Jos peilistä näkyy kupru naama, syy voi olla peilin tai naaman. Kari Hotakaisen uutuusromaanista ei nähdäkseni puutu paljon. Syvyyttä, painoa, liikettä, luonnetta ja juoksevuutta. Lauseen takkuisuudesta tekijä kehitti itselleen tunnusmerkin jo varhaisessa tuotannossaan. Muutan teos on erinomainen ja sitä suositellaan kaikille kansalaispiireille.
Selatessani ja skannaillessani vanhoj lehtileikkeitäni huomasin kummakseni kirjoittaneeni silloiseen päälehteen, jota ulosannettiin Ludviginkadulla olleesta konttorista, kerrassaan suuren määrän kritiikkejä eli siis arviointeja ja esittelyjä. Ehkäpä silloin oli sellainen tapa.
Muistelen, että Heikki Hellman teki siitä sitten lopun. Kun Heikinheimot ja Kajavat alkoivat etäänyä olevaisesta ja myös Pekka Tarkka keskittyi rajallisiin kohteisiin, selosteet jäivät vähiin. Etäämmällä Erkka Lehtola sitten kuoli auto-onnettomuudessa ja tapaturmaisesti myös Kalevan Kaisu Mikkola- Muistetaanko HS:n Forsblom ja Kangasluoma?
Nähdäkseni Suomeen ei ilmaantunut sellaista kuin Ruotsissa Olof Lagercrantz tai sitten The New Review of Booksin useat antaumukselliset kirjoittajat. Kustannustoimittaja / arvioija Jean Paulhan Ranskassa oli hyvin merkittävä kirjoittaja. Sumessa mielialat liikkuivat esimerkiksi Linkolan ja Paasilinnan myötö sellaiseen suutaan, että kirjoittaja oli muka sitä etevämpi, mitä enemmän hän oli yhtä mieltä arvostelija kanssa. Häpeästä puehtuen katselen nyt joskus kirjoituksia, joissa uhataan, että maa on kohta täynnä merkonomeja…
Tästäkin Hotakaisen nähdäkseni kasvisproteiinipitoisesta kirjasta luin jo HS:n arvostelun, mutta siinä ei valitettavasti sanottu mitään. Kirjan myymistä vain K-ryhmän päivittäistavarakaupoissa on siunailtu. Minusta se on oiva ajatus. Vähittäismyynti perustuu vanhastaan oivallukseen, että jos pitää kinkusta, ei tarvitse ostaa sikaa, ainakaan elävänä.
Kovin gluteiinittomalta tämä kuitenkin tuntuu, ja vaikkei mahdollinen sanoma tartu mieleen, tapetti voisi tätä sideaineena laastien tarttua seinään.
Tarinassa on oikeastaan viisi henkilöä, jotka ovat kaikki muuttumassa pösilöiksi edistyneen iän vuoksi. Tuota termiä käytän itsestäni. Kaikki romaanin henkilöt tuntuisivat olevan hiukan nuorempia kuin minä nyt.
Metsästä sekavalla mielellä tavattu Helmi-niminen henkilö johtaa asioita siihen, että pikku joukko ryhtyy perustamaan vanhuksille tarkoitettua ryhmäkotia omasta aloitteestaan mutta julkista kontrollia saaden. Pullaa syödään ja kahvia juodaan, mutta siihen se sitten jääkin.
Keran osasin sellaisenkin laulun, että Kiinan pelastusarmeijassa - paarlevuu: riisiä syödään, rumpua lyödään, kaiken yötä tehdään työtä - inke pinke paarlevuu.
Nuuskin, olisiko tekstin takana aistimuksia heikoksi käyneiden ihmisten ahtaalle panemisesta, joka tulkintani mukaan tuntuisi olevan istuvan hallituksen harrastuksen kohteena. Hain siis tendenssiä tai, kauhea tunnustaa, jopa sanomaa. Asiakkaani J. Donner, joka oli varsin vaivalloinen ihminen, tapasi toistaa jostain lukemaansa Norman Mailerin tai Truman Caputen tokaisua “jos sinulla on sanoma, vie se lennätinkonttorin”. Ja näinhän Jörn lienee tehnyt, tuotannostaan päätellen. Onhan se sanomatta selvää.
On kohtuullista kysyä, onko minulla jotain Hotakaista vastan. Ei ole. Kustannusliikekin on Suomen kirjallisuuden lippulaiva. Ruotsinsalmen meritaistelussa lippulaiva oli nimeltään Amphion. Se ei paljon auttavat. Kun laivasta näkyi enää pikkuisen niitä kuplia pinnalla - niin kippari kysyi, että kukahan tän ostaisi - puolella hinnalla.
Kalvava kysymys on, mihin katosi Suomen kirjallisuus 1960-luvun jälkeen? Nähdäkseni se miniatyrisoitui. Ilmiö tunnetaan eläinaamilmasta. Ellei isona pärjää ruvetaan pieniksi. Esiin nousi samalla kirjan koostaminen muutaman kauniin mutta epäselvän noston nokkaan killumaan, tai sitten anekdoottien ympärille. Siinä Veijo Meri oli huono esimerkki. Hänen kiitetyimmät teoksensa voi kunkin tiivistää yhdeksi virkkeeksi.
Hotakainen ja myöhempi Tervo ovat harjoittaneet monokulttuuria. Sana tarkoittaa yhden lajin viljelyä ympäristön tuhoksi. Maissi. Banaani…
Mainitsemastani laatusanasta “pösilö” palautui mieleen murrealueeni “pöyröö” eli vaarallien raivohullu. Meillä päin oli kauan tapana ihannoida vajaamielisiä alkoholistejaja laitella heistä lauluja. Toisen laulun Iso-Antti (klunklunklunk) ohti viinakauppaa Seinäjoella.
