Sivun näyttöjä yhteensä

21. tammikuuta 2022

Jyväskylän lääni


 

 

Toinen vaihtoehto: jospa nämä vaalit eivät olisikaan loppua, vaan alkua.

 

Se ei ole edes salaisuus, että pääkaupunkiseudulta katsoen muu Suomi on turha taakka. Oma vikansa, että kuolevat nälkään ja vanhuuteen. Ihme että heillä on äänioikeuskin – tai ehkä se on todiste siitä, ettei äänioikeudella ole merkitystä. Se on raha, joka puhuu.

 

Tuo oli niin sanottu sarkasmi eli keino osoittaa olevansa eri mieltä ja samalla tehdä esitetty ja siteerattu mielipide naurunalaiseksi.

 

Eilen suuressa vaalikeskustelussa televisioni oli täynnä tamperelaisia ja turkulaisia. Kun päässäni laskin, Suomessa on ollut vain yksi helsinkiläinen presidentti, jos kalliolaisetkin siis lasketaan. Viime vuosikymmenien pääministereissä vilisee oululaisia, kuopiolaisia ja muita maalaisia.

 

Suomi onkin siitä erikoinen valtakunta, ettei maassa oikeastaan ole pääkaupunkia. Tuo Helsinki, jonka asukkaat yrittävät välillä tehdä itsestään numeroa, tiedetään kulissiksi. Kaupunki syntyi todellisuudessa 1800-luvun alussa Suomenlinnan taka-alueeksi. Viapori oli ajan oloissa hyvin tärkeä sotilastukikohta. Keskusta mukailtiin Pietarin kaupungista, ja tulos oli kieltämättä komea.

 

Sijainti vain on onneton, kapea ja kivinen meren niemi. ”Pääkaupunkiseutu” sisältää Espoon, joka ei millään keksinyt itselleen edes keskustaa riidellessään, kirkon seutu vai Tapiola, ja Vantaa, joka joutui keksimään tuon nimenkin. Vielä kun itse karkasin maalta, jotkut onnettomat asuivat ”liitosalueilla” eli kaukana korvessa, esimerkiksi Herttoniemessä. Haagan kauppala lakkautettiin 1945 ja samoihin aikoihin Munkkiniemen taajaväkinen yhdyskunta ja Oulunkylän kunta. Brändön huvilakaupunki oli todellisuudessa Kulosaaren maalaiskunta vielä sotien päätyttyä. Ja tämä oma asuinpaikkani oli Neuvostoliittoa eli Porkkalan vuokra-aluetta. Rautaesirippu oli Espoonlahden sillalla.

 

Niinpä kuvittelen Suomeen kantoneja muistuttavaa järjestelmää, jossa ”läänit” kilpailisivat investoinneista ja palveluista.

 

Jyväskylässäkin olisi yliopisto, hyviä kouluja, suklaatehdas ja mylly, pesäpalloa, lentokenttä ja tykki- ja ruutitehtaat. Aivan oivallinen paikka on myös Hämeenlinna, vaikka juna ei siellä (juuri) pysähdykään.

 

Kerran tuotanto oli maalla ja palvelut kaupungeissa. Poliittinen ja hallinnollinen ajattelu on sadan vuoden takaisella tasolla. Olkoon Jyväskylä tässä esimerkki kentästä. En viittaa Harjun kenttään, vaan esimerkiksi sähkömagneettiseen kenttään.

 

Ajatus on muunnelma autotehtaista. Amerikkalaiset meinasivat, että tehtaan täytyy olla Detroitissa. Japanilaiset autotehtaat lopettivat varaston pitämisen tietäen, että riittää, kun raaka-aine on juuri ajoissa paikalla. Tiedän erään puukkotehtaan, jonka teräsvarasto oli hankittu vuonna 1938, ja konkurssiin se meni vasta 1970-luvulla, jolloin jäljellä oleva varasto osoittautui lähes arvokkaaksi.

 

Liiketoiminta on liikettä. Pienen maan ei auta muu kuin kasvaa sisäisesti suureksi.

20 kommenttia:

  1. Sarkasmi ei ole asiallisten ihmisten viestintää. Se on tapa viestiä niin, että vastaanottajista erottuvat samanmieliset ja ne muut. Yleisesti se lisää yhteiskunnan lokeroitumista ihmisjoukkoihin jotka eivät pysty edes keskustelemaan keskenään, kun heille sanoillakaan ei ole samaa merkitystä.

    Kemppinen, olet pitkän linjan viestijä ja sinun pitäisi tajuta. Alat olla instituutioon verrattavissa oleva sosiaalisen median toimija ja sinun tulee tiedostaa vastuusi.

    Anna olla viimeinen kerta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä sarkasmia?

