Sivun näyttöjä yhteensä

2. elokuuta 2017

Seli seli



Otsikon varhaisteinien keksiä repliikki aloitti valehtelemisen kulttuurin.  Kimeällä äänellä sanotaan: en kuuntele. Repliikki on suosittu korostamaan, että minun sanomani on joka tapauksessa painavampaa kuin mikään, mitä sinä yrität sopertaa. Minä tiedän, miten asiat ovat.

Tuttu opettaja huokasi oppilaansa äidistä – kauppatieteen tohtori – joka oli heittänyt tuon repliikin ja puhelimen kiinni. Äiti oli soittanut moittiakseen opettajaa siitä, että lapsi oli saanut huonon numeron kokeesta, ja opettaja oli sanonut, että koe koski kertotaulua, jota lapsi ei ollenkaan osannut.

Aikaisemmin asianomaiset olivat jo vaihtaneet käsityksiään siitä, ettei tämä mainio lapsi osannut lioin yläasteella lukea. Äiti oli sanonut, ettei tarvitsekaan, koska lapsella on personal manager, oma manageri, joka tarvittaessa kertoo, mitä mielenkiintoista somessa kirjoitetaan.

Nyt koemme yhä useammin, että joku asia on näin tai noin, koska presidentti sejase sanoo niin.  On aihetta viettää uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Luther-vainaa tosin oli kovasti kiinni Raamatun opetuksissa, mutta toisaalta hän nimenomaan räyhäsi, etteivät paavin ja piispojen puheet ole kuitenkaan totta, jos ne eivät ole uskottavia.

Koska puhdasoppisuus iski pahasti takaisin 1600-luvulla, järjen ja järkeilyn aikakauden alku sijoitetaan yleensä Ranskaan, tyypillisesti 1700-luvulle. Mutta kyllä ilmiö oli vanhempi. Itse olen löytänyt sen 1100-luvulta alkaen juridiikasta, johon järjellinen perusteleminen ja väitteleminen tunkeutui kauppaoikeuden kautta.

Sanaa ”perustuslaki” käytetään usein virheellisesti mediassa, eivätkä oppineet ole millään muotoa vapaita holtittomista mielipiteistä.

Kukaan ei koskaan selitä, että esimerkiksi Suomen perustuslaissa on monenlaisia pykäliä eli normeja. Kompetenssinormit osoittavat eduskunnan, presidentin ja valtioneuvoston toiminnalle rajat. Tätä nykyä ”perustuslain säätämisjärjestys” esitetään asiana, joka jokaisen poliitikon ja virkamiehen tulisi tuntea. Niin vain ei ole. Asia on usein vaikea, joskus erittäin vaikea. Käytännön esimerkki usein helpommasta kompetenssinormista on alaikäisen oikeus tehdä sopimuksia tai osakeyhtiön hallituksen toimivalta. (Sivuutan tässä kelpoisuuden ja toimivallan eron.)

Sitten perustuslaissa on esimerkiksi kvalifikaationormeja. Arkinen esimerkki on määräys, jonka mukaan sinun on viskattava keihästä niin ja niin paljon että pääset MM-kisoihin. Johonkin virkaan pääseminen edellyttää, että sinulla on paperit tietystä tutkinnosta eli siis kvalifikaatio.

Sitten on substanssinormeja, perustuslaissa itse asiassa aika vähän. ”Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutenkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.”

Nyt oikeusministeri ja johtavat professorit kehottavat pidättyvyyteen perustuslain muuttamisessa.

Olen kunnioittavasti eri mieltä.

Perustuslakimme vuodelta 1999 on hyvä, mutta maailma ei ole. Tuon vuoden jälkeen on tullut siviileihin kohdistuva terrorismi, mittavien vahinkojen aiheuttaminen informaatiolla (joka muuten eräiden fyysikkojen mielestä voi olla aineen ja energian sijasta maailmankaikkeuden viimekätinen olomuoto), joukkomuutot ja luultavasti ratkaisevasti muuttunut valtioiden turvallisuustilanne.  Kansallisesti julkisen ja yksityisen toiminnan yhteensovittaminen on aivan uudella tavalla ajankohtainen asia ja muutoin esimerkiksi työn ja työsuhteiden luonne on muuttunut rajusti ja teknologia, kuten keinoäly, tuo uusia muutoksia.


Perustuslakituomioistuimen miettiminen on paikallaan. Mutta kiireellisemmin tarvitsemme koko perustuslain tarkistamista. Siihen ei tulevaisuusvaliokunta riitä. Sen sijaan että riitelisimme vain menettelytapojen yksityiskohdista on otettava rohkeasti esiin valtio-nimimisen yksikön toiminnan perusteet eli toisin sanoen perustuslaki.

15 kommenttia:

  1. Mainio kannanotto tässä muuttuvassa maailmassamme.

    Perustuslaista ja erityisesti sitä tulkitsevien osin jo eläkeiässä olevien muutamien ukkojen poliittisista mielipiteistä on viime aikoina tullut aivan kummallinen "pyhä sakramentti".

    Ei niin, ettekö kulloinkin voimassa olevaa lakia tulisi noudattaa, mutta tulkintojen venyttäminen poliittisesti tarkoituksenmukaisesti milloin mihinkin suuntaan syö koko järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta lakiin. Joten tekstin selvennys ja ajanmukaistamien silloin tällöin on todellakin tarpeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpöhöpö! Tyypillistä hymistelyä ja blogistin nuoleskelua asiassa, josta blogisti ei ymmärrä mittään.

