika moni on näköjään niellyt Donald Trump Jr. somekoukun kristinuskon häpäisystä Pariisin olympialaisissa."
PoistaOlympialaisten järjestäjät jo itsekin tuon myönsivät, koskapa pyysivät kristinuskon häpäisyään anteeksi.
Luoja varjelkoon meitä blogeilta, joissa kirjoittajat ajattelevat omilla aivoillaan.
Poista"...mytologiaa ja ajattelen omilla aivoillani." Jo tuosta lyhyestä kommentista sai kyllä käsityksen, että joku on ajatellut puolestasi eikä heidän tarkoitusperänsä ole kovin rehelliset...
PoistaKiitos katakombeista, kyllä hienoja! Tärkeintä on ἀγών elämässä ja kuolemassa. Se on pinnan allakin, että saadaan nousta ruumiskasoja myöten, jotka koostuvat työttömistä, syrjäytetyistä, voitetuista, vanhuksista ja yleensä juutalaisista. Se on elämän ihanaa postmodernistisuutta, josta jo Harry romaanissaan kirjoittaa, että voittajat nousevat tallaamiensa hartioille voittoon - sysäten näitä samalla yhä alemmas piireihin eli helvettiin. Kukin omassa piirissään, sen Eurooppa tietää syntymästään antiikista asti, kristinusko jumalalliseksi antiikin tavoin osoittaa, vihreät vahvistavat omilla konsteillaan eli eläimiä jumaloimalla ja vanhukset ja lapset nihiloimalla, rahalla ja sampanjalla ratkaisemalla ja demareita syömällä. Ei oikeutta maassa saa itse hankkimalla eivätkä toiset sitä suo koska ἀγών, ainoa Jumalamme. Voi voitettuja, voi aasiparkoja.
VastaaPoistaKauan sitten joku lasketti yliopiston opiskelijoilla kauanko kapitalistinen ja imperialistisen järjestelmä voi vaikuttaa merenpinnan yläpuolisella tasolla koska kukaan ei heitä pois vanhoja NatGeoja vaan ne kertyvät kellareihin ja ullakoille, niihin on käytetty kaoliinipaperia joka on tuontitavaraa ja jonka massa hitaasti ja varmasti painaa mantereen alemmas... Yllättävän pian, vajaassa kymmenessä tuhannessa vuodessa.
VastaaPoistaLapsena kelpasivat hyvin Kotilieden Kieku, Kaiku, kaksi kukkoa (rakentavat lumiukkoa) ja päivälehden sarjakuvat, joista jäi mieleen varsinkin "Mar Jak", kuten sen mielessäni äänsin. Vähän myöhemmin aloin lukea samaisen lehden pakinoita ja jatkokertomuksia, jotka olivat oikeaa maailmankirjallisuutta. Keskikoululaisena käytiin yhden ystävän kanssa koepäivän jälkeen kirjastossa hihittelemässä Valittujen palojen vitseille.
VastaaPoistaLukiolaisena ostettiin toisen ystävän kanssa silloin tällöin kioskista "Allers", josta opittiin moderneja sanoja, esimerkiksi "skilsmässa", jota ei varmasti esiintynyt koulun oppikirjan teksteissä tyyliin "Silfverpenningens berättelser". Itse ostin joskus "Elokuva-Aitan", jossa kerrottiin vaikkapa Elizabeth Taylorin tärkeistä mitoista. Minuun, laihaan 15-vuotiaaseen, ne eivät täsmänneet ollenkaan, tai kyllä, oikea nilkka oli muistaakseni saman vahvuinen...
Olympialaisten avajaiset olivat täynnä mielikuvitusta ja taiteen voimaa mutta myös Pariisin ihania näkymiä ja historian kerrostumia, maan alta ja päältä. Sadat (tuhannet?) taiteilijat pääsivät esiintymään, kolme suomalaistakin, ja kymmenet (sadat?) tuhannet ihmiset seuraamaan tapahtumia Seinen rannoille. Tosin monet valittivat, että he näkivät showt vain TV-ruuduista ja että parempi olisi ollutkin katsoa niitä kotona, kun sade alkoi ryöpytä niskaan. Se oli kutsumaton vieras mutta ei kyennyt täysin sabotoimaan juhlia. - Ranskalaisista ilmiöistä jäi puuttumaan vain ruoka, olisihan jotakin Michelin-annostakin voitu näyttää tai sellaisen tekoa!