Ja oli myös “pössö”. Pösö-Mantalla oli kana, niin yllättävää kuin se olikin. Sen muna hän ku.jetteli kirjaaksi käytetyssä nenäliinassaan, kävi taloissa ja esitti emännille kysymyksin:” Ostaisitteko vasikanlihaa, jos olisi?”
Ja kirkossakin istui ehkä epähuomiossa herra K. Puuskamäki, ei täyijahoisena pidetty, joka säesti jumalanpalvelusta jupisemalla harvoiksi menneiden hampaittensa välistä pitäjämme suosikkisadatusta:” Voi kristus että mua vituttaa…!”
Kirjoituksesi tuo esille mielenkiintoisia näkökulmia sekä Hotakaisen romaaniin että kirjallisuuskentän nykytilaan. Erityisesti huomiosi kustantamisen käytännöistä ja niiden vaikutuksista kirjallisuuden suuruuden tavoitteluun oli ajatuksia herättävä. Onko kirjallisuuden muutos väistämätön, vai voisiko kustantamoilta löytyä vielä rohkeutta tukea kokeilevampia teoksia?
VastaaPoistaKirjoituksesi tuo esille mielenkiintoisia näkökulmia sekä Hotakaisen romaaniin että kirjallisuuskentän nykytilaan. Erityisesti huomiosi kustantamisen käytännöistä ja niiden vaikutuksista kirjallisuuden suuruuden tavoitteluun oli ajatuksia herättävä. Onko kirjallisuuden muutos väistämätön, vai voisiko kustantamoilta löytyä vielä rohkeutta tukea kokeilevampia teoksia?
VastaaPoistaPienuus onkin hyve tässä maassa vaikka harvat sen ovat havainneet.
VastaaPoistaLiian monet valtionhallinnon ja politiikan toimijat ja päättäjät ovat ilmiselvästi sitä mieltä että Suomi on jonkinlainen suurvalta jolla on rikkauksia, vaurautta, luonnonvaroja ja harvinaista lahjakkuutta ja kokemusta sekä oppia tarjota muulle maailmalle, halusivat tai ei.
Todellisuudessa maamme on väestöltään mitätön verrattuna mihin tahansa väkirikkaaseen maahan, joita siis ylenkatsomme joka suhteessa. Meillä on kovin vähän luonnonvaroja, lähinnä puuta. Malmit ja mineraalit ovat niukkoja ja nekin annetaan ilmaiseksi ulkomaalaisille jos vaan viitsivät pyytää. Koulujärjestelmämme on heikoissa kantimissa ollut jo pidemmän aikaa ja tulokset oppimisessa ovat sen mukaiset. Nyt on havaittu taas kerran että nuorten opiskelijoiden matemaattiset taidot ja fysikaalinen ymmärrys ovat hyvin heikot. Yliopistolaitos on ajettu nurkkaan ja irtisanomisia on laajasti toteutettu jo useiden vuosien ajan ja samalla on lopetettu useita professuureja ja oppiaineita vaikka poliitikot koettavat muistuttaa siitä kuinka hieno ja mahtava koulutusjärjestelmämme on. Toki ulkomaalaiset voivat tulla tänne opiskelemaan ilmaiseksi, ilman muuta. Suomalaiset joutuvat ulkomailla tyypillisesti maksamaan tuhdisti eikä joka oppilaitokseen suinkaan ole asiaa.
En halua olla ankeuttaja mutta olen sitä mieltä että koulutusjärjestelmä on pikaisesti uudistettava ja korjattava sellaiseksi että se kestää tarkastelun ja tuottaa hyvät tulokset. Ei täällä muutoin tehdä huipputekniikkaa eikä korkeimman tason tiedettä jos pohja puuttuu. Samalla saataisiin vankkoja ammattilaisia muihin ammatteihin ja tehtäviin.
Ehkä pitäisi ottaa mallikappaleiksi Sveitsi ja Taiwan, joissa väkeä ei ole hirmuisesti mutta ovat hoitaneet asiansa paremmin kuin hyvin ja tulokset ovat sen mukaiset. Molemmissa pienuus on todellisuutta ja siellä tehdään silti korkeimman tason huipputekniikkaa ja tiedettä. Kiina pyrkii ottamaan Taiwanin itselleen pääasiassa siksi, että Taiwan on maailman huippua monimutkaisimpien mikropiirien tuottajana, johon kiinalaiset itse eivät pysty.
Henrik Stenlund,
PoistaHyvä analyysi, minustakin juuri noin.
Yliopstoilla on toki akateemien vapautensa, mutta nissäkin saattasi kuitenkin olla jonkinlainen fokusointi tarpeen. Kun rahaa on vähän tai sitä ei edes ole, vaan sitä pitää jopa ulkoa koko ajan lainata lisää, Suomen ei ehkä ole järkevää yrittää ylläpitää ihan kaikkien ihmeellisten, osin jopa new age -tyyppisten alojen tutkimusta ja tohtorituoantoa.
Katse palloon, fokus kansakunnan kannalta oleellisen, jos ihan kaikkeen ei ole varaa.
Pienuus on suhteellista. Taiwanissa on 25 miljoonaa ihmistä.