      Poista
    2. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Eiliseen ja Wiion 2. lakiin viitaten muistin, kun hain kirjastosta Ahmavaaran Kyberneettistä metodologiaa ja kun en löytänyt, otin Informaation. Siitä jäi mieleen ajatus, että viestin informaatiosisältö on sitä suurempi, mitä enemmän se sulkee pois mahdollisia vaihtoehtoja.

      Sarkasmi on todellakin netissä kielletty tyylilaji, jätän sanomatta mitä epäilen syyksi. Mutta siitä pahoitin mieleni jo minäkin, kun ylen 20:30 uutisten lukija Joulun alla pysyi niin tiukasti käsiksessä, että “olla huolissaan” ja “pitää huolta” menivät sekaisin ja informaatiosisältö meni falsen puolelle.

      Poista
  2. Oho, aika ponteva tänään!

    VastaaPoista
  3. Helsinkiläispresidenttimme on yhä helsinkiläinen ja yhä presidentti.

    VastaaPoista
  4. Ja minä kun luulin tätä Ninistöä Salon pojaksi, Halikon kihlakuntaa. Tätä ne väittävät hakuteoksetkin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anonyymi vain hieman saivartelee. Entiset pressamme kun ovat edelleen presidenttejä. Virassa oleva on Tasavallan presidentti.

      Poista
    2. Helsinkiläispresidenttimme on Halonen ja yhä presidentti. Se Salon poika on Tasavallan presidentti. Kun nyt saivarrellaan.

      Poista
    3. Poliitikoista tuppaa tulemaan hesalaisia yhden eduskuntakauden jälkeen...

      Poista
    4. Helsingin Tasavallan poliitikkoja.

      Poista
  5. Muistini mukaan Vantaa muodostui vasta 1966. Sitä ennen se oli lentokenttineen Helsingin maalaiskunta. Vieläkään se ei ole oikea kaupunki, eräänlainen hajasijoitettu joukko etäpesäkkeitä vailla palveluita. Palvelut on pääasiassa keskitetty Tikkurilaan ja Myyrmäkeen. Siellä asuttuani joitakin vuosia pakenin. Hirveä paikka.

    VastaaPoista
  6. Jyväskylän läänin maaherraksi sopisi Ukko Metsola kun kuvakin on vaakunassa yllä. Hänellä kuuluu olevan edustava rouva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukon vanhemmilla on huumori- ja tyylitajua. Lienee varmaankin ihan asiallista kutsua EUn parlamentin puhemiestä (!?) Roberta Koppelo Metsolaksi.

      Poista
  7. Valitettavasti niillä "lääneillä" on aika vähän keinoja kilpailla yrityksistä ja sitä kautta uusista tuottavista asukkaista. Poliittinen hajasijoitushan on onneksi jäähyllä. Yksi keino on lappaa niille veronmaksajien rahoja (sikäli kuin ikävän holhoava EU eli unionin valtiontukisääntely ei aseta sille rajoja). Toinen on tehdä samoilla rahoilla firman tarpeisiin täsmäkoulutusta (joka yrityksen jossain vaiheessa ajaessa alas jää turhaksi). Ja kolmas on junailla pois kaikenlaisia paikallista(kin) ympäristöä suojaavia rajoituksia. Seuraava maakuntamallin laajennushan keskustan vision mukaan siirtäisi ympäristövalvonnankin valtiolta epämääräisen itsehallinnon omaaville maakunnille, eli kauemmas kiusallisen lainsäädännön otteesta. Kittilän tie on ... ei kai sentään meidän.

    Kilpailutekijöistä tärkeimmälle eli sijainnille ne eivät mitään voi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. EUssa onkin menossa kiinaistaminen.

      Ennen keksittiin ja patentoitiin jokin ja kiireettä rakennettiin tehtaita niitä valmistamaan, sen jälkeen keskityttiin kehittämään ja valmistamaan teollisesti ja kaupitsemaan tehtaita ja tätä seurasi uusi pelkän tehtaan idean kaupitsemisen ja pelien, kasinoiden aika. Kiinassa tehtaat ovat nyrkkipajoista suvun kasvun myötä kasvaneet tehdasyhtymiksi.

      Kiinan 'keskiluokka' on merkillepantavan vaurasta. Maailmalla ollaan huuli pyöreänä muistakin syistä, ehkäpä Kiina investoi johonkin sellaiseen jolle meillä ei vielä ole nimeä? Dynastiaan?

      Poista
    2. Kiinan malli kyllä skaalautuisi alaspäin, kuntien kilpailuun asiakkaista mutta pelkän hyvinvoinnin idean myymisellä se ei voi onnistua, on oltava tuotteita, erikseen työvoimavaroille ja perusturvavaroille luotuja artikkeleita joita ostaja voi vertailla.

