Kommentoija kysyi kujeillakseen, miksi kaksikielisessä maassa käännettäisiin suomeksi ruotsalaisen runoilijan kirjoja. Toivottavasti hän sai hyvän mielen oivalluksestaan.
Kaksikielinen ihminen ja kaksikielinen maa ovat eri asioita, koska toinen viittaa empiirisesti havaittavaan tosiasiaan tai asiaintilaan ja toinen normatiiviseen. Siten kysymys osuu asian ytimeen. Normatiivinen on väittämä velvoittavan säännön olemassaolosta. Tässä tapauksessa sääntö on, että viranomaisen kanssa asioidessaan saa käyttää joko suomea tai ruotsia.
En olisi pitänyt tätä oikeusteoreettista asiaa kirjoittamisen arvoisena, ellei se liittyisi päivänpolitiikkaan.
Epäilen etteivät ihmiset jaksa työn, levon tai sairauden takia reagoida sellaisiin sanoihin kuin ”työllisyys”, ”kilpailukyky” tai ”inflaatio”. Sitä vastoin jokainen ymmärtää sanan ”palkankorotus”.
”Veronmaksajien pussista” menee muka sekin, minkä valtio rahoittaa myymällä omaisuuttaan. Jos kysymyksessä on esimerkiksi liikeyrityksen osake-enemmistö, se ei ole edes kertynyt veronmaksajien varoilla.
Kautta aikojen on ollut suosittua unohtaa se sääntö, että mielivaltainen vertailu ei todista mitään. Summaa voi havainnollistaa kertomalla, kuinka monta päivähoitopaikkaa olisi voitu rahoittaa sillä rahalla, joka onkin nyt mennyt johonkin epäsuosittuun EU-kohteeseen.
Tuo on näppärä keino valehdella. Kansantalous on nollasummapeli yhtä vähän tai samalla tavalla kuin yksityistalous. Jos ostan kirjan, minulta eivät jää perunat ostamatta. Sitä vastoin jos haluan olla varma, että rahaa riittää sekä kirjoihin että perunoihin, on syytä varoa autoja ja kesämökkejä puhumattakaan liian kalliista asunnosta.
Me jotka päivittelemme, mihin maailma on menossa, unohdamme maailmanhistorian erään keskeisen voiman. Se on pelko.
Minulla on jossain ranskalainen ”Pelon historia”. Se keskittyy vallankumousvuoden 1789 ”suureen pelkoon”, joka oli puolta kansakuntaa villinnyt valtava paniikki.
Suuresta pelosta on esimerkkejä myös Suomesta. Media on mennyt sellaiseksi, että vaikka varoitettaisiin kissan puremaan kuolleista, sata tuhatta suomalaista huolestuisi.
Søren Kierkegaard kirjoitti internetistä ja sosiaalisesta mediasta hyvin painavaa tekstiä keväällä 1847.
”Joukko on epätotuus.” ”…päivän lehdet ovat tehneet ajastamme mielettömimmän yhteistoimin ”yleisön” kanssa, vaikka yleisö on todellisuudessa abstraktio. Se väittää olevansa ylin muutoksenhakuaste suhteessaan ”totuuteen”… Kuka tahansa voi julistaa nimettömänä tai salanimellä asioita, joihin hänellä ei olisi rohkeutta ryhtyä kasvoista kasvoihin, käsillä olevassa tilanteessa… Kuka kehtaa väittää, että ihmisjoukko olisi valmis kohtaamaan totuuden, joka on usein epämiellyttävä, kun se voi edistää epätotuutta, joka on aina herkullinen eikä edellytä uhrauksia, ponnistuksia, hankittua tietoa, koulutusta, kurinalaisuutta, itsensä kieltämistä, ponnistelua!”
Tämä liittyy pelkoon Kierkgaardin määritelmässä – hänen mukaansa filosofiaan, siis ajatteluun, tulee suhtautua pelolla ja vavistuksella, koska se on niin vaikeaa ja raskasta.
Vaarallisinta on pelon prosessointi. Siihen turvautuvat ihmiset, jotka eivät uskalla elää pelkojensa kanssa. Luin taannoin oppineen kirjoituksen miehenkuvista – pelkureista. Kirjoittaja ei ollut käsittänyt asiaa. Ryhmänjohtaja Lehto vainosi pelkuri Riitaojaa siksi – että hän itse pelkäsi ja oli opettanut itsensä riippuvaiseksi mielettömästä raivosta.
Oikeisto- ja vasemmistopopulismin voimana on vihaksi prosessoitu pelko, joka löytää itselleen kohteen sattumanvaraisesti kuin salama.
