Sivun näyttöjä yhteensä

8. kesäkuuta 2010

Sanaleikki




Kadun, peruutan ja poistan väitteeni, jonka mukaan sanaleikki olisi ääliön merkki. Mielipide on kerrassaan typerä. Termi ”sanaleikki” voi tarkoittaa vaikka mitä. Ei tarvitse pahemmin venyttää merkityksiä sanoakseen, että sana on terve kun se leikkii.

Mitä lienen ajatellut. Kukaties havaintoani, jonka mukaan tarinankertomiseen kykenemättömätkin onnistuvat painamaan mieleensä kaikkein kuluneimpia kaavoja.

Nyt kun Freudin mielestäni aika väkinäinen tutkielma vitsistä on onnellisesti unohdettu eikä monikaan tumppaa huumoria kiertoilmauksena sille, mitä ei saisi sanoa, voidaan jättää rikkiviisaus. Vitsikästä on tietysti yllättävä yhdisteleminen – tai yhdistelemättä jättäminen.

Kommentoija mainitsi vitsit, jotka eivät naurata. Alan kirjallisuudessa tunnetaan ”shaggy dog” –jutut. Niiden tarkoitus on nolata kuulija; joskus näiden karvaista koiraa sivuavien juttujen pointti on se, että mitään pointtia ei ole. ”Ja tiedätkö, mitä se koira teki?” – ”En.” – ”En minäkään.”

Kokeillaan parempaa sanoilla leikkimistä:

Soturi oli kirjoittanut talvisodan rintamalta alaikäiselle renkikaverilleen. Viesti otettiin vakavasti, ja kohta pidettiin pirtissä ompeluseuraa. Mukana istunut opettajatar kysyi kirjettä nähdäkseen. ”Ei tähän Villen vaivaan villapaita auta. Hän vain edelleen unohtaa t-viivat.”

Sanaleikki on usein kaskun, vitsin, sutkauksen ydin ja aivan yhtäpitävä runon kanssa. Sanallisessa kiteytymässä on lopullisuuden tuntu. Ehkä sanonta on vanhempi, ehkä ei – Nätti-Jussilta oli vastoin Lapin tapoja kielletty yösija hänen kulkieessaan ylämaihin. Savotalta palatessa hän poikkesi samaan taloon kysymään lainaksi puntaria. Vastaukseksi ilkeän emännän ihmettelyyn, että mitä se jätkämies puntarilla, Nätti jysäytti reppunsa lattiaan ja sanoi vain haluavansa katsoa, mitä painaa repullinen riihikuivaa rahaa.

Huomatkaa alkusoinnut ja itse vitsin kannalta tarpeeton yllätysvalinta ”riihikuivaa”, joka siis sitten istahti kieleen pysyvästi. ”Repullinen rahaa” olisi hiuksenhienosti kehuskelun puolella. Tuo pieni lisäys tuo mukaan burleskin piirteen ja viittauksen, että raha kukoistaa kuivattavaksi asti todelliselle tekomiehelle.

Nätti-Jussi-jutut esiintyvät osittain sellaisinaan mm. Yhdysvalloissa, joissa tapahtumapaikka on yleensä Texas ja tarinatyypin nimi ”tall story”. Nätin käsitys moraalisesta krapulasta: kun vielä Ounasvaaran rinteessä herätessä on kummassakin kainalossa kuristunut poliisi.

Hyvän ja huonon loppusoinnun ero, jota runousopit eivät yleensä muista, on salaperäiden side riimisanojen välillä. Yrjö Jylhän (autio) talo... sammunut valo on huono. Aika usein sama sanaluokka ja muoto riimissä on huono. Pahimmassa tapauksessa lukija tai kuulija huomaa, että säe on kirjoitettu vain huonoa loppusointua varten – ”lähteä mun täytyy... sydämeni räytyy”.

Ilahduttava ja taidokas on vanha huippulakonismi: ”Oli synkeä salo / meni tie, tuli talo. // Oli loimuva takka / oli tyttö, oli akka. // Soma puheitten sävy, / tuli yö, olin vävy.”

Mieleenpainuva on juomarin tarinan loppu – ”löytyi poika nuorastaan / vainajana suorastaan, / mutta saatuansa spriitä / virkistyi hän kohta siitä...”

Nerokkaasta riimivitsailusta toistelen esimerkkeinä Juha Watt Vainiota ja Juicea. ”Kaupasta läskiä tillaamaan / en kykene mä ilman hintaa, / täytyypä tyytyä grillaamaan / vain rannalla ihmisen pintaa. / Konkurssi kolkuttaa portilla, / haastemies heittelee kortilla, / vaan on äijä tää tässä kuin tortilla / kun tuo aurinko lämmittää. // Silmät suljen, lipuu elämäni paatti, / omiansa perää vaimon advokaatti, / siitä huolimatta nautin ilman käteistä / mä kesäpäivän säteistä.”

