Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Sivun näyttöjä yhteensä
2. syyskuuta 2008
Logo
Kauppalehti otsikoi 29.8. ”Sammon uusi logo räikeä plagiaatti?”
Artikkelissa kerrotaan että oikeanpuoleinen logo on kansainvälisen Monocle-lehden. Lehti on liike-elämään, kulttuuriin ja muotoiluun keskittyvä.
En ole tottunut luottamaan Kauppalehden oikeudelliseen asiantuntemukseen. Tämä juttu on pohjanoteeraus.
Sana ”plagiaatti” on käytössä tekijänoikeudessa. Se tarkoittaa suomeksi ”tekijänoikeutta loukkaava”. Logoa ei voi plagioida yhtä vähän kuin teosta voi varastaa tai patenttia panna leivän päälle.
Sisällöllisesti lehti erehtyy, koska logon ”plagioiminen” on sallittua. Lehti ehkä tarkoittaa, että Sampon merkki olisi lain tai hyvän tavan vastainen Monoclen merkin johdosta.
Ei ole.
Logo –sana (logotype) tarkoittaa mm. liikemerkkiä. Ennen se tarkoitti lähinnä sanomalehden nimeä (masthead) eli esimerkiksi Helsingin Sanomien vuosisata sitten muodissa olevalla unsiaalilla piirreltyä Helsingin Sanomien nimeä.
Nykyinen logo käsitetään merkittäväksi liikeomaisuudeksi. Se on tavaramerkki, johon lain mukaan saa yksinoikeuden joko rekisteröimällä tai vakiinnuttamalla merkki.
Vakiinnuttaminen tarkoittaa että kun merkkiä on muuten vain käytetty riittävän kauan ja se on tullut tunnetuksi muiden elinkeinonharjoittajien ja yleisön keskuudessa, se on rekisteröimättäkin suojattu. Hyvin vanha, 1700-luvulta alkaen vakiintunut merkki on liesien Högfors.
Kustannusosakeyhtiö Otavan logossa on tavallisimmin neliön sisällä sana ”Otava” ja seitsemän tähteä sekä yhtiön perustamisvuosi 1890. Otavan tavaramerkistä on monia selvästi toisistaan poikkeavaa versiota, jotka ovat kuitenkin perushahmoltaan samanlaisia.
Tavaramerkkioikeus eroaa suuresti tekijänoikeudesta.
Tavaramerkkioikeus tarkoittaa, että toinen ei saa laskea markkinoille tavaroita tai palveluja varustettuna merkillä, joka on sekoitettavissa suojattuun merkkiin.
Tavaramerkkilain (6 § 1) mukaan Tunnusmerkkien katsotaan tämän lain mukaan olevan toisiinsa sekoitettavissa vain, jos ne tarkoittavat samoja tai samankaltaisia tavaralajeja.
Kauppalehdessä ei siis tiedetä, että Sampo-yhtiöt ja mainittu lehti eivät näyttäisi puuhailevan lainkaan samojen tai samankaltaisten tavara- ja palvelulajien kanssa.
Kaiken kattava rekisteröinti ei onnistu.
Perusjuristin on tiedettävä, että rekisteriin merkitään tavaramerkkiluokat ja että tavaran laji määrää suojan piirin.
Olen tavannut vuosikymmeniä sanoa luennollani sanoa, että ennen oli markkinoilla Voitto-suksensiteitä ja Voitto-yskänpastilleja. Oli Helmi-merkkisiä ryynejä ja Helmi-merkkisiä terveyssiteitä. Ne eivät loukanneet toisiaan koska tavaralajit ovat etäisiä.
Vakuutusyhtiön ja aikakauslehden liikemerkit eivät häiritse toisiaan. Silmämääräisesti sanoisin lisäksi, etteivät ne ole tavaramerkkioikeudellisesti toisiinsa sekoitettavissa. Vuosikymmenestä toiseen törmään lehtien löysäpäisiin (harebrained) juttuihin, joissa suomalaisen kauppaliikkeen S-kirjainta verrataan sveitsiläisen finanssiyrityksen S-kirjaimeen tai muuta sellaista.
Kirjoittajat eivät ajattele sen vertaa, että kirjainten ja numeroiden asettelussa ei kuluneiden vuosituhansien jälkeen ole paljon sijaa omaperäisyydelle, vaikka esimerkiksi IBM tietää, millainen teho on kirjainten lävistämisellä seitsemällä vaakaviivalla. Se lisää valtavasti erottamiskykyä (distinkviteettiä).