Kyllähän sisustuslehdissä (selasin varta vasten pari uusinta) ja sitä kautta nykykodeissa kirjahyllyjä on - niissä vaan ei ole enää kirjoja! Koko kansan/maailman Ikeassa myydään montaakin eri hyllymallia, joihin voi sitten trendikkäästi sijoittaa erilaisia lasiesineitä, viherkasveja, ladattavia valaisimia (mieluusti sienen mallisia), mahdollisesti pieniä figuriineja ja silmänlumeeksi vielä jonkun paksun englanninkielisen taidekirjan. Alvar Aalto on aina varma valinta, kovan luokan influensserit valitsevat kuitenkin Aallon sijaan tanskalaisen designerin.
VastaaPoistaIsä Valittuja Paloja jokusen vuoden 1960-luvulla tilasi, kai lähinnä siksi, koska perheessä oli kaksi oppikoululaista. "Kehittävää luettavaa", todistivat lehtoritkin. Ja ne Valittujen Palojen (ns. ) vitsit! "Nauru pidentää ikää", "Sotilashuumoria" ja mitä heitä nyt sivujen täytteenä oli. Joskus puolentoista vuosikymmenen ikäisenä aloin ihmetellä: kuinka ne kaikki voivatkin olla sävyltään ja hengeltään ikään kuin samasta formulasta!
VastaaPoistaSilloinen maailma sodan jäljiltä halki, kahtena blokkina. (Sitä toista kutsuttiinkin "itäblokiksi".) Kumpikin vartioi kiivaasti - ja nyt käytän rumaa sanaa - etupiiriään, mutta ainakaan Hobsbawmin mukaan eivät kertaakaan tosissaan koettaneet haastaa toistaan, joten varsinaista suursodan vaaraa ei liene ollut, toisin kuin nyt. Ja henkistä tukea ja turvaa antoi siis Valitut Palat. Sen avulla keskenkasvuinenkin oppi tietämään, että "hyvän puolella" oltiin, jos kohta rajatapauksena.
Nykyisin lukija saa olla kiitollinen, jos blogin pitäjä ei vihaa ja hauku häntä. Se on kai rikkautta, ettei tule piestyksi mennen tullen. On kuin rahaa virtaisi eikä sitä voisi välttää?
VastaaPoista???
Poista!!!
PoistaHaparoivana sääntöuskollisena hetken epäilin sitä, että voinko köyhänä lainkaan lukea tätä kirjoitusta, kun otisikko on "Lukemista rikkaille".
VastaaPoistaHetken ponnistelujen jälkeen kykenin sivuuttamaan otsikon ohjeen. Miten lie on käynyt muiden lukijoiden, joiden sääntöuskollisuus on vahvempaa kuin omani.
National Geographicin televisiossa, en nyt muista millä kanavalla, pyörivät dokumentit ovat usein kyllä aika heppoisia. Pyramideja, Normandian maihinousua ja muuta jenkkikamaa. Lehti on kyllä hyvä.
VastaaPoistaMitä historian dokkareihin tulee, niin kuvitelkaapa että toisessa maailmansodassa rintamalla kuolleista sotilaista yhdeksän kymmenestä kuoli itärintamalla. Sen sodan varsinainen voluumi oli siellä.
Silti nämä jenkkisisällöntuottajat käyvät aina uudestaan ja uudestaaan Normandian maihinnousuaan. Perustiedoista tietämättömän esim. historian nykyharrastajan mittasuhteet vääristyvät vääristymistään näiden tietolähteiden vuoksi.
Amerikkalaiset ja brittidokumentit ovat heppoisia lähes kaikki.
PoistaSuorastaan ällistyin, kun Kokoomuksen meppi Aura Salla esittää julkisuudessa, että EU:n maataloustuet pitää kansallistaa.
