Sivun näyttöjä yhteensä

5. elokuuta 2017

Vettä ja leipää



On mahdollista, että väestöongelman ratkaisee seuraava suuri kulkutauti. Uskottavien asiakirjojen mukaan tunnetusta väestöstä on mennyt muutaman kerran kolmannes, Justinianuksen rutossa ja Mustassa surmassa.

Biologisen tutkimuksen mukaan eli muun muassa mutaatioiden tiheyttä mitaten pahoja pullonkauloja näyttäisi esiintyneen aika usein. Kun jokin yhteisö hupenee vähässä ajassa, vastaan tulee kriittinen raja, jota seuraa sukupuutto.

Saman asian voi ajaa ilmastonmuutos.

Mielessäni on vielä yksi kauhuskenaario. Entä jos tuho tulee kasvitautien ja eläintautien kautta? Niihin vahvasti liittyvä tekijä on makea vesi, jo nyt ehkä pahin ympäristöongelmamme. Vesi on elämän elinehto. Makeaa, tavoitettavaa vettä on maapallolla 0,036 prosenttia kaikesta vedestä. Päijänteen kaltaisia ihmeitä ei ole maailmassa monta.

Todella mittava suolan poisto on oikeastaan mahdoton ajatus, koska suolainen vesi kuuluu sekin järjestelmäämme ja sitä tule siis koko ajan lisää. Lisäksi suolan erottaminen vie energiaa.

Askel kasvavaan väestöön eli nykyiseen kulttuuriimme edellytti maanviljelyä ja karjanhoitoa, jotka edellyttivät keinokastelua, joka edellyttää makeaa vettä. Niinpä suuret kulttuurit keskittyivät jokivarsiin.

Luultavasti toimeentulon keinoja oli monia. Tällä hetkellä Euroopan alku löydetään Volgalta. Ehkä juuri ne kurgaanit, hautakummut, joista Stalingradissa taisteltiin niinkovasti että Saksa menetti lopullisesti sodan, käytiin Euroopassa aina suosittuun tapaan väärien lippujen alla. Siellä olivat vastakkain arjalaiset ja arjalaiset.

”Arjalainen” on mieletön käsite, sekoitus virheellistä kielihistoriaa ja vääriin tulokseen perustunutta muinaistutkimusta.  Nyt käytettävissä oleva aikaisempaa ratkaisevasti laajempi ja halvempi DNA-tutkimus osoittaa tietysti väestön sekoittuneisuuden. Tuonkin tutkimustavan mukaan lähtöpisteitä olivat Volga ja Syyria. Keksinnöt ja kielimuodot valuivat sieltä mm. Intiaan.

Toisin sanoen rotuoppien kanssa askarrellut Hitler oli sodassa väärällä puolella. Sekä myöhempi Saksa että tuleva Venäjä saattoivat olla samaa R1a1-haploryhmää, joiden muistona nyt vallitsevat indoeurooppalaiset kielet ovat samaa kantaa.

Kun taloudellisen kurjistumisen teoria – se jonka varaan Marx ja Engels rakensivat – on osoittautunut dramaattisen virheelliseksi, ja niin sanottu länsimainendemokratia ihmisoikeuksineen kaikkineen on osoittautunut harvinaisen hedelmälliseksi temmellyskentäksi huijareille, joista Trump ei ole ainoa, minusta ohjelma on erikoisen selvä.

Viholliskuvien rakentelu ja näillä olkihevosilla ratsastelu eivät johda mihinkään kestävään, eivät ainakaan tulokseen.

Sijaan on tarjota vain lämmintä kättä: koulutus ja sen tukema kyky tiedon ja asenteiden arvioimiseen. Ehkä sitä voi edelleen nimittää kriittisyydeksi. On miellyttävää tietää, ettät on sanan taustalla on tuomaria ja asioidenpunnintaa tarkoittava sana, joka tunnettiin jo Volgan kurgaaneilla. Johdettu muoto oli *krei-.


