Sivun näyttöjä yhteensä

10. kesäkuuta 2019

Alamaa



Pariisin alla on toinen Pariisi ja Helsingin alla on Helsinki. Kirjoittaja on Robert Macfarlane ja kirja on uusi.

Asiantuntemukseni ei riitä uskottavaan arvioon, mutta itse pidän tarinoita tosina. Tosin haku osoittaa, että hänen ammattinsa on arveluttava, kirjailija.

Miellyin kun näin, että hän julstaa aatetta, jota isävainajani taisi tavoitella ja jota itse koetin pyydystää purkiin Pohjankirjassani.

Maisema on ihmisen mielen kuva. Ihmisen mieli näkyy maisemana.

Juuri tätä luullakseni Paul Cézanne ja eräät muut suuret taidemaalarit ovat tarkoittaneet.

Macfarlanen tulokulma on uusi. Ensin hän kertoo kaivoksista. Ahtaan paikan kammoiset älköön vaivautuko. Sitten hän  kertoo tutustumisestaan Englannin Yorkshiren ja Pohjanmeren alla oleviin kali- ja suolakaivoksiin, joissa on käytäviä tuhansia kilometrejä. Nyt olen hänen opastuksellaan Pariisissa. Kaupunkia rakennettiin yli tuhat vuotta laadultaan erinomaisesta kalkkikivestä, jota louhittiin paikan päältä. Nyt siellä on tuhat kilometriä tunnelia, joka välillä sortua humpsahtaa.

Olen itse käynyt Pariisin katakombeissa ja nähnyt ne luut ja kallot, mutta vasta nyt ymmärrän ongelman. Haugtausmaa Les Innocents oli Kaupungintgalo (Hotel de Ville) kohdalla ja alkoi varhain tulvia yli äyräittensä. Kirjaimellisesti. Pére Lachaise, jossa kävin viimeksi muutama vuosi sitten, ja Montparnassen hautausmaa (samoin) perustettiin pahimpaan hätään.

Odotan kirjoittajan siirtyvän pian Pariisin kloakkeihin eli viemäreihin. Niissäkin olen käynyt ja luulen tietäväni, että myös niissä asuu aika paljon julkisuutta kaihtavaa väkeä. Herätteen sain nuoruuden vuosina elokuvasta ”Kolmas mies”, jonka lopussa Orson Wellesin esittämä Harry Lime ajelee ensin Praterin maailmanpyörällä ja siirtyy sitten seikkailemaan kaupungin viemäreihin.

Ei niissä hyvältä haise, mutta neste on enimmäkseen valumavettä, jolla on nykyisin uusi nimi, hulevesi, joka on ruotsiksi ”päivävesi” (dagvatten). Ja on harmaa vesi.

Helsingin reikäisyydestä ei pidä huudella. Kaikki kai kuitenkin tietävät, että puolustusvoimilla on erilaisia järjestelyjä ja vaikka väestönsuojelu on poissa muodista, esimerkiksi Erottajan parkkihallin ylätaso on entinen pommisuoja.

Macfarlane mainitsee, että nykytyylinen pilvenpiirtäjäjärjestelmä (Pasila, Tampere), vaikuttaa parinkymmenen kilometrin korkeuteen ja ainakin kilometrin syvyyteen.

Eräästä toisesta kirjasta luin, ettei Manhattan valikoitunut maailmankaupunki New Yorkin paikaksi erinomaisena rakennusmaana, jota siellä tosin on, vaan aivan muista syistä. 

Ja Helsingissä on samaa peruskalliota, jota näen tästä ikkunastani, mutta toisaalta esimerkiksi rautatieasema ja Ateneum on rakennettu suolle. Liejuinen lahti ”gloet”, joka on tallella kadunnimistössä, näkyy verkon historiallisten karttojen 1700-luvun kartoissa. (Esim. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24994

18 kommenttia:

  1. "Maisema on ihmisen mielen kuva. Ihmisen mieli näkyy maisemana."

    "Maisema on sieluntila", kirjoitti Henri Amiel Uneksijan päiväkirjaansa, joka aikoinaan oli kirja-alen seisova vuotuisnimike. (Mutta "sielusta" puhuminen taitaa nykyisenä tietäväisenä aikana olla pelkästään naurettavaa.)

