Sivun näyttöjä yhteensä

9. kesäkuuta 2023

Ai-ai


 Kun isommasta asiasta säädetään laki, se on jo myöhäistä. Sama on tilanne usein, kun asian ilmoitetaan olevan meinaamisvaiheessa.

Euroedustajat olivat kovin prötevää, koska heillä oli melkein valmiina laki AI:sta eli tekoälystä. Joitakin vuosia sitten he olivat saaneet valmiiksi tietosuojadirektiivin, jota kutsun Gepardiksi (GPDR).

Kirjoitin silloin, että gepardi on susi. Jo nyt käytössä olevan AI:n - esimerkiksi ChatGPT - tavoittaminen kielloin ja käskyin on täsmälleen samanlaista kuin muinaisen pakinoitsijan vesivelli. Keitetään litra vettä ja annetaan höyrytä puoleen. Lisätään desi vettä ja annetaan höyryttyä kolmannekseen. Jäähtymisen jälkeen syödään haarukalla.

Kuvassa ai-ai eli sormieläin harjoittaa Madagascarilla silmälläpitoa.

Keksin sanan “informaatio-oikeus”, kun Kaliforniassa piti aina sanoa jotain hienon tuntuista ja merkitykseltään epämääräistä. Koska tunsin muun muassa Nimmerin - Nimmerin tekijänoikeus-rengaskirjan ja olin hyvinkin katsellut patenttioikeuden kirjoja sekä Berkeleyssä että Stanfordissa, en mennyt siihen halpaan.

Sen sijaan sanoin, että tekijänoikeuden lisäksi, joka määrää julkisuudesta eli julkistamisesta eli julkisesta esittämisestä, Brandeisin ja kumppanien 1800-luvulla oikeuskäytännössä keksimä “yksityisyys” (privacy) on vallan mainio ajatus. Oikeus saada olla rauhassa. Ja että näiden kahden yhteen sorvaaminen olisi sitten informaatio-oikeutta.

“Informaatio” on myös hyvä sana. Se ei tarkoita esimerkiksi informaatiota. Ei muuten data liioin tarkoita tietoa. Tämä ei ole venkoilua. Esimerkiksi satunnaisluku, jollaisista oli eilen puhetta muussa yhteydessä, on dataa, vaikka ajatus on, ettei se liity mihinkään muuhun lukuun millään tavalla. Myös lause “piin arvo on 0,21” on informaatiota, vaikka tietona se on aivan väärä. Ja informaatioteoriassa tuo sana on hyvin lähellä sanaa “signaali” - kuinka paljon “tavaraa” menee “putken” läpi, eikä informaatisisällöllä ole tuossa asiayhteydessä merkitystä.

Tuomarina ollessani kuvittelin leimasinta, jolla Kallen tai Villen käden selkään voisi leimata kulloisenkin tarpeen mukaan aina muutaman kuukauden lisää rangaistusta. Tällaisia ammattirosvoja oli, tosin määrällisesti varsin vähän. Heikäläisillä muuten oli kuin omat alansa. Varkaat eivät juurikaan tapelleet eivätkä tappelusankarit syyllistyneet esimerkiksi petoksiin.

Jossain festareilla lienee sellainenkin tapa; jossain käytetään sidsäänpääsyyn huokeaa ranneketta.  Pääsylipuksi vankilaan leima…

Televisio kysyi rikosoikeuden professoreilta, miksi ihmisiä tuomitaan rangaistuksiin ja millaisin tuloksin.

Fiksuja miehiä. He eivät menneet perinteisten vastausten taakse: koska on rikottu / jotta ei rikottaisi. Ainakin kaksi kirkkoisää oli toistensa tukassa tästäkin asiasta jo 1700 vuotta sitten. Asiaan ei ole saatu toistaiseksi selvyyttä.

Kysymys on nyt vaikea, kun esimerkiksi Rooman, Bysantin, Saksan kolmannen valtakunnan ja Venäjän keskeinen hallintomalli eli korruptio on muotoutunut taloudelliseksi rikollisuudeksi. 