VastaaPoistaTässäpä on tulossa lukemista "rikkaille" landepaukuille. Millä aikataululla EU:n maataloustukien kansallistaminen on mahdollista? Nythän maataloustukirahat kierrätetään EU:n kautta. Siihen kylkeen on kehittynyt järkyttävän kokoinen byrokratia ja vaikka mitä älyttömyyksiä vielä kansallisilla tasoilla. Sääntöviidakko ja tarkastajien tarkastajia kyllä piisaa.
Sääntöuskollinen Suomi noudattaa uskollisesti pykäliä ja säännöksiä. Epäilyksiä on ollut jo vuosikausia siitä, miten oliivimaat noudattavat yhtään mitään muuta kuin oman käden oikeutta.
Jos maataloustukien kansallistaminen onnistuu, niin seuraavaksi pitää kansallistaa euromaiden valuutat maakohtaisiksi kelluviksi valuutoiksi. On suurta hulluutta, että mikään euromaa on voinut olla samassa valuutassa Saksan kanssa. Ei ainakaan Suomi voi, koska elintasotappiomme ovat olleet kymmeniä miljardeja kuulumalla yhteisvaluutta euroon.
Maakohtainen kelluva valuutta, haluat siis taas suomalaisten säästöt devalvoitaviksi paperiteollisuuden pussiin?
PoistaPolitico-verkkolehden mukaan Aura Salla on yksi näistä yhdestätoista: "The 11 MEPs who actually matter". Ennen lyhyttä kansanedustajuuttaan ja nyt meppikauttaan hän oli EU:ssa amerikkalaisen Metan päälobbarina, ilmeisen tehokkaasti siis.
Poista"Sääntöuskollinen Suomi noudattaa uskollisesti pykäliä ja säännöksiä. Epäilyksiä on ollut jo vuosikausia siitä, miten oliivimaat noudattavat yhtään mitään muuta kuin oman käden oikeutta."
PoistaNämä ovat näitä kansanuskomuksia, joita Toipila hengenheimolaisinden mielellään ylläpitää. Näyttöjä kyllä on heikosti. Ja kyllä meilläkin ollaan monessa asiassa kaukana "malliioppilaasta", jos sellaisia ylipäätään on. Kuka lipeää missäkin.
Tuolla yllä Anonyymi antaa ymmärtää, että Suomi on taas valuutassa, joka on meille aivan liian kallis. Meillähän on kokemuksia siitä 1990-luvun Suuresta Lamasta, kun markkaa ei osattu laskea kellumaan ajoissa vaan vasta pakon edessä. Kun markkaa yritettiin pitää väkisin vakaana ja lopulta iavan liian vahvana, niin se johti katastrofiin.
PoistaToinen anonyymi väittää, että ylläpidän kansanuskomuksia.
Ehkä niin, mutta olen kuunnellut tarkasti sitä, mitä meille landepaukuille on opetettu, kun osallistuin vuosittaisiin maataloustukikoulutuksiin. Muutama vuosi sitten isolla joukolla keräännyimme vielä samaan tilaan, kunnes kehitys mahdollisti teams-palaverit etänä.
Usein kysyin kouluttajilta, että mitenkä siellä eteläisissä EU-maissa noudatetaan näitä sääntöjä ja pykäliä. Kuulemma siellä on menossa eräänlainen villin lännen touhu. Jos suomalaiset maataloustukien tarkastajat tarkastaisivat siellä kaukana maataloustukien noudattamisperiaatteita, niin ei ole varmaa, että selviäisivät terveinä taikka edes hengissä takaisin Suomeen.
"Ja kyllä meilläkin ollaan monessa asiassa kaukana "malliioppilaasta", jos sellaisia ylipäätään on. Kuka lipeää missäkin."
PoistaLöytyisikö tälle väittämälle näyttöä jossakin merkittävässä asiassa?
Viimeksi uutisissa tällainen: "Jäsenmaat jäivät jälkeen elektroniikkaromun ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteista. Suomi ei saavuttanut niistä kumpaakaan." Ympäristöpuolella puutteita lainsäädännössä ilmenee vähän väliä.
