Sivun näyttöjä yhteensä

18. elokuuta 2017

Pahastuneita



Kommentoija pahoitteli, etten ollut jo kirjoittanut Pentti Linkolaa koskevasta uudesta elämäkerrasta.

Arviointia ei ole luvassa, ei liioin tulossa olevista John Simonin kirjasta, Ehrnroothin suvun historiasta, ei Teemu Keskisarjan kirjasta, ei Henrik Meinanderin, ei Aarne Kinnusen, ei Matti Klingen, ei Jukka-Pekka Sarasteen, ei Jukka Tarkan jne.

Olen nimittäin kustantajan mustalla listalla. Touko Siltala, jonka kanssa olen ollut yhteistyössä ja ystävyydessä enemmän kuin 20 vuotta, ilmoitti veljeensä viitaten, ehdotettuaan ensin erään kirjan kirjoittamista, ettei heidän yhtiönsä halua olla tekemisissä kanssani. Syyksi ilmoitettiin, että kustantaja on pahastunut erilaisista kommenteistani vuosien varrella.

Kysymys lienee sitten tästä blogista.

Arvostan avoimuutta, jolla asia ilmoitettiin. Onhan ilmoitus  kustantajalta hiukan erikoinen. Useammin hylätään käsikirjoituksia kuin niiden kirjoittajia.

Kirjojen vapaakappaleista ei ollut nyt nimenomaan puhe, mutta kai tuo välien katkaiseminen tarkoittaa myös sitä. Olen ollut nyt yli kymmenen vuotta arvostelija, joka ostaa itse kirjakaupasta rahalla arvostelemansa kirjat. Sitä ei voi sanoa bisnekseksi. Sanon itseäni arvostelijaksi, koska olen julkaissut Helsingin Sanomissa ainakin pari sataa kirja-arvostelua ja käsittänyt jatkavani sitä samaa tässä. Tosin en välttämättä viitsi ottaa kirjoittaakseni kirjasta, josta en yhtään pidä.

Perustelu jää valitettavasti minulle epäselväksi, koska en lainkaan tunne Toukon nuorempaa veljeä; luullakseni olen tavannut hänet yhden kerran, Meilahden kirkon rappusilla. Sekä pätevä että komea henkilö, sikäli kuin ymmärrän. 

Muuten: eräänlaisena kutsuna ja mainoksena kerron, että se Hagelstamin antikvariaatin sommittelemani näyteikkuna tulee Taiteiden yönä, ja asian johdosta pidetään tilaisuus kuohuviinin kera 7.9. klo 18. Antikvariaattiin mahtuu 60 ihmistä.

Valittujen runojeni (Maailmanloppu on jokapäiväinen asia) ja digitaalisen kokoelmani julkkarit pidetään Kansalliskirjaston Monrepos-salissa 18.9.klo 12.

Molempien tilaisuuksien salainen taka-ajatus on kirjojen kehuminen, ei minun kehumiseni. Siltä osin Siltalan linja on hyvä. Painetut kirjat ovat ehkä pääasia, mutta myös e-kirjat ovat kuvassa. Ja samoin äänikirjat.

Taustalla on uskomus, että lukeminen tekee kenelle tahansa hyvää. Ei ole edes niin kauhean ratkaisevaa, mitä lukee. Lukeminen on virheellisesti kytketty ajattelemiseen ja tietojen hankkimiseen. Todellisuudessa tunne-elämä on yhtä tärkeä, ellei tärkeämpi.

Juttelimme löysästi Ekholmin kanssa, paljonko sivistysporvari on lukenut elämänsä aikana. Sellaista lukua tarjotaan kuin kymmenen tuhatta kirjaa. Olimme samaa mieltä, että luku on pahasti liioiteltu. Ehkä pikemmin tuhat?

Jos mielenne tekee lenkille, harjoittamaan liikuntaa, älkää menkö. Kannattaa mieluummin liikuttua. Lukekaa.