Juice – ”Kaavilainen kantritähti vaipui skitsofreniaan, / Mustan miehen mukaan lähti kakkosvaimo Keniaan...”ja laulaessaan omilleen / hän ylsi kolmeen promilleen...”

21 kommenttia:

  1. Jukka,

    tuo juomarin tarina, eli "Eino Leinon juomalaulu", on myös erinomainen keskinäisen yhteyden vahvistamiskeino. Sen alussa esilaulaja, muita vähän vanhempi ja kokeneempi tieteenharjoittaja, lausuu runon, joka päättyy: "vainajana suorastaan/ mutta!" Tämän jälkeen muut yhtyvät rallattamaan: "saatuansa spriitä/virkistyi hän siitä/kohottaen lasiaan/virkkoi,"

    Nyt seuraa kohokohta. Joku nuorempi tai ulkopuolisempi jatkaa rallatusta: "veljet asiaan!" Ei näin! Nyt tulee kohottaa lasi. Esilaulaja toteaa surkealla äänellä: "Voi pettymysten pettymys! Tulipa tehtyä oikea tollon työ!" Laulu alkaa taas: "Mutta! Saatuansa spriitä ..." Vasta kun kaikki ovat älynneet nostaa hiljaisuuden vallitessa maljan ja tyhjentää sen, päästään loppuun: "veljet asiaan!"

    VastaaPoista
  2. Huoh, kiitos kun poistitte sanaleikki-bullan.

    Toki tiedän ja tunnen itseni ääliöksi aina Kemppisen avatessani, mutta digitaalisessa maailmassa saa astua marmorisaliin tennissukissakin. Onko se nyt sitten hyvä vai paha, on kokonaan toinen juttu. En kuitenkaan salissa viitsinyt ruveta valittamaan kohtuutonta arvostelua eilen, tiedänhän sentään olevani näitä ääliötä ja sääliöitä ja pienessä tiedostuksessani osaan välillä olla jopa hiljaa.

    Oma taudinmääritykseni oli sotajuttujen näkemyserojen aiheuttama provokaatio, joka toi oman ylivertaisuuden tiedostuksen hehkuun mukaan pikarillisen nestemäistä happea. "Minä olen hyvä", kuten aurinko loistaa ja hyvä niin. Ja sitten ärsyyntyneenä Saharan aurinko: "matele ja kuivu, sinä alhainen keskinkertaisuus".

    Harmi, että inhimillisyyden pilkahdus tulee esiin selkeimmin vain yli äyräittein menneenä toisten nälvimisenä, tyhjenikö tosiaan fakta- ja argumenttilaari? Ällös päästä tennissukkia saliisi, jos et osaa hyökätä vain sukkaa vastaan ja ihmisen rauhaan.

    Mutta miksi - miksi en tapaa maailmasta lempeää älyä? En ainakaan korkeissa akateemisissa viroissa?

    VastaaPoista
  3. Oodi Elvikselle

    Siinä valtaistuin, vessanpönttö – tuoli
    Siin´ istui kunkku, mieles yks vain huoli
    Ponnistan, ponnistan – ei vaan tyhjene suoli
    Niin kunkku otti ja kuoli

    VastaaPoista
  4. Ei se niin vaikeaa ole:
    Miksi en tapaa maailmasta lempeää älyä? En ainakaan korkeissa akateemisissa viroissa?

    Erittäin tärkeä kysymys eikä turha. Empatia on sellainen, että vain kovia kokenut voi ymmärtää, että toisillakin voi olla vaikeaa tai että heidänkin elämässä on voinut olla runsaasti virheellisiä tulkintoja ja herjaa. Yleensä miehet repivät kuten sotateollisuus opetti (myös virastoissa kaiken sivistyksen ohella) ja naiset säälivät. Molemmat ovat sairaita.

    Terveillä ihmisillä on kyky ymmärtää vaikeuksia myös oman sielunsa kautta mutta kasvatushan ei tue tätä kehitystä (!) - vaan mielestäni on poliittisesti korrektia mollata jokainen ääni, jokainen virhe, jokainen inhimillinen teko - ja syy siihen taas on se, että mollaajalla on suurempi tarve päästä itse ylemmäs valoa kohti, joka on se, mitä empatiaksi oikeasti tunnistetaan (vrt Russellin ananas) eli opportunismi on sotilaskokelaan toinen minuus ja sitä vaalitaan koska se on tunne, jota pidetään tärkeänä. Tästä syntyy myös rasismi koska valo on empatiaa tärkeämpi, edeltää sitä. Ikävää on (ja tämäkin on Nobelin arvoinen löytö).

