Sivun näyttöjä yhteensä

5. kesäkuuta 2018

Aika lentää kuin banaani



Jatkaakseni osittain repeytyneistä Riemannin monistoista ja paikoista, jotka ovat monessa paikassa, ja pisteistä, jotka oatkin viivoja, koska niitä on paljon eikä niiden pisteiden väleissä ole rakoja, arvelen ettei tällaisia vanhojen ihmisten kirjoituksia kannata lukea.

Englanninkielinen sanaleikki ”Time flies like anarrow; fruit flies like a banana” ei tiettävästi ole Groucho Marxin, vaan paljon vanhempi. Aika lentää kuin nuoli, hedelmäkärpäsetpitävät banaanista. Sanaleikki – esittäjältään usein asiattoman asian merkki – on sanojen fly/fly ja like/like kaksoismerkitys.

Sain eilen Sakari Melanderin kirjan ”Rikosvastuun yleiset edellytykset”. Se on suhteellisen suppea ja hyvässä maineessa. Sitä kannesta kanteen lukemattakin voi selvittää askarruttavaa ongelmaa.

Katsoin kiinnostuneena hakemiston mukaan kohtaa ”Yritysvastuu eurooppalaisessa ja kansainvälisessä rikosoikeudessa”. Jäin miettimään, pitäisikö vielä kirjoittaa tietosuojasta ja korostaa, ettei uusi EU-laki GDPR liity Suomen Sote-ongelmaan. Paska vain räpsähti propelliin.

Ensin mainittua valmisteltiin iät ajat ja asetus annettiin toissa vuonna. Se tuli voimaan nyt, tämän vuoden toukokuussa.  Luultavasti taustalla oli kiihtymys vuodoista ja paheneva informaatiosota. Ehkä ajateltiin myös amerikkalaisia jättiläisyhtiöitä.

Sote on oma sosiaaliturvan ja terveydenhoidon hankkeemme, jonka läpi vieminen on vaikeuksissa. Tuon hankkeen takana on asioita, joita ei ole kerrottu. Erittäin paha asia on sairaalateknologian kalleus. Kun viimeksi kuulin kommentin uskottavalta taholta, se oli että sairaaloiden tietotekniikka ja siihen liittyvä automaatio maksaa sata kertaa enemmän kuin ICT eli tieto- ja viestintekniikka yleisellä puolella (tavallisille ihmisille ja pikkufirmoille). Kysyin, onko HUS:illa eli Suomen valtiolla enää varaa siihen, vastaus oli, että ei ole. Kysyin yksityissairaalan kirurgeilta, miten he leikkaavat käsin verkkokalvoani. He sanoivat, ettei ole varaa robotiikkaan. Heidän sairaalansa on Suomen kallein.

Nyt on kriisi, kun kepu haluaa pitää äänestäjänsä maakunnissa ja demarit toivovat nousevansa tuhkasta perinteisen duunari-äänestäjäkunnan kadotessa ja toistenkin tavoitellessa ”valistuneita nuoria”.

Mutta EU-asetus tekee Sote-hankkeen entistäkin vaikeammaksi, ja siitä perustuslakivaliokunta huomautti. Miten vaikeaksi EU-asetus tekee palvelutoiminnan, sitä suomalaiset firmat eivät ole oikein huomanneet vielä. Ja itse olen loukkaantunut siitä, että poliisi ei saa sakottaa pelkkiä kameran ikuistamia autoja oikeusturvasyistä, mutta hallintovirkamies saa sakottaa ihmisiä ja yhtiöitä melkein ilman keskeisiä oikeusturvakeinoja, ja yksin. Meillähän on markkinaoikeus, joka käsittelee kolmenammattilaisen voimin aika pieniäkin rikkomuksia, ja kuluttajasuojalautakunta, joka ei saa sakottaa ollenkaan. – Jokin tässä haisee. Ehkä se propelli.

Mutta vanhuudesta ja ymmärtämättömyydestä. Edellä siteeraamani Melanderin yritysvastuu ei siis tarkoittanut yrityksen vastuuta vaan rikoksen yritystä, aloitetta mutta kesken jäänyttä rikosta.

Luin varmaan sivun ennen kuin tajusin. Kohta kilpailen Donerin kanssa tittelistä ”vuoden vanhus”, mutta en kuitenkaan kahta vuotta nuoremman Donald Trumpin kanssa. Vuoden vanhus… Tunnistan Trumpin toiminnassa äksyilyä ja poukkoilua, jonka tunnistan itsessäni. Se on vanhuutta.

7 kommenttia:

  1. Kiitos kirjoituksesta. Mustajalkoja tutkinut Walter McClintock havaitsi päälliköiden keskuudessa mustasukkaisuutta siitä, kenen teltassa hän pisimpään viihtyi.

    VastaaPoista
  2. Luonnollisen kasvupiirinsä rajojen ulkopuolella täysin turha elintarvike banaani rahdataan ilmastonmuutosta uhmaten tietääkseni enimmäkseen laivoilla näille leveyspiireille, ei lentokoneilla. Ehkä joku poikkeus lienee olemassa.