Sitäkään käytännöllistä keinoa ei nyt ole, että suunnitellusta rikoksesta voi saada etukäteen anteeksiannon, jos maksaa tarpeeksi. Eräissä Välimeren rannan valtioissa tällainen käytäntö saattaa kyllä olla, etenkin rakennus- ja kaavoitusasioissa. Ranskassa jopa henkirikoksesta pääsi vähällä, jos surmasi vaimonsa kanssa vuoteessa vapaata kansalaistoimintaa harjoittavan henkilön, koska tällainen oli “intohimorikos”. 

Tavanomaisen rikoksenuusijan, kuten esimerkiksi murtovarkaan, tuomitseminen rangaistukseen oli sangen työlästä Siinä tutkittiin rikosrekisteriä ja varmistettiin lainkohtia toisenkin kerran. Joskus hyvin hankalaa oli luvaton viinanmyynti tai pontikankeitto. Pitkäripaiset viinakaupat olivat harvassa ja reipasta humalaa kiittelivät sekä näkijät että kokijat. Joidenkin merkittävien osakeyhtiöiden tilintarkastukseen tarvittiin korillinen Koskenkorvaa.

Viina esimerkkinä johtuu tässä siitä, että Suomen ja USA:n kieltolait olivat niin selviä esimerkkejä täydellisestä epäonnistumisesta. Molemmissa taustalla oli paljon järkevää ajattelua ja monien vuosikymmenien aatteellinen työ.

Itse olen juuri nyt hyvilläni ChatAI:n liittämisestä Googleen. Säästyy aivoa.


36 kommenttia:

  1. Oikeus ai-aihin, kuvaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvaajalla on oikeus kuvaan. Mutta mikä on eläimiään tämä soittajasorminen Heran ja lehmän silmäinen ai-ai?

      Poista
  2. Yksi on tärkeä, perustuslaki. Sitä rikotaan rankinten ja aina rangaistuksetta. Elleivät Audin takapenkki ja hirmuinen palkka ole rangaistus. Teppo Kröger on asiassaan kovana: perustuslain mukaiset julkisen vallan jokaiselle järjestämät riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut eivät vanhustenhoidossa toteudu. Kröger on väärässä, ei Suomessa ole vanhusten"hoitoa", kun julkisen vallan terveyskeskukseen ei pääse edes pää kainalossa. Se on aktiivista eutanasiaa.

    VastaaPoista
  3. Palkaton työnteko on rikos. Siitä ruoskitaan työtöntä ja omaishoitajaa, kuten kaikesta muustakin.

    VastaaPoista
  4. Älkää tuomitko, neuvovat uskontojen pyhät. Silti uskonnot ovat kovimpia tuomitsemaan. Kumma että ne jotka kirjoituksen mukaan ovat Jeesuksen parhaat kaverit, ovat enemmistö tuomituissa, samoin uskovaiset enemmistö tuomitsijoissa. Kirkko on tuomiokirkko joka syytää linnaan ja kuolemaan kaikki parhaat, esimerkiksi parhaat kirjailijat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna esimerkkejä.

      Poista
    2. Miten sattuikin että meille käännettiin talo (tai jopa koti) tuomioksi ja paimen herraksi?

      Poista
    3. No ei kyllä avaudu.

      Poista
    4. Domus (lat. talo) > dom > tuomio.

      Poista
    5. Ja kyrkoherde => kirkkoherra.

      Poista
    6. Oli ruotsissakin alunperin herra, vaihtui myöhemmin.

      Poista
    7. Majaileeko kotikirkossa arkipiispa?

      Poista
  5. Ainoa yhteiskuntarauhan tae ja oikeudenmukaisuuden este on Martan pamppu, jolla nykyvanhukset pieninä kotona ja koulussa peloteltiin ja lyötiin kilteiksi lättäjaloiksi. Suus kiinni kun mun kanssani puhut, sanoo yhteiskunta vieläkin heille. Kalevalan neuvomalla tavalla se lyö paikkoihin jotka eivät vaatteitten alta näy.

    VastaaPoista
  6. Ahkeruus on rikollisen hyve, siitä paljousalennus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sittenpä olisikin loogista että liika ahkeruus säädettäisiin siviilissä rankaistavaksi. Säätytalollakaan ei ole vielä huomattu, että kaikkeen työhön ei ole enää varaa.