Poista"Jos suomalaiset maataloustukien tarkastajat tarkastaisivat siellä kaukana maataloustukien noudattamisperiaatteita, niin ei ole varmaa, että selviäisivät terveinä taikka edes hengissä takaisin Suomeen."
PoistaVälilmeren maista, Ranska mukaan lukien löytyy kuluttuurikansaa, ei nipoja ja yksiniitisä ely-keskuskyöstejä, joiden elämän sisältö on tehdä ihmisten elämä ja varsin yritystoiminta mahdollisimman vaikeaksi. Koemusta tästä on minullakin.
Etelässä homma sujuu tosiaan toisin. Nautitaan tarkastajan kanssa pullo laadukasta punaviiniä, jutellaan sivistyneesti maailman menosta ja lopuksi todetaan, että onpa tässä taas asiat mallillaan ja paikat kunnossa, EU-tuet on ansaittu. Lähtiessään tarkastaja saa ehkä vielä pienen muistamisen ihan silkasta ystävyydestä.
Siinä missä täällä Suomessa mentaliteetti on vahtia, kyykyttää, tuottaa kärsinmystä ja rangaista, etelässä on ymmärretty, että EU on lopulta yhteinen haaska ja yleinen kassa, josta sekä tarkastaja että tarkastettava ammentavat parhaansa mukaan.
Tälle ilmiöille on selkeä kulttuurinen tausta. Pohjoisissa maissa valtio koetaan kansalaisten ensijaiseksi omaksi yhteisöksi, Virkamiehet kokevat olevansa ensisijaisesti tämän valtion (kuvitellun) edun vahtijoita.
Eteläsiet maat taas ovat enemmän heimokulttuureja, joissa suku, perhe ja klaani ovat ihmisten primääriset yhteisöt ja valtio taas on jotakin vierasta, jota tulee yhdessä vastustaa ja tietenkin myös ryöstää aina, kun vain mahdollista. Tällä taustalla EU ja yhteiset edut ja säännöt sen puitteissa ovat vielä kauempana, vielä sitä omaa valtiotakin vieraammat ja siksi EU on valtiotakin otollisempi kohde oman porukan yhdessä rokottaa ja ryöstää.
Ei tässä tämän monimutkaisemmasta ole kyse.
""Jäsenmaat jäivät jälkeen elektroniikkaromun ja yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteista. Suomi ei saavuttanut niistä kumpaakaan." Ympäristöpuolella puutteita lainsäädännössä ilmenee vähän väliä."
Poista... jäsenmaat eivät saavuttaneet eikä Suomikaan ...
Hmmm ... ja toisaalta kuitenkin tiedämme, että Suomi on kierrätyksen suurvalta.
Mitä ympäristöön tulee, olisi hyvä ymmärtää se, että Suomi on yksi kaikkein puhtaimpia maita, missä vesi-, ilma ja maaperä ovat huippukunnossa, järviä, metsiä, soita, hömötiaisia, metsämarjoja, keltavahveroita, hirviä, karhuja jne. riittää. Näin ei kaikkilla Euroopassa ole.
Kun vertaa Suomen luontoa vaikkapa Ruhrin alueeseen, Hollantiin tai melkeinpä mihin vain Euroopan maahan, Suomi se maa, jossa noista on se puhdas luonto. Ruotsi on myös hyvä tässä.
No, mistä sitten tulee se käsitys, että Suomessa kaikki luontoasiat ovat aivan mahdottoman huonosti? Tuohon on kolme pääsyytä:
Ensimmäinen on se, että EU:n vaatimukset eivät suinkan ole samat kaikille. Niiltä, jotka ovat asiansa jo hoitaneet, vaaditaan paljon enemmän kuin niiltä, jotka eivät edes yritä. Missä on Timmermansin Hollannin ennallistamisohjema, jolla edes 75 % Hollannista metsitetään (= Suomen taso)? Maita ei verrata niiden absoluuttisen tason mukaan, vaan kullekin annettujen mielivaltaisten tavoitten suhteen - tavoitteiden, joista asiansa selvästi useampia muita maita paremmin hoitanut Suomi saa käsriä kovasti.
