Netflix kannattaa maksaa. Se ei ole kallis. Kuukausimaksulla koko perhe katselee, ja televisio (uudemmat), tietokone, tabletti ja puhelin toimivat kaikki.
Ystäväni Matin vihjeestä otin Netflixistä esiin elokuvan ”Loving Vincent”, joka on tarina Vincent van Goghista ja taiteesta, esitetty van Goghin taiteena.
Suuri osa tarinasta on animaatiota eli piirroksia ja maalauksia, joiden tyyli jäljittelee hienotunteisesti ja sangen taitavasti van Goghin omaa tyyliä. Työssä on ollut sata taiteillijaa, ja animaatio on toteutettu öljyvärimaalauksen tekniikalla.
Tosin merkittävä kerronnallinen oivallus on usein toistuva liukuminen mustavalkoisesta filmikuvasta liikkuvaan mustavalkoiseen ja heti väreihin.
Yhtä merkittävä oivallus on ollut jättää näyttämättä van Gogh maalaamassa. Tapahtumat käynnistyvät hänen kuolemansa jälkeen. Ainakin itse mieluummin kuvittelen maalausprosessin.
Olenhan varoittanut Amsterdamin van Gogh -museosta? Siellä voi tulla hulluksi. Niin hienoja töitä on niin paljon. Kaikkein tutuimpia teoksia pääsee katsomaan läheltä. Siitä näkee, ettei kysymys ole vain leveistä vedoista. Maalia on monin kohdin hampaan paksuudelta eli reippaasti edemmän kuin äiti antaa panna leivän päälle voita.
Tulos on harvinainen. Myrskyävä luovuus on kiinnitetty pysyvästi kankaalle.
Täydellinen vastakohta on Vermeer, joka hänkin sisällytti maalauksiin joskus itsensä – selkäpuolelta. Ja maalauksen pääasia saattoi olla pieni helmi taloustyössä askartelevan naisen korvakorussa.
Luulen että ymmärtämällä näitä kahta hollantilaista, joiden väliä on yli 200 vuotta, ymmärtäisi kukaties oleellisia asioita taiteesta, ja koska taide on sama asia kuin hiukkasfysiikka, aineen ja energian katoamattomista kohtaloista.
On aika uskomatonta, että samaan aikaan kun Maxwell vielä viimeisteli yhtälöitään, van Gogh keskittyi taiteessaan kenttiin. Saman asian voi sanoa toisin: kun muut suuret tekijät vielä keskittyivät staattisiin kuviin tai liikkeen ilmaisemiseen luonteenomaisella viipaleella jostain, minkä katsoja käsittää tapahtuvan, tämä taitelija oli kiinni kentissä eli siis dynamiikassa.
Hän kuvasi muutosta, muutoksen suuruutta, eli siis derivoi. Hänen maalauksissaan taivaankappaleet värähtelevät. Juuri sitä ne tekevät. Samaa tekevät kvantit.
Jos tämä tuntuu riittävän sekavalta, lukekaa ”värähtelyn” sijaan ”aaltoliike” ja palauttakaa mieleen yleisteosten ”hiukkas-aalto-dualismi”. Valosta ja siis väreistä alkaen asioita voi kuvata joko hiukkasten aikaansaannoksina tai aaltoliikkeenä.
Ja perusteosten mukaan ”kvantti” on hurja päähänpisto. Yhtenäistä ja jatkuvaa ei ole olemassa, esimerkiksi ”valovirtana”, vaan säteily saapuu silmäämme helminauhana eli paketteina. Niinpä tämän elokuvan esittäminen fysiikan kurssin aineistona olisi enemmän kuin paikallaan.
Netflixistä voisin suositella Dave Chapellen stand uppia.
VastaaPoistaNetflixin perhe-tilauksen hinta näyttäisi olevan 16€. Jollekin se voi olla pikkusumma, mutta nimenomaan perheelliselle ei (ylitse elämisentarpeidensa tuhlaavaiset poislukien).
VastaaPoistaEi pitäisi edes suositella moista turhuutta.
Käyn itse mieluummin elokuvateatterissa katsomassa tarkkaan harkitun elokuvan vaikka kerran tai pari vuodessa (enempää oikeasti katsottavaa ei koskaan tulekaan). Tämän vuoden elokuvaelämykseksi riittää eteläkorealaisten mainio Parasite.
Telkkarin tarjonnastakin vähintään 98 % joutaisi ajaa unohdusten suohon jo ennen esittämistään ja siten myös verottaa vähemmän.
Kyllä Netflixissä on katsomisen arvoisia elokuvia, mm. Vuoden 2018 ulkomaisten elokuvien Oscarin ja muita palkintoja saanut "Roma", joka sijoittuu Méxicon keskiluokkaiseen kaupunginosaan, ei Italiaan; tosin se on vaikuttavampi laajakankaalla, mutta jos ei tullut katsoneeksi sitä elokuvateatterissa, niin käy se televisiosta tai tietokoneeltakin. Myös "Kaksi paavia" näistä uudemmista kuuluu olevan hyvä. Ja parikymmentä vanhempaa, kuten tuo "Loving Vincentkin".
PoistaTämä on ihana blogi! Vaikka miten harmaalla mielellä olisi mennyt päivä muutoin, löydän täältä aina jotain mielenkiintoista jota alkaa penkoa ja tutkia lisää. Kiitos, Jukka!
VastaaPoistaKvanttien olemassaolo ei poista yhtenäisen ja jatkuvan olemassaoloa. Hiukkaset ovat toisaalta jatkuvia kenttiä (tai kentän aaltoja). Kaksoisrakokoe osoittaa tämän mainiosti: yksittäiset fotonit saapuvat varjostimelle hiukkasia, mutta kun niitä on tullut tarpeeksi, ilmenee diffraktiokuvio. Jokainen hiukkanen on osa kahden raon kautta kulkeutua aaltoa, joka luo varjostimelle intensiteetti- eli todennäköisyysjakauman. Suihku käyttäytyy siis aivan kuin aaltoliike, eli sekä aalto- että hiukkastulkinta on oikein.
VastaaPoistaTätä tarkoittaa tuo kvanttimekaaninen dualismi. Se on niitä seikkoja, joista on itsekin kokeita tekemällä helppo vakuuttua. Kun on nähnyt elektronien diffraktoituvan ja toisaalta valon kvantittuvan, näihin uskoo silmiensä todistuksen, ei vain auktoriteetin vuoksi.
Netflixin kaltaisen striimauksen yleistyminen voi merkitä taiteen joukkotuhoa samaan tapaan kuin mykän kauden elokuville kävi. Voittoa tavoittelevat studiot jopa tietoisesti tuhosivat elokuviaan, mutta ovat toki olleet halukkaita tienaamaan tekijänoikeuksilla jos joku muu on onnistunut säilyttämään kopion.
VastaaPoistaAmerikkalaisille on pakko antaa tunnustusta siitä että siellä laadukkaita Bluray-julkaisuja ilmestyy koko ajan. Fyysiset tallenteet ovat elokuvia kunnioittava tapa katsoa niitä.