Sivun näyttöjä yhteensä

11. elokuuta 2015

Linder II



Tarina lienee kerrottu vain kotiseutuyhdistyksen julkaisemassa Esa Keskisen kirjassa ”Kullalla kirjailtu elämä”. Kirjassa asiat näyttäisivät olevan oikein, mutta valitettavasti teos on aika keskinkertainen. Hj. Linder, Aurora Karamzinin sukulais- ja kummipoika, Venäjän virka-asteikossa hyvin korkealle kohonnut mies, Mannerheimin lanko, tunnetaan nykyisin siitä, että hänellä oli ehkä Suomen ensimmäinen auto. Hänen isällään Consatantin Linderillä, joka kohosi ministerivaltiosihteeriksi ja keisarin lähipiiriin, puolestaan oli maan ensimmäinen polkupyörä. Tehtailijoina ja maanviljelijöinä Linderit tutkivat kehityksen kärkeä.

Hjalmar oli koulussa heikko oppilas ja juristin opinnot venyivät, mutta hän istui käräjät ja sai varatuomarin arvon. Hän toimi jopa asianajajana, kunnes lapseton setämies innostui hänen kanssaan kauppoihin, jotka löivät muun suvun ällistyksellä ja suuttumuksella.

Myöntyvyysmiehet olivat ”suomettuneita”. Heidän mielestään suhteissa Venäjään oli valittava vähiten huonot vaihtoehdot. Yksi heistä muuten oli J.K. Paasikivi. Bobrikovin kannattajiksi haukutuissa oli periaatteettomia kiipijöitä, mutta myös muita. Esimerkiksi suomalaisten lakimiesten listoilta katoaa 1918 hyvin korkeista tehtävistä täydelliseen tuntemattomuuteen parikymmentä nimeä. Olen itse tutkimuksia tehdessäni metsästänyt näitä henkilöitä, löytämättä senaattoreista muuta kuin tiedon ”asianajaja Jyväskylässä 1918-1939”. Tuomioistuinten sisällä vallitsi kiihkeä taistelu. Aikansa ”stalinisteja” eli jyrkkäoppisia räyhähenkiä, johti Turun hovioikeudessa Svinufvud.

Isänmaan miesten kiihkeimmässä joukossa oli puolestaan onnenonkijoita ja henkilöitä, joilla oli äkillinen tarve osoittaa isänmaallisuuttaan. Armeijasta raivattiin kansalaissodan jälkeen ”ryssäläisyys”. Vain Mannerheim ja Nenonen saivat armon. Ja vankileirit 1918 eivät olleet Mannerheimin töitä eivätkä hänen vastuullaan. Hän oli eronnut toukokuussa ja makasi kesän 1918 espanjantaudissa Ruotsissa. Syksyllä hän jaksoi Norjaan metsästämään – Linderin kanssa.

Lukija voisi olla ystävällinen ja lukea rivien välistä. Kuva Mannerheimista päälahtarina ja 1941-1944 vankileirikurjuuden aiheuttajana on väärä, tahallisesti väärä. Noiden jälkimmäisten leirien oloja ryhdyttiin korjaamaan Mannerheimin käskystä keväällä 1942. Suomeen Mannerheim ilmestyi syvästi venäläistyneenä upseerina, jota etenkin Pohjanmaan suojeluskuntalaiset oudoksuivat kovin. Itse hän tunsi vastenmielisyyttä Saksassa koulutettuja ja etenkin Saksan puolelle siirtyneitä upseereita (Thesleff) kohtaan.

Hjalmar Linderin tarina on niin kiehtova, että jossain toisessa maassa hänestä olisi tehty sata kirjaa ja televisiosarja. (Raija Orasen historialliset teokset eivät valitettavasti minua viihdytä.)

Linder oli kummallinen ihminen. Epäilen että hän oli ainakin loppuaikoinaan henkisesti tasapainoton. Silti hänen kostonsa suomalaisille oli komea – hän lahjoitti hiukan holtittomana keräilijänä seinältään mm. Rembrandtin, Reynoldsin, Turnerin ja Edelfeltin (Kuningatar Blanka) maalauksia Ateneumille ja yliopistolle varat taidehistorian professuuriin, jotta suomenkielinen (!) nuoriso saisi mahdollisuuden perehtyä kulttuuriin.