Hyvä ja epädramaattinen esimerkki on Suomen elinkeinorakenne, etenkin maa- ja metsätalous. Asenteemme – tarkoitan myös ympäristöpoliitikkoja – ovat pelottavan suurelta osin lähes sata vuotta sitten päättyneen aikakauden jäänteitä suoraan ajatusten ulkomuseosta.

25 kommenttia:

  1. Kiinnostavaa.

    Mutta mitähän tämä olisi noin niin kuin suomeksi sanottuna:

    "Hyvä ja epädramaattinen esimerkki on Suomen elinkeinorakenne, etenkin maa- ja metsätalous. Asenteemme – tarkoitan myös ympäristöpoliitikkoja – ovat pelottavan suurelta osin lähes sata vuotta sitten päättyneen aikakauden jäänteitä suoraan ajatusten ulkomuseosta. "

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä voi kääntää selkokielelle.

      Poista
  2. Taas ollaan Halla-ahoa haukkumassa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, se on nyt muotia ja blogisti uskoo olevansa muotitietoinen.

      Poista
  3. Sekalaista ja jonninjoutavaa soppaa blogistin ehtymättömästä kattilasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole pakko lukea, jos ei soppa miellytä.

      Poista
    2. Etkö osaa mennä hämmentämään muita kattiloita, jos tämä ei miellytä ?

      Poista
    3. Osaan ihan itse muodostaa mielipiteeni blogistin kirjoituksista, enkä ole kiinnostunut tämmöisistä perustelemattomista toisten mielipiteistä joden sisältö on "en tykkää".

      Poista
    4. Älä viiti olla pikkumainen.

      Isot ja pikkuiset.

      Hra H. on iso. Sellaiseksi synnytään.

      Poista
  4. Suosittelisin kaikille osallistumista World Water Weekin, mutta ehkä se kuluttaisi turhaan energiaa. Joka tapauksessa:

    http://www.worldwaterweek.org/programme/

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  5. Netissä pyörii tällainen:

    http://www.eeas.europa.eu/archives/docs/euromed/docs/bd_en.pdf

    En ole koskaan kuullut tällaisesta sopimuksesta. Onko tämä totta?

    VastaaPoista
  6. Viholliskuvien rakentelu, ts. ksenofobia ratsastaa pelolla, aina.
    PS lienee jonkinlainen puolisotilaallinen organisaatio. Aiemmin se yksi Putkonen on siellä puhunut jostain sisäpalveluohjesäännöstä, jonka mukaan toimitaan; nyt sitten omia horinoita laitetaan kirjattuina kirjeinä matkaan haastemiehen kanssa (ihan kuin ei olisi muita viestivälineitä).
    Viha, pelko ja kreationismi - pyhä kolmiyhteys.

    VastaaPoista
  7. Minä olen kyllä ymmärtänyt että ainakin Marx, Engelsistä en tiedä, oli nimenomaan kapitalismin tutkija ja hänen maineenssa kestävyys on siinä että analyysi monilta osin pätee vieläkin. Toki aikojen kuluessa on tullut uusia ilmiöitä joita ei 1800-luvulla voitu arvata, mutta tuskin nykyistenkään talousajattelijoiden on mahdollista nähdä täsmälleen mitä ilmenee vaikka sadan vuodenkin päästä.

    Kurjistumisteoria ei liene mitenkään suoraan johdettavissa Marxin tutkimuksista vaan on sellaisia arvauksia, joita uteliaat ihmiset aina esittävät tulevaisuudesta. Sitäpaitsi Marx itse kai kieltäytyi tunnustautumasta edes marxilaiseksi kun tuota nimitystä alettiin siihen aikaan politiikassa käyttää.

    Marx on taloustieteen uranuurtaja ja klassikko jolla on varmasti pysyvä paikka tieteen historiassa, mutta ei hän tietenkään mikään erehtymätön paavikaan ole. Se mitä sen sijaan marxilaisuuden nimissä milloinkin on saarnattu, ei ole itse Marxin vastuulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Blogi-isäntä kuuluu niihin harvoihin, jotka ovat lukeneet Pääoman, toisin kuin juuri kukaan vasemmistolainenkaan. Hän siis hippusen verran jekuttaa meitä Marx-viittauksellaan.