PoistaMiksi pitäisi ottaa mallikappaleiksi jonkin toisen maan systeemit kun valtakunnasta löytyy päitä joissa olisi kapasiteettia kehitellä vaikka minkälaisia systeemejä minkä vain tarpeellisen asian ympärille?
PoistaSuomessa on koulutuksenkin suhteen ollut jo monenlaista kokeilua joista vähän järkeä käyttämällä saisi erinomaisia kun ne vain päivitettäisiin elettävään aikaan sopivaksi.
Aasiansuunnan tuotteet jo tiedetään, puolet vähintään sutta ja sekundaa. Paitsi Tojota.
Paitsi Toyota, joka on sutta ja sekundaa yhtäaikaa.
PoistaSattuneesta syystä tunnen jonkun verran Taiwanin asioita. 25 miljoonaa on varsin pieni koko Aasiassa. Siellä melkein kaikki ovat monisatamiljoonaisia kansoja. Pienuudestaan huolimatta taiwanilaiset ovat menestyneet hyvin koska he ovat uutteria, fiksuja ja käyvät kouluja. Sikäläiset nuoret ovat hyvin käyttäytyviä, kohteliaita ja kielitaitoisia. Mielestäni taiwanilaiset ovat yksi ystävällisimmistä kansoista. Taiwanilaiset yritykset pääsääntöisesti tuottavat korkealuokkaisia tuotteita, ei sellaista kuin Kiinassa tehdään. Monet taiwanilaiset elektroniikan tuotteet ovat alkuperältään jääneet hämärään mutta esimerkiksi Asus tunnetaan tietokonepiireissä hyvin ja on valtamerkki ollut pitkään. Taiwanin yhteiskunta on digitalisoitunut pidemmälle kuin Suomi jo vuosia sitten.
PoistaEn tarkoittanut että ryhdytään kopioimaan muiden kansojen menettelyjä vaan otetaan niistä oppia ja ryhdytään "kilpailemaan" kun kerran päämäärä on selkeä. Maamme on aiemmin osannut tämän ja tulokset ovat olleet hyviä. Jo 1930-1960-luvuilla koulumme toimivat köyhyydestä huolimatta varsin hyvin ja tuottivat huippuksilöitä ja toivat esille lahjakkaita ihmisiä koulutukseen jos itse sitä halusivat.
Suomalaiset nuoret ovat edelleen hyvää ainesta huippukoulutukseen mutta nykysysteemi Tiktokeineen lamauttaa heidät eivätkä he helposti kykene ponnistamaan moskasta irti.
Lajimme kilpailuvietin vuoksi ja sen käytäntöä ohjaavien voimien tuloksena ollaan globaalisti kusessa ilmastoine päivinemme. STOP maailma!
PoistaSuomen koulut pitäsi palautaa 1990 luvun tasolle(myös vaatimus tasolle) jolloin sieltä tuli suomen parhaat..
PoistaSuomen kirjallisuus ei kadonnut mihinkään. Jokin muu katosi.
VastaaPoistaVanhempani kertoivat sukulaisemme Hilman 80-vuotisjuhlasta. Tämä oli vielä iäkkäämmän omaisensa kanssa muuttanut omistamastaan isosta talosta keskustan kerrostaloasuntoon. Tietystikin hän paistatteli juhlissaan ikäkuningattaren kunniassa. Kun vielä vanhempi asuintoveri tuli huoneeseen ihmettelemään onks tääl jottai juhlii, Hilma komensi äkäiseen: Men koppiis siit, Maija!
VastaaPoista"All I Want Is a Story. If You Have a Message, Send It by Western Union."
VastaaPoistaKuten sanonnoilla yleensä, historia on varsin monipolvinen.
https://quoteinvestigator.com/2019/05/11/send/?amp=1
Kodin Taitosanakirja (1930, toim. Vilho Setälä) lasihelmimikroskoopista:
VastaaPoista"Lasiputki vedetään ohueksi ja sen kärkeen sulatetaan pienen pieni helmi. Pahvista leikataan pyöreä palanen, jonka keskelle pistetään neulalla pieni reikä. Lasihelmi sijoitetaan reikään. Käytettäessä on lasihelmi vietävä hyvin lähelle silmää ja tarkasteltava esine saatettava hyvin lähelle sitä (jos helmi on pieni, kosketukseen sen kanssa). Hyvin pienellä helmellä voi nähdä veden pikkueliöitäkin".
Hauska huomio tuo Professorin heitto, että kirjallisuutemme on miniatyrisoitunut.
VastaaPoistaSiltähän se vaikuttaa. Ei ilmesty enää kansakuntaa ravistelevia tuntemattomia, veljeksiä, ryysyrantoja, alastaloja, kauppalopoja, juhannustansseja, pohjantähtiä, diivoja ja muita hurskaita kurjuuksia.
Sen sijaan kohistaan pirkka-kirjasta. Asia miellyttää minua, koska sattumoisin olin paikalla, kun tätä tuotesarjaa ideoitiin. Pidin ajatusta loistavana, samoin nimeä.
Ketkä kohisevat, ketkä eivät. Olisiko aihepiiri aikalailla k-60..?
PoistaEn tunne ketään, joka olisi tämän pirkka-keissin puheeksi ottanut, mutta luin toki Hesarin kriitikon hämmästyneen kirjoituksen. Hänkin on tosin jo kuuskolmonen eli sopii hyvin em. ikäkategoriaan. Nuoremmat eivät enää lue - ja jos lukevatkin, eivät taatusti pappa-Hotakaista (67). Tik-Tokissa trendaa ihan eri kirjat.
