Sivun näyttöjä yhteensä

18. maaliskuuta 2018

Väärinkäsitys ja kaksi erehdystä



Neuvostoliitto eli Stalin oli päättänyt tuhota Suomen 1939. Vaatimukset alueluovutuksista olivat esillä jo Jartsevin neuvotteluissa puolitoista vuotta aikaisemmin.

Moskovan neuvottelijoilla oli salkussa seuraavat ja sitä seuraavat vaatimukset, jotka oli tarkoitus esittää, kun Suomi olisi ”luonollisesti” myöntynyt, kuten Baltian maat.

Kuvassa näkyvä Stephen Kotkin on nyt viimeinkin liittänyt historiassa Talvisodan toiseen maailmansotaan. Tähän asti se on jätetty maininnatta tai sivuutettu välikohtauksena. Saa olla iso sotahistoria, että löytää senkin tiedon, miten Neuvostoliitto oli joutunut heittämään taisteluihin lähes puolet kaikesta käytettävissä olevasta jalkaväestään. Se merkitsi, että rajat olivat käytännössä auki Turkkiin asti.

Suomalainen lukija ei vieläkään osaa kysyä, ketä vastaan Stalin tarvitsi turvallisuustakeita.

Englanti ja Ranska olivat osoittaneet jo Puolalle syyskuussa 1939 antamiensa takuiden yhteydessä, etteivät ne tehneet mitään muun muassa sen takia, etteivät pystyneet. Englannilla ei käytännössä ollut armeijaa, ja Ranskan armeija kyyhötti tunnetuin seurauksin bunkkerilinjoillaan.

Englannin mielialoja kuvasi sekin, että 1935 kansakunnan valiot eli joukko huippuyliopistojen oppilaita oli tehnyt ääneen ja julkisesti pyhän valan olla missään olosuhteissa puolustamatta asein Kuningasta ja Isänmaata. Ja pian Ison Britannian pikku armeija odotti kyytiä Dunkerquessa.

Alanen käski minua Orioniin puhumaan elokuvasta ”Mommilan veriteot”. Kauan myöhemmin ilmestynyt Esko Koivusalon kirja ”Kohti Kultarantaa” (SKS 2000) osoittaa, että Hurmeen kirjasta (1938) keksimäni ja kirjoittamani Kordelinin murhajuttu, jolle elokuvamiehet sitten tekivät yhtä ja toista, perustuu täydelliseen väärinkäsitykseen. Helsingissä toiminut Itämeren laivasto matruuseineen oli hankkeessa mukana keskeisin voimin. Joku oli valehdellut, että Kordelinin kartanossa on saksalaisia vakoilijoita ja sieltä käsin aiotaan sabotoida rautatiekuljetuksia. Yksi kartanossa vangituista oli Kordelinin asianajaja Risto Ryti, joka ei koskaan myöhemmin nähnyt aihetta muuttaa käsitystään bolshevikeista.

Tuolloinkin tarkoituksena oli valloittaa Suomi, joka tosin oli vielä osa Venäjää. Tuolloinkin kysymyksessä oli anteeksiantamaton törmäily. Tosin – Kordeliniin perehtyneenä – en pidä mahdottomana, ettei tämä olisi suunnitellut hyvää affääriä eli merkittäviä asekauppoja suojeluskuntien hyväksi – mutta tilanne ei ollut vielä kypsä. Mutta Mommilan tapahtumat lopettivat porvarillisen eliitin puolue- ja kieliriidat kerralla, ja uskomattomien tapahtumien jälkeen osa senaattia alkoi kokoontua Vaasassa tammikuussa 1918 ja otti päälliköksi täysin tuntemattoman venäläisen kenraalin, sellaisen Mannerheimin, ja tapahtumat johtivat suurtaiteluun Tampereella melkein päivälleen 100 vuotta sitten. Pietarissa asia ei pahemmin kiinnostanut. Kordelinin murha (oikeastaan tappo) tapahtui samana päivänä kuin lokakuun vallankumous. Ja saksalaisten kanssa oltiin sodassa.

Tuokin vahinko oli tarkoitus korjata 1939, ja Leningradin turvallisuutta uhkasi silloinen hyvä ystävä A. Hitler sotavoimineen.