    VastaaPoista
  2. Kun katselee Brooklynin puolelta Manhattania, näkee rakennusmaanlaadun.
    Missä maa on kovaa, on korkeaa rakentamista, missä se on heppoisempaa, se on matalampaa.

    VastaaPoista
  3. Nyt ollaan asian ytimesssä. Onko meillä malttia vaurastua?

    Kriisivarmuusvaranto.

    VastaaPoista
  4. Entiselle skönen pohjalle on Stadissa rakennettu vaikka mitä.

    VastaaPoista
  5. Helsingin reikäisyys on aika laajasti tunnettua, mutta luolien laajuutta, syvyyttä, keskinäisiä yhteyksiä ja käyttötarkoituksia ei tuntene kuin muutama alaan vihkiytynyt virkamies.

    Erottajan parkkihalli on muuten edelleen toimiva väestönsuoja. Sillä on kotisivukin. Aika montaa noista väestönsuojista luulee helposti "entiseksi". Kyllä niitä silti edelleen huolletaan ja niillä on käyttöönottoaikavelvoite.

    Helsingissä väestönsuojelua hoidetaan edes jollain tasolla. Mielestäni eräs kaikkein kylmäävimpiä tietoja ulkopoliittisesta todellisuudesta oli kuulla, kun pari vuotta sitten Helsingin kaupunki aloitti metroasemien väestönsuojien hoitajien kouluttamisen uudelleen. Tuollainen tieto tarkoittaa, että ydinsodasta on tullut taas konkreettinen uhkakuva, johon pitää varautua. Toivottavasti muuallakin maassa on alettu päivittämään ja korjaamaan VSS-organisaatioita. Milla Tuomisen gradun perusteella ne olivat ainakin kaksi vuotta sitten todella retuperällä suuressa osassa maata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huono Gradu. 'Primaaripreventio' kuullostaa komeammalta kuin sama suomeks?

      Poista
    2. Viime vuosikymmenellä vielä käytiin keskustelua, olisiko väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta uudisrakentamisen yhteydessä syytä luopua. Eipä enää keskustella asiasta, on maailman tilanne sen verran muuttunut.

      Suomalaisissa uudemmissa asuintaloissa on peräti jykevästi rakennetut polkupyörä- ja irtaimistovarastot. Jos siellä vaikka asukkaat joskus joutuisivat istua kököttämään pommeja paossa.

      Poista

  6. Maanalainen armeija sohi Kanaalin saarella Jersey vissiin, herttaista sheriffi vastarintaansa saksalaisen miehittäjänsä olkinukkeupseereita vastaan. Eikä siitä niin kauaa ole. Siitä siis kun ikuinen rauha unioni fiksusto teki pilaa sodan -meneisyyden- hupsutuksista. Tekisipä yhäkin. Vaan taitavat välkyt suunniteluttaa ihan oikeita murhaamisjuhlia -vaihteluksi. Se on sitä pelokkaan eläimen vaisto- ja viettielämää se. Antaa palaa.

    Voisihan se olla luokkasotaakin. Demokratian alin yhteinen nimittäjä turmelee sielut, tuinastaa läpi kansankerrosten jokaiikan saman vartaaseen ja vertaiseen.

    Kävin eilen tsekkaamassa maanalaista kirjallisuutta. Että olisiko kirjastossa. Yhden löysin koko maan käsittävästä kansalliskirjastosta. Jotenkin osuvasti se sijaitsee Diakoniakorkeakoulun kirjastossa Alppilassa kai. Toinen oli mukanani, ihan vaan muovipussukassa.

    Ajelin lukuratikassani sivua 140 toista kertaa. Edessä on vielä pikkupokkarin loput 218 sivua. Olinhan ne lukenut ennenkin, mutta juttu meni meikältä yli hilseen ja liki farssiksi. En siitä kadottanut uskoani synnynnäiseen fiksuuteen, voimautumisterapiiani enkä suven suloisuuteen ja kulttuuriin. Opus todellisuuteen oli Oho, sano Eemeliä mukaillen "Whoops ! Why everyone owes everyone and no one can pay".

    Champanjapullon korkki poksahtaa kansikuvassa. Kustantajan pingviini on reunakulmassa ja kirjavassa kannessa kritiikiällistystä Razor sharp… a great book ; A piece of genius ja kolmas to my amazement I finally grasp it.