Ano lienee oikeassa. Totta puhuen minäkin taisin sen kohinan kuulla (= lukea) Hesarista (se on sellainen entisaikojen kahiseva some). Juttuja (= keissejö) oli ainakin kolme (= three).
PoistaKirjan kuolemasta ja riutumisesta puhutaan paljon, mutta en usko siihen. Ilmiö ei ole ainakaan globaali. Esimerkiksi Ranskassa, Saksassa, Italiassa ja Venäjällä kirja voi hyvin. Yksi syy on poliittinen tahto puolustaa kirjaa, esimerkiksi ylläpitämällä määrähintajärjestelmää. Pariisissa kaupunki omistaa paljon kiinteistöjä, eikä kaikkien liiketilojen vuokraaminen perustu markkinahinnoitteluun. Tavoitteena on että mm. kirjakauppoja on kannattavaa pitää kaikissa kaupunginosissa. Bestseller-myynnin ulkoistaminen marketteihin vie kustannustoiminnalta ja kirjakaupalta pohjan pois, ja sitä kautta kirjallisuudelta. On toki ajan merkki, ettemme ajattele nokkaamme pidemmälle.
VastaaPoistaYleensä olen kanssasi samaa mieltä ja tavoitteesta nytkin, mutta ehdottamasi ristisubventio on huono tapa ohjata markkinoita.
PoistaSe on usein poliittisesti helppo, koska kustannuksia ei ole niin helppo mitata, mutta silti haitallisempi kuin esimerkiksi moni suora tuki.
Vaikka somevero, euro per luettu postaus edistäisi kansantaloutta kummasti, kun ihmisten tuottavuus nousisi. Ja kirjakaupoille ALV-ale.
Määrähintajärjestelmä? Siitä Suomessa luopumisen aikoihin olin vastikään itse aloittanut kirjojen ostamisen. Tulihan niitä vuosikymmenien mittaan ostettua toisenkin kerran. Ja aina sieltä, mistä vertailun jälkeen edullisimmin on saanut.
PoistaEn ymmärrä lainkaan, miksi minun olisi pitänyt tukea paikallisia suuria kirjakauppoja tai peräti ketjuja. Sen olen jättänyt niille, joilla on siihen varaa - tosin vahvasti epäillen, että tässä erityisessä tapauksessa sitä ei useimmissa tapauksissa nimenomaan ole ollut likimainkaan senkään vertaa kuin itselläni.
Ja mitä pienempiin tulee, äskettäisinä pahimpina tautisuusvuosina erään pikkukaupungin kirjakauppias näki asiassa lehtihaastattelun mukaan sentään valoisiakin puolia: "Hypistelijät" olivat onneksi jääneet pois ja nyt tultiin pyytämään suoraan määränimikettä kuin apteekin hyllyltä ikään!
Niin että se siitä useinmainitusta ja -kaivatusta kirja-alan "diversiteetistä" ja "kulttuuritahdosta".
Suomenkielinen kirjallisuus kuolee siinä vaiheessa, kun suomea ei osata enää lukea. Siihen ei ilmeisesti mene edes kauaa, koska juurihan olemme saaneet tietää, etteivät kaikki suomalaiset lapset - tai nuoretkaan - osaa enää edes puhua. Youtube- englanti kuulemma sentään sujuu.
PoistaSekin huonosti, youtube englanti meinaan.
PoistaKari Hotakaisen kirja Henkireikä on vallan mainio teos. "Tiedämme ihmisestä paljon, emmekä mitään. Mikä on ihmisen lopullinen luonne? Luonne on se, mikä kää jäljelle kun riisutaan vaatteet, asunto, perhe, työ ja maine ympäriltä. Jää se ydin. Ydinmehu. Kun ihmistä oikein tiristää, ottaa siitä mehut, kyllä se luonne sieltä esiin tulee. Halkaise sitruuna, purista puolikasta nyrkissäsi, käteen jää sitkoisa mytty. Se on luonne". Ranskassa kuohuttaa poikkeuksellinen oikeudenkäynti, jossa 71-vuotiasta miestä syytetään vaimonsa, 72, huumaamisesta ja pakottamisesta useiden kymmenien miesten raiskattavaksi. Nainen raiskattu lukuisia kertoja kymmenen vuoden aikana ja saanut jopa sukupuolitauteja, mutta ongelmaan havahduttu vasta nyt. Miten se on mahdollista? Sukupuolitautiin havahtuu kuukaudessa oireiden takia.
VastaaPoistaEniten minä tässä keississä ihmettelen niitä kymmeniä miehiä.
PoistaNäin raittiina ja ujona uskovaisena olen todella hämmentynyt ja jopa surullinen, kun se yks iltapäivälehti kehottaa nuolemaan naisen intiimialuetta nautinnon tuottamiseksi.
VastaaPoistaPääsääntö on kuulkaa nyt kumminkin semmoinen, ettei kenekään miehen pidä mennä nenineen ja kielineen sinne, minne yleensä mennään munineen. Eikö edes piispat puutu tällaisiin lehtijuttuihin? Mistä piispoille oikein maksetaan, kun niiden vuosityöansiot ovat 100.000 - 150.000 euron haarukassa? Ei ainakaan vaikenemisesta pidä maksaa yhtään mitään.
Prkl.
Aikamoinen aasinsilta. Mitä sinulla on piispoja vastaan?
PoistaPiispat nuolevat vain rahaa ja oikeistoa. Mikä tietysti on yksi ja sama.
PoistaOikeistokonservatiivien mielestähän piispat ovat aivan liian liberaaleja ja jopa puhuvat yhteiskunnan huono-osaisten puolesta!