      Pauperismi esitellään ison kirjasarjan I osassa, joka käsittelee pääoman tuotantoprosessia. II osassa, joka käsittelee pääoman kiertoprosessia, tulevat esiin sen kumoavat voimat, kuten kysynnän ja tarjonnan laki. III osassa (tuotannon kokonaisprosessi) aletaan päästä lähemmäksi todellisuutta näistä teoreettisista lähtökohdista ja esitellään mm. omaperäinen tulkinta taloustieteen vaikeimpiin kysymyksiin kuuluvasta voittosuhteen laskutendenssin laista, joka oli askarruttanut klassikkoja Smithin päivistä saakka. Marx jatkoi vielä luonnostelemalla IV osan lisäarvoteorioista.

      Marxin jälkeen kaikki muuttui, kun valtio omaksui keskeisen roolin kapitalistisissa maissa. Ei vähiten juuri tuon kaikille potentiaalisesti tuhoisan kurjistumisen estämiseksi. Ehkä Marxilla oli vaikutusta siihen, että näin kävi.

      Pääoma I käännettiin ensimmäisen kerran suomeksi vuonna 1913 valtion kustannuksella. Suomentaja O. W. Louhivuori oli Suomalaisen puolueen, sittemmin Kokoomuksen, kansanedustaja ja senaattori. Hänestä tuli Kauppakorkeakoulun professori, rehtori ja kansleri. Merkittävä mies myös Uuden Suomen historiassa.

      Poista
    2. Suurenmoista päästä osalliseksi tiedonsirpaleesta että valtio käännätti tietokirjallisuutta, kenties sponsoroi niiden muokaamisiakin, kuten tuota auki olevaa 5. osaa Maailmanhistoriaa? Nahkaselässä sanotaan Werner Söderström Osakeyhtiö, mutta sisällä että Tietosanakirja-osakeyhtiö. Olisiko tuo se senaatin yhtiö ?

      Miten vaan, olinkin monasti kummastellut kuinka runsaasti raskasta oppineisuutta oli käännetty, ja vain puoli vuosisataa oli siitä kun vuoden 1848 pelästyttämä ja Euroopan poliisi Nikolai I oli pannut suomenkiellä julkaisemiselle ankarat kahleet. Noita kääntäjiä saksalaisesta yhteiskuntaopeista oli nuori Tannerkin. Ruotsin kautta kääntäjiä löytyi. Mutta kun taisi löytyä opiskelijoitakin. Kotkasta esimerkiksi, paitsi Toivo Pekkanen itse, akateemikko sata vuotta Nikolain kuolemasta, niin myös Pekkasen tuntemat työmiehet, tai siis monet heistäkin. Isänmaan ranta kuvaa Hans Gutzeitin Ahlströmin ja Enson monisiitostehdasta ja lakkoa vähän ennen 1929.
      Se on sielutieteellinen. Moninaisia persoonia oudossa yhteiselossa tehdas- ja satamakaupungissa esitelmänsorttisestkin valaiseva, vaan ei kuivasti. Väino Linna oli lukenut nuoruudessaan läpi kaikki suomenkieliset hyllyt kaupunginkirjastostaan.

      Työmies, lakkojohtaja ja kunnallispoliitikko Helmisen sivistys kesti perusteillaan rakentaa kansankotia. Moraalin ja siviili-insinööriyden yhteiskuntakonetta.

      Mitä erityisesti tuohon huomautukseen voiton suhdeluvun alenemisesta tulee, niin se on relevantti vapaasti kilpailevan
      yrittäjäkunnan logiikan esittämisessä. Siis vapaa perustanta, itsevalintaiset laadut ja menetelmät. Mutta kun ne pian keksivät uutta, kuten blogi-isännän mieliharmin kartellin. Vai oliko se harmi ja salajuoni pysäyttää vapautetut elinkeinot perustajaperheille. Suomessa ainakin se nostatti vastakartellin työvoiman yhteenliittymän ja yksituumaisuuden, nyrkiksi Helmiselle.

