Sivun näyttöjä yhteensä

22. tammikuuta 2022

Tekniikka ja totuus


 


 

 

Yritän esittää perusteluja ajatukselleni, että kirjat ja asialliset lehdet ovat joutumassa historiaan, ja poliittinen ja sosiaalinen muutos on niin suuri, että vain populistit ovat ymmärtäneet, mistä tuuli nyt puhaltaa. 

 

Kirjoitan tässä oman maailmankuvani vastaisesti. Olen lukenut kirjoja yli 70 vuoden ajan, ja uskon rationaalisiin perusteluihin. 

 

”Totuuden jälkeinen aika” ei koske tekniikkaa. Laite toimii tai sitten ei. Ennen pitkää tulee joku jakoavaimineen ja toteuttaa parannuksen. Entinen ennätyslaite jää hyllyyn ihmeteltäväksi kuin putkiradio transistorin tultua. Joku juputtaa, että putkella kuuluu paremmin kuin germaniumilla, mutta kauppa ei käy.

 

Historiassa on arvoituksia. Miksi Kiina heitti sikseen huimasti Eurooppaa edellä olleen tekniikkansa 1500-luvulla, ja minkä vuoksi meillä antiikki kehitti niinkin ihmeellisiä asioita kuin geometrian mutta ei kunnon ratasta? Vesiratas muutti maailmaa keskiajalla, vaikka eräskin Don Quijote yritti aivan oikein rikkoa tuulimyllyjä peitsellä, ne kun veivät tulot aatelismieheltä.

 

Tekniikan filosofian esityksissä, joita on Suomessakin (Ilkka Niiniluodon), ja tekniikan historioissa, on sama vika. Tärkeämpää kuin keksintö spekseineen ja sen kohteen rakentaminen on tuotteistaminen.

 

Asia on päivänpolttava. Naapurimaamme Venäjä on merkillisellä tavalla viimeksi kuluneet 400 vuotta kunnostautunut tieteen ja laajemminkin kulttuurin alueella ja rökittänyt Yhdysvallat kilpailtaessa ihmisen lähettämisestä avaruuteen. Sillä on ydinkärkiä ja laitteet niiden lennättämiseen.

 

Mutta tsaarista sosialismiin ja edelleen nykyiseen Venäjään valtakunta elää vain hiilivedyillä. Sillä ei ole muuta myytävää kuin kaasu ja öljy sekä eräät mineraalit, ja nuo tuotteet saattavat todella olla ehtoopäivän tavaraa.

 

Totuuden taivuttelu oli Neuvostoliitossa suosittua. Lännessä opittiin suhtautumaan epäluuloisesti väitteisiin, että tämä tai tuo keksintö olisi tehty Venäjällä ennen kuin lännessä. Epäluulo jatkui siitä huolimatta, että Lebedev oli julkaissut saksaksi selostuksensa langattomasta lennättimestä muutamia vuosia ennen Marconia, ja myöhemmin vangitut Tupolev ja Polikarpov olivat suunnitelleet nelimoottorisia pommikoneita, jollaisia Venäjä oli käyttänyt taisteluissa, jo 1916.

 

Vuosisadan menekkituote, Kalashnikov-rynnäkkökivääri, kelpasi kaikille. Valtio ja toveri Kalashnikov itse eivät saaneet tuotteesta pennin pyörylää. Viimeksi kuluneet 10 vuotta tilanne on tuonut mieleen 1800-luvun Krimin sodan. Venäläisten kiväärit eivät kantaneet kuin 300 metriä, kun englantilaiset ja ranskalaiset tulittivat jalkaväkiaseilla kolminkertaisen matkan päästä tarkasti.

 

Transistori kuvattiin ja rakennettiin Pietarissa eli Leningradissa 1920-luvulla -ja unohdettiin. Shockley ja hänen joukkonsa myivät saman keksinnön 30 vuotta myöhemmin Bell Labsille ja perustivat Intelin, ja tuote osoittautui vuosisadan tärkeimpiin kuuluvaksi.

 

Applen uusimmissa suorittimessa (M1) ilmoitetaan olevan 16 miljardia transistoria. Venäjän asevoimat luultavasti ostaa transistorinsa ulkomailta, kukaties Taiwanista. Tiedossa ei ole merkittävää venäläistä valmistajaa.

