Sivun näyttöjä yhteensä

20. maaliskuuta 2018

Pakkokieli



Kannatan pakkosuomea. Jos äidinkieli on suomi, sen osaaminen on hyödyllistä.

Esimerkiksi sellaisten sanojen kuin ”suojatie” tai ”verotettavatulo” ymmärtäminen osoittautuu käytännössä tarpeelliseksi. ”Varo” on sana, joka kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi heikoilla jäillä.

En halua provosoida, mutta kokemukseni mukaan useimmat niistä, jotka kannattava englantia opetuskieleksi tai kakkoskieleksi, eivät osaa alkuunkaan englantia.

Itse olen julkaissut yli 100 suomennosta englannista, mutta kielen taitoni on riittämätön. Shakespeare sujuu ja keskiajan Chaucer samoin, mutta ennen kuin lähin Los Angelesissa ostamaan siellä käyneelle äidilleni virkkauskoukkuja, meni vaikeaksi, ne ”neppari” piti selvittää erikseen.

Arvostamani henkilö moitti tänään televisiossa ajankohtaisessa aiheessa, että eilen kuultua nimitettiin ”kertomukseksi”, vaikka tuo sana viittaa mielikuvitukseen ja tarinointiin.

Suomessa ainakin 150 vuotta poliisitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä on kirjattu asianosaisten ”kertomuksia”. Tuossa yhteydessä sana tarkoittaa suullisesti esitettyä. Moni suomalainen ymmärtää kysymyksen:” Kuka sinulle on kertonut, että jalkani on kipeä (tms.).”

Siitä en viitsi saarnata, että esimerkiksi sana ”rikos” voi olla ongelmallinen. Esimerkiksi televisiossa lause ”NN on menetellyt rikollisesti” tarkoittaa mielestäni, että hän on tehnyt rangaistavan teon. Taisin jo kirjoittaakin, että esimerkiksi seksuaalinen häirintä ei ole rikos, seksuaalinen ahdistelu on. Asiaa pohdittiin laajasti laki säädettäessä. Sitä esimerkkiä ei mainittu, mutta parikin sormimerkkiä, kuten kohotettu keskisormi, on hyökkäävä seksuaalinen ele. Havaittiin, että todistelu olisi liian usein käytännössä mahdotonta. Itse ajattelin eilen soittaa poliisille, kun eräs osoitti minulle aiheetonta epäkunnioitusta menemälle ovesta kauppaan edelläni, vaikka olen vanhempi mies ja minulla on kallis takki.

Istuin itkemään, kun muistin, ettei kysymyksessä ollut rangaistava teko eli rikos. Sekään ei kiinnosta poliisia, että eilen söin rikollisen hyvän voileivän.

Äidinkielen ja vieraan kielen yhteydessä pitäisi muistaa, että sanojen takana ja ympärillä on merkityspilviä. Viime vuosien aikana Suomessa on enimmäkseen lakattu kuolemasta. Ihmiset menehtyvät. Siihen ei ole vielä ehditty, että Lähi-Idän karttoja korjattaisiin näyttämään Menehtynyt meri.

En pilkkaa. Vivahde saattaa katkaista kurkun. Nyt esimerkiksi Trump ja ennen esimerkiksi Hitler ja Stalin olivat tarkkoja tästä. Suomessa erotettiin 30-luvulla ulkoministeri (Holsti), joka oli iltaa istuttaessa puhunut sopimattomaan sävyyn Hitleristä.

Englannissa keskeinen merkitys on hyvin usein hiukan piilossa näennäisen merkityksen alla.


Esimerkki on yksinkertainen. ”Play the game” tarkoittaa ”pelata peliä” ja näyttää viittaavan jalkapalloon (niin kuin viittaakin). Käytännössä kaikki britit eikä monikaan ulkomaalainen tietää, että kysymyksessä on ensimmäisen maailmansodan aikaisesta runosta tuleva säe, joka tarkoittaa ”puolustamme isänmaata” (brittiläistä imperiumia). Eikä ”business as usual” (liiketoimintaa kuten tavallista) liity liiketoimintaan.

28 kommenttia:

  1. "mutta parikin sormimerkkiä, kuten kohotettu keskisormi, on hyökkäävä seksuaalinen ele"

    Tietääkö blogisti tai yleensä kukaan, koska "kohotettu keskisormi" on suomen kielessä ja suomalaisessa kulttuurissa muuttunut seksuaaliseksi eleeksi? Eikös alkuperäinen merkitys ole "sirkkelimies tilaa viisi olutta"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trumpillahan on lyhyet sormet muutenkin. Ja Putinkin on lyhyt. Blogi longa, kommentti brevis.

      Poista
    2. Vittu, miten vitsikästä!

      Poista
  2. Kaksi teosta riittää kohtalaisen hyvin siihen, että pystyy ymmärtämään suomalaisessa keskustelussa käytettävien sanontojen sävyt ja merkitykset. Seitsemän veljestä ja Tuntematon sotilas. Niiden lisäksi kun lukee wikisitaateista Matti Nykäsen sanomaksi sanotut, siinä on sanastoa vapaamuotoisempaankin keskusteluun.