PoistaPiispat saa kyllä vasemmiston teesien toistelusta palkkiovirkoja ihan sostesta lähtien...
PoistaTosi mies T. ei naisen nautinnoista piittaa. Perussuoritus, sen pitää riittää.
PoistaPerussuomalainen suoritus: Nosto, pisto ja ravistus.
PoistaKustannusala kiitää outoihin suuntiin. On markettikirjat ja sitten on pienet kirjanvalmistamot. Kustannus Z julkaisee lasten ja nuorten kirjoittamia kirjoja - kuka tiesi, että sellaistakin on? Maineikkaimmasta tai ainakin laadukkaimasta päästä on Bokeh, jonka takana on itse kovin taitava kirjoittaja Antti Nylén. "Lukeminen, kuten kaikki muukin, on muuttunut häilyväksi ja hajamieliseksi selailuksi", sanotaan Bokehin manifestissa. En linkkaa, koska pidän linkkaamista vastenmielisenä pakkomainoksena. Mutta pidän siitä, että kirjanvalmistajilla on enemmän ajatusta ja intohimoa kuin rahaa.
VastaaPoista"Mutta pidän siitä, että kirjanvalmistajilla on enemmän ajatusta ja intohimoa kuin rahaa."
PoistaIntohimo ei kuitenkaan elätä, eikä apurahoja aina myönnetä. Kirjankustantaja Nylénkin on aika ajoin avautunut taloushuolistaan ja esittänyt mm. että taiteilijoille tulisi maksaa vähintäänkin lastentarhanopettajan kuukausipalkkaa vastaava summa. Sitten oisi kuulemma mukavampi kirjoitella.
"... taiteilijoille tulisi maksaa vähintäänkin lastentarhanopettajan kuukausipalkkaa vastaava summa."
PoistaLoistava idea. Vain imoittautumalla taiteilijaksi saa ikuisen valtion viran!
Jos ei ole omissa tuttavissa yhtään taiteilijaa, ajattelee helposti, että taide jollakin merkillisellä tavalla kuuluu kaikille ja sitä pitäisi ilmaiseksi saada katsella ja kosketella niin kuin puistojen patsaita. Tämä katsantotapa ruokkii taiteilijoiden köyhyyttä ja sen seurauksena - vastareaktiona - kaiken taidetoiminnan muuttumista yrittäjähenkiseksi. Se on valitettavaa. Siksikin kannatan kuukausipalkkaa taiteilijoille.
PoistaEn kovin suurta palkkaa silti. Jos on rahaa, maailma alkaa näyttää toiselta. Valitsee kalliimmat kahvilat, fiinimmät asuinalueet, koreammat kahvilat. Kuka enää kirjoittaisi köyhien ja muitten syrjäytyneiden elämästä? Nylénin omasta taloudellisesta tilanteesta en tiedä, mutta Bokehin julkaisuissa ei tunnuta ajattelevan ensisijaisesti myyntiä. Näin otaksun teosten aiheiden perusteella. Kummallisia aiheita. Arvostan.
Köyhät kirjailijat ja taivaanrannan maalarit voitaisiin kerätä parakkikylään, jossa soppatykki porisisi, iltanuotio loimuaisi ja kalja olisi ilmaista.
Poista"Loistava idea. Vain imoittautumalla taiteilijaksi saa ikuisen valtion viran!"
PoistaEi se noin mene. Harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta taiteilijaksi lasketaan henkilöt jotka ovat täyttäneet taite8ilijajärjestön jäsenkriteerit jotka ovat aika tiukat (esimerkiksi pitää olla ollut teoksia tietyssä määrässä juryn karsimia näyttelyitä) ja monille taiteen aloille on korkeakoulutasoinen koulutus. Tietenkään "taiteilija" ei ole suojattu ammattinimike mutta se, että nimittää itseään sellaiseksi ei vielä taiteilijaa tee.
Taiteen tekeminen eli taiteilijan oleminen on tässä maassa erittäin vaikeata. Itse olen mukana tässä sopassa ja tiedän tarkkaan mitä se on. MIstään ei tule rahaa vaan teoksia pitää tehdä valtavasti ja joka paikkaan pitää yrittää niitä myydä. Maamme taidemarkkinat ovat mitättömät ja myynti on heikkoa. Kansalaisten kiinnostus asiaan on kehno ja ostovoima olematon. Ostajat valittavat kovaa hintaa vaikka se ei kata edes materiaaleja teokseen. Palkkaa ei siitä saa. Ilmaista pitäisi olla. Lahjoituksia ja apurahoja on mahdotonta saada ellei satu olemaan onnekas ja saanut julkisuutta.
PoistaSiispä jokaisen taiteilijan on pakko mennä muihin töihin elättääkseen itsensä. Taiteen tekeminen jää sivuun ja monilta loppuu saman tien.
Kansalaispalkka voisi olla parempi ratkaisu, esim. 500 EUR/kk jokaiselle aikuiselle kansalaiselle. Se vähentäisi sosiaaliturvan käyttämistä ja tukisi ihmisiä vaikeissa muutostilanteissa.
Ootsä siavm dorka!? Sehän on jo. Kesä tiiä yhtään mitään?
PoistaSiis jos se on laskettu jo Saksaa että €1289,82 kuussa alittuu käteen jäävästä niin se korjataan ja lopun takaa ja maksaa Saksa. Ottakaa nyt se perssilmö vels rintataskusta ja haistakaa raikkampia ajatuksia. Meillä se voisi olla vielä suurempi koska työn tuottavuus on Absolut Toppen. Niin että kuule meekkö koko H. S. käymään vähän liiterin kulman taakse, sellaisilla sedillä on sulle asiaa, siinä ei mee on itkään eikä se kestä kauan ja kun pääset järkiis niin jatketaan.