    VastaaPoista
  5. Loppusoinnut ja EA:n mainitsema "..asiaan!" -ilmiö valottavat hienosti sitä, miten ihmismieli toimii, rakentamalla jatkuvasti odotuksia. Odotukset koskevat niin sisältöä kuin erityisesti aikaa, milloin jonkun odotetaan tapahtuvan. Säännöllisen pulssin seuraavaa iskua tiedetään odottaa, siksi mukana taputettaessa taputetaankin yleensä hiuksenhienosti ennen iskua eikä sen jälkeen. Seuraaja on siis seurattavaa edellä, vähän niinkuin isä Brown.

    Mitä paremmin joku tunnetaan, sitä paremmin se osataan ennakoida, mikä selittää ainakin osin sen, että "vaikeatakin" (pitäisi sanoa monimutkaista, tai vielä tarkemmin: korkean entropian omaavaa) musiikkia, tanssia tai sanataidetta oppii altistumisen kautta jäsentämään paremmin, jolloin usein siitä pitäminenkin kasvaa. "Oikeassa olemisesta" eli oikein ennakoinnista tulee hyvä mieli, etenkin jos onnistuu ennakoimaan toisen ihmisen (mielen) liikkeet, niinkuin yhteismusisoinnissa.

    Toisaalta Liikenneturvakin on varoittanut, että onnettomuuksista useimmat sattuvat tutuilla teillä, huomio herpaantuu kun autopilotillakin pääsee perille, mutta se kolmion takaa tuleva kuorma-auto kun ei kuulunutkaan siihen skeemaan...

    David Huron on kirjoittanut vahvasti suositeltavissa olevan kirjan Sweet Anticipation: Music and the Psychology of Expectation (2006, MIT Press).

    VastaaPoista
  6. Mikko Perkoila (Auto on auto):

    "Auto on kreikkaa ja suomeksi 'itse'
    nyt itsekin liikun vain autoitse."

    Nerokasta!

    VastaaPoista
  7. Marski-marssis on kans hyvät riimitykset, vaikka mua sinänsä töyttää marskista vitsaaleminen.
    Lissu

    VastaaPoista
  8. Minä olen sananmies, sen saattaja, yleensä saatan sen vaikeuksiin.

    VastaaPoista
  9. No, kuinkas EAkin erehtyy levittämään tätä vanhaa väärää tietoa, että tämä juomarin laulu olisi muka Leinon Eikan käsialaa.

    Voi voi, kun olen niin monta kertaa joutunut tästäkin asiasta kapakoissa väittelemään - ja yleensä huonolla menestyksellä. Ihmiset eivät usko.

    Mutta kerta vielä. Kyseinen laulun tekijä on Heikki Asunta, ja runon nimi on Pieni episodi:

    Monta päivää juotuaan
    pessimisti tuskissaan
    tuumi: on jo, jumaliste,
    saavutettu päätepiste.

    Nuoran pätkä kourassaan
    hiipi nurkkaan kuolemaan.

    Mutta toiset, nähtyään
    yhden poissa pöydästään,
    sydämissä syvä hätä
    alkoi etsiskellä tätä.

    Löyttiin poika nuorastaan
    vainajana suorastaan.
    Mutta saatuansa spriitä
    virkistyi hän jälleen siitä.

    Kohottaen lasiaan
    lausui: - Veljet, asiaan!

    VastaaPoista
  10. Meidän vanha 20-vuotias Allu-cat on "a shaggy cat". Se tarkoittaa ruokkoamatonta, vaihtoehtoisesti kujakattia, huonossa hapessa olevaa kissaa joka tapauksessa.

    "Shagginess" on ominaisuus jota harvemmin on nuorilla. Ihmisetkin voivat olla ruokkoamattomia ja huonossa hapessa. Tosin kun lapsenlapsella oli talvella happiviikset ja hän OLI huolestuttavan huonossa hapessa, hänestä ei ehkä olisi käytetty ilmaisua "shaggy" johon liittyy jossain määrin hoitamattomuuden ja huolimattomuuden vivahde.

    Mitenhän tuon nyt suomentaisi...

    VastaaPoista
  11. Verbaalipelit ovat mielen purkkaa, sillä aivoratasten hampaat puhdistuvat, saavat xylitolsuojan ja turpa vertyy. Juttelu on veden kauhomista, josta nokkela nappaa kalan (sanaleikit), kömpelys pökkelön (loukkaukse) ja lahjakkaan vaskoolista löytyy runohippuja.

    Vieraalla kielellä nautittuna sanataide on aina innostavaa, koska ymmärtääkseen joutuu kuitenkin edes vähän pinnistämään ja jo pelkkä ymmärrettävyys riittää siinä missä äidinkielellä osaa arvostella osuvuutta.

    Parasta on saada sana "sukkana sisään", saada riimi napsahtamaan kuin rento piiska. Siinä on Leinon parhaiden suuruus, hänellä on runsaasti esimerkkejä myös pakkohelskyttelystä, kuin golf-mailassa olisi voimaa eikä swingiä.