Yksinkertainen sääntö ei mene jakeluun. Nämä sinänsä yksinkertaiset tunnuskuviot ovat suojattuja ainoastaan elinkeinonharjoittajan toimintaan liittyen. Tekijänoikeuden suojaamia logoja on toki olemassa – kuten esimerkiksi Michelin-ukko (alk. 1898).
Säännöstä on sitten– lähinnä toiminimioikeuden puolella – ns. Kodak-oppi. Erittäin kuuluisa merkki saattaa saada suojaa yllättävissäkin tavaralajeissa, koska yleisö ei enää ihmettele, jos polkupyörän merkki on Kodak tai aurinkolasien Ferrari tai kellon Porsche.
Monogrammin tyyppisissä merkeissä, joita Kauppalehti tarjoaa ”plagiaattitapauksena” tuo tulee tuskin kysymykseen. Kuuluisa ja harvinainen kalligrafiaan eli tekstityyppiin perustuva tavaramerkki on Coca-Cola. Saman käsialan käyttäminen muun tuotteen (paitsi kolajuoman) yhteydessä on sallittua.
Sampo ryhmän if… -merkkiä eivät loukkaa maan lukuisat urheiluseurat, joiden nimi on tyyppiä IF Drott.
IFK tarkoittaa idorottsförening kamraterna eli urheiluseura toverit.
Niin se on, toverit. Ei Ranska haasta Hollantia oikeuteen, vaikka logo (lippu) on hyvin samanlainen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Eka? (Anteeksi!)
VastaaPoistaPäämiehenäni oli eräs kartano tässä taannoin. Rekisteröivät tavaramerkkiään kartanon yksilöivällä nimellä. Tulipa suuri ulkomainen kauppaketju, joka loihe väittämään, että heillä on kaikki oikeudet tavaramerkkiin kartanon... no hävisivät muistaakseni. Täytyyhän sitä voida kartanon kuin kartanon myydä vaikka pikkelssiä omalla nimellään.
VastaaPoistaKauppalehti on kunnostautunut talouselämän ja yrittäjävastaisilla jutuillaan muutenkin. Tulkinnee sen journalimiksi. Uutisoi äskettäin erään rockyhtyeen taustayrityksen muka pimittäneen verojaan, vaikka kyseessä oli vain ammattitaidottoman paikallisen verovirkailijan kateellisuus ja julkisuudenhalu. Verottaja ja Kauppalehti häviävät jutun oikeudessa.
VastaaPoistaMinusta ihmisillä on perusteltu ja laillinen oikeus olla typeriä. Tämä on valitettavaa, mutta yleisen järjestyksen kannalta välttämätöntä. Röyhkeämpiä idiootteja kuitenkin pitäisi voida kurmoottaa sen verran, että pyrkisivät edes salaamaan asian tilaa jonkin verran. Tähän voisi toimia Canossa-ratkaisu.
VastaaPoistaMinusta oli kornia kun hamprilaisketju McDonalds yritti oikeudessa estää McDonald ravintolaa käyttämästä nimeä McDonalds, ravintolaa, joka omisti paroni McDonalds of McDonalds.
Minusta tämän rapaisissa oikeusjutuissa pitäisi olla tuomarilla mahdollisuus tehdä Canossapäätös, kieltää McDonald hampurilaisketjun toiminta, kunnes sen johtajat ja lakimiehet ovat kävelleet paljain jaloin Citystä McDonaldsien linnalle paljain jaloin ja odottaneeet räntäsateessa kolme päivää pyytääkseen anteeksi että ovat häirinneet kunnon ihmisten rauhaa omalla poskettomalla typeryydellään.
Nuo If-seurat ovat huomattavasti vanhempia oikeussubjekteja kuin vakuutusyhtiö. Ehkä jokin urheiluseura voisi pyytää If- vahinkovakuutusyhtiöltä(2001) avokätistä sponsorointia, pyyntöä voisi perustella "immateriaalioikeuden loukkaamisella" ;-)
VastaaPoistaTämä olkoon ilmainen vinkki käsipalloseuroille Sjundeå IF(1918) ja Sparta IF (1955).
Ainakin muinoin oli olemassa VAX-merkkinen pölynimuri, jota mainostettiin 'VAX - a machine that sucks'. Digitalin hymy saattoi olla väkinäinen, mutta pölynimurin ja tietokoneen välillä ei voi syntyä sekaannuksia.
