Sivun näyttöjä yhteensä

22. elokuuta 2025

Valettu kannu


 


Tanskalaisen kuuluisan L. Holbergin “Jeppe Niilonpojan” ohella nimeltä tunnettu “Valtioviisas kannunvalaja” oli ahkera politikoitsija. Näin sanotaan verkosta (Gutenberg) löytyvässä Larin-Kyöstin suomennoksessa. Tosin Holbergin etevyys kirjailijana tulee oikeastaan ilmi vasta alkukielellä. Ja “kannunvalajat” lienee valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden yhdistyksen nimi meilläkin.

Siinä voi olla itseivaa. Mieleen tulee esimerkiksi “nojatuolistrategi”. Rintala käytti nimitystä “ajatuseversti” henkilöistä, jotka kävelevät esikuntaan töihin salkku kädessä ja palaavat virka-ajan päättyessä salkku eväsvoileipiä laihempana.

Muita sotilasarvoja, jotka on hyvä tietää, ovat kenraalibasso ja tambuurimajuri (tambuuri on eteinen), kalkkilaivan kapteeni (liian vanha vanhus), ja oli ensimmäisessä työpaikassani myös kellarikeisari, joka käsitteli yhtä sujuvasti aaltopahvia kuin kartonkia.

Tanska siunattiin nerokkailla henkilöillä. Usean hyvin merkittävän luonontieteilijän ohella heitä olivat H.C. Andersen ja Søren Kierkegaard, molemmat ihmeellisen omaperäisesti perinteeseen tarttuneita. Tyko Brahen ja etenkin Niels Bohrin saavutukset tunnetaan kaikkialla. Nimenä yhtä tunnettu Celsius oli kuitenkin ruotsalainen. Mutta norjalainen, yhä erittäin elävä Ibsen, puolestaan kytkeytyi tanskalaiseen perinteeseen.

Vastaan omaan kysymykseeni, miksi meillä ei ole tuollaisia maailmannimiä, unohtamatta tässä ruotsalaisia Ingmar Bergmania (ja Greta Garboa)? Vastaukseni on markkinointi. Tunnen hiukan elokuva-alaa ja enemmän kirja-alaa. Kyllä ero on suuri! Ruotsi lienee edelleen viihdeteollisuuden mekka (ilmiö Abba; Spotify). Ja viihdebisneksen suurin nimi on Nobel, siis palkinto.

Entä jos meidän hyvinvointimme ja hyvä brändimme on länsivaltojen ansiota? Kenen rahoilla ostimme 20-luvulla energian (Imatra) ja metsät (Enso Gutzeit, Tornator)? - Englannin. Mitä merkitsivät sotakorvaukset 1945-1952? Pakkoinvestointia raskaaseen teollisuuteen. Kuka maksoi Salpa-linjan, joka oli Euroopan suurimpia ja kalleimpia rakenusurakoita? - Ruotsi, jonka rahoitusta Suomi sai yhden vuoden bruttokansantuotteen verran. Miksi Stalin jätti Suomen miehittämättä 1944? Vastoin Teheranin ja Jaltan sopimuksia länsi piti kiinni kytkennästään Suomeen, koska me ja Ruotsi olimme johtavia Neuvostoliiton vakoiluasemia, ja niin vain kävi, että N-liiton järkyttävä nousu ydinasevallaksi perustui erittäin laajaan ja etevään vakoiluun. Heillähän oli liivintaskussaan jopa Englannin sotilastiedustelun johtoon kuulunut mies. Mihin menivät 10 maailmantason matemaatikkoamme sodan jälkeen? USA:han ja Sveitsiin (Väisälät, Heiskanen, Nevanlinna jne.) Kuka oli kuvassa mukana, kun USA (etenkin ilmavoimat) kehitti mullistavaa tietotekniikka. - Yllättävä määrä nuoria suomalaisia väitöskirjan tekijöitä. Mitä meille todistettiin runsas vuosi sitten? Että Paasikiven ja Kekkosen suuri taito oli johdonmukainen valehteleminen venäläisille. Meillä oli poliitikko, joka tunsi kaikki ja istui puheenjohtajana kansainvälisen osuuskauppaliikkeen kokouksissa, koska ainoana hän puhui hyvin ruotsia ja saksaa ja täysin riittävästi englantia ja ranskaa - Väinö Tanner.