    VastaaPoista
  3. Aloitettuani Chaucerin Canterbury talesin modernisoidulla alkukielellä huomasin että asiaan tarvitaan kulttuurinen selvitys, jotta kuvailun painotukset ja mahdolliset huvittavaisuudet ynnä pistopuheet tulisivat ymmärretyksi. Pitää hakea Toivo Lyyn suomennos ja katsoa kuinka hän asiasta selvisi. Esimerkiksi kangaslaatujen merkitysten kanssa olen aivan amatööri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lyyn käännös on nokkela, mutta Chaucer on siitä kadonut. Robinsonin kaksikielinen (nyky- alkuperäinen) on perustyökalu. Rieun nykyenglanninos on kuohittua kieltä.

      Chaucerin teos on sen verran laaja, että kannattaa lukea ne ruokottomimmat jutut ja jättää jualiset sikseen.

      Itse ole saanut suurta hupia "alkukielisestä" luennasta, jota löytyy verkosta. Ihan tulee mieleen Ezra Poundin väite, että Chaucer oliShakespeareakin suurempi.

      Poista
    2. Vanhan kansan asusteissa käytettyjä kangaslaatuja selvitetään mm. Kariston julkaiseman Lappi-sarjan ensimmäisessä osassa vuodelta 1983.
      Samassa teoksessa on myös Pekka Aikion hieno kuvaus poroerotuksesta.

      Hiljan lukenut Kunnaksen Ilkka

      Poista
    3. Kiitämme ja hankimme alkukielisen Gutenbergistä. Se on parempi kuin modernisoitu, siinä on sanaselitykset, ja teksti alkoi laulaa. Kangaslaadut eivät ole sinänsä tärkeitä vaan niiden merkitys kantajansa aseman määrittelyssä ajan englannissa.

      Poista
  4. Ajattelin umpimähkään haukkua Kempin pataluhaksi kielellisestä häirinnästä, mutta myös minä istahdin itkemään, koska sehän ei ole rikos!
    Kieli poskessa pekka s-to.

    VastaaPoista
  5. Itse pelkään että englannin muodikkuus lisää niiden osuutta, jotka eivät osaa ainuttakaan kieltä. En toimi kaunokirjallisuuden parissa, mutta omassa työssäni olisi tarpeen kyetä loogisesti johdonmukaiseen kirjalliseen viestintään niin että viesti tai "tarina" tulee ymmärretyksi. Silloin kieli on vain syntaksi. Jos osaa kirjoittaa logiikan hyvin Javalla, kykenee varmasti oppimaan C++aa. Englannin syntaksivirheet on helppo jonkun muun korjata, koko tekstin punaista lankaa ei.

    VastaaPoista
  6. Eihän setä osaa edes suomen kieltä, koska svetisismi eli ruotsinmukainen muodollinen subjekti "se" toistuu jatkuvasti eri taivutusmuotoineen.

    Sitä paitsi huono englanti on aivan käyttökelpoinen kieli suurimmalle osalle maailman väestöstä. Englantia oppii helposti perustasolla eikä arjessa tarvita muuta. Snobit voivat tietysti saivarrella onko kysymyksessä "fragrance" vai "scent". Tosi mies kysyy "faki-faki, long time ten dollars?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Englanti on kyllà kàypà kieli, kuten tàssà osoitetaan: Kommentti teatterissa " Nice, nice johon vastaus suomalaisittain, nais, jos sais!

      Poista
    2. Suurin osa maailman väestöstä (n. 5/7) ei osaa sanaakaan pakkoenglantia. Pakkoenglanti on lähinnä valkoisten herrasmiesten klubi, johon suomalaiset hyväkstytään keittiön puolelle palvelemaan.

      Poista
  7. Minulle jäi ikuisesti mieleen Applen johtajan Sculleyn omakehukirjan suomentajan lipsahdus, jossa "puskutraktorista kasvaa kaunis perhonen"...

    VastaaPoista
  8. Lukeeko poliisi ollenkaan Koraania - tätä vihapuheen mestariteosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vankimielisairaalan lääkäri psykiatri Hannu Lauerma kertoo yhdessä pahuutta käsittelevistä kirjoistaan esimerkkien kanssa että Raamattu on paljon pahempi Koraania. Enpä usko että monet poliisit sitäkään läpi tuntee.

      M

      Poista
    2. Lauerma on oikeassa. Luultavasti nimim. Toipilakaan ei ole kumpaakaan lukenut.

      Poista
  9. Kuvan nähtyäni arvelin kirjoituksen kieliteemaan liittyen, että nyt veistellään jotakin englannin kielen ja suomen kielen parka-sanasta, mutta odotukset eivät täyttyneet. Ehkä myöhemmin sitten.

    VastaaPoista
  10. Olen nautiskellut vuosikymmeniä siitä, että jalkapallossa huudahdetaan Englannissa "Take Time!".
    Suomessa samassa tilanteessa sanotaan "Rauha".