38 kommenttia:

  1. "Usko on luja luottamus siihen mitä toivotaan, se on ojentautumista näkymättömän mukaan." Jotenkin näin se kohta kai meni.

    VastaaPoista
  2. Raimo Laine tässä. Vastaan kun kysyt. Stalin tarvitsi takuita silloinkin Saksaa vastaan. Saksaa Venäjä pelkää ja on aina pelännyt. Oikeastaan olet sitä itsekin opettanut. Helsinki linnoitettiin jo Venäläisten aikana odottamaan Saksaa Viaporin vuoksi. Ja saksalaiset tulivat 1918. Miksi eivät sitten myöhemminkin? Eihän engelsmannit tai ranskalaiset ole koskaan historiassa Euroopassa juuri muuta saaneet aikaan kuin riidat keskenään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno vastaus hyvään kirjoitukseen!

      Poista
    2. Venäläispatsaanit sitä vasten eivät ole saaneet muuta aikaan kuin ryöstäneet ja miehittäneet pienempiä naapureitaan ja se jatkuu yhä

      Poista
    3. Tämä ajatus Saksan ja Venäjän "ikuisesta" vastakkainasettelusta on stalinistinen. Jos ajattelee keskiaikaa, on selvää, että slaavit ja saksalaiset olivat vastatusten "Drmg nach Ostenissa", mutta tuolloin ei ollut olemassa Venäjää. Oli vain Puola, Novgorod ja Kultainen orda. (Eräs Ordan vasalleista oli Moskova, jonka ruhtinaat kävivät säännöllisesti tunnustautumassa kaanin orjiksi.)

      1700- ja 1800-lukujen suurena kuviona idässä oli Korkean portin ja Venäjän vastakkainasettelu ja Keski-Euroopassa Hohenzollernien ja Habsburgien konflikti. Preussin ja Venäjän välit olivat pääosin erinomaiset ja Habsburgien ja Venäjän välit yleensä vähintään asialliset.

      Saksasta tuli Venään vihollinen vasta, kun Wilhelm III meni pilaamaan maiden suhteet. Tämä laukaisi myös Suomen sortokaudet. Kyse oli päivänpolitiikasta ja parin edellisen vuosisadan historiallisen linjan jyrkästä muutoksesta.

      Ajatus saksalaisista venäläisten historiallisina vihollisina on Stalinin, Eisensteinin ja Ehrenburgin propagandaa.

      Poista
    4. Näin on. Risto Volasen tuoreesta kirjasta "Suomen synty ja kuohuva Eurooppa", joka käsittelee ajanjaksoa Ranskan suuresta vallankumouksesta Ståhlbergin valintaan, saa aika hyvän kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta valtapelistä.

      Siellä ei todellakaan ollut "ikuisia" vihollisia, vaan vaihtuvia strategisia ja enimmäkseen taktisia kuvioita, joissa vihollisesta tuli liittolainen alta aikayksikön. Onkin oikeastaan ihme, kuinka selkeältä tapahtumat jälkikäteen näyttävät, vaikka todellisuus oli sekavaa ja sattumanvaraista omaan pussiin pelaamista.

      Poista
  3. Niin ja Hitlerin valtaan nousua pönkitti Thyssen, jolla oli läheiset liikesuhteet Bushin perheeseen.
    https://www.globalresearch.ca/the-bush-familys-links-to-nazi-germany-a-famous-american-family-made-its-fortune-from-the-nazis/5512243

    VastaaPoista
  4. Duoda Duoda arvoisa bloginpitäjä sallinet vielä vähän kommenttia tähän tarinaan. Ensinnäkään en pidä tavastasi oikoa asioita joita monet heikosti tuntevat.
    Kirjoitat ”keksimäni ja kirjoittamani Kordelinin murhajuttu” . Taidat olla aika kunnian kipeä kun noin kirjoitat. Elokuvaa rustasit Matti Hurmeen kirjaan perustuen jossa asiat rikostutkijan vastuulla on kerrottu juurta jaksaen. Ei siis ollut mitään omaa keksimääsi. Toiseksi olet aikamoinen mestari selittelemään tapahtumia. En Tunne Koivusalon kirjaa mutta viittauksesi siihen osoittaa jälkiviisasta selittelyä nykyajatteluun pohjautuen. Miten entinen potkut saanut kartanon työntekijä oli saanut valheillaan matruusit houkutelluksi hankkeeseen on toissiaista. Kordeliinin nostaminen sekaantumisesta asebisnekseen on täysin omaa arveluasi. Ei silloin oltu vielä niin pitkällä.
    Aikoinaan paikalla asuneiden ja olleiden kertomukset pitävät hyvin yhtä Matti Hurmeen tutkimusten kanssa jonka arvoa olet aikaisemminkin vähätellyt. Miksi. Olisiko hänen pitänyt olla arvostettu proffa että arvoa lohkeaisi. Katsos kun meitä paikkakunnalla asuneita on vieläkin joku elossa jotka tietävät eivätkä viisastele nykytutkimuksilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomaan ettet ole lukenut Hurmeen kirjaa. Kruununvouti Hurmeen ongelma oli kuulusteltavien puute. Skott kuoli pian Lahdessa eikä matruuseja tietenkään tavoitettu. Ja sota alkoi.