      Tuomas Ojanen, Juha Lavapuro, V-P. Vijanen ym. eivät ole vielä lähelläkään eläkeikää. Heistä on "harmia" ja riesaa juhasipilöille ja petteriorpoille - benzysseistä puhumattakaan - vielä ainakin 20-30 vuodeksi.

      Poista
    2. Höpö vaan itsellesi. Kyseiset kommunistibandiitit voidaan koska tahansa korvata oikeistolaisilla oikeusoppineilla. Ei mene enää kauan, koska demlalainen oikeuskulttuuri on mädättänyt koko lainsäädäntötyön.

      Poista
  2. Immanuel Cant varoitti valtiosta yksilön kannalta. Edelleen se mm. painostaa ottamaan osaa kansanarmeijaan, jolla tosin ei ole mitään tekoo nykymaailman terroristien yms. vastaisessa sodassa. Kuluja taas siitäkin edestä.

    VastaaPoista
  3. Laastiksi kun lissensin kauppatieteen tohtoreita ne spiikkasivat streintsiä länkvitsiä jossa vördit oli inglissiä ja grammari suomea joten en ihmettele.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Genevits eiksh kane makslef denten äioea kullisch vene ved, Viksten? Dene en. Jumbrakviht!

      sP. Hole-in-one hela Eg!

      Poista
    2. mit vit, täh !

      Poista
  4. Jaa että siviileihin kohdistuva terrorismi olisi vuoden 1999 jälkeen tullut uusi ilmiö? Haloo! Blogistin valtiosääntöoppi on muutoinkin niin erikoista, että voisi olla virkistävää suorittaa valtiosäännön tentti nykyisten tutkintovaatimusten mukaan. Blogisti voisi hyvällä syyllä nimetä bloginsa otsakkeella 'Tohtori Tuhatkaunon tarinoita', vaikka blogistin kirjoitukset välillä yltyvät jorinaksi asti.

    VastaaPoista
  5. Olisin samaa mieltä siitä, että järkevän perustelun idea palasi länsimaiseen ajatteluun jo 1100-luvulla. Uskaltaisin kuitenkin nostaa esille aivan vuosisadan alusta Anselm Canterburyläisen.

    Akselin tunnetuin, suomeksikin saatavilla oleva teos on "Miksi Jumala tuli ihmiseksi?" (Cur Deus homo) Tämä kirja on mielenkiintoinen monellakin tapaa, mutta ennen kaikkea siksi, että se pyrkii vetoamaan järkeen. Teoksessa ei ole ainoatakaan sitaattia kirkkoisiltä. Kaikista päättelyssä itsestäänselvyyksinä otetuista asioista ei nykylukija varmasti ole samaa mieltä, mutta itse rakennelma on hieno.

    Anselm oli itse erittäin tietoinen erikoislaadustaan ja teoksessa perustellaan laajalti ja lavealti, miksi on sopivaa ja kunniallista ryhtyä käyttämään järkeä teologisessa pohdiskelussa. Tässä suhteessa Anselm on todellakin moderni ajattelija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anselmi-ajattelija kai moderni yhä - sillei, ei helvetti, järjen käyttö voi haastaa dogmatiikkaa teologisessa "tiedekunnassa".

      Poista
  6. Se oli saivartelua perustuslaista.

    VastaaPoista
  7. Kymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, mutta nyt tuntuu siltä, että vielä meikäläisen elinaikana joko Britanniaan tai Englantiin ja Skotlantiin kirjoitetaan perustuslaki. En pitäisi mahdottomana sitäkään, että Yhdysvaltain perustuslakia muutetaan.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
  8. En yhtään ihmettelisi kaiken jo tapahtuneen jälkeen, että perustuslakikin muokattaisiin uusiksi tunnetun virren mukaan: 'Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.'

    VastaaPoista
  9. Mutta mitä vikaa lopulta nykyisessä perustuslaissa on? Jos on, onko sellaisen vian suunnasta minkäänlaista yksimielisyyttä? Viimeikainen keskustelu on ollut joko epämääräistä hölinää tai joidenkin tahojen etujen varsin läpinäkyvää ajamista. Näyttötaakka uudistamisen tarpeesta on uudistuksen ehdottajalla. Itse olen näinä toden ja epätoden uskomattoman sekoittamisenn ja piilotetun motiiveihin vaikuttamisen aikoina sitä mieltä, että sellainen uudistus olisi aivan liian suuri riski omille perustavanlaatuisille eduillemme, hyppy tuntemattomaan näinä muutenkin aivan liian epävakaina aikoina. Ja vestigia terrent, ei kai sentään oteta mallia Venezuelasta, Puolasta tai Unkarista? Ehkä blogistikin on tätä ehdotusta tehdessään ollut tiedostamattaan mielipidevaikuttamisen kohde, kotimaisen ja/tai ulkomaisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Persutuslaista pitää napsia pois turmiolliset, ei-Suomalaisia suosivat sanamuodot. Sotaveteraaniemme kalliilla verellä lunastamia ns. ihmisssoikeuksia ollaan työntämässä ulkolaisille, kankkulan kaivoon.

      Poista