Pääasia: Trumpin kaltaisen henkilön yhteydessä ei ennen puhuttu diileistä, Hän on jobbari tai trokari tai gulassi, suomeksi keinottelija.

Hän ja hänen mielistelijänsä huutavat, että Natossa Euroopan on maksettava itse omasta turvallisuudestaan. Ehkä hän ei ole edes kuullut, että Marshall-apu ja Nato syntyivät Yhdysvaltain turvaamiseksi. Amerikkalaiset olivat luulleet olevansa turvassa omalla mantereellaan, kunnes Japani hyökkäsi Hawaijille, Pearl Harbouriin. Hyökkäämisen syy oli tariffit, jotka johtivat kauppasotaan ja vientikieltoon (embargo). Japanilla ei ollut öljyä eikä metalleja. Kun Amerikka oli sodassa, Victory-luokan tavallisia sotalaivoja valmistui yksi kuukaudessa. Parin kuukauden kuluttua niitä valmistui yksi päivässä, ja Atlantilla käytettiin brittien keksimää uutta tekniikkaa, tutkaa. Lentokonetuotanto oli käytännössä kansallistettu ja mm. panssarivaunujen moottoreita valmistivat Ford ja General Motors.

Trump ei ymärrä eikä Putin huomaa, että Virtnamin soda aiheuttaman kansantaloudellisen harharetkeilyn jälkeen Keynes on voimissaan. Kansa kannattaa niitä, jotka parantavat oloja lisäämällä kulutusta rahoilla, joita ei ole.


42 kommenttia:

  1. Keneltä me ne metät ostettiin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä ostetaan osamaksulla pelkällä lupauksella käsirahasta.

      Poista
  2. Tanskalaisiin syntyperäisiin kirjailijasuuruuksiin lisäisin vielä Aksel Sandemosen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hamlet tietää paljon Tanskasta hänkin, ja on itse kirjoittanut itsensä.

      Poista
  3. "Kansa kannattaa niitä, jotka parantavat oloja lisäämällä kulutusta rahoilla, joita ei ole."

    Tuossapa se aikamme tragedia pähkinänkuoressa. Tuo näkyy selkeästi mm. puoluegallupieissa.

    Suomen tilannetta pahenta vielä se, että meillä edunsaajia - siis kakun jakajia - on enemmistö: sosiaaliturvalla eläjät, eläkeläiset ja kaikki valtion ja kunnan virkamiehet plus iso joukko ns. kolmannen sektorin tukiaisriippuvaisten organisaatioiden ja yhdistysten väkeä.

    Kakun tekijöitä on yhä vähemmän. Point of no return lienee jo ohitettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä tuo ongelma onkin. Tietotekniikan piti vähentää henkilöiden tarvetta, mutta onkin käynyt päinvastoin. Ennen Ruotsista sanottiin, että joka toinen Ruotsalainen on homo tai kunnalla töissä. Nyt Suomalaiset lähestyy samaa pride-kulkueineen. Onneksi tulevaisuus on hieman toivorikas. Jo nyt, hieman tekoälyä käyttäneenä uskon, että seuraavina 10 vuotena suuri osa "kunnan" työtekijöistä tulee tarpeettomiksi. Se on eri asia, jos SDP ja viherkommarit ovat vallassa, voiko turhat irtisanoa.

      Poista
    2. Kakkurahat valuvat pörssin kautta keinottelijoille. Rahaa on, se on vain väärässä.paikassa ja väärillä henkilöillä.

      Poista
    3. Kyllä ne kunnan työt ovat niin perin veemäisiä tekijöilleen, että tekoälyn ylistäjä ja kaverinsa voivat aivan hyvin mennä ja vaihtaa omat ähertämisensä ilmeisestikin tuottavimmista hommista heidän kanssaan vaikka päikseen.

      "Turhat ihmiset..." Kuulostat ihan siltä ihmisroskia potkiskelleelta tyypiltä tai kerjäläistä silmille sylkeneeltä kansanedustajalta jolla ei kuitenkaan ole esittää vaihtoehtoja millekään rakenteista johtuvalle ilmiölle yhteiskunnassa.