 

Asetelma on outo, kun Venäjällä on kuitenkin erittäin merkittävä ohjelmistonvalmistaja Kaspersky Labs. Digitaalinen tietokone kehitettiin Neuvostoliitossa samaa tahtia kuin Yhdysvalloissa, mutta se oli nopeampi. Seinä tuli vastaan, kun tietokoneet pienenivät massatuotteiksi. Puolue ei osannut päättää, onko kysymyksessä eräänlainen puhelin, radio vai lennätin. Niitä koskivat erilaiset kiellot. Olihan kirjoituskonekin ollut luvanvarainen ja painokone kielletty. Syy ei ole ”kommunismi”. Kiina tekee läppärit ja puhelimet puolelle maailmalle, myös Applelle. Maailman suurin henkilökohtaisten tietokoneiden valmistaja Lenovo on kiinalainen, omaa sukua IBM.

 

Perinnöllisyystiede oli Venäjällä pitkällä. Biologit olivat yhdistämässä Darwinin ja Mendelin ajatuksia ja siis hyvässä vauhdissa kohti 1900-luvun mullistavaa tiedettä, mikrobiologiaa. Mutta Lysenko sai Stalinin kannatuksen. Merkittävät toisin ajattelevat ammuttiin, eikä Venäjän edistynyt biologia ole osoittanut elpymisen merkkiä. Luultavasti rokotteet ja lääkkeet kehitetään armeijan ja poliisin erityisessä suojeluksessa, mutta merkittävää kansanvälistä kysyntää ei ole. Myrkkykaasuja ja biologisia aseita kuulemma olisi.

 

Kaksi maan historian kalleinta hanketta, Stalinin kanava ja Brezhnevin Baikalin – Amurin rautatie ovat osoittautuneet tarpeettomiksi ja käyttökelvottomiksi.

 

Venäjällä matematiikka ja fysiikka olivat nousseet Saksan ja Englannin tasolle jo tsaarin aikana, kiitos Egorovin ja Moskovan yliopiston. Vielä vallankumouksen jälkeen Florinsky hämmästytti maailmaa esittämällä yleisen suhteellisuusteorian geometrian. Jo ennen Kolmogorovin kuuluisaa työtä maassa oli huippuja, jotka olivat kiinteästi mukana kvanttimekaniikan laskemisessa. Ja siten Stalin antoi ampua huipputekijät. Vielä 2000-luvulla puhtaan matematiikan hämmästyttävimmistä nimistä eräät, kuten Grothedieck, olivat venäläis-juutalaista alkuperää ja hämmästyttävällä tavalla venäläisen perinteen jatkajia.

 

Suomi ei ole riittävän korkealla eksakteissa tieteissä eikä tuotteistamisessa, vaikka yhteistyö ulkomaalaisten kanssa ei olekaan rangaistava teko. Vain kvanttilaskenta on huipputasoa. Ja siihen liittyen materiaalitiede.

 

Tästä voisi tehdä virheellisen päätelmän. Markkinat vetäisivät esiin yhä parempia tuotteita. Keskusjohtoinen säätely estäisi niiden ilmaantumisen.

 

Myös länsi on ujo erehdysten esittelyssä. Olin i mukana, kun korkeakoulun, Nokian ja Soneran miesten kanssa todettiin 2000-luvun alussa, ettei kosketusnäytöstä ole mihinkään eikä iPhonesta ole vaaraa. Nokia oli tuonut markkinoille Communicatorin, joka oli älypuhelin. Apple oli epäonnistunut Newton-nimisellä pikkulaitteella, josta piti tulla henkilökohtainen digitaalinen assistentti. Eräät professoreista olivat hiljan ilmoittaneet, että Internet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella ja että kysymyksessä on teekkarien harmiton jäynä, jolla ei ole tulevaisuutta.

 

Kun päädyin Kaliforniaan, tapasin osan niistä henkilöistä, jotka olivat olleet kirjoittamassa Arpanetin protokollaa, ja yhden, joka oli suunnitellut kuun takaiset radiolähetykset Apollo 11:lle. Istuin ja ihmettelin. Hurjien innovaatioiden takana oli viihdeteollisuuden rahaa, ja silmieni edessä oli George Lucas Hall. Tähtien sodilla rahoitettiin yliopiston toimintaa, ja oman alani eli tekijän- ja patenttioikeuden opettajat ajoivat Hollywoodista pitämään luentoja ja harjoituksia. Sata juristia.

 

Asiaa ovat tutkineet etenkin eräät amerikkalaiset professorit, MIT:ssä muuankin Graham yli 50 vuotta, asuttuaan Neuvostoliitossa ja jututettuaan tuhansia tiedemiehiä ja insinöörejä.