Hän oli myös uhkapeluri, tuhlari, metsänhaaskaaja, pakonomainen metsästäjä ja ties mitä. Sitä en osaa sanoa, oliko hän aikansa mittojen mukaan seksuaalisesti poikkeava, mutta kyllä pari miespalvelijaa seurasi häntä epäilyttävän lähellä, ja ihmisenä itsekin kai kolean aviovaimon Sofie Mannerheiminkin mieleen ei ollut hänen tapansa suhtautua naisiin. Kysymys ei ollut niistä nuorista kaunottarista, joita hän autteli rahallisesti. Elämä naisen kanssa oli Linderille kauhistus, miehen kanssa ei.

Mutta suhtautumisessaan työläisiin ja yleisemmin yhteiseen kansaan hän oli vuosikymmeniä aikaansa edellä, tosin tietysti patriarkaalinen.

Hitusen kummastelen, että Linder sivuutetaan myös Suomen taloushistoriassa vähällä. Ei kai se johtuisi siitä, että ”ryssäläisyyden” arvet kirvelevät? Venäjän myönteiset vaikutukset Suomeen olivat hyvin suuret. Eikö tasavallan 100-vuotisjuhlan yhteydessä voitaisi vaihteen vuoksi puhua tottakin?

Linder oli paennut kansalaissodan alkaessa Ruotsiin, Mannerheimin kehotuksesta; se ajatus ei ole kaukana, että hän sai Mannerheimilta muitakin tehtäviä. Kuten R. Wallenberg seuraavassa maailmansodassa. hän yritti ostaa korkea-arvoisia ystäviään bolshevikeilta ja onnistui muutamissa tapauksissa. Lenin ymmärsi rahan äänen. Hän palasi Suomeen heti sodan päättyessä ja kävi mm. Suomenlinnan vankileirillä ja peruutti Lohjalla verenhimoisten insinööriensä päätöksiä. Myllyt oli saatavat käyntiin, vaikka työmiehet olivat ”epäluotettavia”.


Hän tiesi varmasti punaisten mm. Kuusankoskella ja Viipurissa ja monessa muussa paikassa tekemistä murhista ja punaisesta terrorista. Hän tiesi, että Mannerheim oli eroamassa. En näe muuta selitystä. Kirje perustuu omiin tietoihin ja omaan ajatteluun. Valkoisten voittajien ajojahti oli kova. Tulkintani mukaan siinäkin isänmaallisuudessa oli pohjalla raha. Ja rahansa Linder menetti, ja viilsi ranteensa poikki Marseillessa. Siinä vaiheessa Ranska oli ottanut Venäjältä 400 000 maahanmuuttajaa.

26 kommenttia:

  1. "Ryssänupseerien" kohtelu lienee tabu, koska se oli häpeällistä. Mirko Harjula julkaisi tutkimuksensa 2014 omakustanteena, mikä on hänelle kunniaksi mutta ei suomalaiselle historiantutkimukselle! Löytyy helposti netistä ostettavaksi.

    Isoisäni oli heitä, nuori tykistöupseeri, jonka sotilasansiot sisällissodassa/vapaussodassa/punakapinassa/kansalaissodassa ovat vertaansa vailla. Etelä-pohjalaisten jääkärinpalvonta johtuu pelkästään tietämättömyydestä, palvojien luonteenpiirteistä voisi sanoa rumemminkin.

    Sai kutsun talvisotaan keski-ikäisenä kapteenina, ikätoverit vähintään everstejä, jolleivät kenraaleja. Sodan jälkeen joutui ns. Lista 1:n mukana kolmeksi vuodeksi ensin Riihimäen vankilaan ja sitten Miehikkälään leirille Neuvostoliiton mukaan sotarikoksista. Listoja oli kai tarkoitus tulla myöhemmin lisää ja Paasikivi ja Kekkonen olivat valmiit luovuttamaan nämä neukuille. Onneksi asia jäi. Lauri Hyvämäki kirjoitti kirjan vuosikymmeniä sitten, Hannu Rautkallio viimeisteli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Venäjällä koulutuksensa saaneiden upseerien kohtalo on inhimillisesti ymmärrettävä. Maassa oli kolme upseeriryhmää: Vanhan väen upseerit, jotka olivat joutuneet lakkautuspalkalle Suomen sotaväen lakkauttamisen yhteydessä, jääkärit sekä Venäjällä palvelleet upseerit. Jääkärit olivat kaikki syyllistyneet voimassa olleen lain mukaan maanpetokseen. Sen saattoi oikeuttaa vain leimaamalla Venäjällä palvelemisen sovittamattomaksi maanpetokseksi. Ei ollut mahdollista, että kumpikin ratkaisu olisi ollut kunnian miehelle sovelias. Näin ollen Venäjällä palvelleista piti päästä eroon. He kun olivat vielä sotilasammatillisesti pätevämpiä ja virkaiältään vanhempia. Tämä oli ehkä ryssänupseerien sovittamattomin rikos.