      Poista
    4. Turhat mummot tuotantoon ja parhaat päättäjät vapaiksi. Valio vapaaksi ja lapsille pyöreitä kiviä leluiksi. Kaikki aidan taa ja nurkat pois tieltä että pääsee ohitse.

      Kansakunnan kerma nousee kuin tuontimansikat kuralätäkössä ja säilyy pohjalla ihan kivasti kunhan saa olla ollakseen. Ei siitä silti hilloksi ole.

      Nuoret ovat omineet eeppisen itseironian - mistähän ihmeestä?

      Poista
    5. Ei kai rahaa enää tarvita, tarvitaan vain nummeroita tilillä ja kortin takana. Mun takanani on paljon rahaa, sanoi ennen kerjäläinen istuessaan kadulla nojaamassa pankin seinään. Nyt ei sielläkään sitä ole.

      Poista
    6. Nätti-Jussi talletti kerran rahaa Rovanien pankkiin niin paljon etteivät virkailijat jaksaneet laskea sitä, kirjoittivat vaan vastakirjaan: "Jussilla eniten". Kun Nätti myöhemmin nosti pari repullista rahaa, virkailijat kirjoittivat: "Jussi otti vähän".

      Poista
  4. Minusta ei olisi lukemaan tuota "Jeppe paa bjergetiä" alkukielellä. Suomennettuna kuitenkin, Holbergin muiden komedioiden ohella, kauan sitten. Hauskuudessa tuon sääty-yhteiskunnan sormea sosottavan moraliteetin mielestäni kuitenkin löi laudalta samassa niteessä ollut "Erasmus Montanus", oppinut herra, joka syllogismein muun muassa taisi todistaa suuresti pelästyneen äitinsä itse asiassa olevankin kivi. Siis aika lailla samaan tapaan kuin nykyisin erilaiset "tykkitieteen tohtorit" (tässä yleisluonteisena tekn. terminä) meikäläisissä tiedotusvälineissä päivittäin omine "syllogismeineen" todistavat kuin kuorossa yhtä ja samaa. Kunnes sitten itse tapahtumien kulku pakottaa hieman entraamaan perusväitettä.

    Mutta itse Jeppe Niilonpojasta: Parhaiten jäi vuosikymmenten takaa mieleen komedian lopun opetuksen runomuotoinen poljento, suunnilleen näin: "Jos raaka rahvas taikka sällit pääsee mahtiin / niin silloin valtikkakin heiluu piiskan tahtiin."

    Miten mainiosti tuokin sopii (mut. mut.) kuvaamaan nyky-Suomea! Enkä todellakaan tarkoita sitä kansaa, joka kannattaa elinolojensa pitämistä ennallaan tai edes töin tuskin siedettävinä "rahoilla, joita . . ei ole".

    VastaaPoista
  5. Ad Omnia: Sata vuotta sitten erittäin huomattavia metsänomistajia Suomessa olivag mm. norjalaiset, kuten Hans Gutzeit ja Chr, Diesen. Hyvin merkittäviä metsiä omistivat Viipurilaiset Wolff ja Hackman. Metsät ja kosket ovat myös kauan nimellä Yhtyneet Paperitehtaat (Walden) ja monialayhtiö Wärtsilän takana. Viimeksi mainitun johtaja W Wahlfors ("Vikkelä-Ville") saattoi olla sotien välisen ajan merkittävin liikemie Suomessa.
    Oma, laaja ja harvojen tuntema aihe on sitten Oulujoen ja Kemijoen kosket...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon vika lauseeseen: lauleskelihan jo Alatalon Mikko siitä, kuinka 'minä Miettusen kanssa Kemijoen rannat halvalla ostin ja kalliilla möin' Tuo 'minä' oli tietysti Urho Kekkonen. Eipä noista ajoista tai kaupoista ole sittemmin isosti huudeltu, vaikka aihetta kyllä olisi.

      Poista
  6. Hän unohti prinssieverstit.