    VastaaPoista
  11. Kielitaito on metka juttu. Itse osaan parhaiten suomea, vaikka senkin suhteen on paljon puutteita. Muitakin kieliä on tullut opiskeltua, lähinnä koulussa ja pakosta, mutta suurta iloa ne kaikki ovat antaneet.

    Kieli auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, mutta aiheuttaa myös määrättömästi väärinkäsityksiä. Surullista on, jos kielen ja sen vivahteiden ymmärrys on heikkenemässä.

    VastaaPoista
  12. "Se on valhe ja vihapuhetta, joka niin sanoo!" (Santeri Alkio, Palvelusväkeä 1904 s. 57).
    Samassa laihialaiskirjailijan teoksessa sivulla 118 mainitaan "Armiro"-tupakka (jota savuketta Strengberg muuten alkoi valmistaa Pietarsaaressa jo 1872). Mitä teollisuus- ja nautintoainehistoriaa!
    Sana "vihapuhe" esiintyy jo Nummisuutareissa.
    "Malisen sydälmyksiä hiveli hyvältä paikalta näitä vatuloimisia kuunnellessa" (Kauppis-Heikki, Kirottua työtä - kuvaus Savon kansan elämästä s. 86 1891).
    Näin nälkävuosien 150-vuotisjuhlavuosina (vielä ehtii!) kannattaa lukea ehdottomasti esimerkiksi Heikki Meriläisen (s. 1849) "Huutolaistyttö" ja vähän siihen päälle Suomen kaikkien aikojen käännetyimpiin kirjailijoihin kuuluvan Pietari Päivärinnan tuotantoa. Kurjuuden kuvauksena Huutolaistyttö on alkuosaltaan omaa luokkaansa, vaikka tuhkimotarinaksi kääntyykin. Klassikoiksi nostetut Canthit, Ahot ja Kiannot olivat parempaa porukkaa.
    Näitä olen täräytellyt Kansalliskirjaston sivuilta pitkin talvea ja suosittelen kaikille - myös niille, joiden mielestä Kivi, Linna ja Matti Nykänen riittävät.
    Äskettäin huomasin ihan Wikipediasta, että Holmbergin kansallismaalaus Maantie Hämeessä (1860) muistuttaa aika paljon Thomas Gainsborough'n Kuormavankkureita(1767).
    No, olkoon tuo Kemppisen kirjoitus (kiitos siitä!) Velasquezin Hovinaiset, koska sen moniulotteisuudesta kimposi tämäkin kommentti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kauppis-Heikin esiin tuomisesta. Niihin tarinoihin en ole ennen tullut tutustuneeksikaan, mutta näyttävät ne olevan ihan lukukelpoisia nälkäaikojen kuvauksia, ja erikoista, että naiset ovat usein pääosassa. On sitten myös välillä savolaista sanankäyttöä, ihan vieraitakin jo käytöstä pois jääneitä sanoja. Mielenkiintoista. Murteetkin muuttuvat. EG

      Poista
  13. Henry Newboltin runo Vitai Lampada julkaistiin alun perin vuonna 1897. Peli oli kriketti eikä jalkapallo, ja sota oli Afrikassa eikä Euroopassa, mutta totta on, että runo otettiin uudelleen käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa:

    There's a breathless hush in the Close to-night -
    Ten to make and the match to win -
    A bumping pitch and a blinding light,
    An hour to play and the last man in.
    And it's not for the sake of a ribboned coat,
    Or the selfish hope of a season's fame,
    But his Captain's hand on his shoulder smote
    "Play up! play up! and play the game!"

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Illustrated London Newsin julkaisema runo liittyi tapaukseen, jossa brittipataljoona oli hyökännyt kärkimiesten potkiessa jalkapalloa

      ...Where blood is poured like water
      they drive the trickling ball.
      The fear of death before them
      is but an empty name;
      true to the land that bore them
      The Surreys play the ball!

      Poista
    2. Lisätään nyt vielä Vitai Lampadan seuraava säkeistö, joka osoittaa sodan ja koulukriketin yhteyden, ja josta ilmaus "play the game" tuli käyttöön, vuonna 1897:

      The sand of the desert is sodden red,—
      Red with the wreck of a square that broke; —
      The Gatling's jammed and the Colonel dead,
      And the regiment blind with dust and smoke.
      The river of death has brimmed his banks,
      And England's far, and Honour a name,
      But the voice of a schoolboy rallies the ranks:
      "Play up! play up! and play the game!"

      vuorela, tampere

      Poista
  14. Minä ainakin haluaisin kuolla ihan reilusti enkä jotenkin menehtyä pimeässä nurkassa epämäräisissä oloissa. Nykyään kuitenkin moni ihminen ainakin median mukaan menehtyy surkeasti.

    VastaaPoista
  15. "Virkkauskoukku" on muuten suomeksi virkkuukoukku...

    VastaaPoista
  16. Kommenteistakin huomaa taas hyvin mikä se on se (c'est ce) ainoa todellinen pakkokieli Nykysuomessa: englanti.

    VastaaPoista