      Ryssänupseereilla oli kuitenkin yllättävän paljon vaikutusta armeijaan. He perustivat Kadettikoulun ja loivat sen perinteet. Kadettien keskinäinen simputus tuotiin suoraan vanhasta Haminan kadettikoulusta. Ryssänupseerien savustaminen onnistui jääkärien kannalta viime hetkellä. Jos ryssänupseerit olisivat saaneet palvella vielä muutaman vuoden, olisi armeijan upseeristosta merkittävän suuri osa ollut heidän kouluttamiaan nuoria, innokkaita kadettiupseereja, jotka olisivat kadehtineet jääkärien etulyöntiasemaa ja viitanneet heidän jossain määrin heikkoon ammattitaitoonsa. Upseerikriisi olisi voinut ratketa toisin päin.

      Jälkipolvien kannalta asia päättyi parhain päin. Suomi sai upseeriston, jonka ammattitaito ei välttämättä ollut paras mahdollinen, mutta taistelutahto järkkymätön. Venäjällä palvelleiden upseerien selkäranka ei välttämättä olisi kestänyt. Virossa Laidoner antoi periksi ja antoi maansa venäläisille ilman taistelua.

      Kolmattakaan ryhmää ei pidä unohtaa: Haminan kadetti ja vanhassa väessä palvellut kapteeni Fredrik Järnström palveli upseerinvirkansa lakkautuksen jälkeen tullilaitoksessa ja siirtyi rajavartijaksi itsenäistymisen jälkeen. Hän loi nykyisen rajavartiolaitoksemme ja kohosi kenraalimajuriksi. Hänen tekemänsä ratkaisut olivat ehkä moraalisesti selkeimpiä ja riidattomimpia, mutta ne eivät olleet kaikille mahdollisia.

      Poista
  2. **Saksan puolelle siirtyneitä upseereita Thesleff kohtaan.**

    Tuskin siinä on mitään ihmeellistä, että Viipurin saksalaisen kauppiassuvun jäsen, Thesleff vaihtaa puolta.

    Saksalaiset ne aikoinaan pyörittivät Viipuria, sekä ilmeisesti baltiansaksalaiset Venäjää.


    VastaaPoista
  3. Kiitos tästä Linder-sarjasta. Paljon tässä on sellaista mistä ei tahdo enää saada kiinni. "Jonkin loppu" oli yksi Hemingwayn novelli. Joku Isaac Babel osasi tällaiset kertoa. Ei niistä voi tv-sarjoja tehdä. Asiat ovat niin monimutkaisia, että ne pitää kertoa yksinkertaisesti. Tai sitten Juha Seppälä. Tuo Turner ei muuten ole se Turner ainakaan Ateneumin teosluettelon mukaan, vaan Charles, työ on vuodelta 1655. Lahjoitus on silti hieno!

    VastaaPoista
  4. "Tuomioistuinten sisällä vallitsi kiihkeä taistelu."

    Tätä 1900-luvun alun kieli- ja oikeustaistelua kuvaa hyvin hovioikeuden nuoremman virkamiehen näkökulmasta kirja "Hovioikeuden herrasta kansan kamaripalvelijaksi".

    VastaaPoista
  5. Oliko muuten tämä Linder sukua samannimiselle Mannerheimin esikunnassa palvelleelle saman nimiselle upseeri Linderille?

    VastaaPoista
  6. "Hjalmar Linderin tarina on niin kiehtova, että jossain toisessa maassa hänestä olisi tehty sata kirjaa ja televisiosarja. (Raija Orasen historialliset teokset eivät valitettavasti minua viihdytä.)"

    Kirjastoreissu kannattaa. Yllätyin ja häpesin omia ennakkoluulojani luettuani kirjan, jolla olisi voinut olla vähemmän sentimentaalinen nimi.

