Sivun näyttöjä yhteensä

24. toukokuuta 2018

Taide

(Sääksmäen kirkko)


Ystäväni jonka kanssa aloitimme koulun ja partion runsaat 60 vuotta sitten ei mielestäni koskaan maininnutkaan taiteesta. Eläkkeelle jäämiseen asti hän oli lentäjä, ilmavoimissa. 

Muotokuvaveistokset, joita hän siis on tehnyt pidempään, olivat lyhyesti sanottuna hyviä. Öljyvärimaalaukset olivat erinomaisia. Näköisyyden tavoittaminen voi olla syntymälahja. Se on harvinaista ja vaatii kovaa harjoittelua. Sitä eivät osaa kaikki nekään, jotka ottavat rahaa juhlallisesti, jonkin ihmeellisen istuntosalin seinälle tai kokoushuoneeseen ripustettavasta kuvasta.

Tiffany-tyyliset lyijy-lasiteokset olivat vaikuttavia nekin, ja tietokoneohjelma, jolla kokonaisuus oli laskettu, on vaikuttavan vaikea (AutoCAD Lisp).

Se oli Tamperetta. Silmissäni näen jatkuvasti Lempäälän kirkon ja etenkin tapulin. Toinen ystävä oli auton kanssa vastassa. Jostain nyt vain on tullut sellainen piirre, etenkin kesän aamupäivän tai illansuun valossa paanukatto on sunnilleen hienointa, mitä tiedän. En ole luonnon enkä ihmistyön jälkien ihailija, vaan molempia. Yhdistelmä on juuri esimerkiksi harmaakivikirkko tapuleineen kymmenen sentin tarkkuudella maiseman istutettuna (maannousema huomioon otettuna).

Kyllä selvästi vanhemmat goottilaiset kirkot ja kappaleet  ovat hämmästyttäviä ja hienoin on keskellä Pariisia olevan Sainte Chapelle ja vaikuttavin Reimsin tuomiokirkko. Niiden pystyttäminen saattoi kestää vuosisatoja, ja muutama sortuikin rakennettaessa.

Lempäälän kirkon tapulin toteutti tyrvääläinen kansanmies timpuriporukoineen. Tunsin kuinka ollakaan Tyrvään seudulta olleen kirvesmiehen, joka osallistui sen kirkon kunnostustöihin ja sanoi erikoistuneensa juuri paanuihin, vaikka onnistuivat häneltä myös hirsiliitokset. Sitten hän kuoli. 

Tiedossa on, ettei karjalaisia kirvesmiehiä ylitä kukaan. En ole käynyt Kišin saarella Äänisen niemessä näkemässä niitä kirkkoja, joissa on kokonaan kirvestyönä tehtyjä sipulitorneja aivan loputtomasti. Mielestäni tykistöupseeri Niilo Tarvajärvi oli kertomansa mukaan se henkilö joka annetun käskyn vastaisesti jätti Kišin tuhoamatta, kun sieltä peräännyttiin.

Ihmisestä jää – voi jäädä – käden jälki, ja tutkijoiden mielestä sormien ja peukalon pihtiote tekee ihmisestä ihmisen.

Kun eilen keskustelimme kirjaimista ja etenkin vanhasta fraktuurasta, en ehkä muistanut mainita, että juuri sen fraktuuran takana voi olla itse Albrecht Dürer, jonka sanotaan suunnitelleen ainakin yhden kirjaimiston. Kyllä siihen tarvittiin aikakakuden paras (Holbeinin jälkeen) piirtäjä, jonka erikoisala oli kaivertaminen.

Itse olen pahiten mieltynyt venetsialaisten antiikvaan, ennen kaikkea siihen, joka kulkee Aldus Manutiuksen ja hänen kirjanpainajan merkkinsä (delfiini ja ankkuri). Hänen sanotaan keksineen kursiivin, joka on vieläkin englanniksi ”italic”, mutta kyllä se suora päätteellinen on historian suuria saavutuksia. Viittaan kirjaimeen, joka ei poikkea kovin paljon kaikille raamatuista ja virsikirjoista tutusta Gramondista. – Ja miksi tässä sveitsiläistyylinen groteski (verdana). Luettavuuden vuoksi. Verkossa on verkon laita.


9 kommenttia:

  1. Myös pommituslentäjä Laus-Dei Saxell kertoi jättäneensä Kisin saaren kirkot määräysten vastaisesti tuhoamatta. Tosin monien mielestä tämä tieto oli ropakantaa. Mutta mitalinkin taisi mies saada venäläisiltä asian johdosta sitten vuosikymmeniä myöhemmin.

    VastaaPoista
  2. Lyhennelmä: Verkossa on verkon lait.