    Kansantalous kärsii liiketaloudesta, kenties? No, onhan tiedetty että sota se vasta voiteleekin talouden ja tuotannon rattaat ja innovointikin kukoistaa. Miten muuten saataisiin ruokakaupan droonit aikaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki eivät varmaankaan tiedä, että tarkoitat varmaankin Kalle Kustaa Korkin kamua, prinssieversti Pekka Lipposta, Rantasalmen lahjaa kansainvälisillä bisnesmarkkinoilla.

      Poista
    2. Mount Everestille kantotuolissa päässeillä on se hyvinvointi joka heille kuuluu. Kun on kultalusikka suussa ja kultalautanen kädessä syntynyt, pitää saada kaikki niinkuin sai isätkin ennen. Huipulle ei muilla ole asiaa kuin huiputtajilla.

      Poista
    3. Mitkä ihmeen perverssit sotaherrat. Heillehän tippuu mitaleita ja tähtiä kuin rakeita köyhälle tykinruualle.

      Poista
  7. Taukin on ylevää lukea kaikkitiedon yli-ihmistekstiä. Kuka norsunluutornin, kuka kadotuksen kidutuspiikin nokkaan, kaikilla on paikkansa auringon alla vai mitä älykkäät jääkiekkoilijat ja muut Sinuhet. Vain yli-ihmisellä oikeus sijoitteluun ja lyönteihin ylämummoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mummot on yliarvostettuja, äijät ali-. Mummo syntyi, tyhjä syntyi. Siksi pois näkyviltä, tilalle jääkiekkoilijan kesä.

      Poista
  8. Hän unohti epäluotettavan, viettelevän kertojan, jota ei paljasta kuin vieteltyjen vihaama vastustava lukija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisää tätä, please. Huomaamatta emme ole kirjoittajia vaan lukijoita joita viedään kuin pässiä narussa. Sekin vielä. Isku- ja puskuvoimaa lisää meille.

      Poista
  9. Markkinoijista ja keinottelijoista tulevat mieleen nykyiset "vaikuttajat", siis nuo netin maksetut markkinoijahenkilöt. Todelliset vaikuttajat kyllä ovat yhä aivan muuta kuin nuo influensserit. Mökin kirjahyllystä sattui äsken käteeni kirja nimeltä "A. F. Airo - vahva vaikuttaja". Ero vaikuttajan ja "vaikuttajan" välillä ei voisi olla suurempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toimittaja ja asiantuntija ovat parhailta tiedoiltaan ja vaikutusvallaltaan. Mitä heitä kadehtimaan, olemme heidän asettamiaan paikoille valmiina hep.

      Poista
  10. Saunamajuri jäi pois noista sotilasarvoista. Ja yksittäisistä ulkomaisista kenraaleista on syytä muistaa General Assembly.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja onhan se perhosillakin oma amiraalinsa.

      Poista
    2. Missä elämänvaiheessa sotilasarvot opitaan. Koulussa ei oppinut eikä kursseilla, siksi en osaa vieläkään. Kerran yritin katsoa vikistä mutta liian monimutkikkaita.

      Poista
    3. Mikä on sotilaan arvo en tiedä. Mittansa verran maata, ja rikki ammuttu mahtuu pienempäänkin loodaan ja maakuoppaan.

      Poista
    4. Ellei ole testejä jonkin kapineen toimivuuden varmistamiseksi on tapana antaa se koekäyttöön major Malfunctionille.

      Poista
  11. Larin-Kyöstin "politikoitsija" on osuva sana, mutta ei näinä aikoina voi oikein olla paneutumatta päivän politiikkaan, vaikkei asiantuntija olisikaan.
    Andersen ja Kierkegaard ovat omaa luokkaansa, mutta Ludvig Holberg oli tanskalaiskirjailijoista oppinein, monipuolinen kirjailija, satiirikko, runoilija ja professori, vaikka nykyisin tunnetaan lähinnä vain tuo kysymys Miksi Jeppe juo? näytelmästä Jeppe Niilonpoika, Jeppe paa Bierget vuodelta 1722, Jens Bierg -nimisen poliitikon mukaan. Holbergia pidetään norjalais-tanskalaisena kansalliskirjailijana.