      Hurme sanoo 20 vuotta tapahtumien jälkeen kirjoittamassaan täydentäneensä aukkoja arvaamalla. Mitä tarkoitat rikostutkijan vastuulla, se jää arvoitukseksi.

      Voisit myös kohentaa lukutaitoasi. "Keksimäni" tarkoittaa, että tarinassa on keksittyjä henkilöitä ja tapahtumia.

      Luin muuten 1917-1918 tehdyt pöytäkirjat. Luitko sinä, joka aikoinaan paikalla asuneiden kertomuksiin?

      Et tunne liioin historiantutkimusta.Lähtökohtana ovat ensisijaislähteet (silminnäkijät), tässä tapauksessa mm. puolisoiden Ryti kertomukset.

      En minäkään pidä tavastasi selostaa asioita, joita et tunne ollenkaan, mutta jos se on valintasi, ole hyvä vain.

      Viittaat paikkakunnalla asuneisiin, jotka tietävät. Epäilen. Tuskin olet itsekään yli 100-vuotias.

      Poista
    2. Olipa armeliaaseen unohdukseen painumassa olevien Mommilan murhien totuuksien kanssa niin tai näin, niin Areenalta voi historianlukujen mausteeksi kuunnella siitä(kin) tragediasta hyvin toteutettua kuulokuvaa: https://areena.yle.fi/1-3377680

      Poista
    3. "Kordeliinin nostaminen sekaantumisesta asebisnekseen on täysin omaa arveluasi. Ei silloin oltu vielä niin pitkällä."

      Aselaiva valkoisille Saksasta saapui jo lokuun loppupäivinä, joten ajallisesti tämä kyllä on mahdollista.

      Poista
    4. No no johan proffa hermostui. Kaikki puolustelusi on heikko osoitus asian ymmärryksestä. Tämä herra kun tietää kaikista asioista kaiken, siis luulee tietävänsä. On melko arvotonta väitellä kun kaikki tunnemme mikä satusetä on miehiään. Kerro vain lisää satujasi nehän viihdyttävät joitakin.

      Poista
    5. Anonyymilla taitaa itsellään olla ns. Münchhausenin oireyhtymä. Tai sitten - joka on hyvin haasteellista - hän teeskentelee tyhmempää kuin on.

      Poista
  5. "Kuvassa näkyvä Stephen Kotkin on nyt viimeinkin liittänyt historiassa Talvisodan toiseen maailmansotaan. Tähän asti se on jätetty maininnatta tai sivuutettu välikohtauksena."

    Prof. Aira Kemiläinen on käsitellyt aihetta Tieteessä tapahtuu lehdessä:

    https://journal.fi/tt/article/view/56643/18783

    Muistan jostakin yhteydestä, että Markku Jokisipilä mainitsi, että yliopistoon saattaa tulla opiskelijoita, jotka eivät tiedä talvisodan osapuolia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvaan talvisodan osapuolet: Terijoen kansanhallitus ja epädemokraattinen valkobandiittijoukko.

      Poista
  6. Heti Ribbentrop-sopimuksen solmimisen jälkeen ei ollut mitään akuuttia Leningradin turvallisuuskysymystä. Kun Saksa hyökkäsi, ei Stalinin miehittämistä Baltian maista ja Suomelta vallatusta Viipurin läänista ollut mitään apua Leningradin turvallisuudelle.