Pelko löytää itselleen kohteen sattumanvaraisesti kuin salama, mutta se ei iske kirkkaalta taivaalta.
VastaaPoista(Blogivaeltaja)
Tavat käytännöt ja toimialareviirit de-reguloitiin
VastaaPoistaCitystä 27.10.1986. Se oli Big Bangin päivä.
Thatcher halusi kapitalismiin vipinää. Niin oli
halunnut Janne Kivivuorikin vuosikymmeniä aikaisemmin. Hän kiukutteli kuinka tehtaanomistaja rakentaa palatsin perheelleen
ja sonnustautuu yhtenään kylpylähuveihin Eurooppaan. Sen sijaan että laajentaisi ja uudistaisi tehtaitaan, lisäisi väkeään ja avartaisi elämisenalaa. Vihdoin Valvontakomisssion kepittäminä omistajat (ml.
valtiotehtailija) alkoivatkin toteuttaa kansanedustaja Kivivuoren (sd) ohjelmaa, Kekkosen,Raatteen, Haaviston ja monen muun vääntäessä kartellisukujen kera Suomea
vaurauteen ja elinehtojen vakauteen. ( Oli sitten mitä parturoida 1990-luvulla molempien
presidenttiehdokkaittemme toimesta.)
Big Bangin ekoina päivinä Lehman Brothers osti Lontoosta osakevälittäjä L.Messelin.
Johtajaksi lensi meren yli Dick Fuld. Kyllä,sama synkkä soturihahmo syksyltä
2008.
27.10.2011 on animal spiritin irtipäästön 25-v.
juhlapäivä. Ja vissiin viimeinen jos mannereuroopan henkeniviköt saisivat etikettikahleisiinsa enteprenööri-rynnijät.
No, 27.10.2011 tapahtuu Suomessa että
tv-tuttu United Bankers (suomiavainlippu)
markkinointiyhtiö panee yhdesssä SEB:in kanssa (Assi Koivisto-Allonen-Fiskars-Patria-
Manu ! ? ) himoittavaksi Metsäobligaation
III / 2011. Sille saa vuosikorkoa 6 % + rapiat.
Minimipanos 5000 €. Siis vakiintuneemmalle
dentistille tai hauvalääkärille, rovasti- tahi
muunlaisesta säätyläissuvusta.
Kuka maksaa korkomenon = korkotulo
tästä finanssijärjestelystä,instrumentista ?
Stora Enso, M-real ja UPM-Kymmene.
Eivät ne kylläkään sinulta lainaa,vaan SEB-piiriläisten rahastoista ja eläkeyhtiöistä. Henkilönimiä tavoittaa pankkiiriyhtiöiden
neuvonantajista ja yhtiöiden nimitysvaliokunnista. (Yhtä tuntemattomia kuin kaupunginvaltuutetut ja -lautamiehet.)
SEB-piiriläiset ohjaavat rahaa (ja/tai kiepauttavat taas uudelle periodille) noille yhtiöille,mutta ostavat myös luottovakuutuksen
menetysriskin varalle. Vakuutusmaksu pannaan Enson,UPM:n ja M-realin kannettavaksi. Vakuutuksen antaa ja valuutusmaksun saa toiset SEB-piiriläiset.
Tästä se raha irtoaa. Metsäyhtiöt lainaavat
traditionaalisten pankkirakennusten pöydissä,
mutta Big Bangin tuottamasta varjopankista
siellä.Pankista tämä käy,koska metsäyhtiön allekirjoittamat palaset lainamäärästä ovat kutkin uusia maksuvälineitä eli rahaa. Enso
ottaa kovalla korolla rahaa. Piiriläisille jää
lainakirja,lehditettynä. Kukin lehti on itse
maksuväline,uusi lisäraha. Piiriläisyhtiö,Eläke-Varma voi myydä saamissiivunsa heti vaikkapa
Paperiliiton lakkokassaan ja saa sieltä ay-maksuja tililleen. Eikä Jouko Ahosen vai kuka
Vanhala siellä on kierrrätysvuorossa,tarvitse
pitkään pyöritellä tätä Enson Metsäobligaatio
III / 2011 arvopaperia. Hän voi sen myydä
vaikkapa Juttutuvan lounaspöydässä ja
Strandissa siinä vieressä Kunnalliselle
rahastolle Unioninkadulle. Tai ainakin sopia, että lakon sattuessa Kuntarahasto ostaa
arvopaperin ja eli kustantaa lakkotanssit.
Jatk.