    Mikis mainitsee Sandemosen, mutta on niitä muitakin suuruuksia. Henrik Pontoppidan on ehkä vähän unohdettu, mutta hän sai jaetun Nobelin v. 1917. Itse olen lukenut vain hänen suorasanaista, nuorille tarkoitettua Odysseiaansa lapsille maalla jonain kesänä. "Lykke Per", Onnen Pekka on nuoren miehen kehityskertomus ja voisi olla mielenkiintoinen ajankuvanakin.

    Karen Blixenkin on jäänyt vähän syrjään, mutta häntä käännettiin ja luettiin paljon yhteen aikaan kaikkialla, mutta saattaa olla liian vaativaa tekstiä nykyisin ne esseet ja novellitkin. Suositusta mutta vähän keskinkertaisesta "Den afrikanske farm" -muistelmasta tehtiin keskinkertainen elokuva, mutta "Ranskalainen illallinen", ruotsiksi Babettes gästabud" oli hieno, syvästi tunteisiin käyvä. Sen pohjana on eräs Blixenin hienoista maagisista, fabuloivista kertomuksista. Se sai ulkomaisen elokuvan Oscarin (vaikka Oscar ei aina ole suositus) ja on valittu Tanskan kulttuurikaanoniin. Onko meillä sellaista, ei kai?

    Peter Hoegin "Fröken Smillas bekennelse for sne", Lumen taju tai jotain sinne päin, tuli luetuksi tanskaksi, mutta jossain kohtaa trillerijuoni jäi vähän epäselväksi. Sehän oli maailmanlaajuinen menestys ja ensimmäisiä "Nordic noir" -linjalla, josta on tullut niin suosittu elokuvissa ja sarjoissa, joista tanskalaiset ovat olleet parhaita.

    Muutama vuosi sitten pinnalle ponnahti joskus jo 70-luvulla kuollut Tove Dietlevsen, jonka elämäkerta-tetralogian The New Yorker" löysi ja alkoi ylistää. Ilmestynyt Penguin-sarjassa. Se oli ensimmäisiä biofiktioita ja vaikutti varsinkin ruotsalaiseen naiskirjallisuuteen. Muistuttaa Pirkko Saision vastaavaa muistelmaromaanisarjaa, hyvin vaikuttava ja suorapuheinen. Monet noista tanskalaiskirjailijoista ovat tulleet köyhistä oloista, "isä son till en piga", jotenkin sitä hämmästyy että rikas Tanskakin on joskus ollut köyhä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi Jeppe juo? on päivänpolttava kysymys. Miksei Jeppe juo vaan peukuttaa? toinen sellainen. Huumetta kaikki tyynni sumutus ja se millä Jeppe parkaa ravitaan. Lasten ja aikuisten ruokana on leivän täyttävä kivi.

      Poista
    2. Ongelmiahan riittää, mutta ei minusta niitä kannata korostaa koko ajan ja joka paikassa. Minä näen lasin mieluummin vielä puolillaan kuin vain puolillaan.

      Peter Hööegistä vielä. Mistähän sen Smilla-kirjan nimeen tuli "bekendelse", tunnustus, piti olla "fornemmelse", tuntu, tuntemus. Eikä Höeg (taaskaan en muista, miten se viiva-ö saadaan esiin) ole jatkossa ollut mikään trilleristi, vaikka "Smillassa" selvitettiinkin mystistä kuolemaa, vaan hyvin syvällinen ajattelija, luin jostain. Kymmeniä vuosia hän on omistautunut meditoinnille jonkin buddhalaisuudessa kehitetyn ajatusmallin mukaan. Pohjoismaiden menestynein kirjailija, hänestä sanotaan, joten rahaa on kertynyt säätiöön, jonka kautta hän lahjoittaa suuren osan tuloistaan kehittyvien maiden naisten ja lasten tukemiseen; vaimo on Keniasta. H. kuuluu myös ajatushautomoon, jossa mietitään mm. strategioita syrjäytyvien 12-vuotiaiden auttamiseksi. Siinä ainakin henkilö, joka yrittää pientä maailmanparannusta. Nuoruudessaan Höeg oli toiminut mm. balettitanssijana ja merimiehenä. Pitänee lukea jokin hänen uudemmista kirjoistaan.

      Poista
    3. Se on aivan totta.
      Ikäväksemme naltreksoni on keksaistu Alkon varoin. Pilleri päivässä eikä vaan maistu vaikka joisikin.
      Riippuvuuksista arvaamattomimpia on riippumatto.