    VastaaPoista
  12. Ja "...olin vävy" on Einari Vuorelan runo.

    VastaaPoista
  13. "Nerokkaasta riimivitsailusta toistelen esimerkkeinä Juha Watt Vainiota ja Juicea."

    Hynynenkin osaa tarvittaessa.

    Jos vitsailuvaatimusta väljennetään, hyviä riimejä löytyy paljonkin vaikka Eppu Normaalin ja Irwinin suunnalta.
    Sitten on tietysti Jarkko Martikaisen sanoitukset, vaikka juuri tuo ei kauhean hauska olekaan. Kyllähän noita riittää.

    VastaaPoista
  14. Tykkimiehet ovat lapiohommissa tiepuolessa. Ohikulkija utelee:
    -Asemaakos pojat kaivavat?
    -Ei kun pysäkkiä!

    Juicen "Norjalainen villapaita" on parikymmentä vuotta ollut juhannuskokkolaulunamme. Jotenkin se rimmaa meidän sanailijoihimme, ja lopussa herkistää ottamaan taas...

    Risusavotassa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  15. Jos leikittäisiin vain ajatuksella http://www.boingboing.net/2010/06/08/dutch-court-rules-th.html

    VastaaPoista
  16. "Huomatkaa alkusoinnut ja itse vitsin kannalta tarpeeton yllätysvalinta ”riihikuivaa”, joka siis sitten istahti kieleen pysyvästi."

    Oisko tarkoittanut, että kosteat setelit painavat enemmän, joten jos painoa riihikuivissa riittää niin seteleitäkin on kylliksi? (pilk.nus.)

    VastaaPoista
  17. Vainio-sitaatti on laulusta Kun aurinko lämmittää. Jake Nyman soitti sen pari kuukautta sitten ohjelmassaan ja kertoi, että Arvo Salo oli kysynyt Vainiolta, mikä rimmaa "sosiaalidemokraatin" kanssa. Vainio oli vastannut, että "on niitä muitakin kuin 'paatti'" ja kirjoitti varmemmaksi vakuudeksi kappaleen.

    VastaaPoista
  18. Ad Omnia: - näistä riimeistä - mainitsematta on Jukka Virtasen lisäksi Veksi Salmi, jolla on aikamoinen määrä unohtumattomia rivejä.

    Joskus sitä ihmettelee - Salmea, joka vaikuttaa viisaalta ihmiseltä, en ole käsittääkseni koskaan edes tavannut. Jos tapaisin, olisin valmis harjoittamaan sankarinpalvontaa.

    VastaaPoista
  19. Junnu kertoo radion arkistossa olevassa haastattelussa koulussa ekan luokan ekana päivänä menneensä poikein vessaan.

    Kun oli nähnyt seinäkirjoituksen "Istun taikka kävelen, perse soittaa sävelen" oli arvioinnut sen niin pistämättömästi sanotuksi, että oli sinä hetkenä tiennyt mitä isona tekee.

    Löytyisiköhän Areenasta?

    VastaaPoista
  20. Wahlroos Suomen tilanteesta.
    "Kapitalistisella yrityksellä ei voi olla vallitsevia käsityksiä ja käyttäytymissääntöjä, jotka koskevat hyvää ja pahaa, oikeaa ja väärää, arvokasta ja arvotonta, hyväksymistä ja hylkäämistä. Yritys on yhden asian liike. Sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen."



    Tässä on looginen virhe. Kyse on siitä, että tekijä eli ihminen saa edetä suoraan välittämättä kontekstista jos hän välittää ihmisille suunnatuista käytt.säännöistä ja siihen tehtyyn perustuslakiin - muiden ihmisten keskuudessa. Meidän laki koskettaa ihmisiä toisten ihmisten keskuudessa. Ei ole olemassa perustuslakia, joka oli firmat firmojen keskuudessa muuta kuin firma muita firmoja vastaan.

    Här fattas en dimension, en nivå för monetär identitet och dess agenter.

    TAAS TULI NOBELI - MUTTA ANTAVAT SEN JÄLLEEN JOLLEKIN ISRAELILAISELLE TIETÄJÄLLE JOKA SATTUMOISIN TAAS TAAS JA TAAS TIESI SANOA SEN, MINKÄ MINÄKIN JA KUKA TAAS OLISI VOINUT: OMENAKIN TIPPUU ALASPÄIN; MITEN NYT NEWTON YKSIN OLISI VOINUT SEN SANOA....det är ju löjligt, eller hur Nalle.

    Kuka sanoisi, mikä on konteksti kun noustaan dimensiossa korkeammalle eli mikä on firma-dimension konteksti siinä kohtaan? Två upphöjt i två; i fjärde potens hördu catulux.

    VastaaPoista