Päivän kirjavista aiheista nousee päällimmäisenä mieleen Kurjensaaren Edvin Linkomiehestä kirjaama. Linkomies oli kuten raumalaistuttavansa Ryti älyllisesti murskaavan ylivoimainen ja erittäin tietoinen siitä.  Linkomies eräästä professorista:

”N.N. on täysi nolla. Istunut yliopistolla samassa konsistorissa minun kanssani yli kymmenen vuotta ja ollut aina samaa mieltä kuin minä.”


27 kommenttia:

  1. Se on kyllä hyvin tiedossa ettei Kemppinen pidä Linkolasta, se on tullut harvinaisen selväksi vuosien varrella. Koska kirja-arvostelua ei ole tulossa, on tyytyminen allaolevaan. Karua tekstiä.

    Linkola jumalana

    VastaaPoista
  2. Lukeminen on hyödyllistä, virkistävää ja vapauttavaa, mutta niin on myös kirjoittaminen.

    VastaaPoista
  3. Op, persutirallaa sillai ja sillalt jokkee! Olisipa otollista saada tietää minkälaisista herjoista kohti Siltaloita on kysymys! Ei ole Kemppi vielä pudottanut raateluhampaitaan, kun noin suututaan ja pannaan mustalle listalle. Ei ole meidän Kemppi mikään ukkoutunut turhake, vaan verevä sivaltaja, hyvä!
    Viiltävin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  4. Tervehdys! Tuosta luettujen kirjojen määrästä jokunen sana. Ensinnäkin, mikä on sivistysporvari? Ja miksi juuri porvari? Itse veikkaisin, että luku on lähempänä kymmentä kuin yhtä tuhatta. Mutta saattanen olla sieltä huippupäästä, kun olen ollut kääntäjäkin.

    VastaaPoista
  5. "Juttelimme löysästi Ekholmin kanssa, paljonko sivistysporvari on lukenut elämänsä aikana. Sellaista lukua tarjotaan kuin kymmenen tuhatta kirjaa. Olimme samaa mieltä, että luku on pahasti liioiteltu. Ehkä pikemmin tuhat?"

    Sivistysporvareista en tiedä, mutta mieleen palautui kaukaiselta 70-luvulta jossain näkemäni tieto, jonka mukaan British Museumin kirjastossa viihtynyt Marx olisi sanonut ihmisen ehtivän elämänsä aikana lukea parisentuhatta kirjaa - varmaankin varauksella: jos kunnolla lukee.

    VastaaPoista
  6. Jos lukee n. kirjan päivässä, niin 10000 kirjaan tarvitaan liki 30 vuotta.
    Koska osa kirjoista on paksuja, niin epäilisin aikaa kuluvan enemmänkin.

    VastaaPoista
  7. Haastan meidät kaikki miettimään aidosti kysymystä:

    Miksi me emme kutsu terroristeja RASISTEIKSI, vaikka he ovat sellaisiksi itse ilmoittautuneet vihaamalla ja tappamalla jumalansa nimissä toiskulttuurisia -ja toisuskoisia jatkuvasti, ja kuten tänään on nähty, kaikkialla. Noin vain. Koska viha. Koska rasismi.

    Miksi me kierrämme juuri heidän kohdallaan tuon heille kaikkein täsmällisimmän ilmauksen?
    Mielestäni meidän tulee osata vastata tähän!
    Jos kuitenkin huijaamme itseämme ja todellisuutta, voi meitä ja valetotuudellisuuttamme.
    Voi niitä jotka julkisesti kirjoittavat vastuullisiksi ilmoittautuneissa lehdissä tuota oikeaa ilmaisua varta vasten karttaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista nähdä vedotaanko puukotuksesta epäillyn mahdollisessa syytteessä rasistiseen motiiviin.

      Poista
  8. Herroilla on erilaiset murheet kuin meillä tavallisilla pulliaisilla. Minä aion lukea ja kommentoida ympäriinsä niin paljon kuin ehdin ainakin Linkolan elämäkertaa ja Klingen uutuutta. Näin siitä huolimatta, että en ole kustantajan minkäänlaisella listalla, mustalla tai valkoisella. Näin ihan vain siksi, että suhtaudun kirjoihin innostuneesti, jotenkin viaton sielu kun olen.