Jatk.
VastaaPoistaJatk.
Varjopankki on tässä aito pankki,koska velkaantumista vastaan syntyy uusi maksuväline kiertoon, kuten perinnepankin
velkasaamista vastaan syntyy talletusrahaa.
Entäs se hauvalääkärisukulaisesi ? No hänhän tästä hyödyn korjaa. Perimmäinen lahjottava.
SEB-piiriläiset suojaavat itsensä. He konstruoivat aidan -sellaisen hedgen suojakseen. Sinun Metsäobligaatiosi III / 2011
ei ole lainapaperi. Se on synteettinen väline
Sinun uskoa sijoittavasi metsäteollisuuteen.
Sinä et ole lainaksiantaja vaan vakuutuksen
myyjä SEB-piiriläisille. Mutta he maksavat siitä
hyvin,yli 6 prosenttia, kun pankkitililtä Erkki
Liikaseen viitateen voivotellaan sitä nollaa.
Sinusta tulee vakuuttaja. Mitä vakuutat. Sitä
etta nuo metsäyhtiöt hoitavat velkansa
moitteetta lähimmät kolme vuotta. Saat käteesi
mainehikkaan (finanssikriisin ansiosta) CDS:än (credit default swap). SEB-piiriläiset
managerit (tässä lakkokassaa myöten) saavat
varmuutta ja komissiota tai diilaustuloa. Isommat osinkoja ja bonuksia. Ja Sinä myös olet piiriläinen,saat parhaan tuoton kun tämä
nyt armollisesti ulotuu vähittäissijoittajille saakka. Tavallisesti ei uletu.
Varsinaisin ratio junailussa on 5000 eurosesi
SEB:in pankkiiirien käsissä panna haisemaan
vehnäfutuurien tai valuutojen vaihtojen
numero-asiallisessa maailmassa, tilastosarjojen viileydessä muiden vastapuoliksi kutsuttujen pelimiesten ja kaunottarien kanssa. Elämän koreutta. Ymmärsit kai että lainaraha oli tullut, jo, sieltä
Eläke-Varmasta ?
Tätä touhua kutsutaan finassioitumiseksi. Itse
elinkeinot jäävät rahapumpuiksi näille fiineimmille pukeutujille. Metsäyhtiöt nostat
paperin hintoja, sulkevat kuusimetsien
ja koskenpartaiden kalliskäyntisiä tehtaita ja
asettuvat puupelloille, atomivoiman ja ro-ro
laitureiden vierille. Mutta kyllä prosessissa
piiriläisistä huolehtitaan. Ei Myllykoskeakaan
lopetettu konkurssiin. Björnbergit saivat (hekin) vihdoinkin hyvä- ja takuutuottoisia osinkoja.
Jatka toki barokkista muotihuonettasi Tehtaankadulla isiesi arvoinen perijätär. Olet
korea ja ilo katukuvassa (toivoo salainen
ihailijasi).
Jukka Sjöstedt
Teologin koulutuksen saanut Arto Luukkainen, ns. Venäjän tuntija, kertoi äsken Putiniin viitaten aamutv:ssä modernin vallankäytön perustuvan median haltuunottoon, etenkin tv:n.
VastaaPoistaTaannoin Yle:n uutiset toitottivat kaikilla kanavilla Myllykosken joutuvan UPM:n haltuun, elleivät kilpailijat riennä tarjoamaan parempaa hintaa. Ilmeisesti vedätys kilahti Björnbergien kiuluun.
"miksi kaksikielisessä maassa käännettäisiin suomeksi ruotsalaisen runoilijan kirjoja"
VastaaPoistaSiksi, että me, joille ei ole suotu sitä äärimmäisen hyvää ruotsin taitoa, jota runon lukeminen alkukielellä edellyttää, saisimme nauttia esim. Edith Södegranin kuulaasta kirkkaudesta.
"Søren Kierkegaard kirjoitti internetistä ja sosiaalisesta mediasta hyvin painavaa tekstiä keväällä 1847." ...
VastaaPoistaMistähän tuo seuraava mielenkiintoinen kirjoitus oli?
MHI
Hmm - aika monen valtionyhtiön syntyhistoria on itseasiassa verovaroin pystyyn pykätty valtionlaitos tai .virasto.
VastaaPoistaOtetaan nyt esimerkiksi vaikka surullisen kuuluisa Sonera. Sen ydinhän oli valtion Telelaitos ja perusinfra rakennettiin ainakin osin veronmaksajien pussista.