Toinen syy on edellä mainittu raportointi ja kulttuurierot raportoinnissa. Siinä missä muoviset oliivipuut Kreikassa ovat tarkastajalle ok, Suomessa jo viiden pihakuusen kaatamien uuden navetan alta, panee koko navetan tuotannon ikuiseen myyntikeltoon.i Tässä näkyy se edellä kuvattu suomalaisten tarkastajien virkainto ja halu tulkita kaikki mahdollisimman ihmis- ja yritysvastaisesti.
Kolmas syy on jokin kummallinen suomalainen itsetuntopuute. Tätä puutetta sitten kompensoidaan ilmoittautumalla innokkaasti syylliseksi ihan kaikkeen maailman pahuuteen. Toivotaan "isompien" päänsilitystä siitä, että ollaan niin nöyriä ja oikeauskoisia, että vallan. Huvittavimmat tämän ilmiön tuotokset ovat niitä, joissa Suomi - itsekin siirtomaa-aikaan hyvin alkeellinen siirtomaa -innokkaasti lmoittautuu syylliseksi neekeriorjuuteen ja siirtomaahallintojen raakuuksiin. Tämä Suomen ympäristöpahuus tulee sitten hyvänä kakkosena perässä.
Kärjistin toki edellä hieman, mutta joka haluaa, ymmärtää kyllä.
Jaa että vetemme kunnossa? Rannikkovetemme ja monet sisävedet eivät koskaan ole olleet niin sinileväisiä kuin nykyään. Ja lohi henkihieverissä, silakan kituuttaessa.
PoistaMetsäalan etujärjestöt ovat sairaalloisen vastahakoisia pikkuisillekin ilmastotoimille. Tajuamatta, että juuri ilmastonmuutos on metsiemme suurin uhka, ei suinkaan EU. Pikkuhiljaa tuho alkaa jo näkyä kirjanpainajatuhohyönteisten levitessä lämmön myötä kuusia tappamaan. Koli on vain jäävuoren huippu. Eikä asialle voi enää mitään, paitsi peruuttamalla ilmastonmuutos, kuten Luken tutkija sanoi.
"Suomessa jo viiden pihakuusen kaatamien uuden navetan alta, panee koko navetan tuotannon ikuiseen myyntikeltoon." Esitäpä tästä kummallisesta väitteestä jotain näyttöä! Ja kerro lakipykälät, joihin tuo myyntikielto muka perustuu.
Poista"Tässä näkyy se edellä kuvattu suomalaisten tarkastajien virkainto ja halu tulkita kaikki mahdollisimman ihmis- ja yritysvastaisesti." Mitähän näyttöä tästäkin sitten muka sinulla on? Virkavastuulla toimivien tarkastajien päätöksistä muuten voi aina valittaa oikeuteen. Ja ihan aikuisten oikeasti: Jos joku saa ilmaista tukea yritystoimintaansa, niin eihän se sentään ilman kontrolliakaan voi olla! Ainakin oma kannatukseni koko tukisysteemille suorastaan vaatii tätä. Suomessakin.
Napakkaa asiaa Matiakselta
PoistaSuomalainen luonto ei ole puhdasta, kiitos näiden "matiaksien", jotka kuskaavat jätteensä minne sattuu...
PoistaSuomi ei ole koskaan ollut siirtomaa (paitsi ehkä nyt) mutta mm. Ruotsin suurvalta-ajan siirtomaa seikkailuissa suomalaisilla oli määräänsä suurempi osa toimijoina.
PoistaNo, siltähän ne putkahtivat taas tutut jeremiadit. Ja jopa tuo siirtomaanarratatiivi!
PoistaJotenkin outona assosiaationa tuosta tulee mieleen Leppäsen Preeti: "Semmosta se on meidän tämmösten miesten, sinun niin kuin minunkin:"
Kirjoittajalla on epilyttävän heikko kielitaito
PoistaMatiakselta edellyttäisi asia-argumenttejakin.
PoistaJahas, taasen kieltäydytään ajattelemasta.