      Poista
    2. Verottajalla on jo pitkään ollut vapaus tutkia, tuomita ja rangaista veronalaisia, joka sinänsä on erikoista oikeusvaltiossa. Syytteinä ovat muun muassa peitelty osingonjako, peitelty palkanmaksu, peitelty se ja tämä ja tuo. Tähän voisi lisätä peitelty työnteko ja siitä kovat rapsut.

      Verottaja ei vieläkään tajua että rikolliset voivat käyttää erästä verotuksen porsaanreikää, vieläpä heidän siunauksellaan tajuamatta mitä tekevät. En kerro mitä se on, ottakoot itse selvää.

      Poista
  7. Ei ole (virka)rikos, jos esimies tuppautuu alaisen kirjoihin, hankkeisiin ja suuriin tapahtumiin olemaan esillä, kirjoittajanimenä ja pisteitten ja palkanlisän saajina. Eipä sekään, että hänen nimensä olemattomasta suorituksesta komeilee yhtenä parista kolmesta kirjan kannesta.

    Orjayhteiskunnassa kuten meillä (työ)moraali on omanlaisena.

    Hyvien tapojen mukaisesti esimies kiitokseksi kortistoittaa ylistämänsä alaisen, jos tämä yhden kerran kieltäytyy ottamasta kirjaansa hänen "apuaan" eli sotkemistaan. Ylpiämies ei kertaakaan ole pyytänyt alaista omiin kirjoihinsa eikä järjestänyt tälle julkaisutilaisuuksia saati antanut tämän tehdä työtehtäviä jotka tämän pestiin kuuluvat ja jatkokausia takaavat.

    Suomessa rikoksia tekevät vain köyhät, kurjat, auttajat ja eettisesti päätään pitemmät kuin muut.

    VastaaPoista
  8. Sellaista ei laissa eikä teoriassa ole kuin rikosoikeus mutta käytännössä on, rikkailla, vallanpitäjillä, toisten hartioille kiipineillä, vanhan rahan omistajilla ja vääränrahan lyöjillä. Rikokset oikeuden turvalla, laillistettu rikollisuus, ne Suomen maailman parhaana pitävät.

    VastaaPoista
  9. Rikosrekisteröijistä parhaita ja ahkerimpia ovat isokenkäiset ja -palkkaiset, yleensä nimenomaan virkamiehet jotka kunnon ihmisen maineen sanoillaan mustaavat. Ihmiset uskovat lukemaansa avaamatta ja edes vilkaisematta kirjaa, joka = uhrien elämä, se mitä todella tapahtui, nämä ihmisuhrit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valtaosa virkamiehistä on kaikkea muuta kuin isopalkkaisia tai -kenkäisiä.

      Poista
  10. Suomi ei ole oikeusvaltio. Rikosvaltio kylläkin.

    VastaaPoista
  11. Kaikki mitä koulussa ja varsinkin yliopistossa opetetaan ja lehdissä kirjoitetaan, on lume joka sulaa päivän valossa ja lämmössä. Tiede on läjä uskomuksia, uutiset kakkapotta.

    VastaaPoista
  12. Ihmisen leimaavat mitättömimmät, korkeapalkkaisimmat ja matalamielisimmät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joku koettaa hoidattaa mielenterveyden ongelmiaan täällä. Ei taida toimia, sanoisin.

      Poista
  13. Laki on laittomuuksista mittavin.

    VastaaPoista
  14. Rangaslihasta käyttää viisaasti siili, typerästi julkisuudessa yleinen syytäjä, syyttäjä ja leimaaja.

    VastaaPoista
  15. Ne jotka köyhältä yhä uudelleen varastavat, ovat eliittiä. Kaljakoriryöväri roikkuu kaikkien yläpuolelle nostettuna Kristuksen rinnalla.

    VastaaPoista
  16. Ammattirosvoja ovat päättäjät, poliitikot ja valtiolaivan virkamiehistö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vaan pankkiirit ja muut keinottelijat.

