Sivun näyttöjä yhteensä

17. tammikuuta 2022

Hukutti itsensä





“Kansallisen elämäkerraston” taisin myydä. Verkon mukaan sen viisi puoliranskalaisiin kansiin sidottua osaa löytyvät huojennettuun hintaan noin vain, sormia napsauttamalla.


Se samoin kuin Bergholmin kaksiosainen “Uusi sukukirja” (näköispainos 1990).


Nämä edustavat sitä aikaa, jolloin ikävien asioiden esittäminen vainajista oli luvallista. Vain rikoslain säännös “kuolleen miehen muisto häpäisemisestä” oli tulkittavissa esteeksi, mutta tietojeni ja tilastojen mukaan säännöstä ei koskaan sovellettu.


Kunnianloukkauksesta voi vaatia rangaistusta henkilö, jolle vainaja oli erikoisen läheinen.


Kuka on erikoisen läheinen? Rikoslakimme ei onneksi tavoittele johdonmukaisuutta. Luulen voivani vapaasti mainita nimetkin, kun olen kiinnostunut ihmisten töiden ja ammattien kasaantumisesta maan eri alueille, ja haluan ehkä sanoa, että tuossa tai tässä pappissuvussa joistakin sisarussarjan jäsenestä mainitaan, että “vaipui mielenvikaiusuteen ja hukutti itsensä jo 23-vuotiaana”. Eräs Nervander eli 79-vuotiaaksi ja saa nimensä perään selityksen:”Tylsämielinen, viimein sokea.” Velimies J.J. Nervander:” Hänen iloinen, miehekäs luonteensa ja loistava sukkeluutensa ilmaantuivat ahtaammassa ystäväpiirissä; suuremmissa seuroissa sulkeutui itseensä.” Ja muuan herrassuvun jäsen oli “lukemattomista häväistysjutuistaan maankuulu nurkka-advokaatti”.


Käytin aikaani sen asian selvittämiseen, onko Jumala olemassa ja kuka hän mahdollisesti on. Aineistonani olivat vuoden 1998 valtiopäiväasiakirjat. Tuolloin Jumala näet jäi rikoslakiin laajanlaisen mutta oman ymmärrykseni mukaan sekavan keskustelun päätteeksi. Lainmuutoksen valmistelijat olivat ehdottaneet pelkästään uskonrauhan suojaamista samaan tapaan kuin kotirauha on laissa turvattu. Perusteluissa eduskunnassa kerrottiin, että Talvisodassa uskonnottomatkin ristivät kätensä ja huusivat Jumalaa. Ja näin päätettiin.


Mielessäni kiertelee näet ajatus, että kukaties Borenius ja Kemppinen eivät olleet puoli vuosisataa sitten kyllin pontevia esittääkseen tuomioistuimelle Salaman jumalanpilkkajutussa, että hallitusmuotoon sisällytetty uskonnonvapaus oli tehnyt silloisesti pykälästä varovasti sanoen oudon. Eikö syyte olisi ollut hylättävä ja Salaman tunnustus todettava kelvottomaksi yritykseksi?


Kun tasavallan kansalaisille oli oikein perustuslain tasolla vahvistettu oikeus olla uskomatta mihinkään hengellisyyteen eikö tällainen säännös ole hiukan ongelmallinen? Jos nyt joku pilkkaisi enkeleitä,mitäs oikeudenkäynnissä ajateltaisiin, kun jotkut tiettävästi kunnioittavat enkeleitä suuresti ja jotkut muut, ettei sellaisia ole, eikä paholaistakaan, joka kuitenkin oli tässä takavuosina noitaoikeudenkäynneissä hyvinkin keskeinen hahmo. Niin - vielä minun opiskellessani noituuden harjoittaminen oli rangaistava teko, samoin kuin humalasalkojen sonittamatta jättäminen, puhumattakaan veräjän tai hilan sulkematta jättämisestä.


En ehkä viitsisi ilveillä tällaisilla asioilla elleivät mieltäni painaisi arvostettujen virkaveljien eräät lausumat. Se oli kai itse Karl Larentz, todella merkittävä juristi, joka päätyi katsomaan berliiniläiselle tuomioistuimelle 1938 antamassaan lausunnossa, että juutalaisuus oli sellaista “häiritsevää käyttäytymistä”, joka oikeutti vuokranantajan purkamaan vuokrasopimuksen.


Meillä ei edelleenkään löydy nopeasti kannanottoa siihen, että maan melkein koko lakimieskunta oli tuomitsemassa punaisia vuonna 1918 maanpetoksesta, mutta taas yhtään jääkäriä ei epäilty rangaistavasta teosta, kun he sotatilan vallitessa liittyivät vihollismaan eli Saksan armeijaan.


Punaisille ongelmaton rikosnimike olisi ollut “kapina”, kun taas tuskin näen sitä päivää, että Paasikiven ja Svinhufvudin ynnä monien muiden Saksan seikkailujen ja kuninkaan vaalin toimituttaminen selvästi kumoutuneen 1700-luvun säännöksen avulla mainittaisiin väliotsikolla “maanpetos”.


Edelle kirjoitettu on ymmärrettävä ajatuksiksi oikeudesta kulttuuri-ilmiönä. Siitä voisi kirjoittaa toisekin kirjan.



68 kommenttia:

  1. Nykyään epämuodikkaaksi julistetulla Yuval Hararilla on näkymättömistä entiteeteistä, sellaisista kuin valtio, Peugeot ja raha, mieltäkiinnittäviä toteamuksia. Niitä liikaa pohtiessa voi käydä kuin sille suutarille, joka totesi ettei tyhjästä voi mitään nyhjästä, ja hirtti itsensä kuusenoksaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tukevat kuusenoksat kasvavat yleensä alaviistoon. Liekö tuo suutarijuttusi totta?

      Poista
    2. Katsopa hän solmi kaulaansa norjan kuusenoksan, rutiköyhyydestä syrjäydyttyään.

      Poista
    3. Avomaalla kasvavan kuusen oksat kasvavat hyvinkin vaakasuoraan. Kuin tikapuita voi kiivetä suuren kuusen latvaan. Aukeaa komeat maisemat, Mäen päällä kasvavaan pihakuuseemme kun kiipeää. Nykyään metsittyneet seudut, siniseen taittuvat havumetsät. Vielä lapsuudessani näkyi mäkien laet paljaina peltoina, pihapiirit siellä päällä. Nykyään jostain notkon pohjalta vähän peltoa pilkottaa.