    VastaaPoista
  7. Venäjää ja venäläisiä sekä heitä koskevaa asennetta vaivaa Suomessa aivan liian kauan kestänyt painajainen Tintti Neuvostojen maassa. Jos kommari-Venäjästä pitää jotain positiivista sanoa, niin metrijärjestelmän käyttöönotto on ehkä ainoa positiivinen asia. Sana "ryssiminen" on peräisin kommariajalta ja kommariajan hedelmiä poimitaan vielä pitkään. Joskus aikaisemmin on sanottu tälläkin palstalla, että venäläisiä ei vihata, niitä inhotaan. Asian voi tarkistaa jokaiselta entiseltä kommariblokkimaan kansalaiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muista nyt vihata niitäkin, jotka elivät ja kuolivat ennen kommariaikaa. Ryssäviha on peräisin aivan 1900-luvun alusta. Taustalla olivat ns. sortokaudet.

      Myös talvisodan pakolaisia Viiöpurista ja muualta Kannakselta pidettiin varmuuden vuoksi ryssinä ja kommunisteilta. Kysy vielä eläviltä.

      Poista
    2. Heippa. Olen kommunisti.

      Poista
    3. Lieneekö jo Iso- ja Pikkuvihalla asian kanssa tekemistä? Eiköhän se itä vastaan länsi ole aina leimannut Suomea. Varsinkin kun se häilyvä raja näyttää kulkeneen nykyisen Suomen sisällä. Monikulttuurisuuttako?

      Tavalliselle kansalle varmaankin oli muuten helpotus kun Suomi liitettiin 1809 Venäjään, sillä siitähän seurasi melkein vuosisadan rauhallinen jakso Suomessa. Venäjän ja Ruotsin "ikuinen" sota loppui. Sortokausi sitten taas vain taisi nostaa vanhat kaunat pintaan. Enkä ole oikeastaan varma, että kenen kaunoja ne olivat.

      Yleisesti ottaen Venäjän vallan aika Suomessa ja Suomen kanalta taisi olla aika hyvää aikaa loppua luukuunottamatta.

      Oikeastaan aina unohdetaan, että koko Suomen tunnettu historiahan ennen Venäjään liittämistä on ollut käytännössä pelkkää sotaa johonkin suuntaan. Venäjän vallan alla sota vielä jatkui muualla Euroopassa, mutta käytännössä Suomi oli irti siitä ja hyötyi jopa taloudellisesti tilanteesta.

      Poista
    4. Mitä se setä höpisee. Eihän tuossa mitään vihaamista ole. Jos setä menee nyt nukkumaan kun setä on niin väsynyt. Tiedot karjalan siirtoväestä kannattaa myös päivittää. Jutut ryssiksi haukkumisesta on kehitetty paljon myöhemmin. Aikalaistodistuksiin kannattaa suhtautua samalla tavalla kuin oikeudessa todistaviin. Ihan höpäjämistä kakki tyyni.

      Poista
    5. JK: "Ryssäviha on peräisin aivan 1900-luvun alusta. Taustalla olivat ns. sortokaudet."

      Kun on lukenut Vilkunan teoksen Paholaisen sota voi kyllä ajatella, että ryssävihalla on myös aikaisempaakin taustaa. Haminan rauhan 1809 voi nähdä niinkin, että siinä Suomi raastettiin länsi-Euroopasta Itä-Euroopaan vaikkakin valtavirtahistoria esittää asian toisin ("Kohotettiin kansakuntien joukkoon")

      Poista
  8. Anonyymi oli linkittänyt Hjalmar Linderin alkuperäisen tekstin, joka on julkaistu myös Nya Argus -lehdessä vuonna 2011, samoin kuin Hufvudstadsbladetin toimituksellinen linjanveto.
    http://www.kolumbus.fi/nya.argus/2011/05-06/nogmedblod.pdf
    Antti Rahkiola huomauttaa myös mukana olevasta Johannes Salmisen hätkähdyttävästä kommentaarista.

    VastaaPoista
  9. Mannerheimin aristokraattiseen maailmankuvaan sisältyi itsestäänselvyytenä ihmisten eriarvoisuus. Joten alaluokan ja punaisten fanaattinen vihaaminen oli hänelle yhtä mieletöntä kuin olisi eläimen vihaaminen.
    Linderin on täytynyt tuntea ja saada vaikutteita Arvid Järnefeltiltä. Joka oli samoille seudulle perustanut maatilan jossa julisti ja pyrki toteuttamaan Tolstoilaisia ihanteitaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Ei pidä unohtaa, ettå Mannerheim työskenteli humanitaaristen hankkeiden hyväksi sotien välisenä aikana ihan tosissaan. Hän oli SPR:n johdossa ja teki siellä aivan oikeasti töitä,eikä hänen roolinsa Mannerheimin lastensuojeluliitossakaan ollut pelkästään nimellinen. Nämä hankkeet edistivät tavallisen suomalaisen terveydenhoitoa aidosti. Taustalla oli tietysti sotilaallinen hyötyajattelu: armeija tarvitsi terveitä ja hyväkuntoisia sotilaita. Silti on niin, että terve ja hyväkuntoinen ihminen voi myös henkilökohtaisesti paremmin kuin sairas.