Greenspan, negative income tax. KVG.
Nykymaailmasss on enemmän ja enemmän etnisiltä ja biologisilta juuriltaan sekoittunutta väkeä, niin että perinteinen kansallisuudesta puhuminen on usein mahdotonta. Paitsi jos sillä tarkoitetaan sanoa muunlainen kuin minä.
VastaaPoistaMikä nyt sitten on Trumpin tai Harrisin kansallisuus? Kummatkinhan ovat maahanmuuttajien lapsia.
VastaaPoistaVuonna 1970 Kauppiaiden Kustannuksella oli nuorten (ei täysi-ikäisten) kirjailijoiden Kontakti-sarja, jossa ilmestyi mm. 14-vuotiaan Arto Mellerin esikoisromaani Meno-paluu.
VastaaPoistaMuistan sarjan, hieno idea. Kauppiaiden Kustannus oli nimenomaan K-ryhmän eli Keskon yritys.
PoistaMiten hauskaa, Kauppiaiden Kustannushan oli takavuosina nimenomaan K-ryhmän kustantaja!
PoistaEi Suomen kirjallisuus ihan kadonnut ole, ja ainakin se on parempaa kuin Ruotsin. Vanhojen konkareitten T ja H vitsit ovat väljähtyneet, mutta aina tulee uusia, joiden näyttää olevan pakko puristaa ajatuksiaan kirjaksi. Antti Hurskaisen "Suntioon" tartuin siksi, että hän on kasvanut kotipitäjässäni, tosin kirkonkylässä opettajaperheessä vuosituhannen vaihteessa, minä "oikeasti maalla" sodan jälkeen. Kyynisyydestä ja naisvihastakin huolimatta siinä oli mielenkiintoista ongelmien pohdintaa (usko, syyllisyys, armo) ja kielenkäyttöä (paikoin upeaa) kuten seuraavassa esseekirjassakin.
VastaaPoistaNiko Hallikainen taas kuvaa kokonaista nuorisojoukkoa, peruskoululuokkaa yhdeksän vuoden aikana pääkaupungin itälähiössä, missä on itsekin varttunut. Päähenkilö kokee vähäosaisuutta, kun isä on alkoholisti, mutta nokkelasanaisena hänet hyväksytään mukaan, rikkaampien bileisiinkin ennen taidelukioon hakemista. Jotenkin uskottava kertomus ja ajankuva, hämmästyttävän hyvä kokonaisuus kielellisestikin, repliikit iskevällä nuorisokielellä. Siinä pari uutta "mieskirjailijaa", joilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä edelleen. Tutuissa "naiskirjailijoissa" löytyy muutama, joiden uudet kirjat yleensä luen. Ei kirjallisuudella muutenkaan ole nykyisin samanlaista painoarvoa ihmisten elämässä kuin 60-luvulla.
Otsikosta tuli mieleen, että kun Coca-Cola 1950-luvulla tuli Suomeen, jotkut suomenruotsalaiset rouvashenkilöt halusivat ääntää nimen "suussa suula".
VastaaPoistaVoi voi… sehän pitää lausua ”kuukka kuula”.
PoistaEn muista oliko näissä pulloissa sitä lausumisohjetta niin kuin rinnakkaistuotteen "Lausutaan Sprait". "Koukka koula"
PoistaKamala ääntämys on ömerikaksi köykkä köylä
PoistaKamala äännetään amerikaksi about ”käymälä”.
PoistaJälleenkö niitä uusintakan- ja pienesti ilkivaltaisysanlaulelmia! Ei sitä jo voisi reipastuttaa ja ilostuttaa vaikka hadduissa vaatteissa, välillä? En hae tässä klovnikoulumme luokalle jääneitä enhän? Niitä joista ei saa tekemälläkäään herkullisen oma- ja lievästi ilkivaltaisia erikoisosaajia sanoinko mihin::;
VastaaPoistaTaisin sanoa iloista jenkkilö,- eiku henkilöpäivää kun olin juuri kuullut väärin iloista päivää. Semmoista tapaa en satu olemaan kannattamatta. Helekkarin kieroa ja kivaa.
Taas! Punk! Rock! ..ja vielä iikweek.
XL- miehiä on nähty kaupungilla.
Lasten sivuilta luin, että tänään 8.9. on kansainvälinen lukutaitopäivä ja että maailmalla 14 % 16-65 -vuotiaista on lukutaidottomia, meillä noin 11 prosentilla heikko lukutaito ja vaikeuksia tulkita lukemaansa. Alakouluun lisätään 3 opetustuntia viikossa käytettäväksi äidinkieleen ja matematiikkaan, varmaan hyvä sijoitus. Kaikki keinot on käytettävä, mutta se some taitaa isommilla viedä voiton. Pienten lasten vanhemmilla, isovanhemmilla, kummeilla sun muilla on myös tärkeä tehtävä tässä.
VastaaPoistaOnneksi työväellä ei enää ole kirjallisuutta. Eikä muuta aatetta kuin Trump.
VastaaPoistaPersumediasta luemme että vihreä tuulivoima rräjäyttää lepakot ja trumpisteilta kuulemma että maahanmuuttajat syövät koiramme ja kissamme pihoilta. Äänestäkää demokratian puolesta!