      Kysyn kuka se valtion alihankkija on?

      Poista

  8. "Liiketoiminta on liikettä. Pienen maan ei auta muu kuin kasvaa sisäisesti suureksi." Edes korkeaksi. Pekka Niskan mittaiseksi, siis tuplat siihen Puolimatkaan, Armakseen. Tai jos Forssan tienvarteen patsastettu torninosturinsa olisi mittatikku, niin olisiko jo 5-kertainen tuo Kalasatama Redi. Ja miksiköhän venyy ?

    Riippuu kirjanpitäjistä. Nämä hyvinvointienkelit, hunajakennostojen rakentajat heräävät horroksestaan jahka huomiset vaalit on käyty. Kun Pajunen-Vapaavuori alkoivat metropoliittaa, niin en arvannut viitata Doing capitalim tai Coding capital opaskirjoihinsa. Nyt sanoisin teknisemmin että olisivat säätiöineet kaupungin vuokrakämpät ja sitten antaneet ulos Säätiöstä bondeja, velkakirjoja obligaatioita eli depentuureja. Eli ei-lainanneet vaan panneet sekaan globaaliin (Roope Ankan Sammioon) lirauksensa, niin Kaupunki olisi voinut omalla rahalla Säätiö vakuutena ja kassavirtana, rakentaa ja kaunistaa ja hengellä täyttää taidetalot ja asuintalot perheille. Mutta ei.

    Zeitgeist puhalsi toisin -nurin. Älä hullu äänestä, Diakonissalaitos äänesti jo ennakkoon Terveystaloa. Ja Mehiläisen kiinteistö&lasten lääkäri Matti Bergendahl on jo valittu HUSin johtoon keväästä 2022.

    Ei lukutoukka meikän, Pakuvaarallisen ratissa torkkujan, tarvihe kuin ohitettavan kaistalta nähdä/kuulla valtuutettuja kun jo arvaa kauko-ohjaajiensa mielet, "Kaupungin vanhimmat". Pistor sanoo että "the 100 top global law firms" -plus neljä kirjaamoa ja neuvolaprässääjää -ja olihan viideskin mutta vastoin logiikkaa se kompastui nurin Enron jupakkaan.

    Nämä taikajimit lahjovat wanhat eliitit hiljaisiksi juottamalla heille ihan katu uskottavaa simaa. Ja noukkivat rusinat itselleen. Tilaapa rusinasoppaa Woltilta. Noilta ahkerilta ja talvitaitureiksikin osoittautuneilta tivolifillaristeilta. Totuttele heihin, kohtaat Hoivassa viimeistään.

    He rakentavat ja varustavat, terveystalousMBA pirteät, doing capitalism. Bergendahlkin lähetysteltan heränneitä, loitsukieli siunattuja. Kuuklaa ite W.Juneway alkajaiseksi. Se on Ponzi. Mutta Valtio-opin ja Sotaväen takaama. Sofistikoituneesti Greenspan put.

    Jospa Suomen Akatemiassa tiedotusoppi ja rahaoppi tekisivät yhteistyötä, niin voisin lukea heitä ja keskittyä rattiin. Sinunkin olisi kivempi kuulla syvistä kurkuista tosiasioista eikä meikän tuskaista kurlausta. Ja sekin katkeaa hetkeksi, hyppään suksille.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  9. Tapiolasta oli 6.9.1953 Helsingin Sanomissa seuraava uutinen:

    6.9.
    Suurisuuntainen ja rohkea asuntosuunnitelma toteutuu
    Maan ensimmäisen 12.000 asukkaan puutarhakaupungin rakennustyöt käynnissä
    Helsingin liepeille, toistaiseksi vielä Espoon kuntaan kuuluvalle Hagalundin puistoalueelle on alkanut kohota Suomen oloissa ainutlaatuinen puutarhakaupunki. Alue liitetään v. 1955 Helsingin kaupunkiin. Jo perustamisvaiheessa kaupunki rakentaa mm. vesi-, viemäri-, sähkö- ja puhelinverkoston.

    VastaaPoista

  10. Teijon tehtaiden ja kartanon vaiheilla tapahtui. Outoja ihmisiä mutta rauta taipui. Divarikirjani ex libris 6 x 8 cm kuvassa ovat kirves ja pokasaha asetetut nojalle ikihonkaa vasten. Kirjani on vuodelta 1936. Kirjoittaja on fil. toht. Karl Ekman ja valokuvia etsi tuonaikaisen toimitusjohtajan rva Mary Wrede. Sivulla 265 viitataan kirjoitukseeni kaikuja soten rahoitusseminaarista ma 22.1.-22. Yllä. Siinä Teijossa siis sanotaan, tämä Ekman sanoo, että…"ja Suomen Hypoteekkiyhdistys, joka järjesti liikkeeseen suunnattomia, tähän asti maanviljelykseen, sidottuja pääomia."

