Sivun näyttöjä yhteensä

21. joulukuuta 2017

Riemannin monisto



Nyt varmaankin saan joululahjaksi sen kameran objektiiviin, jota olenkin miettinyt pidempään. Periaate on yksinkertainen. Negatiivinen painovoima kääntää ainakin Riemannin monistossa ajan nuolen ympäri, oli tuolla linssillä voi kuvata  menneisyyttä.

Olen ottanut jalustan esiin ja miettinyt valokuvanitsestäni elokuussa 1953. Ilmeitäkin olen harjoitellut. Partiovyö (äidin vanha) taitaa olla kateissa, mutta kuvastahan sen sitten näkee.

On mahdollista, että tämä laite lähettää neutriino tähden tavoin tappavaa säteilyä muutaman valovuoden alueelle, joten täytynee käyttää ainakin rukkasia.

Lisäksi menetelmä perustuu arvailuihin pimeästä aineesta eli antimateriasta, jota totta puhuen ei ole vielä löydetty, vaikka sitä on avaruus väärällään.   Mutta kun kerran toimitaan kvanttikenttädynamiikan mukaan ympäristössä, jossa ulottuvuuksia on koko joukko, mistäs sen niin varmaksi tietää?

Minusta olisi mieluisa ajatus, että maailmankaikkeuksia olisi lähes ääretön määrä, esimerkiksi n-1. Siitä riittäisi jokaiselle jotain. Epäsymmetrisyyden vuoksi kaikki, mitä voi tapahtua, on varmaan tapahtunut joskus jossain, ja lisäksi asioita, joita ei voi tapahtua.

Toinen vaihtoehto on, että maailmankaikkeus on nonstop eli pätkis. Maailmanlopun jälkeen seuraa välittömästi uusi Big Band eli alkuräjähdys, jaj sillä mennään!

Toistaiseksi elämässä ei ole del-näppäintä, joka olisi hyvä lisäys, varsinkin jos on tullut epähuomiossa lyöneeksi jotain henkilöä kirveellä päähän.

Uutta kameraa voisi säilyttää sellaisessa kerrostalon huoneistossa, jossa ei olisi lainkaan lattiaa eikä kattoa. Kun poliisi ja talonmies olisi ahkeran tiirikoinnin ja polttoleikkauksen jälkeen saaneet ulko-oven auki, sen takaa paljastuisi oviaukon kokoinen peili, muuta mukava mutta pimeä, sillä se ei tietenkään heijastaisi valoa, vaan imisi. Jos siitä olisi myös poimittu elektronit pois, tulos olisi niin tiheä ja painava, ettei sille mahtaisi mitään edes poliisi ja hänen tätinsä.

Jos ajatukseni herättävä mielenkiintoa, kuten kuuluisi, viime hetken lahjavihjeeni perheen pienimmille on professori Heikki Ojan ”Universumi” (Ursa 2017).

Kirja on tavattoman kaunis, täynnä kodikkaita kuvia erilaisista avaruuden viilettäjistä, ja uusinta tietoa yllätyksistä, joita tähtitiede tarjoaa tuntijoilleen tätä nykyä vähän väliä.

Joulun tullen ja eksoplaneettoja odoteltaessa (siis sellaisia, joissa on ilma- tai metaanikehä), on mieluisaa särpiä karpalomehua ja antaa ajatuksensa liitää.

Sitten taas, ellei jo aikaisemminkin, voi jatkaa blogistin luvallista, vaikkakin vaivalloista urakkaa.


Sanottehan terveisiä joulupukille, jos satutte tapaamaan.

17 kommenttia:

  1. Joko olette antaneet itsellenne kertoa? joulu on peruttu - Josef on tunnustanut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sittenhän murjaanien kuningas voi lähteä kotiin.

      Poista
  2. Onko kaikissa maailmoissa kategorioita? Onko aina oltava kolmi-, neli- tai 131-ulottuvuuksia, rajoja. Onko löydyttävä kappaleita? Mitä ne ovat?