VastaaPoistaOlenko ainoa, jonka mielestä uusi logo näyttää ansalta? Ei varmaan ihan se kuva joka halutaan yhtiöstä antaa?
VastaaPoistaKyynärpää ilmassa, käsi liikkuu olkapäästä, paperia saa käännellä sopivaan kohtaan. Sivellin kohtisuorassa alas, paino, kevennyt, irrottaminen ja koko ajan liikkeessä. Syntyy kalan figuuri - pyrstö, evät, silmät, suun eteen pari viivaa lisätään jälkikäteen. Ensi koskeutus kiinalaiseen sivellintekniikkaan on viiva. Täytyy toivoa pitkää ikää, että ehtii pari askelta.
VastaaPoistaAi, ai tätä omistamista ja tekojen leimauttamista ja riiteleminen on ainoa mitä saa kokea.
Eilistä sivuten eniten on viiltänyt se opettaja, joka tosissaan selitti miten luontoa personifioimalla kuvataan ihmisen tunnetiloja. Keräsin silloin hyönteisiä ja luonto oli todellisuutta ja mysteeri ihan omana itsenään.
Hatusta voi vetää monia juttuja, mm. McDonalds of McDonalds. Sellaista klaania ei ole ja jos olisikin, niin se kyllä kuuluisi McDonald of McDonalds. Paroni McDonalds ei myöskään ole tunnettu asiakirjoissa.
VastaaPoistaHarva asia on niin hyvin dokumentoitu kuin skottien klaani- ja sukujärjestelmä.
Visuaalisiin identiteetteihin liittyvä terminologia on useimmiten ihmisten mielissä aika sekaisin. Jostain syystä suuri enemmistö näyttää olevan ihastunut sanaan logo ja erilaisia elementtejä nimitetään sitten logoiksi.
VastaaPoistaOikeasti asia on hyvin yksinkertainen. Logo eli logotyyppi (logotype) on (yritys)nimen määrämuotoinen esitystapa eli se muodostuu aina kirjaimista. Siis esimerkiksi Helsingin Sanomat, kuten blogissakin mainitaan. Blogin kuvassa - samoin lehtijutussa - on esitetty Mandatumin ja Monoclen liikemerkit. Liikemerkki on siis merkki, kuvioelementti. Kaikilla yrityksillä, organisaatioilla, tuotteilla tai palveluilla ei välttämättä aina ole liikemerkkiä, mutta logo on. Liikemerkin ja logotyypin yhdistelmä on nimeltään tunnus tai yritystunnus.
Asian tekee sekavaksi se, että joidenkin yritysten tai tuotteiden tunnus muodostuu liikemerkin ja logon yhdistelmästä, joidenkin pelkästä logosta, jossa voi kuitenkin olla mukana jokin muu kuvioelementti kuin liikemerkki, kuten Soneralla kaari. Vain hyvin harvojen yritysten tunnus sisältää pelkän liikemerkin, tunnetuin niistä on ehkä Shell. Voidakseen toimia ja olla tunnistettava pelkällä liikemerkillä, sekä merkin että yrityksen pitää olla todella tunnettu.
Jotta soppaa sekoitettaisiin vielä lisää, lehtien logoilla (siis lehden nimen määrämuotoisella esitystavalla) on aivan oma nimensä: nimiö. Monoclella ja Helsingin Sanomilla on myös liikemerkit, jotka eivät kuitenkaan esiinny oleellisena osana nimiötä, vaan liittyvät enemmänkin lehden taustalla olevaan yritykseen. Ja kyllähän Shellillä on myös logo, jota käytetään tietyissä yhteyksissä - elementtien esittäminen perustuu tiettyyn visuaaliseen järjestelmään.
Natsit taisivat viedä logon käytön huippuunsa.
VastaaPoistaTosin he varastivat - tai siis lainasivat – sen arjalaisilta ja muinaissuomalaisilta, mutta reilun kymmenen vuoden mittaisella massiivisella tykityksellä ja teeman jämerällä jalkautuksella heidän logostaan tuli niin vakiintunut, että monissa maissa jopa laki estää sen uuskäytön.
Kilpailevan logon katu-uskottavuus ei ole lähellekään samaa luokkaa.
Petja Jäppisen kommentinkin huomioiden olen kyllä sitä mieltä, että Kauppalehteen pitää voida soveltaa "professional men taking money"-tyyppistä kriteeriä, jossa ei riitä että tekee parhaansa, vaan pitäisi useimmiten onnistuakin. Tai luopua leikistä. Kauppalehden jutuissa on asia- ja käsitysvirheitä luvattoman usein.