Sitten kun firma saatiin ylettömällä riskinotolla ja olemattomalla omistajavalvonnalla konkurssikypsäksi, tarvittiin veronmaksien rahaa myötäjäisksi, että poliitikot saivat siivottua haisevan ruumiin pois käsistään. Ja epähuomiossa Soneran mukana "annettiin" ruotsalaislle myös valtakunnan viranomaisrunkoverkko. Jota on sitten kaikessa hiljaisuudessa jälleenrakenneltu Suomen valtiolle satojen miljoonien panostuksilla. Taas veronmaksajien rahoin. Mutta tuollaisten "pienten mokien" muisteleminen on tietenkin sitä populismia...
Tuosta EU:sta ja sen "epäsuoisituista kohteista" voisi ottaa esimerkiksi tulevat eurobondit. (Kyllä ne tulevat jahka Merkel ja Sarkozy niin keskenään päättävät) Silloin tasaamme solidaarisesti euromaiden valtionlainojen korkotason jonnekkin PIIGS maiden ja luterilaisen pohjolan keskiarvon yläpuolelle. Ja nollasummapeliä tai ei, niin nykyisella julkisen velan tasolla aina prosentin koronnousu tarkoittaa Suomelle näppituntumalla noin miljardin euron lisärasitusta vuodessa. Siinä ei enää kysellä montako päivähoitopaikkaa rahllla saisi, vaan monenko pienemmän hallinnonalan koko momentti pitäisi pyyhkiä pois budjettikirjasta...
"Suuresta pelosta on esimerkkejä myös Suomesta. Media on mennyt sellaiseksi, että vaikka varoitettaisiin kissan puremaan kuolleista, sata tuhatta suomalaista huolestuisi."
VastaaPoistaValitettavan totta.
Minulta on muutamaan kertaan kysytty, miten minä uskallan matkata maailmalla ummikkona.
VastaaPoistaAivan helposti.
Minun ei tarvitse huolehtia varoituksista laisin.
Kaksikielisyyteen liittyen, FST5 on alkanut näyttää Ruotsin television ohjelmia. Ilman tekstitystä tietenkin. Kielipuoli kiittää.
VastaaPoistaVaikka roskaahan nuo ovat..
Voidaanko Suomessa enää puhua oikeisto- ja vasemmistopopulismista, kun etumerkkejä ei enää ole. Onhan meillä nimellinen vasemmisto, joka on hymyssä suin hallituksessa kokoomuksen kanssa. Siellä on myös äärioikeisto, KD, niinikään hymyellen tovereille. Perussuomalaiset lienevät jossain demareiden ja kepun väliin revenneessä raossa.
VastaaPoistaVarsinaista äärtä tahi vihaa on vaikea löytää puolueiden puheista.
Mutta minä, äänestäjä, vihaan vihreitä, vihaan, vihaan, vihaan! Heidän älyttömän maailmanparannuksensa takia elämä vanhassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa alkaa olla liian kallista eläkeläiselle.
Yleiselle syyttäjälle tiedoksi: minä siis vain vihaan, en uhkaa väkivallalla enkä harjoita sitä. Vai vaaditaanko minua rakastamaan höpsöä porukkaa, joka ajaa valtiovallan voimin minua virtsalta haiskahtavaan vanhainkotiin?
Kuinka monta blogia mahtuu yhteen blogiin?
VastaaPoistaNyt jotain rajaa taloustietojen julistamiseen.
Sjöstedt-Kemppinen?
Perustuslaki määrittelee oikeudet,mutta ei velvollisuuksia.
VastaaPoistaPerustuslain tulkitseminen niin,että ruotsinkielisten oikeudet olisivat suomenkielisten velvollisuuksia on itse asiassa vastoin Suomen perustuslakia.
Perustuslaista ei siis ole pakkoruotsin tueksi muutoin kuin omaatuntoa ja rehellisyyskäsitettä venyttäen.
Väärinkäsitys johtunee siitä,että pakkoruotsipropagandassa tietoisesti sotketaan juridinen henkilö (valtio) ja luonnolliset henkilöt (kansalaiset).
Juridinen henkilö voi olla kaksikielinen tai vaikka monikielinen perustuslain tulkinnan mukaan edelleenkin. Siitä vaan ei voida,paitsi epärehellisyyttä harrastaen,johtaa tulkintaa,että luonnollisten henkilöiden, kansalaisten, olisi oltava kaksikielisiä. Vielä vähemmän suomi-ruotsi-versiona.