    Kieltämättä hieman kummalliselta tuntuu tuo Touko Siltalan, jota olen pitänyt herrasmiehenä, ilmoitus. Jos minä pahastuisin aina kun joku sanoo pahasti niin johan koko elämä olisi yhtä pahastuneisuudessa olemista. Meille maailman vähäisemmille elämä kuitenkin opettaa nöyryyttä.

    VastaaPoista
  9. tunnustakaamme yhteinen linkolalainen uskomme. Aamen.

    VastaaPoista
  10. Ei vain huvita olla kaiken aikaa liikuttunut, osin siksi käyn lenkillä välillä, antaa liikutus myöden toviksi ja jaksaa taas vaikka lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun sanottiin olevan fundamentalistinen omassa elämänymmärryksessäni, ja jos kohta, dogmaattinen esikuvieni suhteen. Noh, päätin suhtautua entistä kriittisemmin Häneen, jonka vanhat esitelmät olivat avanneet intuitioni suuriin oivalluksiin elämästä, maailmasta. Avasin kirjan - pari sivua luettuani liikutuin.
      Hän siirsi tunteet pakattuna jotenkin kuulijalle, ja vielä myöhemmin lukijalleen.

      Poista
    2. Puukstaavi kuolettaalauantaina, 19 elokuuta, 2017

      Olen kerrsn jos toisenkin ihmetellyt tuota täysin kritiikitöntä suhtautumista jatkuvaan lukemiseen, kirjojen ahmintaan. Entä jos se (kupla) syö tilaa aidolta elämykseltä; omaehtoiselta kognitiolta?

      Poista

  11. Olen kahden vaiheilla ängetäkö paikalle 7. ja 18. syyskuun tilaisuuksiin nähdä Kemppinen livenä ja peilata itseäni toisiin fanittajiin.

    Jotenkin olisi hyvä pysyä poissa hänen juristidynastiastaan ja yliopistouskovaisten itsepalvontahymistelystä. Kemppi itsehän ei noita muureja pystytä.

    Bannonkin sai lähteä. Eilen perjantaina Financial Times kertoi miksi -ja kai joudutti ratkaisua, valintaa Trumpin linjaksi. Etusivulla kolmella palstalla kerrottiin. Bannon vaatii Kiinan etenemisen pysäyttämistä, kauppasotaa. Ellei hänen kansallisitsekästä USA ensin tai USA takaisin käännettä nyt tehdä, on myöhemmin myöhäistä. Kiina painelee hegemonia asemaan seuraavan neljännesvuosisadan kuluessa. USA ruostuu.

    Riita tulee siitä kuka ruostuu. Trumpin äänestäjät ovat jo. Wall Street ja lännen omistajatahot rikastuvat Kiinan kanssa ja jos oikeusvaltioperiaatteet heidän uskominaan pitävät, omistuksia ei menetetä. Putineja ei tule.

    Eikä Putin ole paljoa saanutkaan aikaan eivätkä Puolan ja Unkarin kansallismieliset. Maat kavallutettiin luonnovaroineen heiltä. Tehtaat ja vesijohdot vuotavat, sähköt saadaan päälle vain kun länsiyhtiöt saavat sormensa nappulaan. Edes Ilkka Kanervan E 18 ei enää auttaisi huollossa. Ne kuormat olivat maistiaisia. Hyvin addiktoivatkin.

    Valkoissa talossa Bannonin nationalismia vastaan on Goldman Sachsin internationalismi, betonoituvan globaalin omistamisen ja rahan ekspansiota jatkava linja. Trumppilaisilla oli haavekuva kirkaana silmissään vaalikampanjan aikana. Yllättävä voitto kysyisi nyt toimeenpano praktiikkaa ikävässä todellisuudessa ja vastaanpanijoiden ja uhkien maalailijoiden kierrellessä ympärillä. Erimielistä sakkia tuli kootuksi Valkoiseen taloon ja nyt ne riitelevät voittajan pintaan.