VastaaPoistaToisaalta; talousuutisia vyöryy päälle samanaikaisesti äärimmäisen ammattitaitoisesti kudottuina (spin) kuin myös tärkeitäkin asioita törkeän ins..siis harrastelijamaisesti viestittynä. Ei liene helppo toimia tällaisessa virrassa ja vaaditulla reagointinopeudella haarukoida olennaista oikein.
Paljon Kauppalehden tasosta kertoo, että viime aikoina ylivoimaisesti parasta antia ovat olleet Hans Välimäen (Chez Dominique -ravintolan omistaja) maanantaiset jutut. Kertoo se tosin Välimäenkin tasosta.
Talouselämä-lehti selviää huomattavasti paremmin, mutta heillä onkin (nettiajankin huomioiden) enemmän aikaa, ja tekevät myös kärsivällisyyttä kysyviä selvityksiä (TE 500 ym.) Päätoimittaja Seppälän Pelin henki-kirjoituksen jatkavat palstan upeaa historiaa, yllättävän harvoin yliyrittäminen tuo astianmakua mukaan. Seppälän kirjoittamat Pomo & Väisänen ovat alallaan Suomen parasta.
" Lehti on liike-elämään, kulttuuriin ja muotoiluun keskittyvä."
VastaaPoistaPidän virkkeen viimeisestä sanasta.
Minä haluaisin fokusoitua liike-elämään, kulttuuriin ja makoiluun, ja olen hankkeessa jopa edistynyt.
Olenko ainoa joka näkee ensimmäisessä logossa kaksi ässää (Salervon mallista)? Oikean puoleinen taas assosioituu muinaiseen Vientikunta Munaan ja siltä tunnuksen napanneeseen kauppaketju Vero Modaan...
VastaaPoistaMikä mahtaa olla tilanne siinä jutussa jossa amerikkalainen käytetyn maissiliemen valmistaja yrittää estää Budejovicelaista panimoa myymästä Budejovicen olutta (aksentit puuttuvat koska ne menisivät varmasti väärin)?
Minulle jäi mielikuva, että Sauli Niinistön viime pressanvaaleissa käyttämä kampanja-S olisi muistuttanut suojeluskuntajärjestön vanhaa tunnus-S:ää, mutta en ole asiaa tarkastanut. En myöskään muistanut vinkata asiasta Nyt-liitteen kaksi marjaa -palstalle, mikä taas ei ollut poliittinen kannanotto.
VastaaPoistaMacdonaldin klaanin pomo on tällä hetkellä
VastaaPoistaRight Honourable Godfrey James Macdonald of Macdonald, 8th Lord Macdonald, Chief of the Name and Arms of Macdonald, High Chief of Clan Donald and 34th hereditary Chief of Clan Donald
Saatan kuvitella miten Islayllä ja Skyellä ihmetellään, kun yhtä Skotlannin suurinta klaania ei ole.
VastaaPoistaToivottavasti asiasta kerrotaan myös Court of the Lord Lyonille.
http://en.wikipedia.org/wiki/Baron_Macdonald#Macdonald_Baronets.2C_of_Sleat_.281625.29
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/78/Scottish_clan_map.png
Niin. Kyseessä on Macdonald of Macdonald. Ei McDonalds. Burger jointin nimi on McDonald's ei McDonald eikä McDonalds.
VastaaPoistaSuuressa maailmassa noilla kirjoitusmuodoilla ja apostrofeilla on suuri merkitys kun asioiden oikeellisuutta tarkistetaan.
Luomun logo ja 1950-luvun Triola-levymerkin logo: Luomun merkki on esim. osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Luomun_logo.svg - Levytukku Oy:n Triola-levymerkin tunnuksesta johonkin aikaan käytössä olleesta muodosta minulla ei ole tiedostomuotoista kuvaa, mutta tekstityyppikin (kirjasinlaji) on melkein sama. Eri alalla tietysti Luomukin nyt vaikuttaa kuin Triola-äänilevymerkki aikoinaan vaikutti.
VastaaPoistaMainittakoon, että Levytukku Oy on yhä olemassa, vaikkei se olekaan vuosikymmeniin enää tuottanut eikä maahantuottanut äänitteitä.