En malta olla lainaamatta Karen Amstrongin haastattelua, koska se liippaa niin läheltä päivän epistolaa:
VastaaPoista"Fundamentalismilla on juurensa syvällä pelossa, että tulee mitätöidyksi tai tuhotuksi. Kaikkien kolmen monoteistisen uskonnon fundamentalistit pelkäävät, että modernit länsimaiset yhteiskunnat haluavat hävittää pois heidän uskontonsa.
Hyvänä esimerkkinä on nykypäivän Irak, jossa jokainen kuva amerikkalaisesta valloittajasotilaasta istumassa hyökkäysvaunun päällä ja edustaen sotilaallista voimaa auttaa lisäämään al Qaidan jäsenmäärää, koska kuva vahvistaa sitä teoriaa, että amerikkalaiset ovat tulleet Irakiin lopettamaan islamilaisuuden. Fundamentalismissa pelko on muuttunut vihaksi."
(Clio revista de historia, no. 73 nov. 2007, pp. 16-18)
'Epäilen etteivät ihmiset jaksa työn, levon tai sairauden takia reagoida sellaisiin sanoihin kuin ”työllisyys”, ”kilpailukyky” tai ”inflaatio”.'
VastaaPoistaPaljon isompi ongelma kuin tämä ns. "ihmisten" huono ymmärrys on se, ettei Suomen ja Euroopan poliittinen johtokaan ymmärrä, mitä mainittu "kilpailukyky" tarkoittaa. Luullaan esimerkiksi, että globaalista talouslamasta voidaan päästä "kilpailukykyä" kohottamalla. Näin se ei ole, sillä kilpailukyky on suhteellinen käsite. Jos esimerkiksi suomalaisten yritysten kilpailukykyä parannetaan työvoimakustannuksia laskemalla, mikä johtaa yritysten tuotteiden halpenemiseen kansainvälisillä markkinoilla, on tällä vaikutusta tuotteiden myyntiin ainoastaan siinä tapauksessa, että vastaavia tuotteita valmistavien ulkomaisten yritysten kotimaissa kustannukset pysyvät ennallaan. Samanaikaiset kilpailukykytalkoot eivät välttämättä johda kenenkään kilpailukyvyn paranemiseen vaan pelkästään yleiseen kysynnän heikkenemiseen.
Tällä hetkellä kilpailukyvystä kuitenkin puhutaan sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa aivan kuin sillä olisi jotain tekemistä tämän nykyisen maailmanpulan ratkaisun kanssa. Tämä on harhaista. Lamasta voi nousta kilpailukykyä parantamalla ainoastaan silloin, kun lama on paikallinen, kuten oli asia esimerkiksi Suomen 90-luvun laman tapauksessa. Jos EU-maat ja Yhdysvallat nykytilanteessa alkavat samanaikaisesti kohottamaan kilpailukykyään, kehen suhteessa se paranee? Kiinaan? Kiinassa valmistetaan varsin vähän sellaista tavaraa, mitä vaikkapa Suomessa tehdään.
Tosiasiassa on niin, että jos esimerkiksi PIIGS-maita haluttaisiin nostaa kilpailukykyä parantamalla, niiden kilpailukykyä pitäisi parantaa nimenomaan suhteessa esimerkiksi Saksaan ja Suomeen. Ylipäänsä pitäisi pitää mielessä, että EU-maiden kansainvälisestä kaupasta yli puolet on EU:n sisäistä ja että EU-maiden tärkein Euroopan ulkopuolinen kauppakumppani on myöskin heikosta taloustilanteesta kärsivä Yhdysvallat. Joten vienti-ihmeiden kautta tämä lama ei ihan äkkiä ratkea.
Liittymättä asiaan, mutta mielenkiinnosta:
VastaaPoistaMiksi tämä nykyinen ruotsinkielen opiskelumalli on paras?
Ja miksi olisi ikävä asia, jos voisi valita vaikka ranskan ruotsin tilalle?
Loppuisivatko sitten suomenruotsalaisten ihmisoikeudet?
No juu. Siis ihan aikuisten oikeasti. :)
Kehun harvoin kuvia, mutta tuo on taidetta.
VastaaPoistaAd Anonymous: - Kierkegaardin tekstistä on runsaasti versioita verkossa. Minulla on valitut + monografioita ja sitaattien pohjana Kindle-teksti "The Crowd is Untrtuth". Ks. Amazon. Osa tuota lyhyttä tekstiä on lainattu engl Wikipedian Kierkegaard -artikkeliin, joka ei ole lainkaan huono.
VastaaPoistaTeit joitakin erittäin hyödyllisiä ja mielenkiintoisia kohtia viestiäsi.
VastaaPoista