      Hirttäytyminen ei ole siellä tullut mieleen. Parhaita paikkoja, armaan kuusen äidin rinnas'

      Poista
  2. Tiedossa ei ole kai yhtään jumalanpilkkaoikeudenkäyntiä jossa asianosainen itse olisi ollut kunniaansa peräämässä, vaan aina asialla ovat olleet itse itsensä hänen edustajikseen nimittäneet.

    Humalasalot ja veräjät ovat laissa vieläkin. Ja nimismiehelle sakkoa jos ei ole valvonut! Onko humalasaloista vuoden 1734 lain perusteella koskaan tuomittu ketään? Säännös viittaa mielestäni pikemminkin keskiaikaan jolloin olut oli merkittävä osa sotilaan palkkaa, ja sen luulisi vanhentuneen viimeistään 1600-luvun lopulla kun ruotuarmeija tuli käyttöön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se nyt kyllä oli nimenomaan vuoden 1734 laissa, sen rakennuskaaressa.

      Poista
    2. Voimassa oleva rakennuskaari 1.1.1734/2 on aina ilahduttanut oikeustieteen opiskelijoita hauskoilla yksityiskohdillaan. Humalistojen ja hilojen lisäksi laki antaa määräyksiä mm. sikojen terhometsään laskemisesta ja niiden rengastamisesta. Laissa kielletään myös sakon uhalla poikien paneminen karjan paimeneksi.

      Poista
  3. Ihan ensin voisi pohdiskella, minkä maan petoksesta jääkärien suhteen oli ehkä kyse?

    Heidän isänmaansa oli sisäisesti itsenäinen Suomi, joka kuului yhtenä osana Venäjän Keisarikuntaan - ei siis Venäjään sinänsä, joka oli eri alue. Jääkärien tavoitteensa oli tehdä Suomesta täysin itsenäinen, kuten sitten tapahtuikin.

    Olisihan ollut aika hullunkurista tuomita suomalaisia vieraan ja sortuneen keisarikunnan pettämisestä, etenkin kun sen tuhosivat venäläiset bolshevikit.

    Entäpä Svinhufvud ja Paasikivi? Eihän Suomella ollut vielä valtiomuotoa, vaan siitä piti eduskunnan päättää. Tapahtumahetkellä oli ehkä vaikea nähdä mitään väärää tai naurettavaa siinä, että meillä olisi samanlainen valtiomuoto kuin tälläkin hetkellä mm. Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla, Hollannilla ja Iso-Britannialla.

    Eikös tämä ole juuri se ryhmä, johon me nytkin halutaan kuulua ja samastua?

    Tästä on ollut puhetta ennenkin, enkä pysty millään tajuamaan sitä näköharhaa, joka tässä asiassa vallitsee. Silloinkaan ei tulevaisuutta osattu ennustaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomessa ollaan aina mielellään vedottu "lakiin", ja varsinkin tuon itsenäistymisen ja 1918 tapahtumien yhteydessä, mutta kun kunnolla juristelemaan ruvetaan, koko prosessilla ei ollut lain kanssa mitään tekemistä. Päätökset teki hajotettu eduskunta ja valkoista puolta hallinnut hallitus oli ihan samoin kuin kansanvaltuuskuntakin käytännössä nimittänyt itse itsensä. En nyt ollenkaan tarkoita lopputulosta joka sittemmin alkoi muistuttaa demokratiaa ja johti parempaan kuin tarjolla ollut vaihtoehto vaan tätä "laillisuuden" myyttiä, ja sitä että vähemmälläkin verenvuodatuksella olisi pärjätty.

      Poista
    2. Olen samalla kannalla kuin Tapsa. Sisällissodan jälkeen maamme oli sekavassa tilassa. Ensin oltiin oltu Ruotsin vallan alla satoja vuosia ja sitten runsaat sata vuotta Venäjän tsaarien alaisia. Osa lainsäädännöstä oli peräisin Ruotsinvallan ajalta ja Venäjän aikana lainsäädäntö oli tiukasti tsaarin kontrollissa. Ennen joulukuuta 1917 Suomi ei ollut itsenäinen valtio vaan Venäjän imperiumin pieni osa.

      Lainsäädäntö ei varmasti ollut linjassa sen kanssa että maa yhtäkkiä olisi itsenäinen valtio. Merkittävä määrä lainsäädäntötyötä oli tehtävä perustuslaista alkaen. Kaikki keskeiset asiat olivat epäselviä valtiomuotoon liittyen ja eri eturyhmät tavoittelivat erilaisia päämääriä. Kaiken lisäksi mailman poliittinen tilanne oli epävakaa. Erityisesti Venäjän poliittinen tilanne oli kaoottinen ja siellä raivosi sisällissota. Vaikka itsenäisyys oli siltä taholta tunnustettu, ei sen säilyminen myllerryksessä ollut itsestään selvää. Valtahan olisi saattanut keikahtaa siellä taas toiselle taholle.

      Saatiin itse asiassa kokea juuri tämän seikan epävarmuus vuonna 1939 kun NL katsoi ettei sitä oikeastaan sitonut mikään paperi jonka se oli Suomen kanssa allekirjoittanut ja ryhtyi vaatimaan alueita itselleen ja lopulta katsoi ettei solmittu hyökkäämättömyyssopimuskaan ollut enää voimassa. Tilanne jatkui sotien jälkeen siinä muodossa että NL vaati Suomen hallituksien ministereitä vaihtoon erinäisiä kertoja ja puuttui presidentin vaaleihin ym.

      Poista
    3. Tämän kyllä uskon, mutta oliko olemassa ja voimassa jokin laki, jota olisi pitänyt noudattaa?

      Jääkärien suhteen ehkä olikin - hehän ylpeilivät sillä marssissaankin. Mutta mitä lakia noudatetaan, kun valtakunta sortuu alta?

      PS. Olen amatööri lakiasioissa, minkä varmaan huomaakin.