    Mikä kirja? John Lanchester 2010. Kyllä sama mies. Tuttu New Yorkeristä ja London review of booksista. Hän oli aikoja tuon toimittajiakin. Tutuista vielä että Lanchester kerran pari maitsee naapurin Tonyn. "Kyllä me nuo tiesimme ja siksi pysyimme erossa". Tony on kai JP Morganilta. Liiteli kastumatta 2007-2009. Morganilla Blythe Masters oli sub-prime mekanopaketit rakentanutkin. Pikkukirjaan mahtuu sekin kuinka ekana mallina oli Esson Waldes öljykatastrofi 1989 ja sen korvausvastuun lainottaminen, vakavaraisuusprosentin kiertäen (ts.bonus- ja osinkosumman hyväksi). Esso sai vastapuoleksi European Bank of Reconstruction and Developmentin.
    Ensimmäinen valuuttaswappi oli sekin tehty julkisella puolella kun sveitsiläisten syndikaatti vaihtoi liikoja frangeja dollareiksi IMF:än kanssa.

    Morganin tiimi siis keksi CDS:ät mutta ei helvetinkonetta pyörittänyt. Lehman ja Bear Stearns sitäkin ahneemmkin. Morganhan vielä koki pelastaa keväällä 2008 Wall Streetin ostamalla Bear Stearnsin Liittovaltio takaajana. Nämä investointipankien Blythet ja treiderit rikastuivat tietysti, mutta perinnerikkaisto varsinkin, se 1 prosentti. Ja iskee taas. Katso alta.
    Jatk.

    VastaaPoista
  7. Jatk.
    Deutsche Bank laihtuu yhä ja on vaarallinen jos sen interbank vuorosyöttäjät herkeäisivät lusikanvarresta. Pitkäaikaisia moniulottuvuuksisia -monivetoja- on hidasta ja rahaa vievää purkaakin. Niin pihalla yleisö on, että Deutschea yhäkin pidetään vankkana. Se on kaikkea muuta. Pommin purku jatkuu ja aina välillä USA kidutussakottaa miljardeja ulos.

    Tästä kaikesta maanalaisesta keksimisestä rahapropellipäitten toimesta tämä Whoops! kertoo. Tiivistäisikö sen kertovan kuinka biljoonia ja ihan eurooppaisestikin triljoonaluokkaan saakka kiidätetään maapallolla foneiksi ahdettuina kaapeleissa ja kirjanpidettyinä solmukohdissaan.

    Saamis- eli orjuuttamisoikeuksien volyymit kasvavat ja MBAtreideritkin saavat kadehdittavia summia. Greenspan lausahteli ettei olisi uskonut pankkien omistajia noin hupsuiksi että vaaransivat osakepääomansa millä koko hoito omistetaan. Niin, eiväthän he vaarantaneetkaan. Valtiot tulivat paikalle kuten hurjapäät tiesivät ja kankesivat ratsut jaloilleen, too big to fail on juuri tätä varten.

    Nyt on peli keksinyt taas itsensä uudelleen. Ilmastomuutoksen nimissä triljoonat ostavat kaiken vanhan ja saastaisen pois ja rakentavat lapsikuoron pauhatessa messiaanista uutta uljasta ja puhdasta maailmaa. Epäilijät ostetaan mukaan tehtaineen. Ei tarvihe tappaa. Globaalin Tehtaan Navetan Vainion tasakatto ulottuu yli rajojen. Omistajapiiri tiivistyy. Ja onhan siellä juoksevan realrahan toimittajatkin. Eläkesäästäjät vuoralaiset tyhjätasku-uusperheet reitattuina jättiluottojen AAA työkansaksi. Kapellimestareita ei kovin montaa ole. Edunnauttijoita itsekukin. Ostolaisen varassa uusinta ruohonleikkuria, mökkipihan vannesahaa, ja mitä vaan ostamassa ja osaamassa, markkinnapuheeen mukaan ojentumassa on vaikka kuinka -ja väänteillään. Siellä Kansalliskirjastossa virkailija ihan itse ehdotti panevansa hankintapyynnön eteenpäin. Käypä tsekaamassa. Tai sivuuta kokosuomi. Onhan Amazon.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  8. Pariisin Louvren alin kerros kannattaa kävellä. Ihan ehkä vain huvikseen, par ris, kuten Rabelais määrittelee. Siellä on vanhin Pariisi muureineen. Tukholmassa vastaava kaivannos on Medeltidsmuseet, josta löytyy Helgeandsholmetin hautausmaatakin.