    VastaaPoista
  7. Sunnuntain Hesarissa Erkki Liikanen esittelee Kotkinin kirjan. Sen mukaan myös esim. Mauno Koivisto tuntui jakaneen saman näkemyksen, jota minäkin olen täällä hyvässä seurassa edustanut.

    Toki se näkemys poikkeaa Terijoen totuudesta, jota ihmeekseni vieläkin joku anonyymi kehtaa tuputtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan. Totesinhan Mauno Koivisto myös, että "kaikki ratkaisut, joita Suomen sodanaikainen johto oli tehnyt, olivat oikeita!" (cit. Jatkosodan pikkujättiläinen). Saavutettu siis jonkinlainen non plus ultra, ja viime sotien polittisen taustan enempi kaivelu Suomen osalta täysin tarpeetonta.

      Ja mitä johonkin NKP:n politbyroon arkiston talvisotadokumenttiin tulee, niin kyllä Kotkinit ja suomalaiset "hyvässä seurassa" kirjoittavat oikeistokotkottajat sellaisen paperin todellisen, pirullisen Terijoki-tarkoituksen oitis paljastavat.

      Poista
    2. Tapsasta poiketen luulin että "valkobandiittijoukko" oli huumoria. Tosin kansanhallituksenhan täytyi olla itse kansan valitsema kun taas bandiittijoukko oli valittu vain vaaleilla.

      Poista
    3. Koivisto-vainaja oli suuressa mittakaavassa oikeassa. Talvisodalla pelastettiin itsenäisyys ja vältettiin taistelutantereeksi joutuminen, minkä Baltian kohtalo mainiosti osoittaa.

      Saksan puolelle Barbarossaan meno oli, samalla lailla, parempi kuin jäädä suurvaltojen taistelutantereeksi, ja paremmalla onnella siinä olisi saatu Karjala takaisin ja vapaus Itä-Karjalalle. Valitettavasti tuo jäi kauniiksi unelmaksi. Saksa oli vaarallinen liittolainen, mutta parempi kuin Stalinin Neuvostoliitto.

      Ja Saksan puukottaminen selkään syyskesällä 1944 oli myös oikea ratkaisu. Silloin, ja vasta silloin, sotilaspoliittinen tilanne salli erillisrauhan.

      Meillä kävi älytön mäihä, kun säilyimme sodan läpi itsenäisinä, mutta tämä johtui tilanteiden taitavasta, pragmaattisesta hyväksikäytöstä.

      Poista
    4. Täysin samaa mieltä EA:n kanssa.

      Poista
    5. Olen katsonut Yle-areenalta ”Sodan ja rauhan miesten” kaksi ensimmäistä jaksoa. Ne käsittelevät Jartsev- ja Boris Stein -vaiheen neuvotteluja ennen talvisotaa. Ilmeisesti Koivisto tarkoitti, että myös tämän vaiheen ratkaisut ”olivat oikeita”. Käsittääkseni Juhani Suomi ja Keijo Korhonen taasen ovat antaneet ymmärtää, että neuvottelut hoidettiin taitamattomasti Suomen puolelta. Kritiikissä ei ole otettu huomioon, että Neuvostoliiton ehdottamat järjestelyt olisivat tulleet ulkovaltojen tietoon myös salattuna tai salaisilta osin. Erityisesti Ruotsi (Ahvenanmaa) ja Viro (Suursaari) olisivat reagoineet. Tämä kaikki olisi vaikuttanut edelleen Suomen suhteisiin muihin Pohjoismaihin sekä Saksaan, Englantiin jne. Suomen edustajien ainoa vaihtoehto neuvostoehdotusten torjumiseksi oli vetoaminen pohjoismaiseen puolueettomuuteen, joka oli julkilausuttu eduskunnalle annetulla tiedonannolla 1935. – NL:n ja Suomen suhteet eivät siis olleet vain kahdenvälinen asia varsinkaan pienen, ulkomaankaupasta riippuvaisen, Suomen kannalta.– Parasta NL:n Suomen politiikkaa olisi ollut kaupankäynti. Se olisi vienyt terän liikemiespiireissä havaittavalta/uinuvalta myötämielisyydeltä Lapuan liikettä ja IKL:ää kohtaan ja lisännyt luottamusta Suomen kykyyn pysyä puolueettomana jopa paremmin kuin esimerkiksi IKL:n lakkauttamishanke. – JR

      Poista
  8. Kotkinin kirjan runsaasta 900 sivusta om 60 omistettu Talvisodalle.
    Aikalaiskommentaattori L.Trostki Meksikosta ihmetteli, etteivät Stalin ja Worossilov osanneet lukea kalenteria, aloittaessaan sodan talvella. Mutta luulen ,ettei Laatokan ja Petsamon välisellä suo ja metsämaastossa eteneminen olisi ollut kesällä olennaisesti helponpaa kuin talvella.
    Kannaksen aukeat pelto ja tiemaastot olisivat lumettomaan aikaan sopineet moottorisoituneille osastoille.

