Generalisti

 

Korkeisiin töihin, erinomaisille palkoille, ei haluta eteviä asiamtutijoita, vaan yleistiedoiltaan hyviä henkilöitä. Stubb näyttäisi onnistuvan erinomaisesti, kuten ennen häntä Niinistö ja Koivisto.

Selitys on luullakseni selvä. Kukaan heistä ei ollut alansa huippu, mutta kaikki osoittivat erinomaista kykyä käsittää pelin jatkuvasti muuttuva kuvio.

Luin hiljan Turun yliopiston professorin selittäneen, että hän on Sauli Niinistöä etevämpi henkilö, koska hänellä on paljon enemmän oikeudellisia julkaisuja. 

Tunnenn lääkärin, joka on “generalisti”, mutta ei ole erikoistunut yleislääketieteen erikoislääkäriksi. (Tuo erikoistumisala todella on olemassa).

Emme ole sattuneet tapaamaan vähään aikaan, mutta tiedän, että hänen vaivansa oli joutua työnanantajansa, yksityisen lääkäriaseman toimitusjohtajaksi, ja kilpailijat yrittivät ostaa häntä vastaavaan tehtävään. Hänen odotushuoneensa oli aina täynnä potilaita, ja hän rakasti yleislääkärin toimintaa ja oli pohjattoman kiinnostunut ihmisistä. Minulla on itselläni pari dramaattista kokemusta hänen salaperäisestä kyvystään löytää yllättäväkin sairaus.

Eräs toinen, nyt jo kuollut lääkäri, tiivisti minulle, että diagnoosi on enemmän taidetta kuin tiedettä. Hän rakasti viulunsoittoa, vaikka oli ainakin vanhoilla päivillään siinä aika huono. Kun kysyin - tietäen että hän oli ollut Hannikaisen poikien hyvä kaveri - hän sanoi, että etenkin kvartetissa viulua soittaessa pitää koko ajan ottaa huomioo kaikki asiat. Hän oli ollut nuoruudessaan kaukana Karjalan korpimaassa kunnanlääkärinä, ja siihen tehtävään kuului tasan kaikki. Paitsi ehkä ei hevosen kengittäminen.

Joskus on sivuutettava erikoistuntijat ja turvauduttava generalistiin. Kun luin ja kopioin väitöskirjaani suurenmoisen hyvät oikeustilastot 1800-luvun loppupuolelta 1930-luvulle, näin että rangaistuksiin tuomituista oli tilastoitu tekopaikka, tekijän sukupuoli, ammatti, koulutustaso ja varallisuus (esimerkiksi “perin heikko”), näin Tilastollisen päätoimiston niteistä, ettei kukaan ollut koskaan ottanut niitä käteensä. Olin jo aikaisemmin löytänyt silloin vielä salaisen valtiorikosoikeuksien toiminnastaan laatiman tilaston ja nähnyt, että Suomen ensimmäinen nuorisoliike oli punakaarti 1917. Törkeistä teoista rangaistujen keski-ikä oli alle 19 vuotta. Tämä vastaa hyvin myöhemmin verkon laajojen tietojen perusteella laskemieni Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden taustatietoja. Paljon muita enemmän kaatui noin 20-vuotiaita pikakiväärimiehiä ja vänrikkejä. Hokema että nuoret pitävät itseään kuolemattomina tuntui saavan tukea.

Nyt sitten selvittelin numeroitten avulla, miksi henkirikollisuus ja törkeät pahoinpitelyt kasaantuivat niin kummallisesti. Vastaukseni oli ja on: sellaiset kaupungit kuin Helsinki, Turku, Tampere ja Viipuri kieltäytyivät jyrkästi ottamasta osiakaan maalaiskunnista kaupunginosiksi, koska kunnallislainsäädännön mukaan se olisi ollut kallista. Siksi esimerkiksi Sörnäisten osissa, Raunsitulassa, Pispalassa ja koko Viipurin maalaiskunnassa ei ollut käytännössä lainkaan poliiseja, lääkäreitä eikä kouluja. Meillä Etelä-Pohjanmaalla häjyjen puukkoterrori eli maan keskiarvoon verrattuna kymmenkertainen väkivaltarikollisuus pysähtyi kuin seinään, kun Pohjanmaan rata tuli käyttöön noin 1881. Nyt kuvernööri sai kasakat paikalle alle vuorokaudessa lennättimen ja junien avulla. 

Hämeenlinnassa tiedettiin, että kaikki kaupungin hevosvarkaat olivat Lammilta.

Minä en ole tyypillinen generalisti, koska olen muutamassa asiassa spesialisti. Luulen ettei läheltä löydy esimerkiksi toista lääkkeiden ja rokotteiden patentoinnin spesilistia patenttiriitoja ajatellen ja väittäisin tietäväni tärkeitä asioita tekoälyn oikeudellisesta suojaamisesta. Harmittelen hiukan, kun kukaan ei tunnu käsittävä, että sodankäynnin jo täysin mullistaneet lennokit ovat tekoälylaitteita. Niissä on mukana sekä antenni että integroidut mikropiirit. Kun niitä päästään käyttämään kvanttitietokoneella, joka miljardikertaistaa nykyisten tietokoneiden laskentatehon, on mahdollista löytää muoviroska molekyyli molekyyliltä ja siten kehittää kemialliset keinot polymeerien purkamiseen hyödyllisiksi yhdisteiksi ja - niin haaveilen - sekä atomi- että vetypommin sabotoimiseen ennen laukaisemista, esimerkiksi drooneilla. 

Niinpä tyydyn keventämään loppua kohti kirjoitusta viittaamalla kiinnotavaan kysymykseen Suomen historiasta. Mikä on ollut humalan aikutus itsenäisen Suomen historiaan? Merkittävä osa upseerikuntaamme alkoholisoitui 1930-luvulla ja uudelleen asemasodan aikana 1943-1943. Fasismivaara eli Lapuan liike ja etenkin Mäntsälän kapina liittyvät kieltolakiin, jonka kumoaminen vähensi tiukan viinan osuutta.Esimerkiksi Mäntsälässä 1932 osa joukoista sekä tilanteen päähenkilöt, kenraalit Wallenius ja Malmberg, olivat juovuksissa kuin ampiaiset. Henkilöt tunteneilta ja asianomaisten sukulaisilta olen kuullut, että ainakin Vihtori Kosolan toiminnan todellinen kriteeri oli viina. Sitä ei “virvoitusjuoille” itsekin perso Arvo Salo huomannut. Mutta Kauhavalla oli vielä joitakin vuosia sitten ihmisiä, jotka sanoivat, että ei Kosoolan Vikistä ollut… Itsekin tuntemani poikansa Niilo, pitkäaikainn kansanedustaja, olikin sitten absolutisti.