PoistaVetemme pilaaminen teollisuuden lisäksi voimistui järjettömien suo-ojitusten alkaessa repiä kunttaa auki 1950-lluvulta alkaen. Siihen päälle saapuivat aukkohakkaajien armadat joiden aikaansaannokset, kaaheen aakeet laakeet revittiin sellaisille päästölähteiden kynnöksille, etteivät pommein rikastetut suursodatkaan siihen pysty. Nyt luontokatastrofin jatkuvuus taataan uusin aukkohakkauksin ennen kuin luonto entisten jäljiltä on yhtään ehtinyt toipua. Metsä- ja suotuhojen päälle tulevat vielä kaivannaisteollisuuden pakkotoimet myrkkyliemineen joita "arvometallien" hinnannousut vain kiihdyttävät.
VastaaPoistaIlman EU:ta olisimme kaivossaasteidenkin kanssa vielä tätäkin heikommilla.
PoistaKoko ennallistamisdirektiivin vastustaminen olikin selvän epäisänmaallista.
PoistaSuomen sisävesien kunto on erinomainen. Itämeressä on jonkin verran ongelmia. Mutta kannataa muistaa, että Itämerellä on muitakin rannikkovaltiota kuin Suomi. Aika monta. Ja mm. Venäjä.
PoistaTuo ei tarkoita, etteikö aina voi parantaa ja etteikö Suomen ilman muuta tule tehdä oma osuutensa. Mutta miksikään ympäristöjeesukseksi, joka maksaa kaikkien synnit, Suomen veronmaksajien kapasiteetti ei valitettavasti riitä.
Vähän myös ahdistaa tuo outo mantra siitä, että uudistusaukko on metsän tuho. Mutta kun sitä on aikansa hoettu, yksinkertaisimmat ovat sen uskoneet ja kyynikot taas lyövät sillä tulta isänmaanvastaisiin liekkeihin.
Toki sodan jälkeen sotakorvausten paineessa tehtiin pohjoiseen näin jäkikäteen helpommasta ajasta katsottuna liian suuria uudistusalueita kerralla - ns. Osaran aukeat. Ja maanmuokkausmenetelmät niiden uudistamisessa olivat kovin raskaat nykyisiin verraten. Mutta joka tapauksessa nuokin alueet puskevat nyt hyvää metsää kovassa kasvussa. Hiiltä sidotaan, niin että kohina käy.
Vanha pystyyn pikkuhiljaa lahoava kuusikko ei hiiltä sido. Päinvastoin se on päästölähde. Aikanaan luonnontilassa pitäjien laajuiset mestäpalot uudistivat nämä vanhat metsät. Nyt uusi sukkessiokierto lähtee liikkeelle uudistuhakkuusta, uuden taimikon nopeasta perustamisesta ja sen hyvästä hoidosta. Valolajitkin saavat vuoron ja sekametsää pukaa.
Kun katsotte komeaa kuusikkoa tai hongikkoa, katsotte juurikin uudistusaukkoa, joka metsän aikaskaalassa vasta hetki sitten oli taimikko. 25 vuotta on metsän kvartaali.
Mutta turhaanhan minä näitä opetan, kun vastassa on vahva tunne ja lähes viha metsää, metsiään hyvin ja monipuolisesti hoitavia ja koko metsätaloutta kohtaan - metsätaloutta, joka tuottaa noin 20 % Suomen vientitulosta ja ison osan muidän itse kunkin nauttimasta elintasosta.
Loppuun vinkki: Jos kovaa suojeluintoa on, metsää voi ostaa ja säätää sen juuri siihen muotoon kuin itse haluaa. Miljoonalla saa jo parisataa hehtaaria - pikkupala, mutta tuon kanssa pääsee jo kokeilemaan omia hoitoratkaisujaan. Ei tarvitse huudella vieraisiin pöytiin eikä istua tuleen toisten housuilla.
Pahoittelen pitkä postausta, mutta metsät ovat minulle hyvin rakkaat.
Matiaksella hyvää argumentointia. Kuitenkin paljon metsissä liikkuneena joudun ilmoittamaan että metsiä hoidetaan monin paikoin kovin huolimattomasti. Tehdään esim. harsintahakkuita yms. ja jätetään nuoret reidenpaksuiset kuuset metsiin makaamaan ja keräämään kuoriaisia.