    Mitä tarkoittavat 'ilmiö' ja 'vuorovaikutus' maailmoissa, joissa ei ole fyysikoita tai matemaatikkoja? Miten on olemassaolon laita maailmassa, jossa ei ole jumalaista katsetta eikä ainoatakaan havainnoitsijaa, joka voisi oikeuttaa minkään olemassaolon?

    Miten kuvata, selittää, käsittää ja ymmärtää maailmoja, joissa ei ole kuvia, sanoja, käsiä eikä ympyröitä. Onko maailmoja ilman ajan suuntaa, entropiaa, sekä ilman 'ennen' ja 'jälkeen' tapahtumia? Niissä ei voi olla mitään historiaa, selitystä tai kertomusta sille, mitä on. Se mikä on ei ole äsken, kohta, nyt tai koskaan.

    Kohta on uusi vuosi. Hyvää tätä ja sitä.

    VastaaPoista
  3. Näillä avaruudellisilla asioilla on mukava hetkittäin spekuleerata, eikä maksa paljoa ~~ Itse olen sillä kannalla että avaruus on luultavasti merkittävästi vanhempi kuin yleensä arveltu 13.8 Gv. Big bang perustuu mielestäni liian vahvoihin oletuksiin ja havainnot eivät kaikin osin tue.

    Ei sen enempää kuin Rattoisaa ja Rentouttavaa Joulua herra blogistille jotta on taas ensi vuonna hyvässä iskussa kirjoittelemaan.

    VastaaPoista
  4. Miksi maailmankaikkeuksia olisi LÄHES ääretön määrä? Olen ollut ymmärtävinäni, että tiedemiesten mukaan niitä saattaisi olla ihan aidosti ääretön määrä. Ja ääretön on sikäli tolkuttomalta tuntuva käsite, että silloin kaikki mikä on mahdollista myös on olemassa. Jossain. Moneen kertaan.

    Vaikeaa. Rauhoittukaamme kuitenkin muutkin vähäksi aikaa viettämään joulua läheisten ja hyvien kirjojen, tai mikä nyt kullekin tärkeää ja mahdollista on, parissa. Jotta jaksaisimme kaikki sitten jatkaa vaivalloista mutta toivottavasti myös antoisaa arkeamme.

    VastaaPoista
  5. Ojan kirja oli loppuunmyyty. Tulee uusi painos joulun jälkeen. Hyvää Joulua sinne Kirkkonummelle.

    VastaaPoista
  6. Edellisiin vuotokeskusteluihin viitaten kerron yhden jutun "kepuli Kekkosesta" niin kuin vaarini häntä nimitti.
    Olin ollut johtajaseminaarissa Haikossa keväällä 1975 ja tunsin polttavaa tarvetta laittaa pieni "myllykirje" UKK:lle. Olin kertakaikkiaan tuskastunut hallituksen tekemisiin ja nahisteluun. En arvannut ettu Urkki rekakoi niin voimakkaasti kirjeeseeni. Mutta hän varmaan koki että vaadin "isäntää" puuttumaan asioihin. Aika pian kuulimme että hallitus sai potkut evästeellä "saatanan tunarit". Tuli hätätilahallitus ja ETYK ja jne. Vuoden parin päästä urkki teki "parannusta" yrittäjäpäivillä kun ei ollut enempi kantanut huolta yrittäjien asioista. Silloinhan oli sosialisointi aate voimissaan uhosivat mm. pankit ja apteeekit sosialisoida. Tarvittiin vielä paljon aikaa että mm. verohallitukseen pesiytynyt sosialisointi sakki saatiin vähän aisoihin Laaksosen ja Tammen aikoina. Paki

    VastaaPoista
  7. Kemppi-ukolle Hyvää Joulua ja kiitos hauskasta kirjoituksesta.

    Jatka aina välillä kirjoituksillasi sodasta ja hulluudesta. Ne on aiheinasi aivan über-tasoa.

    KIITOS!

    VastaaPoista
  8. Pukkia ei ole vielä näkynyt mutta tonttu kurkki äsken peilistä.