      Poista
    2. Mannerheimin innostusta lastensuojeluun on selitetty myös sillä, että omatunto kolkutteli siitä, mitä punalesket ja heidän lapsensa olivat joutuneet kokemaan.

      Sama kaava siis kuin siinä selityksessä, että Kekkonen symppasi vasenta laitaa sen takia, että hän nuorena oli komentamassa punavankien teloitusjoukkuetta.

      Oma kyökkipsykologiani ei riitä arvioimaan näiden selitysten selitysvoimaa, mutta molemmat vähän inhimillistävät noita isoja tunteita herättäneitä henkilöitä.

      Poista
  10. Linderin elämäkerturi on Esa Koskinen, ei Keskinen. Arvostettu paikallishistorioiden krijoittaja.

    Entä jos ei tätäkään olisi kirjoitettu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohjan seudun teollisuushistoria olisi ihan mielenkiintoinen aihe.

      Naapureina alueella Mannerheim, Vironperä sekä entinen Metsäliiton tehdas.

      Poista
  11. Just.

    Mutta oli kyllä hieno tuo Linderin artikkeli, jonka Kemppinen suomenteli edellisessä kirjoituksessaan. Tuli mieleen Sinuhe ja kalanperkaaja Metin valitus ja yksinpuhelu inhimillisyyden ja ihmisyyden puolesta vihaa, katkeruutta ja kostoa vastaan.

    Nykyään Linder ei varmastikaan olisi äänestänyt vihervasemmistoa. Luulen ma. Näen hänet rehellisenä, aitona ja oikeudenmukaisena perussuomalaisena.



    VastaaPoista
  12. Ympäristö tai paremmin ympäröivät ihmiset voivat ajaa ihmisen tasapainottomaan tilaan.
    Kun kenraalin suojeluskuntaselkkauksessa, tai oikeusneuvoksen sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

    Tuoreempi tapaus on tietenkin Alpo Rusin ympäristön käytös.

    http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/tiedotteet/tiedotteet.htx?templateId=2.htx&id=130&titlenro=2005&sort=2005

    **Suojelupoliisi oli antanut tiedon asiasta tasavallan presidentille Tarja Haloselle,**

    Kimmo Rentolan kirjoittaman (2009) Supon historiikin mukaan päätökset esitutkinnan aloittamisesta tehtiin Supon päällikön "esittelystä" Tasavallan Presidentille.

    VastaaPoista
  13. Vääryys on kasvihuonekaasu, mutta oikeudenmukaisuus maksaa maltaita, mitä siis tehdään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvihuonekaasut ovat vielä paljon pahempaa kuin vain vääryyttä. Mutta olisipa tosi somaa, jos ne voitaisiin torjua kaikesta oikeudenmukaisuudesta kiinni pitäen. Epäilen kuitenkin vahvasti.

      Poista
    2. Yhden oikeudenmukaisuus on toisen vääryys. Ei ole mitään ylintä oikeusastetta, jonka kaikki tunnustaisivat.

      Ilmastonmuutos on saanut turhan huonon maineen. Muutosvastarintaa, menneeseen takertumista ja impiwaaralaisuutta - uuden pelkoa? Miksi juuri aiempi vain muutaman vuosisadan vallinnut ilmasto olisi juuri se oikea? On aiemminkin ollut sekä kylmää että lämmitä. Niin jatkossakin.

      Muutos aina mahdollisuus niille, jotka osaavat siihen tarttua. Ajatelkaa, mikä rakennusboomi syntyy jo pelkästään siitä, että New York ja muut rantakaupungit siirretään sisämaahan merenpinnan nousun alta. Joka tapauksessa kaupungit rakennetaan aina uusiksi 50 - 100 vuoden välein. Talo talolta. Nyt vain toiseen paikkaan suunnitelmallisesti ja kaikessa rauhassa. Aikaa on, ei ole kiire.

      Se, että kansat vaeltavat paikasta toiseen ja mantereelta toiselle, sehän meillä on jo hallussa. Toimivat "taakanjakomekanismit" allokoivat jaossa oleva rikkauden oikeudenmukaisesti.

      Poista