      Pekka Myllykosken sanoin laulussa Mystinen metsätyömies Freud Marx Engels & Jung "..aamun tiuri kirkkaudessa soittaa piikivikiteineen."

      Ehdotan ratkaisuksi kiipeämistä kotiolkkarin maton kulman kautta sen päälle ja eräkämppäjoogien käyttämää potslojoa.

      Pyyteet ovat ansa.

      Poista
  12. Narratologia on joskus avuksi mutta ei sillä pitkälle pötkitä, kertoja on ne monta mitä se on. Vähän paremmin menee digitaalisella kirjallisuudella kommervenkkeineen, semiotiikalla ja potsmodernismilla vai miten se oli. Jotenkin sekin oli ja meni. Blogista kirjailijaa ja tupsun tunnustamisesta lukijaa, koska Seitsemässä veljeksessä lukija sai tukkapöllyä ja Nummisuutareissa tupsun tunnustus oli paikallaan. Ei kun tulostelemaan siltä varalta että koneelta katoaa. Ukkosta on tulosta, ja se vei kerran koneen sisältöineen.

    VastaaPoista
  13. Vähäisimmistä vähäisin, Preeti, taisi vaistonvaraisesti sentään "diplomatian" alkeet: "Se on semmosta kissanhännän vetoo ton valtiollisen kanssa." (”Poliittinen" lienee terminä ollut vielä vakiintumaton.) Matti Jurvakin lauloi "ennen sotia" toiveikkaasti: "... päivä se on vielä huomennakin...".

    Nykyään näkyy voitavan asemaan katsomatta - pelkästäänkö affektien pohjalta? - laukoa melkein mitä tahansa.

    VastaaPoista
  14. Me huijareita oomme kaikki, jos oikein silmiin katsotaan. Veimme Suomen lapsien viikonlopulta lämpimän annoksen, mutta korvaukseksi annamme heidän hankkia itse peukkurahansa. Nuorra vitsa väännettävä. Laps Suomen, kallis maasi tää, joten tee rahaa miten helpoiten opit. Oppirahat on maksettava sinunkin, eikös juu, niinhän uppisäveriäätkin maksoivat. Kukin ymmärryksensän mukaan. Orpopoikakin voi tanssia valssin linnoissa, kenestä vaan voi tulla mitö vaan. Muista katuojassa yöpyessäkin miten suunnaton lottovoitto oli syntymisesi tähän rikkaitten sinulle rakentamaan maahan ja asemaan. Tiedä kenelle olet kiitollinen kaikesta.

    VastaaPoista
  15. Voisiko panssarivaunussa asua niin pääsisi kodossaan eteenkin päin eikä polkisi paikallaan. Panssarivaunu, mukava lelu niin tytölle kuin pojallekin. Atomiase leikkikaluna saa naapurin pojat kateellisiksi.

    VastaaPoista
  16. Nuoret ovat oppineet kauniin tavan, hautuumailla käynnin. Heidän jäljiltään kukkien seasta löytyy huumeruiskuja ja huumeista kertovia tarralappuja. Tee se täällä, lukee suurimman kiven takana. Yhteiskunta pitää heistä huolta pitämällä ydinkeskustassa olevat hautuumaat siisteinä, helppopääsyinä ja valaistuina. Nuorilla onkin oltava liikunta- ja harrastuspaikkoja.

    VastaaPoista
  17. Mitä väliä on Paasikivellä ja Tannerilla, ei mitään. Nykypäivä ainoana merkkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nykypäivä on nykypäivää osaltaan Paasikiven ja Tannerin ansiosta.

      Poista
    2. Minusta taas nykyään hyvin yleinen ajattelutapa, niin sanottu presentismi (josta on tuoreita esimerkkejä), on painavana osasyynä nyky-Suomenkin surkeaan tilaan.

      Pidän hyvin sattuvana vanhaa sanontaa, jonka mukaan ihminen joka ei tiedä (ja niin muodoin ymmärrä) mitä ennen hänen syntymäänsä on tapahtunut, on tässä mielessä tuomittu jäämään lapsen tasolle.

      Poista