      Kartelli siis ylläpiti tätä voittosuhdetta putoamasta. Ja ihan viimeksi fiktiivinen nykyraha kiskoo isoimmat profitit firmojen kombinoimisesta. Ulosjätettävätkin on pankkitasekeinokkaasti ostettavissa pois marisemasta lihavalla lompsalla. Tätä on Sipilän-Bernerin-Mörttisen-Vanhasen perheyritysoppi. Ja toinen trendinsä on vallata elinkeinoalaa kaskeamalla valtion maantiet ja kansanterveyslain funktiot yksityisille. Kunnalliskodit ja seurakunta- ja testamenttilaitokset saa liki ilman kun vain asettaa spesifikaatit sillai. Yritä Alanen varjella Orionia. Siellä Oodissa tuulee varmasti ja kylmästi. Tai sitten takkikaapit pukea villanuttu ylle.

      Voiton suhdeluku kuulostaa herttaiselta manipuloivan kirjanpidon ja sopimusfantasian aikakautena. Jälkimmäisestä koko derivaattatouhun sanotaan synnytetyn uuden silkassa rahasfäärissä toimisen saamiseksi kovan rahan tekoulottuvuudeksi, voittosuhteen palauttamiseksi demari-ay:n jäljiltä. Yksi sen upeimpia hetkiä sattui 10 vuotta sitten kun yhtälömiesten hermot pettivät. Holmströmin sanoin "ei olisi pitänyt tonkia premissejä,
      uskoa vaan ja likviditeetti (= kaupan liukkaus, sujuvuus) olisi pysynyt". -Ja kun vavahduttavan tärkeän tiedonsirpaleen sain, panen vastalahjaksi että Guardianissa seurataan harva se päivä hevosten suista haistamalla kriisin kymmenvuotisjuhlaa by Larry Elliot and Jill Treanor.Jukka Sjöstedt

      Poista
    3. Ei se sitä toki lukenut ole.

      Poista
    4. Kurjistuminen ei ollut marxilainen keksintö, vaan laajasti monia tahoja hätkähdyttänyt ilmiö, kuten Suomestakin tiedämme vaikkapa Sakari Topeliuksen kirjoituksista.

      Marx ei olettanut kapitalismin romahtavan kurjistumiseen, koska kysynnän ja tarjonnan lait olivat vastavoima, joka pakotti korottamaan palkkoja. Sen sijaan hän ennusti ratkaisemattomia finanssikriisejä. Niitä ratkaisemaan nousi valtio.

      Kurjistuminen on tätä päivää halpatuotantomaissa, ja varmasti me kaikki tuomitsemme olosuhteet, joissa työntekijät elävät Intian tehtaissa.

      Poista
    5. Mä oon sen kyllä lukenu. Meillon Leninin kootut kans, mä luin nekin. Mä luen nuukasti kaiken mitä mä saan noukkani alle,vaikka mullei sen tunnustaminen olis mikää juttukaa.

      Paljonhan sitä on mutta suurin osahan niistä on selviä valeita.

      Poista
  8. Mitähän tuolla viimeisellä kappaleella tarkoittanet?

    Itse kun olen isältäni, joka oli maanviljelijä, perinyt jonkunlaisen metsänkappaleen, mutta elinkeinoni on ihan kaupungissa konttorihommia, mielestäni asenteeni metsään on aika erilainen kuin viimeisen sadan vuoden aikaisilla sukupolvilla.

    Metsässäni kasvaa enemmän puuta, kuin koskaan sen jälkeen, kun kaskitalous sille alueelle levisi, mutta kaikkea sitä ei enää ole tarkoituskaan hyödyntää. Isälleni ja häntä edeltäville ei olisi tullut mieleenkään jättää tuulenkaatoja metsään lahomaan, vaan kyllä ne käytiin talven tullen tarkkaan keräämässä pois. Ja marja- ja sienipaikkoina pidettiin niitä, missä ne nyt sattuivat kasvamaan.