    Turussa samaa edustaa Aboa vetus et nova -museo.

    Porvoossa alettiin kivetä uudelleen Gabriel Hagertin kujaa vanhan kaupungintalon takana. Varmaan se kivetäänkin sitten kun arkeologien kaivaukset ovat valmiiksi saadut -- nyt kuoppa on 1700-luvun syvyinen ja löytynyt on rikkatunkio, kengänpohjia, liitupiippuja, värttinä sekä kaivon salvettu tukirakenne. Porvoo aivan alkujaan oli kuusi taloa sekä niissä noin 250 henkeä. Kivimuureja ei tule löytymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös Porvoo alkujaan ollut se nykyään mäntyjä kasvava linnavuori nuolenampuman päässä vanhankaupungin pohjoispuolella jokivartta ylöspäin?

      Poista
    2. Pariisin Keskiaikamuseossa (Musée de Cluny)on Lutetian aikaisen kylpylän rauniot ja lähistöllä amfiteatterin jäännöksiä. Ennen keskiaikaa kaupunki sijaitsi vasemmalla rannalla.

      Poista
  9. Iikka (liigalainen) Hallantietiistaina, 11 kesäkuuta, 2019

    Entä se hassu puhelinkoje siellä putken päällä, jos saan olla utelias?

    VastaaPoista
  10. Taidan kertoa tämän jo toisen kerran. Useampi Paasilinnan veljeksistä totesi, ettei varhaislapsuuden maisema (Petsamo, Jäämeri, Kittilä, Tervola) millään lailla vaikuttanut heidän persoonallisuutensa rakenteeseen tai reaktiotapaan.

    He sanoivat tämän aika syvästi asiaa mietittyään.

    Kirjoitin heidän kantansa paikan päällä muistikirjaani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silti vastustaisin. Etenkin Ernon murhenäytelmä oli se, ettei hän ollut kovin hyvä kirjoittaja, mikä oli onnetonta, ajatellen hänen usein esiin tuomiensa asioiden painoa. Liikaa jänkää, liian vähän keidassoita tekstissä.

      Paasilinnojakin ajatellen paras maiseman tekstittäjä on ollut Paulaharju - vertaapa joskus hänen Jäämeri- ja Lappi-tekstejään (ja Petsamo).

      Poista
  11. Älykone AI syntyi tyhjästä kuin kärpäset ennen Linneetä tai Newtonia. Asiasta lisää Anto Leikolalta -ja hyvää kesää Markukselle. Hänestä, pojasta, olisi voinut nousta John Lanchester. Jos meillä olisi alusta Ajattelevalle ihmiselle, vaikkapa tuo LRB. High culturen väräjävä lehti joka tuotti Lanchesterin -kun tälle riitti ymmärtää renessanssin runoutta eikä pidemmäksi jäädä sinne Oxfordiin.

    Too big to fail oli perusta jolta biljoonat triljoonat uskallettiin työntää ulos. Uudelleen. Oho ! Joopa, uudelleen. Sitä oli näet tota jumalansanaa wanhastaan. Ja oli kylänvanhinta ja oli lautamiestä ja oli vastuuntuntoa ja oli kiitollisuutta. Ne olivat uudemmassa käännöksessä antolainaus eli lähimmäisapu ja ottolainaus eli autetun kiitollisuus. Pankkitaseessa ne tietysti yhä sijaitsevat. Niiden välissä vaan on se taseristikon poikkiviiva.

    Viivan pani vallesmanni. Viivan häivytti pankkijuristi. Lähimmäisenrakkaus oli tuotteistettu teollistumista varten. Se hävitti wanhan pajan ja värttinän. Hyvä. Ei olisi meikällä Oivaa fillaria eikä paitaa ellei Helkama möisi tai Marimekko. Kiva että myyvät, ei tässä olisi sorvariksi eivätkä kutimetkaan vilkkaisi.

    Yksityisomisteiset uhojat liikepankit piti aisoissa valtio. Sen Keskuspankki. Ensimmäinen tälläinen oli noin vuodesta 1865 -yhden rahakriisin jälkeen- Bank of England. Mallia otti alta aikayksikön Reichbank joka Bismarckin valtuuksin katsoi teollisuus-liikepankkien päälle.