    VastaaPoista
  9. "Moskovan neuvottelijoilla oli salkussa seuraavat ja sitä seuraavat vaatimukset, jotka oli tarkoitus esittää, kun Suomi olisi ”luonollisesti” myöntynyt, kuten Baltian maat."
    Pidetäänkö tässäkin selvänä, että Suomea odotti sama kohtalo kuin Baltian maita? Rinnastus Baltiaan kuitenkin ontuu seuraavista syistä:
    - Suomi ei Venäjältä katsoen ole tukkona Itämerelle päin kuten Baltian maat.
    - Suomella oli ollut Venäjän yhteydessä autonominen asema toisin kuin Baltian mailla.
    - Suomen taholta oli odotettavissa aivan toisenlainen sotilaallinen vastus kuin Baltian maista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tässä pidetään selvänä, että Neuvostoliitto suunnitteli miehittävänsä Suomen. Erityisesti jälkimmäinen argumenttisi on surkean huono. Suomella ei ollut vuonna 1939 toimivaa sotilaallista pelotetta. Armeijan liikekannallepano ei helpottanut neuvotteluasemaa ollenkaan, ja Neuvostoliitto hyökkäsi pelkin Lenigradin sotilaspiirin joukoin. Se, muten helposti ja vähäisin valmisteluin Neuvostoliitto ryhtyi sotaan, on varmin osoitus siitä, ettei armeijamme olisi ollut yhtään sen suurempi pelote, jos Hangossa olisi ollut tukikohta.

      Lisäksi on huomattava, että talvisodan aikaan Neuvostoliitolla ei ollut mitään muuta toimintamallia alueiden haltuunottoon kuin itseensä liittäminen. Kansandemokratiasatelliitin ajatus ja ideologinen pohja kehitettiin vasta toisen maailmansodan loppuvuosina.

      Suomi on muuten tukkona Itämerelle päin. Meidän etelärannikkomme mahdollistaa Suomenlahden sulun tulella.

      On silti mukavaa nähdä, että tänne tulee noin sivistyneen oloisia trolleja esittämään ihan muodollisesti järkiperäisiä kommentteja. Hesarin vakiotrollit ovat oaljon tylsempiä.

      Poista
    2. Trolleja siellä, trolleja täällä, joka puolella. Trollejako kaikki, jotka kyseenalaistavat virallisen 'totuuden'?
      Trollaus muuten tarkoittaa vastustettavan asian esittämistä tahallisen räikeässä muodossa ('olkiukko') tarkoituksella saada kyseinen asia huonoon maineeseen. Pitäisi tänne kirjoittavankin tuntea edes sanan merkitys ennen kuin käyttää sitä.

      Poista
    3. En malta olla tuikkaamatta vielä esimerkkiä kiistatta huippusivistyneestä (VTT, prof. emer.) trollista, joka hänkin katsoo asiakseen nakertaa suurta isänmaallista kertomusta. Näinikään:

      "Ttä-Karjalan kohtalokas valloitus ja vetäytyminen sieltä kipin kapin tuli Suomelle äärettömän kalliiksi. Hyökkäys sinne osoitti ylivertaista kunnianhimoa ja piittaamattomutta kansan kärsimyksistä. Se ei myöskään osoittanut poliittista viisautta."
      (Turtola: Mannerheim, 2016)

      Poista
    4. Turtola on tuota mieltä ja meillä Suomessa saa sanoa mielipiteensä vapaasti. Jopa Mannerheimia saa arvostella ilman pelkoa ikävistä seurauksista - kiitos mm. Mannerheimin.