    Kai se on Goldman Sachsista, suoraan hallituksen puheenjohtajasta tullut Gary Cohn. Kiinan suhteen kyyhky mutta sinne penetroituja. Venäjän suhteen agressiivinen. Itä-Euroopan valloituksesta ja Ukrainasta kiinnipitävä nykymuotoisen kapitalismin ilman isänmaata, edustaja. Kun hänellä on vanhastaan Keskuspankki ja sen rahakonehaarakoneisto, niin näkyy vetävän pidemmän korren.

    Niinistön amerikanmatkan kannalta asia on vaikea. Venäjän oligarkkien ja takanaan omistavien länsi-intresanttien ristiriita kärjistynee. Se kysyy Suomelta natoyhteensopivuutta Rissalaa ja Uttia myöten. Jäämme komeasti taas puun ja kuoren väliin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. En yhtään ihmettele että Kemppinen on joutunut mustalle listalle, sen verran ala-arvoista tekstiä on pukannut vuosien varrella. Ikävintä on hekilökohtaisuuksiin meneminen, kuten Kari Suomalaisen pään nykiminen, tai Linkola on sammakon näköinen, jne jne. Jostain vastaavasta on Siltalakin voinut ottaa nokkiinsa. Tiedä häntä. Hyvä syy joka tapauksessa hänellä on täytynyt olla kun on pistänyt Kemppisen jäähylle.

    VastaaPoista
  13. Aamulehdessä on mainio arvostelu Linkolan elämäkerrasta. Toimittajan mukaan kyseessä on ehdottomasti vuoden tärkein kirja.

    https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/pentti-linkolan-elamakerta-paljastaa-kolmiodraaman-kalastaja-kirjailija-ja-ajattelija-on-myos-naistenmies-200327538/

    VastaaPoista
  14. Eikös nykyään riittävän vakavan rikoksen suunnittelu ole rikos? Entäs jos Mein Kampf ilmestyisi nyt, voisiko herra kirjoittajan haastaa johonkin Haagiin vakavan ihmisoikeusrikoksen valmistelusta (rikos ihmisyyttä vastaan)? Muuthan ne opit laittavat käytäntöön. Vai otettaisiinko herra kiinni ja laitettaisiin vakavan mielenterveysongelman vuoksi asiaan kuuluviin laitoksiin? Käsittämätöntä on, että joku kustantaja tällaista vielä tänäänkin julkaisee, joku lukee - ja jotkut melkein palvovat? Kukin päätelköön itse, ketä tarkoitan.

    VastaaPoista
  15. Onhan se Linkola ihan oikeassa maailmaa analysoidessaan. Ei tosiaankaan valoisalta näytä. Mikään filosofi ja suuri ajattelija hän ei kuitenkaan ole, vaikka sivistynyt ihminen muuten onkin. Lintujen tuntijana hän on varmasti jos ei nyt sentään vertaansa vailla niin kuitenkin aivan kärkiluokkaa. Valitettavasti vain tärkeä osa elämäntyöstä on siististi kirjoitetuissa vihoissa joiden lyhennyksiä jälkipolven lienee äärimmäisen vaikeata tulkita.

    Luulen että Linkola on niin sisällä luonnossa ettei pysty arvioimaan oikein juuri mitään sen ulkopuolella. Hän sanoikin joskus jotenkin sillä tavoin, että koti on paikka jossa käydään nukkumassa tammi- ja helmikuuussa. Ulkoilmaihmminen viimeisen päälle.

    Toisaalta tietysti on myös niin, että meillä ei ole oikein pääsyä Linkolan kaltaisen ihmisen maailmaan. Yhteistä kosketuspintaa on kovin vähän. Silti Linkolan tuntevat ihmiset tietävät hänet erittäin ystävälliseksi ja myönteiseksi ihmiseksi lähivuorovaikutuksessa.

    Linkola on äärimmäisen mielenkiintoinen ihminen. Uskoakseni aivan ainoa lajissaan. Tuskin ehdin kuitenkaan lukea elämäkertaansa. Maailmassa on paljon kirjoja ja kun niitä ehtii elämässään lukea vain rajallisen määrän, niin on pakko valita.