PoistaTaas yksi anonyymi, joka esittelee ylpeänä tietämättömyyttään.
PoistaOikein väitöskirjatutkimuksella on selvitetty, että tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat infraääniaaltojen paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja lepakot kuolevat, koska keuhkot "räjähtävät".
Ainakin Saksassa äänestäjät kuulemma uhkaavat demokratiaa, koska maahanmuuttokriittinen Vaihtoehto Saksalle-puolue (AfD) sai äänivyöryn itäisessä Saksassa. Thüringenissa AfD nousi suurimmaksi ja Saksissa toiselle sijalle, joissa molemmissa sen ääniosuus ylitti kolmeenkymmenen prosentin.
"Persumediasta luemme että vihreä tuulivoima rräjäyttää lepakot ... "
PoistaIhan vain faktantarkistuksen vuoksi: allaolevasta linkistä voi lukea tieteen sanan siitä, mitä tuulivoima lepakoihin vaikuttaa. Ei tarvitse huudella puhtaasti tunnepohjalla niin paljon.
"Tuulivoimaloiden lepakoille aiheuttamat törmäysriskit voidaan jakaa karkeasti
kahteen luokkaan: 1) suorista törmäyksistä aiheutuvaan kuolleisuuteen, sekä 2) tuulivoimalan lapojen ympärille syntyvän alipaineen aiheuttamiin riskitekijöihin (nk. barotrauma, katso Baerwald ym. 2009)."
https://www.utu.fi/sites/default/files/media/MKK/Julkaisut/B201_Lepakot%20ja%20tuulivoima.pdf
Ikävä kyllä väärät ihmiset ovat siis olleet tässäkin taas oikeassa. Sen opimme ylläolevasta akateemisesta tutkimukseta. Ja tieteeseen sentään kai uskomme?
Mitä tulee haitailaisten ruokavalioon USA:ssa, se on toinen kysmys, josta akateemista tutkimusta lienee toistaiseksi melko vähän. Case on siis auki (mutta ei liity Suomeen mitenkään).
Trump valehteli että koirat ja kissat syödään. Todellisuudessa ei ole yhtäkään videota jossa haitilailainen syö koiraa Ohiossa.
PoistaPitääkö ikkunat kieltää koska pikkulintuja ja lepakoita kuolee suuret määrät lennettyään päin niitä? Autot koska siilit ja oravat jäävät niiden alle?
PoistaLepakot ovat tekosyy jolla vastustetaan vihreää energiaa ylipäätään. En ole huomannut persujen vastustavan autoja tai ikkunoita. Ikknoita kyllä,jos ne avataan Eurooppaan.
Ihminen pitää kieltää autoineen, ikkunoineen.
PoistaKakkilla on tekosyynsä, toisilla lepakot, toisilla raakut.
PoistaJos tyyppi ei pienenä pärjää, hän syö saippuaa ja halkeaa.
VastaaPoistaTämä on on tosiaaiiasia, sellainen asejatekokeino. Vaahtopäitä näkyen omme ettemme laske lapsiamme merille, edeskään järvillekkään. Tätä kuitenkaan ei ole syytä olla kannattamaan ja jyrkiöimme itsemme syrjään kanatellen vaahtopäistä asiaa, vaahtopäiden maksamisesta Julien ja rennostumme rantoihimme.
PoistaLaskee se siitä, kovakin keli.
Lukutaitoluistelussa jää useasti kestää luistelun mutta jotkut hypähtymät on tavattu pyllähtyen.
Viimeksikin huomenna ilman lukulaseja en aio enempää vaikeutua kirjaillen.
Suurisieluinen ei mahdu nahkoihinsa. - Tähän taistolaiset: ei ole todistettu, että ihmisellä olisi sielu ja henki.
PoistaKolmevuotias siskoni erehtyi kutsumaan Vitarin-nimisiä lasten vitamiinitippoja toisella nimellä, ja isä pesi hänen suunsa saippualla. Liekö nykyään enää käytössä tuo tapa.
PoistaRaumalainen meni apteekkiin ja pyysi farmaseutilta vahvistavaa käsikauppalääkettä nimeltä Piukpil. Etsittiin ja etsittiin, ei löytynyt. Lopulta selvisi: Lääkkeen nimi olikin Kirivit.
Poista"... HS:n arvostelun, mutta siinä ei valitettavasti sanottu mitään."
VastaaPoistaNe eivät ole entisensä. Melkoisia puusilmiä ne uudet urputtajat.
Joku elokuva-arvostelu äskettäin, kirjoittaja ei näemmä ollut tajunnut mitään rainan suuresta linjasta - joten se tyytyi nillittämään joistain muka havaitsemistaan seikoista, triviaaleista sellaisista, jos saan sanoa.
Ikävä kyllä keskusta pyrkii laajentamaan puoluepoliittista propagandaansa kirjallisuuteenkin. Se omistaa kokoomuksen kanssa lehdistön, päätösvallan yliopistoissa, tieteessä ja julkaisutoiminnassa, kirkossa ja muissa puljuissa. Suomen Kuvalehti on yhtä vastenmielinen ja vaarallinen kuin maakunta- ja muut roskalehdet.