Itse asiassa se kuului:
VastaaPoista"Nothing sucks like a VAX!"
Ja alunperin Electroluxin mainoslause 1960-luvulta.
http://dictionary.die.net/vax
http://en.wikipedia.org/wiki/Electrolux
Terv. Pölyimurikauppias
Tulihan Skotlannista puhe. Minäpä olen käynyt tuossa linnassa 1995. The money was good and the waterskiing.
VastaaPoistapölynimurin ja tietokoneen välillä ei voi syntyä sekaannuksia.
VastaaPoistaToisaalta moni sekoittaa tietokoneen jopa muropakettiin.
Antti Kolari kirjoitti...
VastaaPoistaMinulle jäi mielikuva, että Sauli Niinistön viime pressanvaaleissa käyttämä kampanja-S olisi muistuttanut suojeluskuntajärjestön vanhaa tunnus-S:ää,
Minulle tuli sama mielikuva. Se S merkkihän muistuttaa myös Singerin ompelukoneen merkkiä ja ainakin pappani kertoman mukaan suojeluskuntalaisista käytettiin 1930-luvulla vinosti hymyillen myös nimitystä "singerin miehet".
distinkviteetti - Scrooglella nolla osumaa. Samoin muutamat muunnokset.
VastaaPoistadistinkviteettiä - Altavistalla tahi Yahoolla nolla. Scrooglella yksi osuma jostain Googlen alaisuudessa olevasta blogista.
Saattaahan tuollainen sana jossain lakikirjassa olla, mutta minä kun en kirjoja koskaan oppinut lukemaan. Inttikaveri sanoi, että kaikki on netissä.
Alan hemmot puhuvat kuvion eli embleemin kohdalla yrityksen merkistä, sen kirjoitusasun kohdalla logotyypistä, typografiasta. Yhdessä nämä kaksi muodostavat yrityksen liiketunnuksen; molempia voi käyttää erikseen tarvittaessa. On myös yrityksiä, jotka käyttävät vain jompaakumpaa (vaikkapa Nike kaartaan).
VastaaPoistaLisättäköön, että tällaiset "tunnuksen kopioimisjutut" ovat ehkä myös tapa saada asialle ilmaista julkisuutta.
Yritysnimien kohdalla näitä tapauksia on harvemmin. Ruukin kohdalla hieman asiaa ihmettelen; oliko tutkittu kunnolla vai vain päätetty.
Olenko ymmärtänyt oikein, että
VastaaPoistaBaron Macdonald of Sleat on aatelistitteli, kun taas
Lord Macdonald on taas klaanin pomolle kuuluva titteli.
Toisaalta;
VastaaPoistaWhat is the difference between "Mac" and "Mc"?
As far as tartans are concerned, nothing at all. (...)
"Mc" is simply an abbreviation for "Mac." (....)
In a book about a MacDonald family, for instance, on the first page it may be spelled "MacDonald" with subsequent spellings as "McDonald," or even "M'Donald" or just "Donald" and everyone knew the writer meant "MacDonald." (...)
Inttikaveri sanoi, että kaikki on netissä.
VastaaPoistaInttikaveri taisi kusettaa.
Virolaiset ottivat ensiksi Maamme-laulun kansallislaulukseen. Miten on tekijänoikeudet jos Viro riitauttaa asian Suomen kanssa joka plagioi Viroa.
VastaaPoistaTavaramerkkeihin liittyvä uutisointi Suomen talouslehdissä on pääasiassa tuubaa, koska ala on asiaan vihkiytymättömille yleensä täyttä hepreaa. Tämä on tullut viime aikoina ilmi erityisesti Akun Tehdas ja Etuovi -tavaramerkkikiistoihin liittyvässä uutisoinnissa, jolla on ollut yhtä vähän tekemistä totuuden kanssa kuin McDonaldsilla Shellin kanssa.
VastaaPoistaTapsa P:
VastaaPoista"Kilpailevan logon katu-uskottavuus ei ole lähellekään samaa luokkaa."
No jaa, kilpailijan sirppi ja vasara -logo on täysin vapaassa käytössä kuten ideologiaan kuuluukin, eikä kieltoja kuulu, vaikka "saavutukset" tämän muinaisarjalaisen logon firman vastaaviin verrattuna ovat samaa luokkaa.
(Syy logon jatkuneeseen julkiseen käyttöön löytyy tietenkin historiasta, joten älkää kehittäkö tästä mitään typerää "kumpi oli pahempi"-väittelyä.)