 

Näyttäisi siltä, että Venäjä on perinyt kielteisen asenteen kaupankäyntiin kirkolta. Kiina ja Intia sitä vastoin ovat pitäneet yllä pikkukauppiaiden perinnettä, jota nykyinenkin hallinto tuntuu vaalivan. Suuret kirjan uskonnot juutalaisuus ja islam tunnetaan kaupankäynnistään. Euroopassa ja USA:ssa kaupankäynti uudistavilla tuotteilla oli Hollannin reformoitujen ja Skotlannin eriuskoisten asiana. Pohjois-Saksan ja Pohjoismaiden kiinnostunut suuntautuminen on yleisesti tunnettu.

 

Graham (”Lonely Ideas”) esittää vakuuttavia vertauksia kotikonnuiltaan. Entisestä etelästä kuihtui jopa aseteollisuus, kun taas farmarien pojat ja tyttäret rakensivat Koilliseen ensin asetehtaat ja aikanaan ”Bostonin käytävän”, jonka tuntumassa toimivat MIT ja Harvard. 

 

Tekniikan totuus on tuote. Ja yhteenvedoksi sopii venäläinen suunnittelija de Seversky, joka jättäytyi 1917 Yhdysvaltoihin ja yhdessä gruusialaisen maanmiehensä kanssa suunnitteli ja tuotteisti lentokoneen, joka oli… P 47 Thunderbolt. Ei ole miehellä patsasta synnyinmaassaan, kuten ei myöskään Igor Sikorskilla, joka kehitti ja tuotteisti mm. helikopterin.

 

 

 

 

 

 

36 kommenttia:

  1. Onpä näpäys tiivistä muotoa toivovalle lukijakunnan osalle, pesäpalloterminä.

    Piiperäinen, tai piitekniikkaanperustuva digitaalitekniikka on juuttunut / juututettu kaupallisten tavoitteiden vuoksi ja galliumarsenidiperäinen jätetty kaupallistamatta vaikka edut ovat selvät puhtaan teknisessä mielessä. Tämä koskien ensimmäistä kappaletta. Seuraavien osalta tarvitaan happiviikset tai noin viikko kutakin kappaletta kohden kommentoinnin yritykseen, se on kaiketi tarkoituskin.

    Vähän kuin tekniikan kehitystä seuraamattomille verrattaessa köyhiin leipäkilon hinnan noustessa viiteenkymppiin.

    Hengästyttävä. Jippii ja hurraa tosin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tarkalleen tiedä mitä tarkoitat GaAs-peräisen tekniikan syrjäyttäminen kaupallistamisesta. GaAs-pohjaista puolijohdetekniikkaa käytetään vähemmän integroiduissa piireissä. Kun tarvitaan erityisominaisuuksia, kuten optokomponentit tai mikroaaltotekniikka, pääsee GaAs mukaan. GaAs on ominaisuuksiltaan rajoitettu lähinnä lämpötilan siedon takia eikä sitä voi samalla tavalla soveltaa missä tahansa. Tiheät mikropiirit vaativat ison joukon kovia prosesseja onnistuakseen ja arvelen että GaAs voisi olla haasteellisempi em. syystä.

      Analogisesta syystä Ge on jäänyt menneisyyteen koska sen sulamispiste on hyvin alhainen ja lisäksi sen valmistustekniikka oli todella vanhanaikainen. Sitä käytetään edelleen joissakin erityiskomponenteissa joissa sen hyvät ominaisuudet pääsevät esille. Ensimmäiset kärkitransistorit vuonna 1946 taisivat olla Ge-pohjaisia. Itselläni on vielä tallella 1950-luvun alun Ge transistoreita ja niitähän käytettiin 1970-luvun alkuvuosiin asti. Piitransistorit syrjäyttivät ne 1960-luvun aikana mm. suuren luotettavuuden ja korkean laadun ansiosta. On mielenkiintoista että kun avaa General Electricin datakirjan vuodelta 1961 niin sieltä pistää silmään samoja transistorityyppejä jotka ovat tänä päivänäkin tuotannossa, jopa samassa kotelossa mutta myös pieninä pintaliitososina. Niitä valmistetaan vuosittain miljardeja. Ne on aikanaan huolella suunniteltu ja valmistustekniikka oli hiottu luotettavuuden parantamiseksi. Ei siis kannata luopua hyvästä.

      Poista
    2. Vieläkin toimiva on AD161/AD162 trankkupari pikku audiovahvistimelle, ylimenosärö jää pieneksi vaikka biasointi ei olisikaan jetsulleen.