    Amerikoissa saivat 1913 kun arveltiin John Piemont Morganin ehkä joskus kuolevankin eikä enää voisi pelastaa New Yorkin rahamiehiä kuten vuonna 1907. Olikohan muuten Marxin ajankohtaiskirjoittelulla Lontoossa 1857 Wienistä alkaneen kriisin tietämissä vaikutusta BofE modernisoitumiseen hätärahoittajaksi heidän kriisistään 1865 ?

    Sitten Morganin jälkeen ei sitä FEDiä kuitenkaan osattu käyttää paitsi ei-tarkoitetulla tavalla pörssikuumenemiseen 1929. Sitten pantiin säännöt kirjoihin ja ne hapertuivat vasta vuosikymmeniä myöhemmin. 1980-luvulla alettiin vihdoin päästä takaisin keskiaikaan. Kukin teki oman rahansa IT-konstein, cp ja derivaatat. Rahasilppua alkoi piisata ja tätä yhteiskuntasopimuksen vastaista parannusta alettiin vihdoin nimittää varjopankeiksi. Ne olivat keskinäisluottamuksesta -ei ihmisten vaan rahaosakeyhtiö olioiden, juridisten henkilöitten vastavuoroisia itseltä-antamisia ja vastaan-ottamisia. Interbank ja kaikki mukaan -tai boikottiin. Valtio lymysi taustalla vuosisadan takaisessa roolissa hätärahoittaja.

    Banksterit panivat valtion seinää vasten ja tiesivät luomiensa biljoona triljoonien pakottavan tiukan paikan tullen valtion panemaan lisää biljoonia triljoonia kentälle kun entiset olivat kuivuneet pystyyn, eivät liikkuneet. Tarvitsivat ryyppykäynnistystä. Ja saivat eli tekno"eliiti" pakotti muut toteamaan heidät uuden todellisuuden tuntijoiksi ja osaajiksi ja työnjohtajiksi.

    Olisi kiva jos akatemioista näytettäisiin kuinka peli rakentuu tätänykyä ja mikä liikevoima siellä eri kulmilla puhkuu yltäkyllästymisemme eteen. Ainakin Kaisa kirjastossa on pääaulassa iso palapeli. Se on perinteinen leikkihuoneista tuttu. Mutta sopisiko sinne yliopistolle ihan sellainen todellisuuden mallli ?

    Pitää kai kertoa miksi Leikolat pamahtivat päähän? No Anto L puhuu ja kirjoittaa henkevästi tiedehistorioista ja muistan vain tuon itsesynnyn. Markus taas perusteli jo yksi Hornet käyttöikä sitten miksi valitsemme Gripenin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  12. "Maisema on ihmisen mielen kuva. Ihmisen mieli näkyy maisemana." Tämä on kiehtova ajatus. Itse asiassa siinä on impressionistinen näkemys kiteytetty varsin hyvin. Ihminen nimittäin itse valitsee maalauksen aiheeksi kaikkien näkemiensä joukosta tietyn maiseman joka miellyttää tai sisältää jotain kiinnostavia aineksia tai jokin voimakas vaikutelma tai ilmiö vaatii ulostuloa kun se on havaittu. Harvoin, tuskin koskaan, aihetta valitaan täysin satunnaisesti. Kun sitä ryhdytään maalaamaan, tapahtuu se monimutkaisen prosessin kautta, lopputuloksen saattaessa muistuttaa alkuperäistä. Mutta ei ole lainkaan tavatonta että lopullinen maalaus on vain saanut kimmokkeen maisemasta eikä kenties lainkaan muistuta sitä. Tästä todistaa esimerkiksi se ettei samasta aiheesta juuri kukaan pysty aivan samanlaisia teoksia tekemään, niihin aina tulee variaatioita, vaikka kovasti yrittäisi. Poikkeuksena ovat sitten erilaiset graafiset menetelmät mutta em. pätee vapaalla kädellä tehtyyn.

    VastaaPoista
  13. Ah.. sielunmaisema. Vappuinen sima, rusinat kaulassa.
    Pullon, toki.

    Eih. Duoda...

    Hisisä on. Rapuis eio.

    Tykkäänkö että en piittaa?

    Varmaankai.

    VastaaPoista