    Kuusta koristaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  9. Tarkennuksena sanoisin, että antimateriaa on kyllä havaittu ja sitä voidaan tehdä kiihdyttimillä. Lisäksi joistakin tavanomaisista radioaktiivista hajoamisista syntyy esim. positroneja, jotka siis ovat antielektroneja. Taivaalta sataa myös koko ajan kosmisia hiukkasia jotka ovat hyperraskaita ja saattavat olla myös antiainetta ja hajoavat maahan tullessaan. Usein hajoaminen on monivaiheinen ja tuloksena on mitä erilaisimpia hituja jotka puolestaan hajoavat edelleen. Joukossa on myös antihiukkasia. Hajoamisessa pidetään kiinni joukosta säilymislakeja, mm. varauksen, impulssin, energian ja impulssimomentin säilyminen.

    Vakuumi puolestaan sisältää pimeätä ainetta ja pimeätä energiaa runsaasti, verraten tunnettuun näkyvään aineeseen. Sen koostumus on vielä "pimeässä" ja vaikeasti havaittavissa. Syynä on sen tavattoman pieni tiheys ja reagoimattomuus tavanomaisiin mittauksiin. Epäilen, ettei siinä ole kysymys antimateriasta lainkaan mutta minähän en sitä vielä tiedä. Ehkä vähän ajan kuluttua...

    VastaaPoista
  10. - mikä tätiitin yleisimmän isotoopin puoliintumisaika on ?
    - ei ole väliksi. juo vain pieniä toopillisia.

    sanotaan, sanotaan..

    VastaaPoista
  11. Adlibrikseltä tuli heti tapanin jälkeen ilmoitus, että valvottavieni listalla ollut Kemppisen Tältä puolen (siis: Tältä, ei Tuolta) on "loppuumyyty". Ei toimiteta. Olipa pirun kuranttia tavaraa, kun ei vilaustakaan näkynyt meikäläiselle asti, edes kirjastossa.

    VastaaPoista
  12. JK: "Minusta olisi mieluisa ajatus, että maailmankaikkeuksia olisi lähes ääretön määrä, esimerkiksi n-1."

    Nämä kaikki tällaiset spekulaatiot ovat tietysti mukavia ja ehkä hyödyllisiäkin, mutta siirtävät vain itse ongelmaa kauemmaksi. Nimittäin "mitä" ja varsinkin "missä?".

    VastaaPoista
  13. Mukavahan se on lueskella, mitä nämä myöhempien aikojen Konsta Pylkkäset avaruuvesta arvelevat. Ajatus on hiirihaukka, vaikka ihmisellä onkin kusiaisen valtuuvet.
    Hyvää uutta vuotta

    VastaaPoista
  14. No, n-1 ei onneksi yleensä ole kovin paljon. Me ainakin kuvittelemme että n=3, jolloin n-1=2. Toki erilaisia muitakin käsityksiä avaruuden ulottuvuuksien määrästä on. Ainakin n=4 on perusteltu, kun aika otetaan esim. suhteelisuusteoriassa mukaan. Fysiikan monet teoriat vaativat/olettavat muitakin ulottuvuuksien lukumääriä.

    Matematiikassahan esimerkiksi Hilbertin avaruudella on numeroituvasti ääretön määrä ulottuvuuksia ja erilaisilla funktioavaruuksilla taitaa niitä olla jopa ylinumeroituvasti. Lineaariset yhtälöryhmät voidaan tulkita äärellisten n-ulotteisten euklidisten avaruuksien avulla, jossa n voi olla tilanteen mukaan mikä positiivinen kokonaisluku tahansa. Kuitenkaan n-1 ei siis ole ollenkaan mikään ääretöntä lähentelevä luku, vaan joku ihan arkinen positiivinen kokonaisluku.

    VastaaPoista
  15. Minà annoin Joulun pois, enemmàn tarvitseville, tàssà kun tossut suihkii samoihin Isànnàn kanssa niin on mieluisampaa rauhoittua ja seurata sivusta mualiman menoa. Toivotaan vàhempi Trumppista ja riemastuttavaa Vladia kaikille sivusta seuraajille.

    VastaaPoista