      Tarkoin tämä menee niin että mikäli GaAs-piirien suunnitteluun olisi aikoinaan satsattu samaa määrää r&d:tä olisi meillä tietenkin suuri määrä juuri niitä piipiirien rinnalla, virrankulutus on tosin jo uskomattoman alhainen niilläkin vaikka välillä lämpöä saikin erittyä likipitäen kuinka paljon tahansa, ei enää. Puolijohdeteknologioissa on jänniä kehityskippuroita joita ei ole aikoinaan uskallettu edes toivoa.

      GaAs:in perusongelma on edelleen sama.

      Miksi muuten kukutuselektroniikan ammekäyriä ei piirrätetä? Jos komponenttitason käyrien normi on 500 000 h niin miksi tehdään kännyköitä 2 500 h spekseillä? Vanha vaiva!

      Poista
    3. "Vieläkin.."
      Yksittäinen komponentti ei ratkaise koko tuotteen MTF:ä (mean time to failure) vaan se on laskennallinen suure kaikista osista ja siksi todellinen luotettava käyttöikä on paljon lyhyempi kuin yhdenkään osan. Se myös vastaa todellisuutta.

      GaAs-piirejä ei voida käyttää samoin kuin Si-pohjaisia koska niiden sulamispiste on alhainen. Jo Si-pohjaiset nappulat ovat kovilla vaikka ne muodollisesti kestäisivät 150C jatkuvasti. Siksi esim. tietokoneissa käytettävät CPU:t ja grafiikkaohjaimet on tehokkaasti jäähdytetty omilla puhaltimillaan jotta ei missään oloissa edes tropiikissa mentäisi yli 70 C. 85 C tappaa monet tehokkaammat piirit ja etenkin muistipiirit lyhyessä ajassa.

      Poista
    4. Litiumpolymeeriakuistakaan ei saada kuin n. tuhat sykliä, lisäksi kapasiteetti pienenee itsekseen 15 % vuodessa. Nyt näyttäisi että juuri auton akkujen tarve on nytkäissyt akkuteknologian kehitystä liikkeelle.

      Poista
    5. Brassailkaa vain tietämyksellänne, sillä ei ole mitään kestävää merkitystä.

      Kaikkien teknisten laitteiden ja niiden käyttövoiman (tulevaisuudessa eritoten akut) kylkeen täytyy vaatia tarkat selostukset (maitopurkin tapaan) mitä sisältää ja kuinka paljon uusiutumattomia luonnonvaroja (kuinka suuri monttuja maapallon kylkeen) niitä varten on täytynyt louhia. Ja sekin vielä, mitä se tulevaisuudelle merkitsee jos niiden käyttöä ei aleta rajoittaa minimiin, ja helevetin nopsaan!

      Rallin päällä kuha

      Poista
    6. Teknologiauskoisuus on saanut aikaan ongelmia joita ei voida ratkaista ilman teknologian apua. Ratkaisuissa on eräs määrä ymmärrettävää kieltä mutta ymmärtääkseen niitä riittävästi tulee omata riittävä luonnotieteellis-matemaattinen osaaminen.

      Poista
  2. Neuvostoliitossa innovoinnin tappoi byrokratia, oli turvallisempaa kopioida ja toistaa toimivaa ratkaisua ilman kehitystä, kuin ottaa riski uuden tuotteen epäonnistumisesta, markkina kun oli kuitenkin taattu.

    VastaaPoista
  3. "kirjat ja asialliset lehdet"

    Mmm.. kirjat (sanoisi Juban Wagner).

    Niitähän meikäläinenkin on yrittänyt tavailla jo pitkän juotilon elämästään (vaikken tietenkään professorin verroille missään suhteessa yrittäisi samana valovuotenakaan).

    "Valot sammuvat kaikkialla Euroopassa" jne. on usein siteerattu, Britannian ulkoministeri Greyn suuhun pantu lausahdus elokuun 3. päivän iltana 1914. Tiedän: naurettavan pateettista ja naiivia verrata tuota yksittäisten ihmisten murheisiin maaliskuussa 2020 alkaneena, päättymättömltä vaikuttavalta aikana. Sanotaan sitten näin: mökin ikkunaluukut ovat tuntuneet paukahtavan kiinni yksi toisensa jälkeen. Kirjastoissa ja kirjakaupoissa maleksiminen (hienommin: flaaneeraus) virikkeitä saamassa, lainaamassa ja usein ostamassakin loppui pari vuotta sitten kuin betoniseinään. Toisaalta ehkä yleisen edun kannalta hyväkin, koskapa eräskin kirjakaupan omistava rouva vastikään sanomalehdessä kiitteli epidemia-ajan siunauksellisuutta siitä, että hänen myymälästään "turhat hypistelijät" ovat tyystin jääneet pois. Hyvä että tietää varoa, jos normaalimmat ajat vielä joskus palaisivat. Pois ovat niin ikään pudonneet sellaiset pienet ilot kuin konsertit, lukupiiri, eri järjestäjien live-luentojen kuuntelu jne.

    Avoinna sosiaalisista akkunoista on lähinnä enää kommenttipalstoille näpyttely, ja niistäkin lähinnä vain tämä professori Kemppisen blogi. (Siitä toisesta mahdollisesta olen jo luopunut, koska siellä vääräoppisen mielipiteen esittäjä saa oitis ylväältä herralta kuulla olevansa "älykääpiö" ellei sitäkin pahempaa.) Tosin tälläkin palstalla pitää toisinaan kirjoittaa kieli keskellä suuta, koska ymmärtääkseni ns. consilium abeundin uhka leijuu alati mahdollisuutena.

    Edellä oleva ei ole tarkoitettu miksikään jeremiadiksi, onpahan vain vallitsevan asiantilan toteamus. Kirjat ja ne asialliset lehdet tietenkin antavat edelleenkin sisältöä, mutta sosiaalisen ulottuvuuden puuttuessa sekin tuppaa jäämään pelkäksi omaksi umpioituneeksi päänpyörittelyksi.

    Jälkikommentti, koskeva niitä asiallisia lehtiä: Eilen, perjantai-iltasella, tulin lukeneeksi eräästä "asiallisesta" (lainausmerkit tässä enemmän kuin paikallaan) mm. uskonnonfilosofian professori Sami Pihlströmin pitkähkön artikkelin, jossa hän käsitteli kestoteemojaan: "katteetonta" optimismia, pessimismiä sekä keskitietä,"meliorismia", kolmen nykyajan uhan prisman kautta nähtyinä: koronakriisin, Suomen turvallisuuspolitiikan sekä ilmastonmuutoksen. Yllätyin, ja todella ikävästi. Koronakriisin syntipukit ovat kuulemma pelkästään rokotuksista kieltäytyvät (niin kuin tietenkin osaltaan, mutta vain osaltaan ovatkin). Ei sanaakaan niistä vaikutusvaltaisista tahoista, jotka lähes alusta asti ovat vastustaneet vähäisiäkin Suomessa kulloinkin voimassa olleita rajoituksia. Ei sanaakaan näiden piirien äänitorvena toimivasta ns. vapaasta lehdistöstä. "Turvallisuuspoliittisen" osion sisällön voisi kiteyttää kiihkeäksi haluksi saada maamme pikimmiten liitetyksi Natoon. Ja globaalit ilmastonmuutos- ja ympäristöuhkat: reseptiksi lisää taloudellista kasvua teknologisilla innovaatioilla terästettynä, ilmeisesti ns. vapaiden markkinoiden ehdoilla. - Näin minä siis tuon artikkelin sisällön ymmärsin ja tulkitsin. Olen tähän asti suuresti arvostanut ja kunnioittanut professori Pihlströmin kirjoissaan ja artikkeleissaan esittämiä ajatuksia. Nyt arvostukseni romahti nollaan, enkä enää aio niihin tarttua. Kannanottooni minulla käsittääkseni on täysi oikeus.

    VastaaPoista
  4. Venäläisen matemaattisen perinteen nerokas jatkaja on myös Poincare'n otaksuman todentaja Grigori Perelman. Hänkään ei halunnut tuotteistaa työtään, vaan kieltäytyi jopa Clay instituutin miljoonapalkkiosta. Taitaa olla samaa linjaa kuin blogistin mainitsema Grothendieck, joka vetäytyyi Ranskassa luomuviljelijäksi jonnekin vuoristoon.

    VastaaPoista
  5. Venäläiset matemaatikot ja fyysikot ovat olleet korkealla tasolla yli 100 vuotta ja ovat edelleen keskeisiä. Kovin vaikeata vain on heillä ollut tieteen teko jo Stalinin ajoista lähtien. Mitään toisinajattelua ei siedetty, leirituomio oli heti käsillä jos mitään epäiltiin.

    Aikanaan tutkimustyötä aloitellessani ja lisensiaattityötä tehdessäni kävin läpi suuren joukon kyseisen ongelmakentän artikkeleita ja mukana oli paljon venäläisiä. Ne olivat pääosin kielellä jota en ymmärtänyt mutta kaavat ymmärsin ja asia tuli aina selväksi. Joissakin artikkeleissa oli myös englanninkielinen tiivistelmä.

    Tämän hetken tuotteliaimpia tutkijoita näillä aloilla ovat kiinalaiset. Heitä on paljon ja he ovat saaneet hyvän koulutuksen, osa myös Britanniassa ja USA:ssa. Artikkelien määrä kuukausittain on melkoinen ja vyöryttää tilaa muilta tutkijoilta. Myös arabimaista on alkanut virrata tutkimustietoa ja yllättäen myös Intiasta ja joistakin Afrikan valtioista. Elämme mielenkiintoisia aikoja koska emme tiedä mitä uutta juuri on tekeillä ja työssä ovat maailman terävimmät aivot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan Venäjällä yksilönerouksien esiintyminen tilastollisestikin sattumaa suurempaa kun heitä on niin paljon.

      Jos rajoin ja kansallisuuksin kahlittua maapalloa tarkastelisi kahleettomana kokonaisuutena, niin minne "korkealla tasolla" olevien matemaatikoiden ja fyysikoiden esiintymät paikoittuisivat vai olisiko heitä sittenkin tasaiset pisteet koko planeetalla?

      Miten paljon "neroutta" jää olosuhteiden (opetuslaitosten puuttuminen ym) vuoksi näkymättömiin?

      Varmaan aika mahdoton paikka tehdä tilastoja tästä aiheesta.

      Poista
  6. On jotain oudohkoa, Nobelin palkinnot, ja ovat ne melkoista palkintojen dynamiittia, ei kuitenkaan matematiikan.

    Matematiikkadaami ei huolinut tynamenttisetää vaan meni toiselle ja tätä väitetään syyksi ettei ole. Jättikö kuin nallin kalliolle? Vähemmästäkin nousee hirmuinen sisu ja näyttämisen halu. Hurjan puoleinen daami, vaan oliko laskelmoiva?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on jotenkin lohdullista, että A. Nobelin mielestä matematiikan sijasta nimenomaan kirjallisuus kuului niiden alojen joukkoon, jotka "ovat eniten auttaneet ihmiskuntaa". Nykyään tietysti pelkän ihmiskunnan auttamiseen keskittyminen vaikuttaa... noh, verraten arrogantilta.

      - Mutta kuka ihme on tämä rukkaset antanut "matematiikkadaami"? Onko minulta mennyt jokin mehevä historiallinen ihmissuhdedraama tykkänään ohi?

      Poista
    2. Alexadra, Pietarissa, vaikka Bertha Kinsky varmaankin oli paljolti vastuussa palkintojen ideasta.

      Poista
  7. Mielenkiintoinen kirjoitus, mutta pari eriävää mielipidettä:

    Suomi on maailman johtava maa kvanttitietokoneissa käytettävien jäähdyttimien rakentamisessa. Itse kvanttitietokoneissa ollaan noin 90 % heikompia kuin kansainvälinen kärki.

    Ekstraktiivinen järjestelmä selittää kyllä venäläisten keksintöjen heikon menestyksen. Kiinan osittainen menestys perustuu kommunismin osittaiseen purkamiseen. Kiina lienee Neuvostoliittoa kovempi vastus lännelle, mutta ei tappio silti ole selvä. Moni ennusti Neuvostoliitonkin talouden ohittavan Yhdysvallat, ekstrapoloimalla nopeaa kasvua. Totalitarismi voi yhä hyydyttää myös Kiinan.

    VastaaPoista
  8. Päivän blogissa käsitellään tekniikkaa, keksintöjä ja niiden sovellutuksia käyttöön ja markkinoille. Jutussa mainitaan Josef Stalin pariin kertaan. Hyvästä syystä. Hänhän oli yksi viime vuosisadan suurimpia suurmiehiä, laajalle ja syvään vaikutuksensa ulottanut.

    Kun Stalin niin usein toistuu blogissa, tekeekin mieli kysyä blogistilta, montako kertaa vuosien varrella Stalinin nimi tässä blogissa on mainittu. Kai tuon jollain ohjelmalla äkkiä saa selville. Ja
    millä sijalla vuosien varrella blogissa mainittujen henkilöitten joukossa Stalin mahtaa olla?

    Stalin oli todella monen alan mies. Useilla aloilla erityisesti jarrumies ja sitä kautta lähes kaikkien alojen vaikuttaja. Monialaisuudestaan on näyttö mm. Seppo Kimasen kirjan Kamarimusiikin kauneus henkilöhakemisto. Ei Stalinia siellä nyt ihan yhtä montaa kertaa mainita kuin vaikkapa
    Haydnia, Mozartia tai Beethovenia, mutta lähelle näitä musiikin mestareita Stalin pääsee käsiteltäessä kamarimusiikin kauneutta. Vähemmän kamarimusiikkia tunteville Stalin ei ehkä tulisi mieleen kun tämän musiikinalan kauneudesta ryhdytään puhumaan.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  9. Neuvostoliitto voitti 'kilpajuoksun' avaruuteen juuri siksi että sillä oli kykyjä laukaista suurempi massa avaruuteen kuin USAlla. Tämä oli suoraa seurausta ydinkärkien massasta, kun lännessä keskityttiin pienentämään pommia, idässä kasvatettiin kantoraketin kokoa. Saksa tässä kilpailussa kuitenkin Apollo-ohjelman voiton varsin suureksi osaksi varmisti, lännessä olivat vain paremmat saksalaiset.

    Aiheesta on vekkuli elokuva the Right Stuff jossa asiat ovat yllättävän tarkoin kuvatut ja tosiasioita seuraavat.

    VastaaPoista
  10. Epäluottamus voisi olla vastauksena tämän päivän blogin kysymykseen "miksi näin Venäjällä"?

    Luonnonvarat ja tiede ovat jossain määrin rinnasteisia:molemmat löytyvät lähteeltään. Jalostamiseen tarvittaisiin laitos, mutta kukapa siihen uskaltaisi investoida, kun pajari tulee ja vie. Silloin ei ole muuta mahdollisuutta kuin myydä raaka-ainetta: öljyä ja/tai ideoita. Samasta syystä demokratiakaan ei idässä toimi, kun se edellyttää luottamusta. Toisaalta tämä saattoi olla onnikin. Olisi ollut pelottava ajatus se, että ydinaseet ovat demokraattisen duuman takana ilman demokratian perinnettä. Voisi myös kysyä, onko epäluottamus uusi idänkaupan vientituote? Se on uusiutuva luonnovara.

    VastaaPoista
  11. Esimerkkejä löytyy Suomestakin: fyysikko KT kävi omalla kustannuksellaan NASAa auttamassa 90–luvulla. Hän otti velkaa näitä matkoja varten. NASA luuli Suomen rahoittavan - avaruustutkimus ei kuulu Suomen Akatemian painopistealueisiin oli vastaus vaatimattomiin apuraha- anomuksiin. Aatos Erkon HS säätiöltä tutkija sai pienen stipendin. Fyysikon ja NASAn yhteistyöstä kehitti Medikron niminen kuopiolainen firma hengitysmittalaitteen. PM Katainen sentään palkitsi ko firman.

    VastaaPoista
  12. Selittäkääpäs, mikä psykologia tämän takana on: Kun tieteelliseen tietoon pohjautuva huoli aiheuttaa mielenosoituksen ja tämä sitten haittaa jossain liikennettä, tästä huudetaan valtakunnallisestikin kurkku suorana. Mutta jos mielenosoituksen syynä on tieteellinen huuhaa, liikennehaitasta ei kiljuntaa kuulu. Viittaan ilmastomielenosoitukseen toisaalta ja rokotevastaisten mielenosoitukseen toisaalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yleinen mielipide.

      Poista
    2. Siiskö yleinen mielipide, jos sellaista nyt voi ollakaan, muka rokotevastainen?

      Poista
    3. Rokotevastainen mielipide taitaa olla olemassa, muttei yleinen, pikemminkin harvinainen, maapallon litteyden tapaan.

      Poista
    4. Yleisön median tarjoamien tietojen värittämä mielipide mielenosoituksen aiheen oikudenmukaisuudesta yhdistettynä mieltä osoittavien käytökseen ja siitä uutisointiin.

      Poista
    5. Molemmat edustavat tieteellistä huuhaata, eri syistä vain.

      Sikäli niiden erilainen kohtelu on väärin.

      Poista
    6. Koska osa kansasta nyt vain on niin. . . Ennen prosenttiluku oli lähellä kahtakymppiä, eilen se taisi puoliintua. Mikä helpotus!

      Poista
  13. Yksi poiminta:
    "Tekniikan filosofian esityksissä, joita on Suomessakin (Ilkka Niiniluodon), ja tekniikan historioissa, on sama vika. Tärkeämpää kuin keksintö spekseineen ja sen kohteen rakentaminen on tuotteistaminen."
    Niiniluodon Tekniikan filosofiassa on kyllä tuotteistaminen eli innovaatiot hyvin mukana tieteen ja tekiikan interaktiomallissa.

    VastaaPoista
  14. Aki Lindenin isoisä oli Suomen puolustusvoimien ensimmäinen ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Väinö Lindén. Aki L. syntyi Kööpenhaminassa 1952. Hän on asunut lapsuutensa Kuopion ja Porin sairaaloiden pihapiirissä.

    Ministerisijaiseksi 2022 ja Suomen teknokraatti demokraatti Pomoksi Macronin Draghin ja noiden anglo-amerikkaisten edelläkäyvien jäljissä vuonna ??. Tai sitten ei.

    Kouluruoka ja vaate/monojakelu teki koulutiestä halutun Iijoen latvoilla. tieValtio ja metsäValtio kuntaLääkäri veroProgressio. Sitten telkkari. Valmista tuli: veronmaksumyönteisyys.

    Paljon on sosiaaliKuusesta, koristekaunista jäljellä. Tärkeimpänä veronmaksuhalukkuus. Se on voimavara. Kassavirta jonka perustalle Wall Street miehet Bezos Musk Apple Gates ja muut mokomat pystyttäisivät Paratiisin. Ja verotta varjoparatiisinsa jo pystyttivätkin Magic moneyllä.

    Suomella jos kellä olisi panna veronsa vivuksi "vääntää maailma sijoiltaan" vai mitä se Arkkimedes uhosi. Että eivät kehykset pitele ?

    Bulletin of Finland´s Bank kertoi metsistä joista koskivoimasta väestönkasvusta ja muuta fmk:n väkevyydestä. Viesti kuultiin. Suomi kangettiin Gattiin IMF:ään Oecd:hen ja Eftaan. Ja kuten Tuomas Nevanlinna tarinoitsi 21.1.22 Kisastudiossa. Suomettuminen tuotti toisen itsenäisyytemme.

    Nyt se on vaarassa lukuSuomen, fenno AKS Taistolaisuus lahonkin ylittävän oikeuksien subjektivismin -itsetuhon alla. Voisi aloittaa realismin ja elpymisen vaikka hakulisen ja äiteen laduilta potkien.JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen kaikkea tarvitaan se kiinteä tukipiste. Kun sellainen löytyy, maailman voi vääntää sijoiltaan.

      Poista
  15. Roomalaiset keksivät vesikäyttöisen konevasaran 100-luvulla jaa. Kiinalaiset tosin olivat keksineet sen 50-luvulla eaa. Sisterssiläismunkit keksivät sen uudestaan 1100-luvulla. Siitä tuli pohja Pohjois-Euroopan aseteollisuuden kehitykselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikenlaisten asioiden keksimisessä se, että edes tajuaa että tällainen olisi mahdollista keksiä on se suurin kysymys. Tekniset ratkaisut löytyvät kun tietää, mikä on tavoitteena. Materiaalien rajoitukset ovat tietysti olennaisia myös.

      Itse en ole koskaan nähnytkään konevasaraa enkä tarkemmin tutkaillut vesipyöriäkään, mutta jos tehtäväksi annetaan vesikäyttöisen konevasaran suunnittelu antiikin aikaisella tekniikalla, muutaman koekappaleen jälkeen saisin toimivan aikaiseksi. Mitä tarvitaan: sopivaa puulajia, tammea luultavasti, ehkä saarnea tms, konstruoida sopiva liukulaakerirakenne joka olisi voideltavissa ja huollettavissa, periaate millä pyörivä liike muutetaan nostamaan ja vapauttamaan vasara. Niistä se syntyisi.

      Tämä perustuu tietenkin siihen, että tiedän kaikenlaista tehdyn vuosisatojen kuluessa.

      Eiköhän alkeellisen höyrykoneenkin osaisi tavallisen taitava seppä suunnitella vähän tuumailemalla. Siinä lie varoventtiili se olennaisin, jota eivät ensimmäiset rakentajat ole vielä virittäneet laitteisiinsa.

      Poista
    2. Hilja Valtonen vuonna 1926 keksi Liisa Harju nimiselle nuorelle opettajalle varaventtiilin. En ole kirjaa "Nuoren opettajattaren varaventtiili" lukenut. Mutta kuullut.

      Poista
    3. Juu niitä tavallisen taitavia on netissä ihan vilisemällä ja niiden touhuilua on viehättyneen lystiä katsella.

      Ensiavuksi arvellakseni voisi tarkastaa höyrykoneen kehitykseen liittyen Newcomenin ja Wattin koneiden rakenne-eron. Sitten vähittäisen siirtymisen korkeampiin höyrynpaineisiin ja niiden myötä syntyneen varoventtiilin tarpeen.

      Poista
    4. Höyrykoneen sylinterit ja tykinputket alettiin valmistaa poraamalla reikä umpinaiseen valukappaleeseen. Menetelmästä saatiin ylivoimaisen tarkka aiempiin nähden jolloin painettakin pystyi nostamaan.

      Poista