      Poista
    2. No kukahan ne on valinnut? Pitäisikö sitten kansa vaihtaa?

      Poista
  17. Sun lapsenuskos säilytä, se sull on paras ystävä - luulo että on yksityisyyttä.

    VastaaPoista
  18. Älkää tuomitko, se ei ole oikein. Ai-ai on leimattu vainoojaksi ja pahalla silmällä katsojaksi. Ai ai ihmistä, ei apinaa.

    VastaaPoista
  19. Jollakin on paha mieli, häntä on kohdeltu väärin, hänelle on sattunut huono, paha ja ilkeä esimies. (Kirjoitusryöpyn perusteella alkaa tosin hieman ymmärtää esimiestäkin.)

    VastaaPoista
  20. Irtoajatuksia ChatGPT:stä, kun on ajateltava uudelleen, mitä on "informaatio", "kieli" ja "äly".

    Kuten blogi-isäntä kirjoittaa, "informaatio", "tieto", "data" ja "signaali" ovat eri asioita. Suomen "tieto" on mielenkiintoinen sana, jonka tavallisin englanninkielinen vastine on "knowledge". "Tietokone" on hieman harhaanjohtava sana.

    "Tiedon puu" johdattaa vastineisiin muilla kielillä: "kunskap", "Erkenntnis", "connaissance", "poznanije", "sapientia", "gnosis", "maerifa", "haddaat". Sanojen merkityskentät poikkeavat toisistaan.

    "Logos" yhdistää ajattelun, järjen ja kielen. Aristoteleen määritelmä ihmisestä on "olento jolla on logos". "Alussa oli sana", kreikaksi "logos".

    Wittgenstein korosti, että kieltä ei voi erottaa ajattelusta eikä sanojen käytöstä. "En tahtoisi keneltäkään toiselta säästää ajattelemisen vaivaa, vaan, silloin kun se on mahdollista, tahdon herättää jonkun toisen omaan ajatteluun".

    Lappeenrannan yliopiston rehtori antoi Etelä-Saimaalle haastattelun. Opiskelijat, jotka huijaavat ChatGPT:llä, huijaavat eniten itseään, koska "ulkoistamalla ajattelun" he haaskaavat mahdollisuuden kehittää omaa ajattelukykyään.

    Norbert Wiener varoitti jo 1940-luvulla, että joka "antaa vastuun ongelmistaan koneelle, olipa sillä oppimiskykyä tai ei, kylvää vastuunsa tuuleen ja saa niittää myrskyn".

    Viikko sitten Financial Timesin "Lunch with the FT" -vieraana oli scifi-kirjailija Ted Chiang ("The machines we have now are not conscious"). Hänen mielestään suuren kielimallin tuottama teksti kelpaa vain täytemateriaaliksi. Kieli vailla ihmisen intentiota, emootiota ja tarkoitusta on merkityksetöntä. Elämän merkityksellisyys perustuu empatiaan ja intentioon inhimillisessä vuorovaikutuksessa. IT-maailmassa "oppiminen", "ymmärtäminen" ja "tietäminen" on illusorista projektiota. Mitä on "tekoäly" ("artificial intelligence")? "Huono sanavalinta vuodelta 1954". Oikea termi: "sovellettua tilastotiedettä".

    VastaaPoista
  21. AI taitaa olla tietyillä aihealueilla nohevampi kuin joillain toisilla.

    Puoliso, lintuharrastaja, on joutunut AI:n kanssa datat vastakkain jo useaan otteeseen. Viimeinen niitti tuli, kun tekoäly väitti kiven kovaan, ettei muuatta, jo 1800-luvulla tieteelle kuvattua siivekästä, ole olemassakaan. Koska minkään lähdekirjallisuuden tms. esittely ei saanut jääräpäistä AI:tai luopumaan näkökannastaan, yhtä jääräpäinen lintuharrastajamme veti herneet nenään ja piuhat irti. Joistain metodeista poiketen se metodi toimii sentään toistaiseksi.

    Mainittakoon vielä, että käytössä oli tekoälyn uusin, kaunein ja englanninkielinen maksullinen versio, ei mikään karvalakkimalli.

    VastaaPoista