      Poista
    5. Tässä on tainnut jäädä ymmärtämättä eräs aivan olennainen asia: Turtolan historioitsijannäkemys ja jonkun Tapsan isänmaalliset inttämiset eivät todellakaan ole painoarvoltaan edes samasta maailmasta.

      Poista
    6. Erastoteneelle sanoisin pikku tarkennuksena Suomenlahdesta.

      Lahtea ei oikein saatu suomalaisten voimin suljetuksi Talvisodan aikana eikä Jatkosodankaan. Venäläiset tykkiveneet ja isommat sota-alukset pääsivät ajoittain läpi koska löysivät aukot miinakentistä tai purkivat niihin väylän. Rannikkotykistö ei tietenkään kyennyt torjuntaan jos näkyvyyttä ei ollut. Siihen aikaan ei Suomella ollut vielä tutkia käytettävänään, vasta aivan jatkosodan lopussa saatiin saksalaisilta joitakin tutkia ilmatorjuntaan. Suomen sotalaivasto oli kauniisti sanottuna aika vaatimaton molemmissa sodissa ja joutui heikkoon tilaan mm. Viipurinlahden meritaisteluiden seurauksena.

      Venäläisillä oli myös sukellusveneitä joiden varalta oli tehty sulkuverkkoja sekä miinoituksia mutta silti pääsivät jopa Pohjanlahdelle ja Ruotsin rannikolle.

      Paras sulku saatiin kovina talvina kun jääkentät estivät vihollislaivaston liikkumisen aika totaalisesti. Silloin piti rannikkojoukkojen olla valppaana maihinnousujen varalta joka uhkasi jääkenttien kautta.

      Poista
    7. Turtola on hyvä historoitsija, olen lukenut monta hänen kirjaansa. Mutta jos historioitsija puhuu "poliittisesta viisaudesta", se on mielipide. Piste. Lopputulos ratkaisee: ainakin Mannerheimin suunnitelma toimi.

      Poista
  10. Venäjähän on siis itse perkele, siinä missä USA on suuri Saatana ja Israel pieni Saatana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Venäjähän on siis itse perkele, siinä missä USA on suuri Saatana ja Israel pieni Saatana."

      Tuohon taitaa kiteytyä kaikki olennainen.

      Harmi vain, että Suomen kokoiseen pieneen maahan mahtuu vain yksi sielunvihollinen kerrallaan. Silloin niistä muista tulee aina enkeleitä.

      Poista
    2. "Harmi vain, että Suomen kokoiseen pieneen maahan mahtuu vain yksi sielunvihollinen kerrallaan. Silloin niistä muista tulee aina enkeleitä."

      Nimiä? Yhteisöjä? Instituutteja? Blogisteja? Perusteluja please.

      Poista
    3. Venäjä on se perkele, USA maailman vapauden airut ja Palestiina itseään suurempi saatana. - Mitäs siihen sanot?

      Poista
    4. Venäjä 144,3 milj. ja Yhdysvallat 325,9 milj. pipoa + valtavasti pinta-alaa ja satelliittialamaisia, mutta jos seuraa vain päivittäistä uutisointia, niin näyttää siltä, että yhdentotuuden ("sielunvihollisen") valtioita nämä ovat molemmat. Ja ikävämmässä mielessä kuin mihin ikinään kääpiövaltio Suomen kaltaiset kykenevät.

      Kiinaa mainitsemattakaan.

      Suomea voisi irvailematta kuvata Samuli Parosen aforismilla: "Oikea oppi on kuin hyvä saapas johon ei kuitenkaan mahdu kuin yksi jalka."

      Tai: "Emme saaneet rajaa Uraliin, vältyimme venäläiseltä Suur-Suomelta."

      Tai: "Jos Aku Ankka olisi pääministerimme, ei kukaan erehtyisi pitämään maatamme venäläisenä maakuntana, kaikki tietäisivät meidän olevan osa Amerikkaa."

      Poista
  11. Minusta tänne ei tarvita yhtään enempää perkeleitä. Eikä niitä enkeleitäkään ole liiaksi asti. Mitä nimimerkki Matias K. sitten ajatuksellaan tarkoittaakaan.

    VastaaPoista
  12. "Ranskan armeija kyyhötti tunnetuin seurauksin bunkkerilinjoillaan."

    Bloggaaja on tainnut ranskan taidostaan huolimatta lukea historiaansa liiaksi pakkoenglanniksi.

    VastaaPoista