      Poista
    4. Kommenttini oli Henrikiä edeltävälle laki-anolle. Kuvaavaa on, ettei punaisten teloituksiinkaan meinannut löytyä lakia ja monen mielestä vedottiin väärään lakiin. Kemppinen on tainnut itsekin tästä kirjoittaa.

      Poista
    5. Ekana anona olen ihan yhtä amatööri lakiasioissa kuin Tapsakin. Ei taida minkään maan lakiin olla kirjoitettu valmiiksi menettelyä jolla osa siitä voi erota omaksi valtiokseen, vaan jonkin sortin kapinasta on aina kysymys. Englannin ja Skotlannin unioni taitaa perustua jonkinlaiseen sopimukseen jonka purkaminen voisi olla jotenkin mahdollista.

      Poista
    6. Britannian ero EUstakin oli liian vaikeaa. Miten lie USAn osavaltioiden laita? Jos vaikka Teksas ja Kalifornia päättäisivät erota, onnistuisiko ilman sotaa?

      Poista
    7. "Ekana.."
      Suomen osalta kyse ei ollut kapinasta vaan puhtaasti senaatin päätöksestä itsenäistyä Venäjän vallan alta. Itse asiassa, Venäjän valta oli lakannut olemasta koska päälle oli vyörynyt mm. bolshevistinen vallankumous eikä tsaaria enää ollut hallitsemassa. Siis aiempi esivalta oli kadonnut eikä mitään kapinaa tarvittu. Siinä mielessä Suomen tilanne oli ainutlaatuisen hyvä ja toistui tavallaan NL:n kaatuessa. Silloin neuvostotasavallat tekivät saman liikkeen. Sanoisin, että sellainen harvinainen tilanne on nimenomaan oikea hetki osavaltion tai autonomisen alueen itsenäistymiselle koska se luultavasti voidaan suorittaa ilman verenvuodatusta ja kiistoja. Jatkohan ei sitten täällä mennytkään suunnitelmien mukaan.

      Poista
    8. Muisti haparoi että Texas pitää yhä kiinni oikeudestaan halutessaan erota liittovaltiosta? Saattaa selittää miksi se sikäläisittäin viehättää eräitä. Se on monessakin katsannossa eroava. Heh.

      Poista
    9. Tapsalla taitaa olla vitivalkoinen käsitys vuoden 1918 tapahtumista. Monarkisteilla, joita sisällissodan voittajien nokkamiehet olivat, oli kyllä tarkoitus saada kuningas, jolla olisi ollut todellista valtaa. Demokratia verrattuna kesään 1917 olisi ottanut lujasti takapakkia. Svinhufvud-ressukka lähti vielä syksyllä 1918 Saksaan anelemaan keisarilta tämän sukulaispoikaa Suomen kuninkaaksi. Keisari ei kuitenkaan ottanut tätä ”laillisuusmiestä” vastaan.
      - ar

      Poista
  4. Mielestäni vajoat nyt sofismiin. On selvää, että Jumalalla ei ole henkilötunnusta, mutta riippumatta siitä, onko Hän olemassa, on Hän selvästi identifioitavissa; konseptina Jumala on selvästi olemassa. Länsimaisessa filosofiassa Jumalalla (isolla kirjaimella) on tarkoitettu suunnilleen stoalaisista ja uusplatonilaisista saakka samaa olentoa, jonka tuntomerkit ovat:
    -ikuisuus
    -muuttumattomuus
    -kaikkivaltius (jollain tapaa määrittäen)
    -kaikkitietävyys (jollain tapaa määrittäen)
    -hyvyys (sanan yleisimmässä merkityksessä)

    Tähän voi liitttyä tai olla liittymättä se, että Jumala olisi luonut maailman ja rakastaisi meitä ihmisiä.

    Jumala on siis episteemisessä mielessä mahdollinen olento eli Häntä voi ajatella. Se, onko Jumala metafyysisesti mahdollinen eli olisiko maailmankaikkeus, jossa Jumala on olemassa, loogisesti ristiriidaton, on avoin kysymys, josta käydään aktiivista tieteellistä keskustelua. Eräät hiljattaiset matemaattisen logiikan alan tutkimukset viittaavat siihen, että jos Jumala olisi mahdollinen, olisi Hänen myös oltava välttämättä olemassa, eli kysymys olisi sama kuin kysymys Jumalan olemassaolosta. Tämä on kuitenkin sivuseikka rikoslain kannalta.

    Juridisesti käsite "Jumalan pilkkaamisesta" identifioi Jumalan riittävän tarkasti, ettei tuomarin tarvitse ottaa kantaa siihen, onko tämä olento olemassa. Aivan samalla tavoin lainsäätäjä voisi kriminalisoida vaikkapa vihreän värin, ylioppilastutkinnon, Väinämöisen tai yksisarvisten pilkkaamisen. Kysymys on siis siitä, onko tämä pykälä järkevä. Muodollisesti se on kyllä sovellettavissa lankeamatta järjettömyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Millä perusteella Jumala on muuttumaton? Ainakin kaikilla niillä tavoin miten ihmiset voivat Jumalan käsittää, Jumala muuttuu yhteiskuntien ja ihmisten ajattelutapojen muuttumisen myötä. Siis mikä tässä Jumalassa on muuttumatonta?

      Poista
    2. Ennen juutalaisuuden värittämää kristinuskoa (poislukien Egyptin Aton) "jumalat" olivat sekalainen, juonitteleva ja riitainen sakki, joiden varjolla oli hyvä kokoontua lehtoihin ja harrastaa hillittömyyksiä. Ukko, ylinen jumala, mainittiin siksi koska oli myös alisia jumalia.

      Sihen haetin ukon wacka / nin joopui Pica ette Acka.

      Poista
    3. Tässä on selvää blogiin lankeamista.

      I. Hallantie

      Poista
    4. Myös EA lankeaa nyt sofismiin. Noitaoikeudenkäynnit tekee tietysti ymmärrettävämmiksi se, että noituuteen uskoivat tuomareiden lisäksi myös muu väki ja luultavasti myös syytetyt itse, mutta ei itse asia muutu sillä yhtään hyväksyttävämmäksi. Jumalanpilkasta tuomioon vaaditaan kyllä myös se että voidaan näyttää ko. olennon olemassaolo toteen, sekä se, että hän on loukkaantunut.