    Banaani on huono itsekseenkin lentämään ja tuskin käsivoimilla viskaistuna kahtakymmentäkään metriä ilmaa halkoisi, mutta että aikakin lentäisi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei banaani turha elintarvike ole. Oikein mainio eväs treenin jälkeen. Aika täyttä tärkkelystä, ja magnesiumpitoisena ehkäisee kramppeja. Toinen hyvä nestetasapainon palautukseen hikiliikunnan jälkeen on vehnäolut, mutta sitä ei voi aina ottaa, jos pitää vielä ajaa.

      Poista
    2. Banaanissa olevat vitamiinit löytyvät kotimaisistakin vihanneksista, että turhaa siksi sellaisten elintarvikkeiden rahtaaminen muoviin ja pahveihin pakattuina muovitettuja meriä pitkina muoviin käärittäväksi marketeihin ja kotitalouksiin. Jos eläminen itsessään ei sisällä tarvittavaa ruumiinliikuntoa, niin joutoläskien treenaaminen "rantakunnon" tms muun turhuuden (selfiet!) lisäksi on aivan hukkahommaa ja vaarantaa yhdeltä osaltaan vain kaiken muun elollisen olemassaolon ja hyvinvoinnin muun ihmisen tyhjäkäynnin lisäksi.

      Poista
    3. Voi rakas höpsä kanssa-anonyymi, kun olet niin pihalla!

      Kun elämänuraksi on valikoitunut siistit sisätyöt ja tarkoitus on elää terveenä eläkeikään asti, ja mieluummin jonkun vuoden sen jälkeenkin, on fiksua hankkia liikuntaa edes vapaa-aikana. Ja varsinkin kesäaikaan kun kelit ovat lämpimämmät, hikeen johtava liikkuminen kuten suunnistus, tuppaa johtamaan kramppeihin ja jalkojen suonenvetoon. Tutulta lääkäriltä kun kysyin mikä tuohon auttaisi, vastaus oli, että neste- ja suolatasapainon ylläpitoon voisi veden lisäksi voisi ottaa apteekista löytyviä magnesiumpillereitä, tai sitten syödä avokadon tai banaanin. Olisin kyllä kiinnostunut kuulemaan, mikäli olet löytänyt jonkun kotimaisen vihanneksen jolla on samoja vaikutuksia, ja jonka voi syödä ilman kypsennystä polun varrella.

      Punttisalitreenikin, esim. maasta-, rinnalle- ja ylösvedot ovat todella hyviä kropan yleiskunnon ylläpitämisessä. Minun iässäni niitä kannattaa harrastaa ihan terveemmän vanhuuden vuoksi. Rantakunto nyt ei minua enää enemmin kiinnosta. Eikä salitreeni aiheeseen liittyen muutenkaan ole niin pitkäkestoista, että siitä tulisi pahemmin kramppeja.

      Mutta tietysti tätä on aika tarpeetonta kirjoittaa, koska jos nyt olet ristiretkellä banaaneja vastaan, tuskin mikään vastakkainen mielipide näkemyksiisi vaikuttaa.

      Poista
  3. Kärpästen lentonopeus on mitattava samalla menetelmällä kuin nuolen

    VastaaPoista
  4. Jotenkin en miellä Donneria "vanhukseksi", vaikka ryhti näyttääkin muuttuneen kumaraiseksi, mutta viime vuonna häneltä ilmestyi taas kirja, osittain aika hyväkin, ja tänä vuonna siitä taitaa kehkeytyä elokuva. Ajatus näyttää toimivan, ja itse hän sanoo olevansa "hyvässä kunnossa". Jotkut muuttuvat vanhemmiten äksymmiksi, toiset taas sovinnollisemmiksi, ja Donnerin puheet tuntuvat nykyisin olevan vähemmän sarkastisia.

    Lukupiirissäni on ripeäotteinen ja iloinen 90-vuotias, joka pukeutuu tyylikkäästi, asuu yksin kauniissa huoneistossaan, jonka siivoaa itse, laittaa itse myös ruokansa. Kaksi kertaa viikossa hän käy vapaaehtoistöissä Lähetyskirpputorilla. Puhuu hyvää, varioitua suomen kieltä innoittuneesti, ja joka tilaisuuteen hänellä on muistissaan sopiva runo, joskus pitkäkin. "Vanha rouva", sanoisin, ei "vanhus". Duracell-pupuksi häntä kuvataan.

    Anoppini närkästyi noin 70-vuotiaana, kun häntä hänen vetämästään lukupiiristä radioon haastatellut nuori nainen oli koko ajan puhunut "om åldringar", vanhuksista. Epäkohteliasta, hän sanoi, pitää sanoa "äldre människor", "de äldre". Vanhukseksi kutsun mielessäni vanhaa ihmistä, joka ei itse pysty enää huolehtimaan itsestään. Itseään voi kutsua vanhukseksi, jos siltä tuntuu, parempi kuitenkin innostua elämästä ja ajatella vähemmän vääjäämätöntä vähittäistä rappeutumista. Kälyni, joka kärsii kovista selkäkivuista ja lentokentillä tilaa itselleen rullatuolin, totesi: "Nämä ihanat vuodet." EG

    VastaaPoista