    VastaaPoista
  16. Olipa omituinen kommentti kustantaja Siltalalta, varsinkin kun tietää kuinka avokätisesti kirjoista jaetaan vapaakappaleita ihmisille, jotka antavat kirjat joululahjoina "ystävilleen".

    VastaaPoista
  17. Markku Kuisma näkyy olevan Siltalan hallituksen jäsen, joten hänen kirjoja ei ilmeisesti arvostella?

    Tosin viimeisemmät ovat olleet tiivistelmiä tiiliskivistä, joita itse olen luen mielummin kuin näitä leikkaa ja liimaa populaariteoksia.

    VastaaPoista
  18. Mitä se Siltaloille pottuilu hyödyttää? Hehän ovat kustantaneet tosi hyviä kirjoja, näkee niiden jäljestä että hiottu on. Kyllähän bloggailu nyt avartaa muutenkin ja julkaisukynnystä ei ole, mikä luo mahdollisuuksia.

    VastaaPoista
  19. Asianomaiset Ali Baba ja neljäkymmentä rosvoa.

    VastaaPoista
  20. Jos lukee kirjan viikossa ja elää 85-vuotiaaksi järjissään, niin siitä tulee jotain alle 4000 elämän aikana, mutta moni himolukija lukee enemmän, elämäntilanteesta riippuen. Ennen kirjat olivat ohuempia, 200 - 300 sivua, nyt loppuun 500 on ihan tavallista, ja sitten yhä useammin tulee sellaisia 900-sivuisia järkäleitä. Itse luen nykyisin noin 150 kirjaa vuodessa, mutta on ollut talvi, jolloin sain vaivoin kahlatuksi läpi neljä, ja illalla aloitin aina melkein samasta kohtaa. Suuri ilo ja nautinto joka tapauksessa, kun löytää oikein hyvän kirjan, mutta onhan niitä huonompiakin. Sellainen pitää jättää kesken.

    Liikkumisesta tulee myös hyvä olo, kunhan ei liioittele. Himourheilija tietysti tarvitsee päivittäisen endorfiiniryöpsähdyksensä. Sopivalla säällä jo reipas kävely kirjastoon ja takaisin, noin 2 km, antaa meikäläiselle sopivan annoksen.

    Niin se sivistysporvari, hän ehkä lukeekin "sivistyneesti", ei liioitellusti, liian paljon? Ja sopivasti kaikilta aloilta.
    EG

    VastaaPoista
  21. Ei kaikki suinkaan ole ylistettävää, mitä Siltala julkaisee. Luin taannoin Constantin Linderin elämäkerran, jota mainitaan tutkimukseksi. Heti alkupuolella kirjoittaja ilmoittaa näkökulmansa: "olen perustuslaillinen"! Jälki kirjassa on sen mukaista. Järjetöntä ottaa edeltäkäsin jokin poliittisluonteinen positio, vai miten olisi esim.: "kirjoitan kommunistina"?

    Totta muuten on, että kirjat nykyään ovat monesti ylipaksuiksi paisuteltuja. Pääsyynä voi olla vain se, että tekstin tekeminen nykyisillä laitteilla on teknisesti niin helppoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaahan Kemppinenkin "kirjoitan Kemppisenä?"

      Poista
  22. Ei 10.000 ole mikään mahdoton määrä, jos elää normaalipituisen elämän ja aloittaa lukemisen seitsemänvuotiaana. Monia kirjoja voi lukea tahtiin kirja päivässä, ja jos tulee ahmimisikä, monta päivässä. Toisaalta ovat tilanteet, joissa joutuu konsultoimaan esim. 300 kirjaa jotakin projektia varten. Ja hakuteokset, jotka ovat aina käytössä. Ja kirjat, joita lukee koko ikänsä. Miten ne lasketaan, milloin kirja on tullut luetuksi? Antiikin klassikoissa, myös Raamatussa, on yleensä monta kirjaa, vaikka ne nykyään lasketaan yhdeksi, myös nyt esillä ollut Thukydideen Peloponnesolaissota, joka julkaistiin alkujaan kahdeksana kirjana (papyruskäärönä / volumines).

    VastaaPoista