PoistaEilen olin pikaisesti eräässä Lahden seudun metsikössä ja ihmettelin mitä olivat kokkareet maassa. Tarkemmin katsoen olivat kuusentaimia juuripaakkuineen mutta nurin narin. Ei oltu viitsitty kaivaa edes kuoppia, viskattu sellaisenaan maahan ja sinne kuolivat.
Eräin paikoin on tehty päätehakkuita ja kaikki on jo kymmenen vuotta sitten murskattu maan tasalle. Vieläkään ei istutuksista ole kehittynyt mitään vaan taimet ovat hautautuneet pajujen, koivujen, pihlajien ym. alle eivätkä sieltä koskaan kohoa.
Monta muuta kummallisuutta olen joutunut havaitsemaan enkä niitä käsitä. Kukaan ei nähtävästi tarkasta mitä on todella tehty. Luulisi metsänomistajan intressissä olla että istutukset ja muut toimet hoidetaan tarkasti jotta olisi jatkossa hakattavana muutakin kuin umpitiheikköä pajuja.
Ainakin minun mökkirantani vesi eteläsuomalaisen sisäjärven rannalla on kurjemmassa uimakunnossa kuin koskaan.
PoistaEi siltä vaikuta, tunnut nielleen metsäyhtiöiden propagandan koukkuineen päineen.
Poista"Pahoittelen pitkä postausta, mutta metsät ovat minulle hyvin rakkaat."
PoistaNiin, mitkä "metsät"?
Kaikki metsänhoito menee ilmastonmuutoksen myötä pian uusiksi, halusimme tai emme. Siinä vaiheessa tämä nykyinen höpinä metsänhoidon tasosta on merkityksetöntä, harvoja ennakointikykyisiä lukuun ottamatta.
PoistaVesistöjen ravinnetilanne on kaukana ideaalista. Mutta viimeisten mielipidetutkimusten mukaan persut vastustavat luonnonsuojelua.
PoistaMiksi maailmassa ei saa enää käyttää omaa järkeä vaikuttaaksesi asioihin? Jos olet konservatiivi joissakin arvoasioissa, sinun on myös esimerkiksi kiistettävä ilmastonmuutos tai ainakin vähäteltävä sitä. Vaikka näillä asioilla ei ole minkään valtakunnan tekemistä keskenään.
PoistaOlen kurkkuani myötä täynnä tätä kahden järjenvastaisesti koostetun mielipidesetin valta-asemaa politiikassa. Ja mielipiteet tukahduttavaa kaksipuoluesysteemiä vastustan viimeiseen asti.
Tuoreen HS-uutisen mukaan useat kemikaalit tuhoavat miesten lisääntymiskykyä. PFAS-kemikaaleista osa on jo kielletty EU:ssa, ns. PFOS- ja PFOA-kemikaalit, mutta vastaavia yhdisteitä on paljon. Ilman EU:ta tämäkin asia olisi vielä hullummin. Eihän yksittäisellä maalla ole voimaa tällaisiin puuttua.
PoistaHyvä EU!
PoistaJos ei ymmärrä tiettyä elämäntapaa taikka taiteenalaa niin kannattaako sitä vertaamaan kauneudessaan toiseen. Maalaus vaatii katsojalta kärsivällistä silmää. Ja se voipi opettaa näkemään kauneutta ihan arkisemmissakin asioissa kuin oikeussalissa. Pelkkä mulkaisu voi jättää kylmäksi. Jotkut tosin toljottavat aikuisviihdettä ja netflixiä ja sitä true crimeä ja muuta oikeussalidraamaa. Luulisi että sellainen väsyttäää silmää. Ehkä silmän lihakset ovat treenattu sopivaan kuntoon.
VastaaPoistaHuxley käytti käsittääkseni intiaanienkin suosimaa meskaliinia taiteen tarkkailuun, se voisikin olla tliopistokoulutukseen hyvä opintokokonaisuus.
"Ehkä silmän lihakset ovat treenattu sopivaan kuntoon." Istumatyöläisellä ainakin takasilimän ympäryslihakset.
VastaaPoista