    Me taas katsomme tekemämme hakkuut vähän sen mukaan, että hyvät marja- ja sienipaikat säästyvät.

    Sitä, että Suomessa siirryttäisiin merkittävästi nykyistä suuremmassa määrin metsissä kasvavan biomassan energiakäyttöön, en usko.

    Puu on luokkaa kymmeniä kertoja arvokkaampaa muussa käytössä kuin energiapuuna. Ja jos ajatellaan sitä, mistä tuottavimmin toimeentulonsa tienaa, koulujen käyminen ja osaamiseni myyminen on todella paljon tuottavampaa kuin metsän myyminen. Minulla olisi varaa olla edes myymättä yhtään puuta, eikä metsätöissä lähellekään samoille tuntipalkoille pääse kuin siisteissä sisätöissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täydennän tähän nyt vielä, että metsäteollisuus taitaa edelleenkin olla Suomen suurin vientiala. Sen vientituloilla ne virkamiestenkin bemarit maksetaan.

      Raaka-aine sieltä perintömetsistä on vain pitkän arvoketjun alkupää - tärkeä, mutta arvonmoduksessa kuitenkin sivuroolissa. Sisätöillä ja aivan muualla se arvo metsäteollisuudessakin pääosin luodaan.

      Tavallaan ymmärrän blogistin heittoa vanhanaikaisesta metsäajattelusta juuri tämän kautta - kuvitellaan, että metsätalous on sitä, että äijä vääntää tukkipuun rekeen ja polttaa sen.

      Metsäteollisuus on kansainvälistä kovan luokan high techiä ja vientitoimintaa, jota ilman Suomi kuolee nopeasti.

      Poista
    2. Metsän biomassan käyttö energiana. (Edellinen kommenttini hävisi jonnekin.)

      Ei Suomessa runkopuu, ainespuu, ts. sellainen puu, joka kelpaa selluksi tai sahalle, ei täällä sellainen puu pala. Tätä asiaa vahtii raha. Jos polttaa ainespuuta, se on sama kuin polttaisi seteleitä. Selluna ja tukkina puusta saa nimittäin paljon paremman hinnan - arvo on suurempi.

      Energiapuu on muun metsätalouden jätettä, ns. sivuvirtoja. Jos ryteikköjen raivauksen tuottamat rangat jätetään maahan lahoamaan, ne vapauttavat hiilensä saman tien. Jos ne käytetään energiaksi, korvataan parhaimmillaan fossiilista tuontienergiaa ja joka tapauksessa kyse on uusiutuvasta ja kotimaisesta energiasta. Sellutehdas polttaa jäteliemensä ja tuottaa enemmän energiaa kuin kuin kuluttaa.

      Mutta noinkin yksikertainen juttu on jopa monille suomalaisille vaikea käsittää. Puhumattakaan italialaisista komissaareista,jota meidän metsä- ja energiapolitiikkamme päättävät.

      Ei maailma sillä pelastu, että hyödynnettävissä olevan jätteen annetaan lahota maahan sitä hyödyntämättä.

      Poista
    3. Kyllä kannot pitäs jättää! Poltetun maan taktiikka ei ole metsänhoitoa.

      Poista
  9. Pelottavaa on mehiläisten väheneminenkin ympäristömyrkkyjen vuoksi. Mutta ehkäpä ihminen keksii jonkin korvaavan keinon siihenkin, joksikin aikaa.
    EG

    VastaaPoista
  10. Ei se kulkutauti auta, jos se tappaa vain kolmanneksen. Väestöongelman lopullinen ratkaisu edellyttää, että se tappaa ihan kaikki.

    VastaaPoista
  11. Käytyäni pari vuotta sitten Israelissa sain havaita miten siellä vesiputkia vedetään pitkin maata. Ymmärsin että Välimeren hiukan suolaista vettä siellä lirutetaan jotenkin puhdistettuna. Ja erämaa kukoistaa. Kyse ei ole pikkujutusta vaan se on iso projekti joka toimii.

    VastaaPoista