VastaaPoistaLukekaatteen Maaseudun Tulevaisuutta, sen levikki on ollut yllättäen tasaisessa kasvussa. Aamulehti ja Turun Sanomat ovat aivan kelpo aviiseja eikä Höblässäkään ole vikaa, ei ainakaan sellaista joka siellä tunnustettaisiin, perinteisesti. Vaasassa on lehti, Lapin Kansa on - no niin ja kaikenlaista on. Kirjastoissa on suurehkot lukupäätteet, ei näppiksiä vaan ruutua tökkimällä toimivat. Kaikki vähänkään sanomalehteä muistuttavat ovat kyllä paperisina museokamaa, se on vain niin. Kalakääreeksi on Åbo Underrättelser liian ohut. Tästä on tieto. Onko tuo epäpaksuus tarkoituksellista vai tahallista, en tiedä mutta voihan tilata useamman jos kalastelee ja on pulaa käärepaperista.
PoistaMitä on tämä nk. nillitys ja miksei sille ole omaa mediaa, tänne se hukkuu riemuissaan jossa poksahtelevat neuronit saavat piiskansivalluksia ja masentuneisuus ja synkkämils kaikkoaa kuin pieni pirullinen kirkuen helvetin perälle käymään kehittäviä keskusteluja itsensä Lutherin kanssa pääperkeleen hymyillessä suopeasti ja Johanneksen pää hekottelee ja päästelee välihuutoja kun kroppaa kutittelevat sitkeät ja herkullisen eroottisperäiset kerberokset taivaan kabinettipuolella.
Jumalakaan ei kiellä mahdottomia rukoilemasta mutta että Helsingissä ilmestyisi ihmisten sanomalehti tai aikakauslehti - ei nyt kuitenkaan aivan ilmesty ja ihme se olisi varmasti jos niin tapahtuisi. Parempi ettei kun ihmiset eivät kuitenkaan usko edes sanomalehtiin, liekö syy siinä että he itse niihin kirjoittelevat? 3n uskoisi omia juttujani jos aaMenNaiset tai Hyvä Terveys -lehdestä ne lukisin. Playboysta uskoisin jo ainakin jos kuvat onnistuisivat kelvollisesti. Nehän eivät koske yleensä niitä artikkeleita joiden vuoksi tuota vähän käytettyjen äitien vaihtokuvastoa on julkaistu ja joiden vuoksi sitä lähes yksinomaan tilataan. Eiks vaan? Puhe huomionarvoista on sivuutettavaa kohinaa, tosi journalismi vie huomion vaikka miltä ja miten hyvänsä, eivätkä koirat perään hauku, läähätys on vain mitä melkoisinta, ulkoministeriössä nyt ainakin; luulisin, vaikka tiedän että on.
Maaseudun Tulevaisuus lehden nimenä yksistään on jo kaameaa parodiaa.
PoistaLapsuudesta tuttua Maaseudun tulevaisuutta silmäilen joskus netistä, ja se vaikuttaakin virkeältä. Jutut ovat erilaisia - ymmärrettävästikin - kuin muissa lehdissä ja siten vähän laajentavat yleiskuvaa kuten myös Hbl.
PoistaTarvitsemme tietoja professorin tutkielmista ja kirjoituksista, joiden aihe on mentaalihistoria ja sitä sivuavat kysymykset. Niistähän oli ennenkin puhetta kommenteissa. Tietoja ei löydy mistään. Aihepiiri on tärkeä ja kiinnostava. Parhaassa kaunokirjallisuudessa se tosin on esillä, mutta entä muualla. Elävässä elämässä tietysti.
VastaaPoista"Tarvitsemme ...". Mitä "me" niillä tehtäisiin?
Poista"Mitä "me" niillä tehtäisiin?" Koska me ja te näämmä raivostuttavat, hännitellään. Hän oli vissiin noussut väärällä jalalla kommentoimaan. Toivotaan että hänellä menee nyt paremmin.
PoistaIhmiset elävät ihan eri aikakausissa ja maailmoissa samoinakin vuosina. Kohtaanto-ongelmaa ei ole koska ei kohtaantoakaan.
VastaaPoistaMusiikkipäivityksiä ei ole ollut aikoihin. Vaikka musiikki kaikki.
VastaaPoistaMusiikki ei ole kaikki, ainoastaan rahastusta.
PoistaMusiikki on ilmassa etenevää aaltoliikettä, jonka kuulija kokee korvansa avulla ja tulkitsee sen aivoissaan taiteeksi, viihteeksi tai meteliksi.
PoistaRahan kilinä on jo kiva!
PoistaPink Floyd - Money menee lystikkäässä tahtilajissa.
Oikein, rahastus on kaikki.
PoistaEi-ei, kilinä on kaikki! Pukkina haisee ja kuttuna lypsetään, ehkä ei kiva mutta niin siinä käydään.
PoistaMusiikki on.
Musiikki on turhaa meteliä.
PoistaMusiikki ei ole mitään. Raha on kaikki, se pyörittää ihmisiä ja maailmaa. Maailma on rahan mallinen.
VastaaPoistaSiis litteä ja perustuu uskoon?
PoistaTalous on päästetty maailmassa hyvästä rengistä huonon isännän asemaan.
PoistaPuhe on huono renki ja kirjoittaminen isännälle ei auta. Musiikki auttaa. Kirjoittakaa musiikkia.
VastaaPoistaTurhaa räminää, jumputusta ja määkimistä on maailma pullollaan, maalataan tauluja mieluummin.
PoistaNonne! Tulipa kerran joltakin eräänkin kerran fiksu sananparsi.
PoistaJos sillä vanhalla Remingtonilla soittaa niin mikä ettei, sillä tavalla käsin? Kello kilahtaa rivin lopun merkiksin merkiksi ja sehän on kiva, täähän on tehty jo penskana.
Joo niin kävishän tuo mutta huuliharppu kulkee mukana helpommin.