    "Suunnattomia" suurensuuria snellmanneja. Kyllä, häneltä rahtilaivan kajuutassa syntyneeltä ja kukaties kauppamerillä siitetyn ja isonakin maailmaa kiertäneen suurmiehemme toimesta. Hänen kavereitaan Helsingissä oli Borgströmit ja Saksanmatkalla rahamies ja sahuri Längsman.

    Patsaansa jalusta kesti sotapommien räjähdelohkareet mutta ei euroa. Pommeja oltiin valettu Teijossa kiireen vilkkaan Krimin sodan aikana. Häh, eikö lainopillista tiedekuntaa ollut lainkaan Yliopistossa? Valitusoikeusportaita. Sittemmin näivetystauti on tältäkin osin parannettu. Kuten idolini Tiina Jylhä ja Onni Sarmaste tietävät.

    Huono ajoitus Snellmanilta, mutta ainut kun sopi. Credit Mobilier (pankkitoiminta ilman rahaa) oli juuri kaatunut (paitsi Bismarckin ja Oscar Wallenbergin false uutispäistä). Tämä rahalama selvitettiin Bank of Englandin toimesta Kuninkaan piikkiin, vääräoppisesti jos loordeilta kysyttiin. Asian kuulutti maailmalle Economistin toimittaja Bagehot. Nimikkokolumni yhä viikkolehdessä.

    Väärä rahaoppi Smithin liberalismissa voitti ja keskuspankit tulivat tukipisteiksi joiden siipien suojassa parani keinotella maailmaa paremmaksi, viimeksi 2008 -eikä ketään edes vankilaan vaihtoehtoissyyteharkinta arpajaisissa! Hyvä mäihä vai tutut tuomarit ? Hyvä suoja Too big to fail. Nälkävuosien perästä Teijon ahjo viritettiin hehkuun, puhaltamassa myös Ensilda, Örebrosta. Ruotsi meni sitten menojaan.

    Osasi monitase peliä, pelasti Investorin hyrräksi. Suomessa oli tase per pankki ja selvä kuukausiraportti sanomalehdissä. Kuin varoituksena. En kummastelisi jos Wahlroosin superosingoista, Nordean simppelöintistratategiasta herneen nenäänsä vetänyt Caspar von Koskull nousi SOTEN ykköspomoksi. Hän osaa GS UBS ja Citibank Arkhimedestä. Välillä noilta vipu lipsahti. Kuului pelin metahenkeen. Otettiin uudella otteella, superbonustaa taas vaikka Korona. Se on irti ruumiista, tuo magic money.

    Holmström oli oikeasti työssään matemaatikko kuten toinenkin tämmösten maanmittauspulmien viettävä rinne / rantatörmä, mestari elokuvassa Puhdas mieli. Useassa mielessä mieltä kiinnittävä -tai hajottava taideteos. H. oli ihan ytimissä ainakin juttuseuroissaan kun Gary Gorton (MIT ja AIG) on tuttujaan. AIG vakuutusjätti kesti viikon yli Lehmanin. Ja kaatui US-Fed pehmosyliin kun rikkaitten korkoraharahastot rupesivat vaihtamaan kiinteistöpapereitaan dollaripaperiin. Tässäkin oli stimulanttinsa. Goldman Sachs pelimiehet (toisten ihmisten rahoilla kuten meidän eläkeyhtiöttemme). Se Paul Johnsonin potti oli tästä. Se Abacus, helmitaulu. Jo nimestä korskea, väärinpeluustaan ilkkuva. Olisi kveekkari aikana pyöritetty tervassa ja höyhenisssä. Valistuneena aikakautenamme terva on jo ympäristömyrkky eikä lakitiedevalikossa.

    Olin kuulolla yleisötilaisuudessa kun Kauppiksen koivupanelisalissa hurrattiin Nobelistille. Hihkunta hiipui ja näkyi kuinka eturivin ekonomistit vääntelehtivät ymmällänsä kun H. selvitti että kun niiden velkasaamisten päälle asetetiin tikku kerraan uusia velkasaamisia alakerrasta, niin homma pelitti. Sitten joku tosikko rupesi penkomaan pohjia että maksaako tuokaaan tumpelo toismanterelainen velkaansa. Se oli vikatikki. Hommahan pohjasi tilastomatematiikkaan eikä yksi mätämuna haisisi läpi kerrosten. Oli vielä paljonkin aksioomaa ratiota ja muuta, että kyllä tasopinnalla oltiin eikä pallon-. Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista