Ennen korkeakoululle
sanottiin, että tietokone on oikeastaan tyhmäkone. Se on kuin karkkipussi.
Siellä ei ole muuta kuin mitä sinne on pantu.
Kotimaan ja ulkomaan
lehdistä koetan ymmärtää, mitä tarkoittaa ”ohjelmointi”. Sitä on opetettava
kouluissa, mutta en tiedä, mitä tarkoitetaan.
Tai sitten olen vain
tyhmä. Se ei ole uutinen.
Ehkä mielessäni
hallitsevat liiaksi vanhojen aikojen järjestelmät, sellaiset kuin Assembler,
tai tämän hetken jokseenkin paljon taitoa ja harjoitusta vaativat
ohjelmointikielet, kuten Python. Verkko väittää, että monet olio-ohjelmoinnin
kielet ja funktionaaliset kielet ovat onnen omiaan vasta-alkajille. Rohkenen
epäillä.
Kyllä ohjelmointi on yhtä
hyvä asia koulussa kuin geometria ja trigonometria. Järjestelmässä on
väittämät, määritelmät ja todistetut menettelytavat.
Suunnittelijat voisivat
tunnustaa, että kysymyksessä on matematiikka. Eräänlainen matematiikka. Matematiikan
sisällöstä ei ole yksimielisyyttä, onneksi. Tiedämme kuitenkin, että
aksiomaattinen järjestelmä on epätäydellinen. Matematiikan perustaa, jota
kovasti etsittiin, ei ole olemassa. Se on todistettu. Tuo todistus ei
tietenkään voi olla matematiikan perusta.
Niille, jotka juovat
hernekeittoa pullosta, voin vakuuttaa, että matematiikalla ja siis
tietojenkäsittelytieteellä ja niin ollen ohjelmoinnilla on käyttöä. Minusta on
mieluisaa, että jo useissa kuvissa esitelty uusi kuistini, kestää painoa eikä
mikään parru putoa päähän. Kuormat ja lujuudet on laskettu.
Yritän selittää muutaman
yksinkertaisen asian, joiden vuoksi tuo nyt aloitettava oppi on tarpeen ja
suorastaan säästää päänsäryiltä.
Kysymys ei oikeastaan ole
ohjelmoinnista. Tietysti on hyvä oppia sekin ja tietysti se voi olla alku oppi
ammattiin. Mutta viimeistään puhelimen kanssa tai pankkiautomaatilla tai
raitiovaunuun noustessa melkein jokainen käyttää ”tietokonetta” eli siis
laitetta ja siihen asennettua ohjelmaa.
Omat suosikkini ovat HERE
Transit ja EasyPark. Täällä on ollut vanha käytäntö, että bussiaikataulut on
varmaan suunniteltu jossain hullujenkoulussa. Hyvän näön lisäksi tarvitaan
ankaraa pohtimista. Onko nyt kahden peräkkäisen pyhäpäivän jälkeinen ei
kuitenkaan teollisuuden vuosiloma-aika? Transit kysyy, täältäkö ja sitten minne
eli tavallisesti Helsinkiin, ja sitten tulevat tiedot numeroina ja pylväinä –
seuraavat bussit, seuraavat junat. Tiedot ovat oikeita. Jopa tiedon edellä
oleva kävelyaika on oikea.
EasyParkia käytin
äskettäin Joensuussa samalla kun lahjoitin tilaisuuteen kiirehtivälle
tuntemattomalle kolikkoja. Pysäköintiautomaatin sinisellä pohjalla oleva
valkoinen numerosarja syötetään ohjelmaan, joka tietää siitä, missä ollaan, ja
osaa myös panna hanttiin, ellei paikkatieto tunnu todelta. Sitten pysäköintiaikaa
ostetaan puhelinlaskussa maksettavaksi samalla tavalla kuin pysäköintikiekkoa
käännellessä. Jo on hyvä.
Olen tietävinäni, että
oikean tietokoneen ääressä ihmiset tekevät suunnattomasti turhaa työtä, koska
eivät ole opetelleet ohjelman polkuja eivätkö tiedä, miten se toimii. Esimerkki
on tämä Word, jota käytän kaikkeen omaan kirjoittamiseen. Vaihtoehtojakin
tietysti on, myös ilmaisia.
Vähän väliä joku kysyy,
miten tekstistä saisi pois kummalliset rivinumerot tai sisennykset, jotka
pomppasivat mukaan kesken kaiken. Vastaan aina, että aloitus-välilehdessä on
muotoilusivellin, todellinen taivaan lahja. Sillä kirjoituksesta saa saman
näköisen joka paikassa.
Paljon hermostuttavampaa
on pelaaminen sähköpostin kanssa ja esimerkiksi spämmit, joita olisi osattava
varoa. Oudon oloisia viestejä ei pidä avata.
Viestin siirtäminen
roskapostiin ei poista sitä. Se on erikseen siirrettävä roskakoriin.
Aivan hiljan sain
ilmoituksen, että oma sähköpostin postilaatikkoni oli täyttymässä, vaikka
huollan sitä jatkuvasti. Syy oli tietenkin omani. Oin unohtanut poistettuani
paljon viestejä tyhjentää roskakorin
Sama ilmiö esiintyy
muuten verkkolevyllä. Tarmokkaan siivoamisen jälkeen tilaa ei vain tule. Verkkolevyllä
on oma roskalaatikko, joka on erikseen tyhjennettävä.
Tämä kaikki ja taivas
myös tuli mieleen, kun tapanani on näyttää uudet kiinnostavat valokuvat
rouvalle. Olin käyttänyt iät ajat Photoshoppia ja sen Bridgeä kallistamatta
korvaani Lightroomille, joka tuntui jotenkin tarpeettomalta. Se siis ei korvaa
Fotaria.
Mutta kuvien katselussa
olin käyttänyt mutkikkaita keinoja, jotka aina välillä unohdin. Kun nyt olen
opiskellut ohjelmaa perinpohjaisesti hyvää opasta käyttäen (Kelby), häpesin
silmät päästäni. Tie siinä tilanteessa turhien paneelien poistamiseen ja isoon
kuvakokoon ei tosiaankaan ollut vaikea. Shift – Tab ja sitten pelkkä F.
Jos tunnustaisi senkin,
että olin vienyt kuvat rajaamista varten Phtosohopiin. Lighthousessa sen voi
kuitenkin tehdä suoraan painamalla R.
Näitten asioitten takana
on filosofia. Kuvankäsittelyohjelma on helpompi. Tekstinkäsittelyssä ohjelman
suunnittelijan on otettava huomioon sekä ammattilaisten että harrastelijoiden
tarpeet. Niinpä ohjelmassa on todella paljon sellaista, mitä ei koskaan
tarvitse.
Alkeellinen ”ohjelmointi”
tulee vastan, kun on tarve tehdä makro. Esimerkiksi Gutenbergissa on tekstejä,
jossa lainausmerkin paikalla on alaviiva. Mutta sama alaviiva saattaa merkata
myös kursivointia niin että etsi – korvaa ei ole hyvä ratkaisu.
Makron tekeminen
kannattaa opetella ja mielellään kunnolla. Excel on aivan mainio
kotitarpeisiinkin, mutta sen makroja ei kannata opetella. Siinä on
funktioitakin ison tilitoimiston tarpeisiin. Tällaisten asioiden ottaminen
hallintaan edellyttää perusteltuja käsityksiä siitä, miten tietokone toimii ja
kuinka ohjelmoidaan. Toisin sanoen ne oman ohjelmoinnin kohteet ovat suureksi
osaksi isojen kaupallisten ohjelmien sisällä. Ja niissä ohjelmointi on kyllä
tehty helpoksi.
Minä kerran ohjelmoin - menin Dossin kautta Debugiin - ja järjestelin siellä sellaisia muuttujia toisenlaisiksi muuttujiksi, että koko Computer meni ihan Kaput. V-ttu kun mua otti päähän! Vein sen kahjoksi muuttuneen lootan yhdelle tietokonegurulle, joka tappeli sen kanssa pitkän aikaa. Kunnes sai sen sit hengiin. Mutta ihmetteli puoliääneen että "mitä ihmettä sä tälle oot tehnyt?" En minä osanut sanoa mitään. Pyörittelin vain silmiäni. Ja 5-kymppiä se nappas mun rahapussistani.
VastaaPoistaPiru vieköön kaikki tietokoneet! ja heidän korjaajansa!
Ps. Toisaalta, ei kaikki näin ankeaa ollut. Kun muistelee vaikkapa Arto Kytöhonkaa (sympaattinen persoona!), muistaa, että mikrotietokoneiden sielunmaiseman perehtymisessä oli omat ilonkin hetkensä. - Ihan todella. Oli.
Vinkki Photoshopiin. Toinen, mielellään huokea ja vaikka pienempi näyttö ison, kalibroitavan työnäytön rinnalle. Kaikki Photoshopin valikot siirretään sille syrjään käsiteltävän kuvan päältä niin nähdäänkin mitä ollaan tekemässä. Ensiksi Layers, ja se venytetään koko korkeuteensa. Sen viereen History, jotta näkee mitä tuli tuhrattua.
VastaaPoistaSeuraava on sitten siirtää näytöt siten, että niiden takana ei ole valoisaa ikkunaa. Ja sitten kalibroidaan päänäyttö (Järjestelmän omat työkalut siihen plus http://www.lagom.nl/lcd-test/ ).
Eero Nylund kertoi minulle kerran tällaisen jutun... ja tämähän ei MITENKÄÄN liity tietokoneisiin. Tai vaalenapunaisiin taloihin, joita vasten tikapuut nojaa... Tai jos liittyy, kertokaa se ah myös minulle!
VastaaPoistaEero kertoi:
"Minua häiritsi ihmiset jotka aina sanoo 'anna eero ryyppy, anna eero ryyppy' kun ne tietävät että mulla on aina pullo povitaskussa. Sen takia mä kerran menin metsään ryypiskelee. Istuin siinä kannon nokalla ja join Pöytäviinaa. Äkkiä mää kuvittelin että joku tuijottaa mua, ja käänsin päätäni... siellä seisoi esapakarisen näköinen miäs. Joka lipoi huuliaan. Ja tuijotti mun Pöykkypulloani. Sit se sanoi 'saat panna mua p-seeseen jos annat mulle huikan'. Vähän häkellyin, koska se oli kyllä paras tarjous mitä mulle koskaan on esitetty. Ja olen varma että IKINÄ mulle ei yhtä hyvää tarjousta enää esitetä. Mutta..." (ja Eero piti taidepaussin) "... mutta silti mä yksikseni sen pullon join."
(ps. jos on liian rivo juttu, älä julkaise. kulttuurihistoriaa tämä minun mielestäni on. jos te muutkin Nylan olisitte tunteneet, vähänkös ihmettelisitte.)
Se ohjelmointi onkin merkillinen asia. Tehdäänkö sitä vai syntyykö se itsestään?
VastaaPoistaJo neuroverkot olivat sellaisia, ettei niitä suoranaisesti ohjelmoitu; ne ohjelmoivat, synnyttivät mallin ihan omin neuvoin. Geneettiset algoritmit taas tuottavat vastauksia ja optimoivat samalla periaatteella kuin evoluutio. Eri käteviä menetelmiä ne ovat silloin, kuin osaa määritellä lähtökohdat ja hahmotella lopputuleman, mutta ei osaa sanoa eikä laskea, kuinka parametrien arvot pitäisi asettaa.
Mutta vielä merkillisempi on bigbang simulointi. Siinä muokataan käsillä olevasta ongelmasta oliot eli vektorit, ja oliot tuupataan kaikki tiheästi – matemaattisesti – yhteen kasaan eli kuvitteellisen universumiin ytimeen. Sitten unohdetaan insinöörin perusajattelu, eli se, että oliot liikkuvat universumissa. Koska oliot muodostavat universumin, näennäinen liike onkin tosiasiassa universumin muodon muutosta. Sitä onkin huomattavasti helpompi prosessoida, koska se, kas vain, tapahtuu ihan itsestään, vektoreiden ominaisuuksien perusteella.
Systeemin itsestään laajentuessa oliot eli vektorit yhdistyvät periaatteessa samaan tapaan kuin kvarkit ja muut pikkuoliot atomeiksi, atomit molekyyleiksi, molekyylit soluiksi, solut ihmiseksi ja niin edespäin. Lopputulemana bigbang-analyysistä saadaan insinöörin ongelma selvitettyä.
Vaikuttavin kaikista on kuitenkin universumin simulointiohjelma. Aikain kera universumi itse loi tietokoneen, joka simuloi ja mallintaa sitä itseään. Anturiensa kautta tietokone saa vihiä ympäristön ja universumin ominaisuuksia, ja niiden avulla tämä simulointiohjelma rakentaa omaa malliaan tehden sitä universumin kaltaiseksi. Toisintaa siis universumia, eli on oma pieni universuminsa, mutta kuitenkin erilainen kuin mallinsa.
Insinööri, pakana ja uskossa elävä voivat tulkita sanaa omalla tavallaan, mutta idea on silti sama: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme”.
kuulitõukaja,
VastaaPoistakysyisin sinulta "Mitä mieltä olet/olit Vysotskij'sta?" Kun elit samaan aikaan samassa maassa... kun hän.
Kun en tiedä keltä muultakaan tätä kysyisin? Itse pidän Vysotskijsta yhtä paljon kuin Jacques Brel'stä. Ja se on hyvin paljon.
EasyParkin historia on sellainen että suomalaisporukka teki ensin käytössä paremman sovellutuksen Parkit, jota käytin ennen kuin EasyPark osti sen ja vaihtoi ohjelmaksi omansa ja huonomman. Vuosia myöhemmin tuli uusi parempi kilpailija Parkman, jota nyt käytän. Se katsoo sijainnista parkkitiedot ja mitään numeroita ei enää tarvi kirjoitella!!! EasyPark on mielestäni nyt kopioinut idean ja silläkin voinee nyt pyytää sijaintitietoa kunhan oikein käyttää sovellusta. Kaikki tyyni aina on varaa parantaa ja nyt Parkman on paras hetken aikaa.
VastaaPoistaTuo sähköpostin deletointi on semmoinen asia, että operaattorit eivät ole viitsineet ohjeistaa asiaa. Historiallisista syistä käytän Saunalahden sähköpostia tosin hienolla teekkareiden IKI-domainin avulla. Kun postia lukee milloin mikin laitteen ja postiohjelman kautta eikä koskaan Saunalahden www-liitännän kautta, jää maileja poistamatta ja Saunalahti/Elisa kauppaa lisätilaa muttei kerro miksi turhaa kamaa jaa eri foldereihin...
Aikoinaan kun asuin Kainuussa ja matkustelin sieltä muualle, heti erotti että oli tullut jonkun kulttuurirajan yli kun tuli Pohjanmaalle. Ai mistäkö? Talojen pihapiirit olivat Pohjanmaalla paljon siistimpiä. Melkein kuin Ruotsissa.
VastaaPoistaOnhan tuo itseironia ihan kivaa, mutta miksi aina heti sen jälkeen alat tuoda esille omaan erinomaisuuttasi, jonka kyllä jo teidän. Enhän muuten lukisikaan näitä kirjoituksia.
VastaaPoista"Kotimaan ja ulkomaan lehdistä koetan ymmärtää, mitä tarkoittaa ”ohjelmointi”. Sitä on opetettava kouluissa, mutta en tiedä, mitä tarkoitetaan.
Tai sitten olen vain tyhmä. Se ei ole uutinen."
Kuvankäsittelyohjelman vanhemmassa versiossa oli Pythonilla ohjelmoitavat makrot. Sen ohjelmoiminen ainakin minusta vaati sitä perinteistä ohjelmointitaitoa, ei jokamiehen puuhaa. Sain tehtyä makroja esim. mittaamaan leikkausprofiilista pisteiden värit ja voimakkuudet ja myöskin makron joka poistaa roskat ja vinjetoinnit ja semmoset. Tämä jälkimmäinen ainakin vaatii jo matemaattista najua.
VastaaPoistaEsim. Puhdas Kuva(pixel) ~ roskainen kuva(pixel)*(255-roskainen flatkuva(pixel)). Tuossa flatkuva tarkoittaa valkoista pilveä tai paperi kohti kuvattua. Tuo kaava on 1. asteen interpolaatio, parempiakin kehitin mutta tuo riittää useimmin. (Ja nykyään monet kamerat tahtoo tehdä sen itse).
M
Eh.. kaava taisi mennä päin prinkkalaa piti esim. jakaa 255:llä ja ehkä ottaa invertointi. No se vaan alleviivaa että ohjelmointi ei ole niin helppoa vaikka tarkoitus on helposti sanoin lausuttavissa ("poista roskat ja vääristymät").
VastaaPoistaGmail hoitaa roskakorin automaattisesti: Poistettuja viestejä säilytetään roskakorissa noin 30 päivää. Tämän jälkeen viesti poistetaan pysyvästi tililtäsi, eikä sitä voi enää palauttaa.
VastaaPoistaOliokielet edellä menevä ohjelmoinnin opetus tuottaa aivottomia ohjelmoijia. Toki ohjelmointi on edelleen maailman lähes ainoa hyvin palkattu ala, jossa itseoppineisuus ja todellisen maailman näytöt painavat vaakakupissa enemmän kuin muodolliset meriitit. Peruskoulupohjalta, ja heikommaltakin, tulee hyviä ohjelmoijia, ja sitten taas dippainssi tai tohtori ei välttämättä ole kaksinen ohjelmoija, vaikka olisi saanut satoja tai tuhansia tunteja asiantuntevaa perehdytystä aiheeseen.
VastaaPoista(Maailma on muuten täynnä aivottomia ammatikseen tai harrastuksenaan ohjelmoivia. Tämän todistaa mm. se, että puoli webiä on tehty PHP:lla, jolla on kieltämättä helppo tehdä jotain, mikä likimain näyttää toimivalta, mutta täysin mahdotonta tehdä oikeasti toimivaa koodia.)