    Juhlavia ja rauhan paikkoja ovat nuo Hämeen vanhat kivikirkot. Veljeni ja hänen vaimonsa vihittiin tarkoitukseensa Sääksmäen kirkossa ja Lempäälässä on vihitty useampi pari vaimoni sukulaisia. Viime kesänä siellä olivat nuoren neidon rippijuhlat upean kesäsään saattamina.
    Aatelisten kilvet ja vaakunat seinillä muistuttavat alueen historiasta.

    Västäräkkiä seuraa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnaksen Ilkka, täällä meillpäin on noita kivisiä kirkkoja lukuisasti, siis eteläisessä Hämeessä. Jo pelkästään Nykyisessä Hämeenlinnassa on viisi keskiaikaista kivikirkkoa, eli Rongossa, Vanajassa, Hauholla, Tuuloksessa ja Lammilla. Naapuripitäjissä eli Hattulassa ja Janakkalassa on vielä pari lisäkirkkoa.

      Poista
  3. Jos muinaiset ihmiset sovittivat kirkkonsa kymmenen sentin tarkkuudella maisemaan, niin nämä nykyajan rakentajat, varsinkin Suomen maaseudun rakentajat, ovat melkoisen jälkeenjäänyttä ja sivistymätntä porukkaa, ihan kaikessa.

    VastaaPoista
  4. Kiitos ja kunnia Tarvajärvelle! (tuolle myöhempien aikojen kovan linjan oikeistolaiselle). Moninaiset olivat "isänmaan puolustamisen" keinot, niin Äänisellä, Syvärillä kuin Kiestingissä ja kaikkialla missä Suomen lippu oikeutetusti liehui vanhalla Suomen heimon kamaralla.

    VastaaPoista
  5. Vaikken mikään julkkisten seuraaja olekaan, pistin merkille IS:n jutun Britannian prinssi Harryn amerikkalaispuolisosta tai pikemmin hänen käsinkirjoitustaidostaan. On kuulemma opiskellut ja opettanutkin kalligrafiaa... näytekin hänen loistavasta kirjoitustaidostaan oli ko. lehdessä.

    VastaaPoista
  6. "... – Ja miksi tässä sveitsiläistyylinen groteski (verdana). Luettavuuden vuoksi. Verkossa on verkon laita."

    Verkossa ei välttämättä ole verkon laita mutta täällä on käytössä paperi joka hohtaa. "Omavaloinen" oli vanha termi asialle. Paperiin verrattuna sen kontrasti on toinen eli pahempi, kun musta ei olekaan kunnon musta, yleensä, paitsi electronic paper -tyyppisissä näytöissä, eikä valkea ole valkaistua paperia vaan siinä on valo joka tuikkaa silmiin.

    Josta syystä päätteellisten kirjasinten hienous eli tapa korostaa sanan peruslinjaa näyttämällä pikkukirjainten ylä- ja alatason groteskeja selkeämmin ei täällä toimi kuin otsikoissa. N Y Timesin website käyttää niitä, siis otsikoissa. Leipätekstissä päätteet häviävät koska valo takana, ja siellä päätteelliset ovat turhaa tuhlausta, paitsi Microsoftin mielestä joka tuputtaa Timesin huonoa jäljennöstä by default.

    Päätteellisyys näyttää siis sanan perusilmeen paremmin. Ihminen ei lue sanaa kirjain kerrallaan vaan lukemaan opittuaan tunnistaa sanan sen sanarungon pituudesta ja sitten erikseen siitä törröttävistä ylikkeistä ja alikkeista; l-kirjaimen stongasta tai j-kirjaimen roikuttimesta. Kertavilkaisulla.

    Tämä on lukutaitoa. Toimii myös taustavalottomissa lukulaitteissa. Päätteetöntä leipätekstiä lukee lehdestä karvan verran hitaammin ja se siksi vaikuttaa teknisemmältä ja selittävemmältä. Joka lienee syy miksi Tekniikan Maailman leipis eli artikkelien teksti on helvetica-muunnosta.

    VastaaPoista
  7. Puumerkkiä ei perinteisesti ole arvostetu 'hienomman' kirjoituksen rinnalla. Mutta kansarakentajilla oli nimenomaan puumerkki, jolla he kirvestä käyttäen signeerasivat hirrestä pykäämänsä rakennukset. Olen alkanut arvostaa puumerkkejä.

    VastaaPoista
  8. Kisin kirkkojen paanut ovat haapaa. Haavasta valmistetuilla paanuilla on se ominaisuus, että niistä rakennetut sipulitkatot uutena näyttävät sopivassa valaistuksessa kullatuilta ja vanhemmiten hopeoiduilta. Ja sitten on taas uusimisen aika.

    VastaaPoista