Miksi en osaa

Eräskin soitti ja kiitteli vastauksesta, varsinkin kun se oli ilmainen. Yleensä en vastaa etenkään oikeudellisen avun kysyjille.

Nyt kerron syyn. En osaa. En viitsi edes olla osaavinani.

Näin komiteoissa ja ministeriöissä, millaista jälkeä vanhentuneiden tietojen käyttäminen aiheuttaa. Tietoja näet voi aina verestää, mutta kun maailma muuttuu. Shakissa alkupelin ja loppupelin ero on muun muassa käytettävissä olevien nappuloiden lukumäärä. Todellisuudessa eli muualla kuin shakissa myös nappulat ja säännöt muuttuvat. Saatat yrittää mattia huomaamatta, ett peli onkin go, ei shakki.

Tekijänoikeudessa tietokannoista ja niiden oikeudellisesta suojasta puhuttiin ja kirjoitettiin monta vuotta. Kysymykset olivat vaikeita. Tietokannan – yksinkertaisimmillaan varastoluettelo tai puhelinluettelo – todettiin edustavan huomattavia, oikeussuoja ansaitsevia varallisuusarvoja. 

Nyt etenkin henkilötietoja sisältävät luettelot ovat kiellettyjä tai niiden ylläpitäminen edellyttää sangen laajan sääntökokonaisuuden noudattamista.

Olin siirtämässä hartiavoimin tutkijoiden mielenkiintoa klassisesta kysymyksestä ”mikä on teos” (esimerkiksi tyyppitalo) kysymykseen oikeuksien siirtämisestä ja luovuttamisesta (technology transfer). 

Eräässä oikeusjutussa hovioikeudessa oli ongelmia vanhainkodin yhteisantennista (onko antenneja tekijänoikeusmaksujen kannalta niin monta kuin on pistorasioita seinässä vain niin monta kuin laitteita katolla) ja naapurivaltion eli Ruotsin televisiolähetyksen ulottuminen (spill-over) Turun seudulle.

Pian tulivat roaming-sopimukset eli esimerkiksi matkapuhelimen käyttäminen vieraan operaattorin alueella, kuten ulkomailla, ja sitten osaksi myös patenttien puolella vieraan järjestelmän, kuten USA:n tai Japanin protokollan käyttämisestä, ja sen yhteydessä kysymys teollisten standardien ja teollisten yksinoikeuksien suhteesta. GSM-standardin taustalla on yli kymmenen tuhatta patenttia, joista osa oli juuri raukeamassa ja jotkut olivat voimassa vain eräissä sopimusmaissa.

Jakelussa hiljan markkinoille tulleitten CD-levyjen tekninen suojaaminen kopioinnilta erityisin häiriöraidoin oli kova juttu. Suoratoistoa ei ollut eikä verkkojakelulla ollut vielä käytännön merkitystä. C-kaseteissa käytetyille ääninauhoille määrättiin erityinen maksu. Tällä hetkelä

Tällä hetkellä Ruotsissa musiikkibisneksessä liikkuu enemmän rahaa kuin Volvon ja Scanian kuorma-autoissa. 

Vuoden 2015 lainmuutosten jälkeen olen lakannut tuntemasta tekijänoikeuslakiakin. Korkman ja Holmström esittivät yleisen totuuden. Porukka on unohtanut, mitä kolmikanta tarkoittaa (sopimusjärjestely jossa valtio on osallisena). Kun tutkin lakitekstiä tätä kirjoitusta varten, oli helppo todeta, että se on usein kohdin perustuslain vastainen. En ihmettele, ettei asiaa huomattu. On se teksti niin mutkikas ja erilaisten järjestöjen oikeus sopia valtion varojen käytöstä tekijöiden hyväksi järjestelynä sangen sokkeloinen. Kun joku kaataa keitokseen ihmisoikeudet, esimerkiksi yksityisyyden suojaa koskevia näkökohtia, asiaa ei selitä edes paholainen eikä hänen isoäitinsä.