      Poista
    5. Jos oletettu Jumala on jo täydellinen, millä tavalla hän muuttuisi?

      Vielä täydellisemmäksikö?

      Aikaa myöten tietysti epätäydellisten ihmisten mielikuva Jumalasta muuttuisi.

      No, tämä on turhaa pälätystä. Tärkeämpää olisi miettiä, miksi niin suuri osa ihmisistä on yhä niin saatanan taikauskoisia.

      Poista
    6. En ottanut kantaa siihen, miten Jumala on historiallisesti ymmärretty. Esitän, että rikoslaissa oleva suojattu oikeusobjekti "Jumala" on identifioitavissa historiallisesti tunnetun filosofis-teologisen monoteistisen Jumala-olennon käsitteen kanssa, jonka tuntomerkkinä on mm. muuttumattomuus. (Eli siis yhden historiallisen jumaluutta koskevan ymmärryksen kanssa.) Koska tämä on myös kristinuskossa tunnustetun Jumalan käsitteen vähän latistettu yleistys, pykälä sisältää myös kristillisen Jumala-käsitteen, ja historiallisesti katsoen on aivan selvää, että lainsäätäjä on tarkoittanut suojata juuri tätä käsitettä. Se, että käsitykset jumalauudesta muuttuvat ja ovat muuttuneet, ei liity tähän mitenkään.

      Sillä, onko tällaista olentoa olemassa, ei ole rikoslain järjestelmän kannalta väliä, jos pysytään tiukasti oikeuspositivistisessa tulkintakehyksessä. Lainsäätäjän tahto on selvä.

      Poista
    7. Jumala on ikivanha meemi, ihmisapinan peloista syntynyt tarina. Pelkkä homosapiensin aivojen tuotos.

      Muuttumisprosessilta se ei silti säästy koska eivät säästy tarinoiden keksijöiden aivotkaan.

      Ajanmausteita jumaltarinoihin saadaan historian tapahtumista.

      Kielet, joilla niitä kerrotaan, muuttuvat koko ajan.

      Ympäristön muutosta ei sovi myöskään unehtaa vaikka nykyisyyttäkin uhkaavasta, vastaavasta vedenpaisumuksesta jo Noakin pöljääkin pöljempi, totena lorsattu tarina lienee alkunsa saanut.

      Mitä tarinoinninmuutoksia suunnitteleekaan uskottavien valheiden kerrontaan perehtynyt ylipapisto nyt, saatika kunhan ilmastonmuutoksesta eteen päin vielä kroolataan? Marsiin sperma/munasolu/ biopankin perustamistako? Musk varmaan auttaa.

      Jeesustarina alkaa jo ummehtua, haista; syntyä nyt joka vuosi ja kuolla piankohta! Alkaisi siinä veivaamisessa balsamikyllästetty Leninkin tuoksahtaa.

      Eikä tarvitse ihmetellä jonkin Trumpin valheiden/satujen/tarinoiden onnistumista kun jumalista kerrotuillakin on näin hyvin mennyt. Raamattugenre on antanut yksinkertaiset ohjeet valehtelun onnistumiselle: Toisto, toisto, toisto...

      Hiekalle kaikki tämä rakennettu, ja muistattehan, kuinka koraanissannekin hiekalle rakentajia varoitellaan?

      VEK

      Poista
    8. Jumala on siis jotain muuttumatonta Mutta kaikki tavat millä tällainen olento voidaan käsittää ovat paitsi yhteiskuntien muuttumisen kautta yleisesti, että myös yksilöiden kannalta erityisesti muuttuvia. Millä tavoin EA voi siis osoittaa, että hänen määritelmänsä mukainen Jumala on muuttumaton? Huomioi tässä, että niiden lähteiden mukaan mitä meillä on käytettävissä, Raamattu nyt ensimmäisenä, Vanhan Testamentin Jumala on selvästi eri tavoin käyttäytyvä olento kuin Uudessa Testamentissa. Puhumattakaan muista monoteististen lähi-idän uskontojen Jumalista. Ja miten tähän muuttumattoman Jumalan käsitteeseen suhtautuvat muiden yksijumalaisten uskontojen Jumalat? Lähtien vaikkapa eri kristillisten suuntausten Jumalista.

      Lainsäätäjän tahto ilmeisesti on, että yhden uskonnollisen suuntauksen Jumalan mieltä ei saa pahoittaa. Asia otettanee uudelleen käsittelyyn sitten kun alle 50% suomalaisista kannattaa tätä uskonsuuntausta. Nykyisen trendin jatkuessa seuraavan parin kymmenen vuoden sisällä.

      Poista
    9. Que sunt caesaris ja sillä sipuli, samperi, kun ei näemmä erottelukyky riitä erottamaan kirkkoa valtiosta.

      Poista
  5. Hyvää pohdintaa uskonnonvapaudesta ja uskonrauhasta.
    Niin, ja olen ylpeä siitä, että minulla on blogistin ensimmäinen kirja oikeudesta kultturi-ilmiönä. Ostin 90-luvulla käytettynä yliopiston kurssikirjastosta.

    VastaaPoista
  6. Joo, niin, mielenkiinnolla lukisin oppineen blogistin arvioita siitä, onko tällä 'luonnollisella oikeudella' (ius naturalis) kuinkakin paljon painoarvoa nykyisin oikeuskäytännössä, kas kun kaikensortin fiini juristeria tuntuu olevan tärkeämpää nykyisin, kuin tavan jätkämiehen käsitys siitä, mikä on oikein. Viittaan vain KKO:n äskettäiseen päätökseen asiassa Lokka/Vehkoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Albert Einstein lausui: "Terve (jätkämiehen) järki on kokoelma ennakkoluuloja, jotka ihminen hankkii ennen kahdeksantoista vuoden ikää."

      Poista
    2. Joidenkin mielestä tuomioistuimet toimivat "äänestämällä": Vehkoo on heidän mielestään syyllinen koska kaksi astetta kolmesta antoi langettavan tuomion.

      Poista
    3. Seuraavan vastaavan tapauksen alemmat oikeudet ratkaisevat tämän jälkeen KKO:n linjan mukaan. Näin systeemi toimii. Olennainen merkitys on siis siellä, ei Juneksen tai Vehkoon henkilöissä.

      Poista
    4. Vehkoo ilmiselvästi halusi pilkata Junesta, mutta raastupaan meno ja tuomio sieltä tässä tapauksessa oli älytöntä. Junes oli antanut aivan tarpeeksi aihetta herjalle. Ja nosti kanteenkin näyttääkseen lainkäytön hölmöyden.

      Sillä yhtä älytöntä ja väärin oli tuomita Halla-aho aiemmin. Ja Räsänen kohta (lyön vetoa että tuomio tulee).

      Lain jumalatar ei suotta ole sokea: sama teko, sama tuomio.

      Poista
    5. Ei kyllä kannata vetoja lyödä oikeudenkäyntien lopputuloksista.

      Poista
    6. Olisi lystiä saada tietää onko Räsänen valmis lyömään vetoa kyseisessä asiassa.

      Poista
  7. Hahmotin sen, että hilalla ja veräjällä on jotain yhteyttä käydessäni taannoin Seurasaaressa, ja tarkastellessani Niemelän torpan pisteaidan kulkuporttia. Hieno konstruktio, helppo avata ja pätevä pitämään lapset ja muut pieneläjät piha-alueella. Innovaatio siltä ajalta, kun metallisia saranoita ei piha-aitoihin asenneltu. Jos edes torpan oveenkaan.

    VastaaPoista
  8. Kuolleista ei saa puhua pahaa. Warum nicht? Esimerkiksi Adolf Hitler oli hyvin pukeutunut herrasmies. Ja - kaikkihan me olemme oman elämämme herrasmiehiä (paitsi tietyasti naiset, jotka ovat oman elämänsä leidejä). Niin.

    Enkeleiden olemassaolosta en tiedä. Hannu Salaman kerran näin kun hän Lassi Sinkkosen kanssa jonotti Tampereen Ylioppilastalon edessä sinne sisälle. Molemmat olivat niin humalassa, että havisivat.

    VastaaPoista
  9. Minkä tulkinnan tämän päivän tietämyksellämme ottaisimme ruotsalaisprikaatin änkeämiseen hämmentelemään sisäisiä selvittelyjämme vuonna 1918?

    Luin juuri uusimman, yllättävästä kulmasta kirjoitetun aprikoinnin ruotsalaisprikaatin onnettomasta polusta "auttamaan" suomalaisia sielunveljiään: Jakob Lind "Isoisän pistooli" (Nemo 2021)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaako se lukea? Ainakin Hesarin arvostelusta jäi kuva, tahaton ehkä, että kyse on jälkipolvien sielunhoidosta pahan esi-isän takia?

      Mutta muuten kysymys on hyvä. Pyysikö edes joku taho heidät tänne, se on jäänyt vähän epäselväksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että apujärjestön "Finlands Vänner" puuhamiehinä oli tuttuja nimiä, mm. Mannerheim ja Palme.

      Poista
    2. Nemon on myös mm. Suomen majakat.

      Poista
    3. Eihän aatelistolla (= nykyisin raharikkailla) isänmaata ole, ei ainakaan samassa mielessä kuin meille koko ikänsä 'savessa ja suossa polkijoilla’. Eli tavallisille työläisillä. Ajatellaan vaikkapa vuotta 1809. (rupee ajattelee) Herrat jotka äsken kumarsivat till Stockholm ja pyllistivät (en osaa venäjätä) kohti Sankt-Peterburgia, niin äkkiä he näyttivätkin nöyrinä kuin pajupuut päälakensa Peterburgia kohti ja karvaisen takalistonsa till Tukholmaa kohti... No, mikäs heidän oli ollessaan, älä muuta viserrä?

      Ps. Tästä tosin tämän enempää en tiedä, koska en ole minkään alan dosentti. Koulussakin sain historiasta muistaakseni 5sen, kun en lukenut läksyjä. (minulla oli parempaakin tekemistä) Olen vain kärpänen katossa missä tapahtuu. (setumaaksi kärpanen)

      Poista
    4. Luin sen Lindin kirjan ruotsiksi ja minusta "Morfars pistol" oli hyvä sekä kielellisesti että sisällöltään, sillä ruotsalaisten osuudesta esimerkiksi Tampereen valloitukseen en tiennyt entuudestaan. Mannerheim oli halunnut ruotsalaisia apuun ettei tarvitsisi turvautua saksalaisiin.

      Lind oli kaivanut tietoja ruotsalaisten osuudesta sotatoimiin ja isoisänsä salatusta menneisyydestä parinkymmenen vuoden ajan, tutkinut sotilaiden kirjeitä ja päiväkirjoja sekä Sotamuseoon jätettyjä kertomuksia. Kapteeni Frisell oli ikuinen epäonnistuja, joka kuitenkin uskoi aina projekteihinsa ja keksintöihinsä. Lapsuus oli ollut kullanhohtoinen ruukinkartanossa, mutta äiti taisi olla liian lempeä ja hyväksyvä - äitejähän aina syytetään. Lopulta suku keräsi rahaa matkalippuun ja lähetti miehen Keniaan, pois silmistä.

      Oli siellä rakkauskertomuskin, ihastuminen varakkaaseen helsinkiläisneitoon, jonka holhooja teki lopun suhteesta sulhasmiehen taustaan tutustuttuaan ja hankki nopeasti uuden kosijan. Monenlaista jännitettä oli läpi kirjan, loppuun asti.

      Poista
    5. "Kannattaako se lukea?"

      Eihän kukaan voi toiselle sanoa (paitsi Donner eläessään maksettuna mainoksessa) kannattaako lukeminen.

      Minulle ainakaan lukeminen ei varallisuuteen ole plusmerkintää tuottanut, päin vastoin. Enkä lukemisen sivistävästä vaikutuksestakaan ole enää kovin varma.

      Tai ehkä olen lukenut koko elämäni ajan vääriä kirjoja ja siksi kaikki niin turhaa ollut on.

      Mitäpä minä niilläkään tiedoilla tehnen, joita ehkä ruotsalaisprikaatin murhaavasta reissusta vuoden 1918 Hämeen hangille ja kevään raparoiskeisiin mainitusta kirjasta löysin. Oksettavat jo entisetkin kertomukset joita elämänmittaan on tullut luettua.

      Poista
    6. Miksiköhän niitä vitosia vielä vanhoina äijinäkin puolustellaan sillä, ettei muka luettu läksyjä? Miksei sanota suoraan, että oli vähän tyhmänsorttinen ja kyvyt viittasi enemmän pöllimetsän suuntaan?

      Tällä en tietenkään tarkoita Mikistä, vaan niitä toisia torveloita!

      Poista
    7. Nemonko? Neminis latinaksi. Ei siis kenenkään.

      Poista
    8. Kysyin lukemisen kannattavuudesta tietysti siksi, että antaako se jotain merkittävää uutta tietoa tai näkökulmaa kapinaan. Tiesin kyllä ruotsalaisten osuudesta Tampereen valtaukseen, eikä päähenkilön elämäntarina minua juuri nyt isommin kiinnosta.

      Näin se on Valto, tieto lisää tuskaa.



      Poista
    9. Joiltakuilta näkyy kokonaan jääneen huomaamatta Jakob Lindin erittäin kriittinen ja ironinen suhde näihin ruotsinmaalaisiin pääasiassa yläluokkaisiin urhoihin, joiden sankarillinen Suomen-retki oli kokonaan ruotsalaisen elinkeinoelämän ja rahalaitosten rahoittama ja organisoima. Vammistovihan siivittämä tappamisen halu oli Suomeen-lähtemisen motiivina ehkä tärkein. Kuvaavaa on, että päähenkilö, leppoisa mutta toimissaan pahaksi onneksi akuankkamainen mammanpoika Frisell, esimerkiksi päätti taistelujen jo ratkettua muina miehinä ampua metsässä pistoolillaan "pari nokkavaa punikkia".

      Eikä Svenska brigadenia ja saksalaisia suomen valkoisten "auttajina" nyt olleenkaan kannata toisiinsa rinnastaa. Mannerheim otti prikaatin kyllä mieluusti vastaan, olihan hänen nuorempi veljensä Ruotsissa häärimässä joukkiota kokoon. Mutta joukon yhtäaikainen taisteluvahvuus oli joitakin satoja miehiä, kun taas von der Goltzin Itämeren-divisioonaan kuului noita Wilhelmin poikia armaita yli 12 000 - ja olisiko lukumäärään laskettava tykö vielä v. Brandensteinin Loviisassa maihinnousseen prikaatin miehet.

      Kaikkiaan Jakob Lind on tehnyt työtään äärimmäisen rehellisesti ja kaunistelematta, ja lisäksi hän on aivan loistavatyylinen kirjoittajana. Näissä molemmissa suhteissa monilla ammattihistorioitsijoilla olisi Lindiltä paljon opiksi opettavaa. Edellinen Suomessa julkaistu teos Svenska brigadenista, Jan Olov Näsmanin Till Finlands räddning och Sveriges heder (Schildts & Söderstöms 2012) oli eräänlainen kumartava "kunnianteko", josta ei voi puhua samana päivänäkään Jakob Lindin hienon kirjan kanssa.

      Poista
    10. Se kirja kannattaa lukea siksi, että se on erinomainen romaani, biofiktiota ja faktaa yhdistettynä. Se alkaa mysteerillä, pistoolilla kuin Tshehovilla ikään, ja suuri osa romaanin mielenkiinnosta liittyy siihen, miten kirjailija kaivaa esiin ne faktat, sekä isoisäänsä että epävirallista idän retkeä koskevat.

      Ruotsin valtiohan ei sotaretkeen osallistunut, vaan lähinnä talouselämä maksoi prikaatista koituneet kulut. Monet työttömät lähtivät mukaan palkan toivossa, -
      päähenkilö saadakseen uuden mahdollisuuden, kun hänet oli potkittu pois armeijasta - ja mukana oli myös pikkurikollisia, mutta osa osallistui varmasti ideologisista syistä, esimerkiksi Palme. Prikaatissa oli liikaa upseereita ja vähäisellä miehistöllä ei taas ollut lainkaan sotilaskoulutusta. Lopputuloksena ei ollut kunniaa vaan häpeää, kun oli jouduttu teloittamaan ihmisiä ja ajamaan takaa pakenevia punaisia kuin villieläimiä viidakossa.

      Poista
    11. Och lite till sanoi anoppi kun vävy keittokulhoon oksensi, kummaa näpertelyä kustantamon nimellä?

      Minulle riitti aivan täydelleen Heikki Ylikankaan Tie Tampereelle. Sisällis- vai vapaussota, väittäisin veljessodaksi mutta en nyt menisi sanomaan että se puolittaa tuon nimitysriidan. Koko hoito - sodat kertakaikkiaan - tulisi järjestelmällisesti vaieta kuoliaaksi, julistaa tabuksi ja ottaa esiin vain kansallisina suru- ja itseruoskintapäivinä ja sittenkin näytelmätaiteen keinoin toteutettuna kuten Japanissa on tapana.

      Poista
    12. "Sisällis- vai vapaussota, väittäisin veljessodaksi"

      Torpparilaitoksen tutkija Viljo Rasila, sittemmin Tampereen yliopiston Suomen historian professori, osoitti jo 1968 tilastollisessa tutkimuksessaan, että vuoden 1918 sota Suomessa oli omistavan ja omistamattoman luokan välinen sota.

      Siksi tuo nimitys "veljessota" ei konkreettisesti otettuna vähimmässään määrin vastaa mennenn todellisuutta. Nuo kaksi luokkaa, omistava ja omistamaton, eivät vähimmässäkään määrin missään suhteessa olleet "veljiä keskenään".

      Historiantutkija Seppo Aalto sanoikin asian suoraan vuonna 2018 Tieto-Finlandialla palkitussa teoksessaan Kapina tehtailla: "Suomen vallankumous 1918 oli Euroopan selkein luokkasota 1900-luvulla."

      Luokkasota-nimitys on kuitenkin alusta lähtien leimattu Suomessa "kommunistiseksi". 1900-luvun alun syvä luokkaristiriita Suomessa on haluttu häivyttää näkyvistä. Lisäksi kommunistit 1920-luvulla ja myöhemmin julkaisivat kaikenlaisia "luokkasodan muisto" -tyyppisiä teoksia, mikä entisestään "kontaminoi" nimitystä.

      Poista
    13. Vallankaappauksena se alkoi, kapinana jatkui, sisällissodaksi kehittyi, veljessodaksi pyhitettiin vaikka teurastukseen loppui ja muistetaan vankileireistä.

      Poista
    14. "Se kirja kannattaa lukea siksi, että se on erinomainen romaani, biofiktiota ja faktaa yhdistettynä."

      Romaani? En huomannut, että Lindin kirjassa olisi ainuttakaan kirjoittajan itsensä päähenkilölle tai muille kirjassa esiintyville fabuloimaa repliikkiä, ajatusta, tapahtumaa tai muuta "biofiktiota". Mielestäni kyse siis on "aidosta" historiankirjoituksesta, tosin tavanomaista paljon laadukkaammasta, vaikka kirjoittaja on "maallikko", tukholmalaisen mainostoimiston johtaja. Ehkäpä juuri tuossa "maallikkoudessa" selitys piileekin. Aivan eri asia on, että Lind kirjassaan esittää paikoin arveluja siitä, miten asiat ovat VOINEET olla. Sehähän juuri on sitä "tieteellistä mielikuvitusta", jota hyvän historioitsijan on sanottu tarvitsevankin.

      Ja vielä tämäkin: Lindin kirjalla on kirjastoissa 9-pääluokkainen tietokirjaluokitus.

      Poista
    15. "Romaani" oli huono sana, kertomus olisi ollut neutraali, mutta kirja on minusta vaikeasti määriteltävä. Siinä on vähän sukusaagaa, henkilöhistoriaa mutta se ei ole elämäkerta, sotahistoriaa määrätystä kulmasta, rakkauskertomusta, varmasti sepitettäkin. Kirjan alkukielinen nimi on "Morfars pistol. Ett familjedrama."

      Siinä on hyvän lukuromaanin tekniikkaa, alussa mysteeri, johon etsitään selitys, on juonenkäänteitä, jännitystä, yllätyksiä, onnistumisia ja katastrofeja, monenlaisia tunteita. Tämän seudun kirjastoissa se on sijoitettu kohtaan: Yhteiskuntaelämän, kasvatuksen ja maanpuolustuksen edustajat.

      Vastauksena kysymykseen: kannattaa lukea, jos pitää "kirjallisuudesta", ei ehkä, jos etsii pelkkää "näkökulmaa".

      Poista
    16. "..., tieto lisää tuskaa."

      Vähät yksilön tuskasta, pahinta on turtuminen joka käsittää koko nykyistä homosapiens-lajiamme, ja myös ymmärrys siitä, ettei edes tieto tee meistä toimijoita sellaisten asioiden parissa, joista apua maapallon tilan kohentamiseen olisi.

      Varhaiskypsä Greta Thunberg tunsi aitoa tuskaa havahtuessaan tietoon ilmaston tilasta ja alkoi toimia niillä keinoin, mitä saatavissaan oli. Hänen pienestä kyltti-protestista koulunsa kampuksella syntyi maailmanlaajuinen liike, mutta näyttääkö siltä, että jotain käänteentekevää olisi tapahtumassa vaikka jumalaton kiire olisikin?

      Eivät siis luonnon katastrofaalisesta tilasta kertova kirjallisuus, elokuvat ja tiedemiesten hälyttävät tilastot tai holokaustista ja muista lajimme toisilleen ja ympäristölle aiheuttamista tuskista luotu tieto- ja tilastokanta auta mitään kuten näemme kun tarkastelemme niin omia tekemisiämme kuin eritoten niiden, joilla valta vaikuttaa olisi.

      Jaarittelemme kyllä vaikka ”hyvistä kirjoista” ja päivittäisistä esseistä täälläkin ja niitä toisillemme kehumme, mutta mitä helevettiä se auttaa?

      Sotaan valmis kalusto ydinkärkineen on jo napin painallusta vaille valmis. Vain siihen on kapasiteettia niin tiedon, osaamisen ja luonnonvarojen suhteen rajoittamattomasti uhrattu.

      Pekurisia ei näy mailla halmeilla vaikka kaiken sotaisalla historialla ravitun järjen mukaan niitä pitäisi olla Suomessakin 5,5 miljoonaa pipoa ja Venäjällä 150 miljoonaa.

      Kemppistä opetuslapsineen ei koskaan tulla näkemään eduskuntatalon portailla kyltit kourassa vaatimassa maailman pysähtymistä vaikka luulisi tällaisella älykkäiden päiden määrällä ja massaesiintymisellä jotain saatavan aikaan yhden hentoisen Greta Thunbergin lisäksi.

      Tiedän kyllä syyn: Viisaus, jota täältä löytyy, sanoo, että mitä turhaa, ei historiaan voi vaikuttaa. Jaaritellaan vain kuten tähänkin saakka ja tehdään elokuvia ja kirjoa siitä edellisestä Anne Frankista niin kauan kunnes katasrofaaliset ajat tuovat uusia uhreja kustantamojen rikastukseksi.

      Poista
    17. Toinen ja oikeampi syy on se, ettei maailman pysäyttämisessä ole mitään mieltä. Ja niin kauan kuin näemme Ukrainan kriisin kaltaisia älyttömyyksiä, seisoskelu kylttien kanssa Suomessa on plus miinus nolla.

      Ydinvoimalla saisi muutaman tuhat vuotta lisäaikaa, mutta se ei kelpaa ideologisista syistä. Mieluummin valehdellaan maakaasu puhtaaksi.

      Poista
    18. G. Thunberg, maailman ilmastokomentaja. Puollan aatetta joten olen pakotettu teoin ja toimin edistämään aatteen etenemistä, enenemistä ja levenemistä.

      Väitetään että olen erään pienen paikkakunnan ilmastokomendantti. Tiedä sitten, saatta olla että olen, se ei ole tavoitteeni vaan sivuseuraus, en saa siitä muuta etua kuin hiukan paremman omantunnon.

      Poista
    19. Kun nyt Valto Ensio ansiokkaasti alusti 'ma kirjan luin' niin ottaa lukaisin puoliksi vahingossa viihteellisen kirjan minäkin, Keskisarjan kirvesmurhatyötekijän taustaa kartoittamaan pyrkivän Kirves, Toivo Harald Koljosen rikos ja rangaistus. Turhaan luin. Mene tekel etc. Kirveet luvanvaraisiksi, luvat lääkärintodistuksella? Väkivalta on tuossa kirjailijan ymppäämässä sanassa, ja aika moteva se onkin. Saa tuumiskelemaan olisiko mokomille ammattiliiton puitteissa oltava oma osasto.

      Poista
  10. Luin taas tervehtyäkseni psykolookillisesti maakillisen hyvän Kunnian miehiä, kunnian. Erräänkin kerran lukenu sen.

    Se on tään blogin paree olla hyvä.

    VastaaPoista
  11. väliotsikolla “maanpetos”. Vuonna 1990 Suomeen toimitetulla Stasi-agenttien listalla olis pääotsikolla “maanpetos”, yhteistoiminnassa suoritettu.
    Syytä todella pitää jemmassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiitisen listan huvittava sivuvaikutus on että Suomessa kohistaan paljon enemmän Stasi- kuin KGB-kontakteista.

      Poista
    2. Joo, ja vauhdikkaan keskustelun perusoletus on ollut jo pitkään, että kaikki Tiitisen listan nimen saaneessa paperissa mainitut ovat syyllistyneet johonkin vakoiluntapaiseen ja itse tietävät olevansa listalla, jos elossa ovat. Tai että lista olisi toisaalta tyhjentävä luettelo oikeista DDR:n salakumppaneista Suomessa. Mutta se mitä tuosta listasta objektiivisemmin tiedetään, ei tuollaisiin oletuksiin oikeuta. Mitään syytteitä ei sen nojalla ole nostettu. Ja vielä yksi väärä perusluulo on, että listan julkisuus olisi maan poliittisen johdon käsissä, mutta eihän se ole.

      Netistä löytyvä KHO:n ennakkopäätös vuodelta 2010 kuvaa listaa näin: "Asiakirja sisältää lähinnä nimiluettelon ja osin muitakin yksilöintitietoja henkilöistä, joiden asiakirjan luovuttajataho on arvioinut olleen yhteydessä samana vuonna lakanneen Saksan demokraattisen tasavallan tiedustelupalvelun (Stasi) edustajiin tai jotka ovat muuten olleet Stasin mielenkiinnon kohteena." Tuo arviosta vastaava luovuttajataho ei ollut DDR.

      Poista
    3. Varmasti siellä on esim. SuPon pomot, koska heidän velvollisuutensakin oli juoda kahvia Stasin miesten kanssa.

      Poista
    4. On myös aivan toinen DDR:ää koskeva aineisto, josta samoin netistä löytyvässä KHO:n päätöksessä (2012) sanotaan näin:
      "Rosenholz-aineistolla tarkoitetaan Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) turvallisuusministeriön (Stasi) tiedottaja- ja yhteyshenkilökortiston sitä osaa, jonka Yhdysvaltain tiedustelupalvelu oli saanut Rosenholz-nimisellä operaatiolla haltuunsa hieman ennen DDR:n romahtamista. Suojelupoliisi on sittemmin saanut tätä aineistoa ja sen sisältämiä tietoja haltuunsa kansainvälisen tiedusteluyhteistyön yhteydessä. Boxbergin ja Heikan asiakirja- ja tietopyynnön on katsottava kohdistuvan tähän suojelupoliisin hallussa olevaan tietoaineistoon."

      Poista

  12. Eilen illalla näin Mika Niikon. Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtajan. Diplomaattikutsuja on jokaillalle ja jokaiseen kutsutaan Mika Niikko. Näin menee se protokolla.

    Eva-Christina Mäkeläinen oli protokollapäällikkö ja Kekkosen nimittämiä ensimmäisiä naispuolisia suurlähettiläitämme. Ja jumalattoman kaunis nainen olikin. Näin joskus kadulla ja joskus Savonlinnassa Arno Cronwallin "parasta (=henkevintä) oopperajuhlilla" eli terassi aamukahveilla.

    Mika Niikko on Jytkyn kansanedustajia malli 2011. Helluntailainen Korsosta. Kärsivän suomalaisen vastuunottajamiehen näköinen. Niin Päätalonen että takuulla niitä joita vastaan Anni Sinnemäki hävisi vaalit ja paheksui näiden soinilaisten ilmaantumista Eduskuntaan.

    Lokakuussa 2021 Sauli Niinistö poltti päreensä Niikkoon. Minä ihastuin telkkarissa JE Penttilän juttukaveriin. Etenkin "epäedullisen" kuvakulman näyttämät nilkat, pitkien kalsarien päälle vedettyine ruttusukkineen.

    Ja mitä mies sanoi. Ei juuri mitään kun Penttilällä oli niin paljon tiedotettavaa. Mutta sanoipa ytimen. Blogeissahan luonteista tiedetään että Stalin sitä ja Hitler tota. Ja vastaavaa lörppää.

    Mitä sanoi Niikko halki ja profeetallisesti? "No nyt on menossa sellainen peli jossa perääntymistietä haetaan. Auttoi silloin Rajajoosepissakin. Niinistön puhelut ja muuta että kenelle jää mustapekka." Ja "että ainakaan Putinin kouraan se ei mahdu".

    Pienissä piirissä diplomaatit keskustelevat yhä koronaHelsingissäkin. Jos Niikko olisi mukana, ihmisillä olisi toivoa. Ja kuinkako toissapäivänä virtuaaliDavosissa Xi lausui maailmalle “The right way forward for humanity is peaceful development and win-win cooperation.”JS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, makunsa kullakin.

      Poista
    2. Onkohan Jukalla ollut kiire, kun syntyi näin selkeä ja jätkäpojallekin ymmärrettävä kirjoitus, eikä rahasta ja pankeista puhuttu mitään!

      Poista
    3. Ettei vaan olis piiputteleen ruvennu?

      Poista
    4. Jaa sää meinaat että se olis näitä irtopersuja? Vai siis sinisiä? En oo enää kartalla kun on tämä sinimusta liittokin lykkäämässä itteensä framille. Ne on kyä kans yksiä oikeen kummallisia. Osaako niistä nuukaste kukaan valtiosääntöä, eres vähä?

      Poista